Recent Posts

Pages: [1] 2 3 ... 10
1
Muut aiheet / Energian varastoinnin näkymät
« Last post by Heikki Jokipii on Today at 10:15 »
Aloitan näin uuden triidin esittämättä tai linkkaamatta mitään avauspuheenvuoroa.

Selvää kuitenkin on, että vääntö uusiutuvista kytkeytyy voimakkaasti siihen, miten pystymme jatkossa varastoimaan energiaa, jota yhä enemmän syntyy näistä vaihtelevista ja lähtökohtaisesti epävarmoista lähteistä.

Jaa, ehkäpä kuitenkin avaukseksi tämä arvio siitä, kuinka suurista energiamääristä olisi esim. Britanniassa kyse:

On the storage of renewable electricity
2
Ongelmat ja kehitysehdotukset / Vs: Temp
« Last post by Heikki Jokipii on Today at 07:48 »
Kuten vaikkapa professori Juha Helenius, joka on sanonut Biodynaamisen yhdistyksen FB-merkinnän mukaan Suomen Kuvalehdehdessä seuraavaa:

”On ekologisesti kestämätöntä, että peltokasveja ravitaan yhä keinolannoitteilla sen sijaan, että ylläpidettäisiin peltojen multavuutta eloperäisillä kierrätyslannoitteilla."

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/suomen-on-turha-ylpeilla-ruoantuotannon-ymparistoystavallisyydella-professori-lyttaa-marinin-hallituksen-henkselien-paukuttelun/
3
Edelliseenkin viitaten tämä (jakelulistan kautta tullut) kuulostaa täysin kornilta:

Quote
Millainen on tulevaisuuden maatila? -keskusteluilta

Aloitamme Haltijakoulun kaikille avoimet keskusteluillat torstaina 21.10.2019 klo 18-20 teemalla "Millainen on tulevaisuuden maatila?".

Maatilojen määrä vähenee, viljelijätulo laskee, aliravitsemus ja nälänhätä lisääntyvät, maailmanlaajuiset kriisit heittelevät myös meitä. Miten voisimme huolehtia omasta ja läheistemme ruokaturvasta tulevaisuudessa?

Mutta muutoinkin: biodynaamisilla menetelmillä ei kyllä aliravitsemusta ja nälänhätää maailmasta vähennetä. Edes vähäisessä määrin. Mutta tietysti usko siihen, että niistä voisi olla apua, on tuolle pienelle yhteisölle Suomessa tärkeä asia.

(Tuo viesti tuli viime sunnuntaina, joten vuosiluvussa on näppäilyvirhe.)
4
Tässä se sanotaan:

https://www.maailma.net/uutiset/nalka-hellittaa-hitaasti

Quote
Yksi keskeinen taustatekijä nälälle on sota tai muut aseelliset konfliktit. Kymmenestä nälän pahiten riivaamasta maasta kaikissa muissa paitsi Madagaskarilla ja Komoreilla taustalla on konflikti. Esimerkiksi Somaliassa on käyty sisällissotaa jo 30 vuoden ajan.


Minusta on turha yrittää maalailla asiaa jonkinlaiseksi noidankehäksi:

Quote
Sodan jaloissa koko ruoan tuotanto- ja jakeluketju kärsii, samalla kun pula ruoasta voi osaltaan olla vaikuttamassa konfliktien syntyyn. Raportissa muistutetaan, että ilman ruokaturvaa on vaikea saavuttaa kestävää rauhaa, ja toisaalta ilman rauhaa on hyvin epätodennäköistä, että nälkää saataisiin poistetuksi maailmasta.


Sillä kyllä se väkivallan käyttö tulee kuvaan mukaan jostain ulkopuolelta. Pohjimmiltaan siitä uskosta, että väkivallalla voisi tehdä maailmaa paremmaksi. Joka usko on yhteinen eri ideologioille (uskonnoille ja maallisille), joita ei voi siis erikseen syyttää. Mutta yhdessä niitä voi!

Niin syvällä tuo ajattelutapa on, että Miljoonasadekin laulaa:

https://www.heikkisalo.com/miljoonasade/sanat/m/Mayday.htm

Quote
Afrikassa taistellaan ja tehdään uutta maailmaa
mä sinne kympin lahjoitin ja toisen syöpäsairaalaan[..]


Oliko tuossa ironiaa? Luultavasti ei.

5
Muut aiheet / Vs: Ydinvoima versus merituulivoima?
« Last post by Heikki Jokipii on Today at 05:35 »
Annaleena Ylhäisen twiitti eilen:

Quote
Ohhoh, taitaa olla eka kerta, kun luen saksalaisesta maatalouslehdestä lauseen, että "Eurooppa on sulkenut ydinvoimalansa liian aikaisin".

