Recent Posts

Pages: 1 [2] 3 4 ... 10
11
Muut aiheet / Vs: Hiilidioksidin nappaaminen ilmasta
« Last post by Heikki Jokipii on Today at 05:27 »
Tässä sitä sitten ollaankin. Hesarin pääkirjoitus:

Hallituksen lupaus piippujen tulppaamisesta lussahti

Ja hinta tuli siinäkin esille.
12
Yleinen Keskustelualue / Vs: Ruotsi?
« Last post by Heikki Jokipii on Today at 05:08 »
Viimevuotisesta vuosiraportista:

Ruotsin em. vuosiraportissa 2022 annetttin näin auliisti tietoa s. 25 näihin kuluneista rahamääristä:

Quote
Andra produkter i övrigt-gruppen är
kaffe och te. Det ekologiska kaffet är en
relativt stor produkt som omsatte en halv
miljard kronor 2022 och hade en ekoandel på 9 procent. Ekologiskt te såldes för
132 miljoner kronor och hade en ekoandel på 23,5 procent.

Suomessa täytyy tällaisia asioita vain arvailla eli arvioida. Ruotsissa tiedetään.

Tämänvuotisesta vuosiraportista (s. 25):

Quote
Andra produkter i övrigt-gruppen är
kaffe och te. Det ekologiska kaffet är en
relativt stor produkt som omsatte drygt
400 miljoner kronor 2023 och hade en
ekoandel på 7,5 procent, en markant
nedgång jämfört med 2022. Ekologiskt te
såldes för 138 miljoner kronor och hade
en ekoandel på 23,0 procent

Tuosta "taaksepäin" laskettuna ruotsalaiset käyttivät v. 2023 kahviin ja teehen yhteensä n. 5,9 miljardia kruunua. Josta luomutuotteisiin siis kului n. puoli miljardia kruunua (538 miljoonaa),

Luomutissuttelu on siis siellä noin tai jopa kymmenisen kertaa taloudellisesti merkittävämpää. Mutta tuosta laskettuna ja euroina ruotsalainen käytti noihin toisiin luomuturhakkeisiin keskimäärin n. 4,4 euroa vuonna 2023.

Osti esimerkiksi yhden tällaisen kahvipaketin:

Bryggkaffe Mellanrost
ICA I Love Eco
450g
51,95kr
Jfr 115,44kr/kg


Voimme myös huomata tämän: "en markant nedgång jämfört med 2022".

***

Vaikka kahvin ja teen valmistuksen myöhempiä vaiheita tehdään Ruotsissakin, ei kummallakaan voi perustella luomuviljelyalan lisäämistä ko. maassa. — Kuten ei Suomessakaan.
13
Voihan pahus:

Lintuinfluessa tarttui lypsylehmiin ja vuohiin USA:ssa

Quote
Yhdysvalloissa on todettu aikaisemmin vakavaa lintuinfluenssaa siipikarjassa mutta nyt tauti on levinnyt nautoihin ja vuohiin. Virus on sairastuttanut lukuisia muitakin eläinlajeja, kuten kojootteja, pullonokkadelfiinejä ja saukkoja. Suomessa lintuinfluenssa levisi viime vuonna turkistahoille.
14
Muut aiheet / Vs: Ydinvoima versus merituulivoima?
« Last post by Heikki Jokipii on Today at 05:04 »
Euroopalla ja Saksalla olisi mahdollisuus myös omaan kaasuntuotantoon:

Es ist Zeit, den eigenen Gashahn aufzudrehen

Quote
Der kleine Überschriften-Alarm in der deutschen Presse ist aber ein willkommener Anlass, sich einmal das Thema Gasversorgung genauer anzuschauen. Deutschland hatte bis vor zwei Jahren bekanntlich die Strategie, auf Pipeline-Gas aus Russland zu setzen, für die vor allem der Preis sprach. Das Gas war sehr billig. Und das war sehr praktisch für Deutschland. Wir verbrauchen nämlich ziemlich viel Gas: fürs Heizen, für die chemische Industrie und für die Energiewende. Weil jedes neue Windrad und jedes neue Solarpanel unsere Stromversorgung ein bisschen weniger stabil macht, sollte der steuerbare Teil der Stromerzeugung kräftig ausgebaut werden. Gas sollte Kohle und Kernenergie ersetzen. Das ist noch immer der Plan. Nur das billige Gas ist uns abhandengekommen. Und angeblich wollen wir es auch gar nicht mehr. Denn bald soll’s bekanntlich der Wasserstoff richten, zumindest in der Fantasie von Herrn Habeck.
[..]
Und wir sollten auf heimisches Gas setzen. Europa hat die eigene Förderung lange vernachlässigt. Erdgas zu fördern ist billig. Ein großer Teil der Kosten für den Gaskunden entsteht durch Transport und Lagerung. Entsprechend werden rund 75 Prozent des weltweit geförderten Gases in der Förderregion verbraucht und nur ein Viertel, jeweils etwa zur Hälfte als LNG oder per Pipeline, exportiert. Die EU und insbesondere Deutschland haben bekanntlich auf billiges Pipeline-Gas aus Russland gesetzt und zu dessen Gunsten auf die eigene Förderung zunehmend verzichtet. Diese ist seit ihrem Höhepunkt Mitte der 1970er Jahren bis heute in absoluten Zahlen etwa auf ein Drittel gefallen, während sich der Verbrauch etwa verdoppelt hat, so dass rund 80 Prozent importiert werden muss. Deutschland kann gerade einmal etwa fünf Prozent des Bedarfs noch aus eigener Förderung decken. Noch vor 20 Jahren waren es 20 Prozent.

