Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa

[Heikki Jokipii]

Näkökulma USA:sta:

Viewpoint: Agricultural science shouldnt be partisan but thats the way we are trending

Science itself is not partisan. It is based on data, evidence, testing and peer review. It does not take sides.

However, to gain public trust, some lawmakers or protesters or lobbying organizations will invoke science to lend credibility to policies or opinions when said science is selectively chosen or misrepresented.

To advance agendas, some lawmakers or protesters or lobbying organizations will cherry-pick their science, presenting only the findings that support a political goal or favorable result for the few, not the many.

Näin kirjoittaja toivoisi olevan:

Peoples views on science-related issues can align with their political identity, especially when science challenges economic interests or cultural beliefs. What research gets funded often depends on the political leanings of those holding the purse strings.

I challenge you to consider science based on evidence, not political ideology. View research through an unbiased, fact driven lens.

Artikkelin linkissä on enemmänkin.

Mehän olemme pitkin matkaa, ks. koko tämä triidi, esittäneet epäluulomme ja myös vastustuksemme Luomuinstituutin kaltaista järjestelyä kohtaan.

[Heikki Jokipii]

Tulossa syksyllä:

Ekologista ruoantuotantoa vai viherpesua?

Euroopan luomutuotannon päivää vietetään 23.9.2025. Juhlan aattona on ajankohtaista puhua luomutuotannosta ja sen asemasta suomalaisessa ruokajärjestelmässä. 

Mitä tarkoitetaan agroekologisilla tuotantomenetelmillä ja uudistavalla viljelyllä? Ovatko ne eri asioita kuin luomutuotanto vai vain erilaisia polkuja samaan tavoitteeseen?  Miksi tarvitaan luomun rinnalle uusia ekologisesta kestävyydestä viestiviä tuotantomuotoja ja merkintöjä? Ovatko ne pelkkää markkinointipuhetta vai aitoa tarvetta kehittää kestävää tuotantoa?

Järjestäjät:

Baltic Sea Action Group BSAG, Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus, Luomuinstituutti

[Heikki Jokipii]

Tieteenä tämäkin esitellään:

Lisää lähiruokatietoutta uusille kunnanvaltuutetuille

Maa- ja metsätalousministeriö valmisteli sidosryhmien kanssa jo yli 10 vuotta sitten Lähiruokaohjelman, joka ottaa kantaa lähiruokasektorin monipuoliseen kehittämiseen. Ohjelman yhdeksi tavoitteeksi on asetettu lähiruoan osuuden kasvattaminen julkisissa hankinnoissa parantamalla hankintaosaamista, hankintavaatimuksia ja laadullisia kriteereitä.

Myös luomun osalta meiltä löytyy kansallinen Luomu 2.0 -ohjelma, jonka yhtenä tavoitteena on luomun käytön lisääminen ammattikeittiöissä. Julkisissa keittiöissä luomun käytön tavoitteeksi on asetettu 25 % vuoteen 2030 mennessä.

No, tulee myös esille, että asian yhteydessä on myös tehty mielipidetutkimus kunnan päättäjien keskuudessa.

[Heikki Jokipii]

Tällainen uusi myynninedistämisen tapa on nyt akateemisella puolella kehitetty tai tuotu Suomeen:

Kohti ekoalueita. Ekoaluetiekartan kokoaminen Etelä-Savoon

Kohti ekoalueita-hanke tuo ekoalueiden toimintamallia tunnetuksi Suomessa ja selvittää eteläsavolaisten kiinnostusta ekoalueen perustamiseen.

[Heikki Jokipii]

Tähän tilaisuuteen (2 netti-ilmoitusta samasta) tarvittaisiin ehkä jotakuta, joka esittäisi tarkentavia kysymyksiä:

Tiedekulmassa puhutaan luomusta ja uudistavasta viljelystä 22.9.2025

Ekologista ruoantuotantoa vai viherpesua? Keskustelutilaisuus Tiedekulmassa 22.9.

Kiusallisiakin. Lähtökohta järjestäjillä näyttää olevan tämä:

Euroopan luomutuotannon päivää vietetään 23.9.2025. Juhlan aattona on ajankohtaista puhua luomutuotannosta ja sen asemasta suomalaisessa ruokajärjestelmässä.

[Heikki Jokipii]

Hänkin näkee asian epäselvänä:

Ekologisen ruoantuotannon monet kasvot

Viime vuosina ruoka-alan toimijat ovat alkaneet puhua regeneratiivisesta viljelystä, joka on suomennettu uudistavaksi viljelyksi. Samaan aikaan Euroopan komission julkaisemissa teksteissä agroekologiset menetelmät on yhä useammin mainittu keinoina lisätä eurooppalaisen maatalouden kestävyyttä. 