Linkillä:

Energiewende und die Folgen
Energiekrise: Eine Folge der grünen Energiewende? Die Fakten


Tuosta voinemme tehdä sen optimistisen johtopäätöksen, ettei keskustelu asiasta ole vielä ohi Saksassakaan.
6
Ludger Wessin jatkotwiittaus:

https://mobile.twitter.com/skepteis/status/1451236831937417229/photo/1

Jossa siis synteettinen typpilannoite (1909) sijoittuu täysin ylivoimaiseksi ykköseksi ihmishenkiä pelastaneiden keksintöjen kisassa, 2,7 miljardilla.

***

Miettimään tässä, että rokotevastaisia valheita levittävät eivät oikeastaan ole niin pahoja kuin typpilannoitteesta pahaa puhuvat! — Kuten vaikkapa professori Juha Helenius, joka on sanonut Biodynaamisen yhdistyksen FB-merkinnän mukaan Suomen Kuvalehdehdessä seuraavaa:

”On ekologisesti kestämätöntä, että peltokasveja ravitaan yhä keinolannoitteilla sen sijaan, että ylläpidettäisiin peltojen multavuutta eloperäisillä kierrätyslannoitteilla."

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/suomen-on-turha-ylpeilla-ruoantuotannon-ymparistoystavallisyydella-professori-lyttaa-marinin-hallituksen-henkselien-paukuttelun/
7
Eikö MMM voisi jollain suomalaisella yliopistolla selvityttää, mitä luomuohjelman noudattaminen täällä tarkoittaisi? Mukaan lukien seuraukset muulle maailmalle.

Tämän kai sitten voi katsoa olevan yritys tuota selvittää:

25 % Suomen pelloista luomuun vuoteen 2030 mennessä – millaisin vaikutuksin?

Quote
Euroopan komissio on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen lisätä luomuviljelyn osuutta Euroopan peltopinta-alasta 25 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä luomupeltopinta-alan osuus vaihtelee usean Balkanin maan alle yhdestä Liechtensteinin 41 prosenttiin. Eurooppalainen keskiarvo on noin 8 % ja Suomessa luomussa on noin 14 % peltopinta-alasta. On selvää, että Euroopan mailla on erilaiset edellytykset saavuttaa asetettu tavoite ja siksi tavoitteen ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia on tärkeää arvioida maittain. Suomen osalta arvio tehtiin osana EU:n biodiversiteettistrategian vaikutusten arviointityötä.

Aivan välittömästi emme pysty tuota nyt kommentoimaan. Täytyy tutustua tarkemmin. Huomata voimme, että eräs kirjoittajista on Kauko Koikkalainen. Joka teki noin 10 vuotta sitten selvityksen myös sen yltiöpäisemmän 50% luomualatavoitteen seurauksista. Koikkalaisen ym. eräästä selvityksestä meillä on täällä artikkelimme:

Luomumatematiikkaa

Edelleen voi huomauttaa siitä, että myös Suomen osalta tuon selvityksen pitäisi olla ollut tehtynä (ja vertaisarvioituna jne.) ennen kuin tuollaista tavoitetta asetetaan. Niin ei nyt ole tapahtunut. — Sekin olisi oikeastaan vielä pitänyt jättää auki, onko tavoite kunnianhimoinen. Vai peräti häpeällinen, josta on selviä viitteitä edellä, ratkaisun kansainvälisiä seurauksia kartoittanessa tutkimuksissa.

***

MT:n otsikko maksumuurin takana olevalle artikkelille:

Quote
Soppalautasesta vientituotteeksi — kouluruokailu on tärkeä osa Suomen maabrändiä

Olisi varmasti ollut jo silloin kymmenisen vuotta sitten hyödyllisempää yrittää rakentaa sitä maabrändiä tuon varaan. Sen sijaan, että keskeiseksi asiaksi otettiin luomuviljely.
8
Yleinen Keskustelualue / Vs: Suorakylvö tulee!
« Last post by Heikki Jokipii on Today at 05:00 »
Monivuotiset viljakasvit eivät ole varsinaisesti suorakylvöä, mutta liittyvät kiinteästi sen ideaan. Toistaiseksi jonkinlaista menestystä on saavutettu vain yhdellä lajilla:

Meet Kernza, the climate change-fighting seed: Wheatgrass perfect for baking that sustainably grows back year after year

Suomenkielellä (tosin vähän horjuvalla) siitä:

Kernza: Ympäristöystävällinen vehnäviljely, joka haluaa ruokkia maailmaa

Kernzaa en löytänyt netin kautta missään Suomessa myynnissä. Niinpä maistiaisiin tai leipomiskokeisiin ei ole vielä täällä mahdollisuutta.

***

Tuon kernzan toi kolme vuotta sitten esille Luomuliitto. Kommentissamme tuolloin erehdyimme: Land Institute ei ole sama kuin Rodale-Instituutti.
9
Muut aiheet / Vs: COVID-19
« Last post by Heikki Jokipii on Today at 04:41 »
Sen sijaan Suomessa, pääkaupunkiseudulla, Helsingissä, toimitaan siten, kuinka joskus sanottiin, ettei missään tapauksessa pitänyt tehdä: kaikki mahdolliset rajoitukset poistetaan tai lievennetään kerralla (laulu ja tanssi, maskit, liikunta ja konsertit, ravintoloiden aukioloajat, peliautomaatit). Ja koronapassi näyttää "päivittyvän" mukaan täysin unohtuneen.

