QuoteKulutus Suomessa 9 334 MW
Tuotanto Suomessa 7 849 MW
Vesivoima 1 962 MW
Ydinvoima 4 183 MW
Yhteistuotanto (kaukolämpö) 488 MW
Yhteistuotanto (teollisuus) 980 MW
Tuulivoima 57 MW
Aurinkovoima 112 MW
Muu tuotanto 61 MW
Tehoreservi 0 MW
Tuonti - / vienti + (netto) -1 483 MW
QuoteAjankohtaiset puheenvuorot
* Alkutervehdys, päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysaho, SOK
* Katsaus luomuun päivittäistavarakaupassa, Keskon puheenvuoro tarkentuu
* Katsaus luomun kuluttajabarometriin 2025, toiminnanjohtaja Aura Lamminparras, Pro Luomu
QuotePro Luomun strategia vuosina 2026-2030, toiminnanjohtaja Aura Lamminparras, Pro Luomu
QuoteLuomusipulin viljely on haastavaa ja vaatii runsaasti työtunteja. Tuloksena on ilman torjunta-aineita ja keinolannoitteita kasvanut jokaisen reseptin kulmakivi.
Vertin tilan luomusipulit kulkevat suomalaisten ruokapöytiin Suvituore-tuotemerkillä Tuoreverkon kautta. Kuluttajapakkausten lisäksi Tuoreverkolta on nyt saatavilla myös ammattikeittiöille soveltuva pakkauskoko. Hyvä asia meille, jotka arvostamme, että luomua löytyy myös päiväkodeista, kouluruokaloista ja ravintoloista!
QuoteLuomusipulin viljely on haastavaa ja vaatii runsaasti työtunteja. Tuloksena on ilman torjunta-aineita ja keinolannoitteita kasvanut jokaisen reseptin kulmakivi.
Vertin tilan luomusipulit kulkevat suomalaisten ruokapöytiin Suvituore-tuotemerkillä Tuoreverkon kautta. Kuluttajapakkausten lisäksi Tuoreverkolta on nyt saatavilla myös ammattikeittiöille soveltuva pakkauskoko. Hyvä asia meille, jotka arvostamme, että luomua löytyy myös päiväkodeista, kouluruokaloista ja ravintoloista!
QuoteVihreä vallankumous muutti maanviljelyn luomuviljelystä tehomaataloudeksi. Nyt haetaan paluuta vanhaan.
[..]
Brittiläisen Philip Lymberyn mielestä tehomaatalous on monien ympäristöongelmien lisäksi syyllinen myös viljelijöiden heikkoon tulotasoon, koska maataloustuilla ylläpidetään nykyistä halvan tehotuotetun ruuan kierrettä. Tilanteesta ei pidä syyttää viljelijöitä, koska he Lymberyn mukaan tekevät, mitä heitä on neuvottu ja käsketty tekemään. (MT 29.10.)
QuoteLuonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijan, FM Attiq ur Rehmanin, väitöstyö osoittaa, että luonnonvaraisten mansikkalajien perimä tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia kehittää viljelyyn mansikkalajikkeita, jotka kestävät paremmin Pohjoismaiden olosuhteita ja kasvitauteja. Genomisten työkalujen avulla voidaan tunnistaa ja hyödyntää kestävyysominaisuuksia entistä tehokkaammin tulevassa jalostustyössä.
QuoteTutkimuksessa hyödynnettiin perimän kartoitusta ja kvantitatiivisen genetiikan menetelmiä. Näillä tunnistettiin useita DNA-alueita, jotka liittyvät tärkeisiin viljelyominaisuuksiin, kuten talvenkestävyyteen, kukintaan ja taudinkestävyyteen. Lisäksi työssä testattiin genomivalintaa, menetelmää, joka ennustaa kasvien ominaisuuksia DNA-tiedon perusteella.
Tulokset osoittivat, että myös pienillä aineistoilla voidaan kehittää tarkkoja malleja, jotka auttavat valitsemaan parhaat yksilöt jalostukseen. Tunnistettujen geenialueiden sisällyttäminen malleihin paransi ennusteiden tarkkuutta merkittävästi.
Genomivalinta auttaa tunnistamaan taudinkestäviä yksilöitä aiempaa tehokkaammin, myös silloin kun tutkimusaineisto on suhteellisen pieni, Rehman kuvaa.
QuoteTechnology could mitigate much of the damage, but government regulation has placed obstacles in the way of innovative solutions. Those obstacles illustrate what innovators are up against, and how flawed, unscientific public policy prevents science and technology from realizing their potential.
As mentioned earlier, farmers tools for preventing frost damage are pathetically low-tech. Methods include burning smudge pots to produce warm smoke; running wind machines to move the frigid air; and spraying water on the plants to form an insulating coat of ice. The only high-tech solution, a clever application of biotechnology discussed below, has been frozen out by federal regulators.