Luomualan toimijana minusta on tuntunut, että nämä termit ovat vallanneet palstatilan ja puhe luomusta on hiipunut johonkin taustalle. Ihan kuin uudet ja trendikkäämmät termit olisivat vain ohittaneet vauhdilla jo tutuksi tulleen ja kestäväksi ruontuotantotavaksi koetun luomun!

Olen pohtinut paljon, mitä uudistavalla viljelyllä tai agroekologisilla menetelmillä tarkoitetaan ja miten ne eroavat luomutuotannosta. Uskallan väittää, että näiden termien merkitys ja suhde toisiinsa ei ole kaikille maataloudenkaan parissa työskenteleville selkeä, kuluttajista puhumattakaan.

[Heikki Jokipii]

Kyllä tämän keskustelutilaisuuden ohjelma ...

Keskustelutilaisuus avaa näkökulmia ekologiseen ruoantuotantoon ja viherpesuun

... näyttää siten rakennetulta, ettei siihen mahdollisine kriittisine kysymyksineen pääse väliin.

Enkä halua olla juhlistamassa seuraavan päivän Euroopan luomutuotannon päivää. Eli en mene tilaisuuteen, kuitenkaan, vaikka ensin sitä suunnittelin.

Materiaalia (alustuksia ym.) tilaisuudesta melko varmasti tulee nettiin. Niitä voidaan myöhemmin kritisoida.

[Heikki Jokipii]

Tästä lisäperustetta osallistumattomuudelleni. Näin Pro Luomukin esittää tilaisuuden olevan osa EU:n luomupäivän juhlintaa:

EU:n luomupäivä 23.9. korostaa kestävää ruuantuotantoa. Luomupalkintojen finalisti toivoo alalle lisää naisviljelijöitä

EU:n luomupäivän viettoa Suomessa
[..]
Luomuinstituutti järjestää yhdessä Baltic Sea Action Groupin kanssa Helsingin yliopiston Tiedekulmassa keskustelutilaisuuden ekologisesta tuotannosta ja tuotemerkinnöistä EU:n luomutuotannon päivän aattona 22.9. Tilaisuudessa tarkastellaan eri tuotantomenetelmiä tutkimuksen näkökulmasta

[Heikki Jokipii]

Tiedekulman teemaa jatkettiin sitten tässä tilaisuudessa näin:

EU:n luomupäivää juhlittiin ministeriössä luomuaamiaisen ja puheenvuorojen merkeissä

Tilaisuuden puheenvuoroissa pohdittiin myös viherpesun vaaraa erityisesti uudistavan viljelyn kohdalla. Hielm kuvaili, että toisaalta tuottajan näkökulmasta uudistuva viljely voisi olla luomua helpompi viljelytapa. Toisaalta Iivonen luonnehti kaupan hyllyjä ruuantuotannon kipupisteeksi, sillä uudistava viljely -termi on kuluttajan näkökulmasta vaikeasti ymmärrettävä. 

 - Mitä tahansa väitteitä ruuan ympäristöystävällisyydestä ei voi esittää, Iivonen totesi napakasti mutta iloitsi myös siitä, että nykylainsäädäntö valvoo tarkemmin elintarvikkeiden ympäristöväittämiä.

Uudistuvan viljelyn rooli luomun rinnalla herätti kysymyksiä, mutta joka tapauksessa luomun nähtiin olevan osa kestävää tulevaisuutta, johon myös MMM:n vastikään lausuntokierrokselle lähetetty Kestävä ja kannattava ruokastrategia tähtää.

- Ei ole mitään toista tuotantomuotoa, joka kilpailisi luomun kanssa, Hielm summasi.

[Heikki Jokipii]

Nyt odottaisi, että vähintään Tiedekulman tilaisuuden alustukset julkaistaisiin netissä kokonaisuudessaan.

Sillä todellakin on niin, että uudistava viljely -termi on kuluttajan näkökulmasta vaikeasti ymmärrettävä. Minut mukaan lukien.

Tuo ministeriön tilaisuus oli sama, josta minä haljuilin täällä. Myös se on luomun kannalta kipupiste, jos luomuvaihtoehtoa ei ole.

[Heikki Jokipii]

Kun sitä uudistavaa viljelyä nyt näin joka puolelta tuputetaan ...

Herlin: Nykyinen tukijärjestelmä ylläpitää maatalouden Venäjä-riippuvuutta. Koko systeemi olisi uudistettava

Viljanostajat lupaavat hintalisiä uudistavaan viljelyyn siirtyville tuottajille.
Tilaajalle

... olisi himputti vieköön kiva nähdä mustaa valkoisella, mitä ihmettä se oikein on.