Minä tosissaan pelkään, että tuo voi potkaista takaisin. Siten kuin minä ja Ilta-Sanomien Jouko Juonala edellä skenarioimme. Päivittäiset tartuntaluvut liikkuvat sen verran korkealla tasolla, että takapotkuun on kyllä yhä ainekset. (Juonalan "ainakin alueellisesti" tarkoittaa silloin ihan varmasti Helsinkiä!)

Suomi purki koronarajoituksia, vaikka THL:n käyrät varoittivat uhkaavista seurauksista – tautiekologi: "Masentavinta, että meni juuri niin kuin ajateltiin"

Quote
THL mallinsi elokuussa, miten sairaalahoito kuormittuisi, jos rajoituksia purettaisiin 80 prosentin rokotekattavuuden koittaessa. Hoidon tarve olisi noussut merkittävästi. Rajoitukset purettiin, kun kattavuus oli vielä selvästi vähemmän, noin 70 prosenttia.
(lihav. HJ)

Mutta miten tästä pitäisi jatkaa:

Quote
Keskeisiä keinoja tartuntojen vähentämiseen on käytännössä kaksi: rokotukset ja kontaktien välttäminen.

– Olisi hirmuisen hyvä jos rajoitukset pystyttäisiin kohdentamaan ennen kaikkea rokottamattomiin, koska he aiheuttavat painetta terveydenhuoltoon, sanoo Pauliina Ilmonen.

Ja keskeinen keino rajoitusten suuntaamiseen on: koronapassi. Joka kuitenkin saatiin lipsahtamaan käyttöön. Vaikka tuolloin, n. 3 viikkoa sitten, laajalti vallalla ollut näkemys oli, ettei sitä tulla paljon tarvitsemaan, koska rokotekattavuus kohoaa nopeasti turvalliselle tasolle.

Mutta tavoitetasoa 80% ei ole vieläkään saavutettu. Viimeisin prosentti oli 76,3 % (yli 12-vuotiaat). Huomionarvoista on, että noissa THL:n skenaarioissa käytetään, ainakin vertailumallina, 90% tasoa. Joka taso vasta oikeastaan näyttää turvalliselta. Ja jota Italia tavoittelee. Mm. koronapassin laajan käytön avulla.

Toinen tapa hiukan justerata tuota tavoitetta olisi se, että kaikkien ikäluokkien täytyisi olla vaaditulla tasolla. Nythän ikäluokat n. 35:stä alaspäin eivät ole toisissa rokotuksissa edes ylittäneet 70% rajaa.

***

Aika lailla kornilta muuten tuntuu, että toisaalta nyt nostetaan syytteitä koronan leviämisestä ja kuolemista hoitolaitoksissa keväällä 2020. Jolloin rokotteita ei ollut. Ja toisaalta on olevinaan niin peräti vaikeaa vaatia koronapassia eli rokotusta hoitohenkilökunnalta nyt syksyllä 2021. Vaikka se päätös ei tätä vaikeampi:

Quote
Tartuntatautilain 48 pykälän mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijällä ja työharjoitteluun osallistuvalla opiskelijalla on oltava joko rokotuksen tai sairastetun taudin antama suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan.

Lisäksi edellytetään rokotuksen antama suoja influenssaa vastaan ja imeväisikäisiä hoitavilla hinkuyskää vastaan.

Ylilääkäri Juha Jaatinen toivoo, että koronarokotukset määrättäisiin samaan listaan pakolliseksi vanhuksia hoitavalle henkilökunnalle.
10
Kuinka ollakaan, että hänelle ei tule mieleen edes ohimennen viitata erääseen toiseen ratkaisuun:

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamiselle on olemassa ratkaisu
Ydinvoima-alan osaamisessa Suomi on suunnannäyttäjä.


Selitystä tuohon mieleentulemattomuuteen, muistamattomuuteen etsisin allekirjoituksesta:

Quote
Pasi Tuohimaa
viestintäpäällikkö, Posiva


Niin, ja jo tehtyjen investointien harhasta. Mutta jos täällä kuitenkin muistamme sen toisenkin vaihtoehdon, niin tuokaamme esiin mitä se merkitsisi näille arvioille:

Quote
Yhtä hyvin voimme sanoa, että kaikki Suomessa syntynyt käytetty polttoaine mahtuisi 60 neliön kaksioon, tai että kaikki maailman käytetty ydinpolttoaine mahtuisi yhteen laivaan – eikä edes kovin suureen sellaiseen.


Breederin kautta kulkenut polttoainejäte vähenee n. sadasosaan. Suomessa se siis mahtuisi tuon kaksion yhteen vaatekomeroon. Tuosta laivasta ei saa yhtä iskevää iskulausetta, mutta...
Pages: [1] 2 3 ... 10