[Heikki Jokipii]

Yhä salaperäisemmältä asialta se uudistava viljely tämänkin jutun lukemisen jälkeen tuntuu:

Yliö: Kaikki viljelijät eivät mahdu samaan muottiin. Maatalous voidaan turvata vain sallimalla erilaiset ajatukset ja keskustelu

Uusia toimintatapoja kokeilevan viljelijän voi olla vaikea löytää toista viljelijää, jonka kanssa jakaa oppeja ja kokemuksia tai kertoa onnistumisista ja epäonnistumisista, kirjoittaa Itä-Suomen yliopiston tutkija Soja Sädeharju.
[..]
Uudistavassa viljelyssä päätöksenteko on tilannetajuista ja soveltavaa. Tarkoituksena on edistää ja ylläpitää uudistavaa prosessia maatilaekosysteemissä. Se perustuu viljelijän opittuun tietoon sekä kokemukseen oman tilan toimintaympäristöstä sekä rohkeudesta toimia tai jättää toimimatta tilannetta peilaten ja omaa intuitiota kuunnellen.

Tärkeässä roolissa on luonnon kanssa tehtävä yhteistyö ja oman sisäisen asiantuntijan vahvistaminen; ulkoiset neuvojat voivat antaa hyviä ohjeita ja laskelmat tarjota suuntaa, mutta lopulta viljelijä itse vastaa päätöksensä seurauksista. Päätösten on oltava viljelijän omia, jotta niiden takana voi seistä.

Tällaiselta tuo kaikki kuulostaa. Hyvin samankaltaiselta.

[Heikki Jokipii]

Tämä MT:n uutinen sotkee ajatuksia entisestään:

Olen kyntänyt elämäni aikana kolme kertaa. Uudistava viljely tuo varmuutta Tomppilan tilan savimaille

Viljan matalat markkinahinnat haastavat, mutta Elina Valkeinen ei luovu perusajatuksestaan: Tomppilan tilan pellolla viljellään ruokaa ja siitä on saatava riittävä kate. Hän hakee satovarmuutta ja kustannustehokkuutta uudistavan viljelyn keinoin.
Tilaajalle

Suorakylvöa? Sitten se ei voi olla luomua lainkaan! Kuitenkin tämän esitelmä- tai keskustelutilaisuuden yhteydessä vihjailtiin, että se jotenkin olisi?

Satovarmuutta, kustannustehokkuutta? Miksi sitä pitää kuitenkin tukea hintalisillä?

[Heikki Jokipii]

Tiedekulman keskustelu on saatavissa tällaisena tallenteena:

https://tiedekulmamedia.helsinki.fi/fi/web/tiedekulma/player/webcast?eventId=365422101

Mutta se ei vielä toteuta sitä toivettani, että asiasta olisi mustaa valkoisella.

[Heikki Jokipii]

Pakotin itseni katselemaan tuon tallenteen.

Ja voin nyt sanoa, että mihinkään kysymykseen ei tuossa tilaisuudessa vastattu.

Yhtä epäselväksi jäi kuin ennenkin, mitä himputtia se uudistava viljely on. Ja miten se eroaa luomusta. Vaikutelmaksi jäi, että se on luomua plus vielä jotain muuta. Epäselväksi vaikutelmaksi. Tämä jäi siis tekemättä:

Tilaisuudessa keskustellaan tutkimukseen perustuen, mitä uudistavalla viljelyllä ja agroekologisilla menetelmillä tarkoitetaan.

Eikä vastausta saatu järjestäjien itsensä kysymykseen, onko kyse viherpesusta.

Juuso Joona sai viimeisen puheenvuoron, jossa hän kertoi saavutuksistaan. Jossa sai vielä vakuuttaa, että tuotot eivät uudistavassa viljelyssä laske.

Luomun asemaa ja menestystä pohdittiin paneelikeskustelussa ihan erikseen. Hiukan ehkä kiusallisesti yleisökysyjän puheeenvuorossa vilahti tieto, että luomun osuus kulutuksesta on vain 1,8 prosenttia. Mutta ihan lopuksi juontaja Siiskonen toivotti hyvää (huomista) EU:n luomupäivää!!!

***

Luken edustajan Marita Kettusen esitys EU:n tulevista elintarvikemerkinnöistä oli kyllä sinänsä valaiseva. Mutta siinäkin tieto, että asia on EU:ssa enemmän tai vähemmän jumissa.

Geenieditointi EU:ssa ei tullut koko keskustelussa esille. Vaikka siihen juuri nyt on selvä sosiaalinen tilaus. Oma johtopäätökseni: se ei kuulu uudistavaan viljelyyn. Suorakylvön vihjailtiin jotenkin kuuluvan. Mutta vain vihjailtiin. Sekään asia ei tullut selväksi.