Artikkeli perustelee laajasti, miksi se olisi Saksalle hyvä ja jopa välttämätöntä. Nyt kun siellä on ydinvoimasta luovuttu.
15
Otinpa Pro Luomun viimevuotisen koosteen sisällysluettelon. Siitä olen lihavoinut ne kohdat, joista tiedot ovat jo varmasti kasassa (vrt. edellä, tai toisissa triideissämme): – klips –

Ihan vastaavalla tavalla ja samassa aikataulussa (tai jopa vähän edellä) ollaan tänä vuonna:

Quote
Luomutuotantoalan kehitys 3
Luomuviljely 4
Luomutilat 5
Kasvintuotanto 7
Puutarhatuotanto 8
Kotieläintilat 10
Kotieläintuotanto 11
Luomukeruualueet 13
Luomukeruu 14
Suomen luomumarkkinat 16
Luomutuotteet kaupassa 17
Luomualkoholijuomat 18
Luomu ammattikeittiöissä 19
Koulujakelutuki 20
Luomun käyttöä halutaan lisätä 21
(kun valtiovallan tavoitteet eivät vieläkään ole muuttuneet!)
Suomen luomuvienti 22
Luomukuluttaja 24
Suomalaiset luottavat luomuun 25
Suomalaiset ja vastuullisuus 26
Inflaatio 27

Tarkistan vielä tähän samaan puheenvuoroon, mitä muita noista voi jo lihavoida.
16
Huomasin vähän jälkeenpäin, että tällainenkin matkakertomus on ilmestynyt:

Omavaraista ja monimuotoista viljelyä Kuubassa

Quote
Aluksi saattaa vaikuttaa siltä, että Suomen ja Kuuban ruokajärjestelmät ovat kuin yö ja päivä. Niiden viljelyolosuhteet ja talousjärjestelmä, jossa ruokaa tuotetaan, ovat hyvin erilaisia, mutta niissä on myös yhtäläisyyksiä. Molempien maiden ruoantuotannossa korostuvat omavaraisuus ja huoltovarmuus. Vaikka Suomessa on vasta viime vuosina herätty puhumaan ruoantuotannon omavaraisuuden tärkeydestä, Kuubassa omavaraiseen ruoantuotantoon on panostettu jo vuosikymmeniä.

Eli ei ole tuon myytin vaaliminen Suomestakaan loppunut. Asialla on Luomuinstituutti. Erityisen kornia on tuossa puhua huoltovarmuudesta:

News from Havana
Cuba asks the first time help from the World Food Program


Cuba In Deep Crisis: Is Collapse Of The Communist Regime Looming? – Analysis

Quote
The Cuban government recently announced that it will not be able to guarantee the supply of subsidized bread (which is included in the basket of basic foodstuffs co-financed by the government) until the end of March this year due to a lack of wheat flour. Cuba has suffered from shortages for decades, but so far it has somehow worked even in the most difficult times. But it looks like the system is close to cracking.
[..]
The current food shortage is the result of poor management. Bad management of the food industry – bread production – can be taken as an example. Of the five mills on the island, only the one in Cienfuegos is operational, but it is producing far below the required capacity to meet demand.

Despite the Russian government’s large donation of 25,000 tons of wheat in mid-January, which could theoretically cover the island’s needs for more than a month, the shortage is still present. This leads to the question of how the donated wheat is used.

Furthermore, efforts by the Cuban government to replace bread with alternatives such as cassava, squash or rice have been insufficient, meeting only 15% of demand. Attempts to secure imported flour through non-state channels also failed, only 3,000 tons of flour was provided per month, which is insufficient to meet the needs of the population. Cubans blame US sanctions for bread shortages, while at the same time the government pumps foreign currency revenues into the construction of luxury resorts and hotels for tourists.
17
Hänen arvionsa (lihav. HJ):

Quote
Kysyntä lopulta määrää, mitä kuluttajat haluavat kuluttaa ja paljonko he siitä haluavat maksaa.

–Tuilla ylläpidetään esimerkiksi nyt aivan liian suurta luomusektoria suhteessa luomun markkinakysyntään. Ja koska markkina on yliarvioitu, joutuvat tuottajat myymään luomutuotteensa usein miltei tavanomaisesti tuotetun hinnalla. Luomu ei muutenkaan voi olla itse tavoite. Se on väline esimerkiksi tavoitteille kemiallisten kasvinsuojeluaineiden tai fossiilipohjaisten tuotantopanosten käytön vähentämiselle.
18
Yleisestikin näin:

Lampaanlihan tuotanto vähenee entisestään – tuottajahinta Suomessa muuta Eurooppaa heikompi

Mutta siis myös luomulampaan tuotanto on vähentynyt (vrt. juuri edellä)

Lammasta, ja kuomulammasta varsinkin, on ilmeisen vaikeata tuottaa Suomessa kilpailukykyiseen hintaan.
19
Yleinen Keskustelualue / Vs: Vieraslajien haitat
« Last post by Heikki Jokipii on 27.03.24 - klo:08:04 »
Tällainen haaste:

100 lajia –haaste: montako kasvi-, hyönteis- tai sienilajia onnistut havaitsemaan vuodessa?

Ja tarkkalie samalla vieraslajeja. Ettei käy näin:

Kansallista vieraslajiluetteloa ehdotetaan päivitettäväksi – tutustu ja ota kantaa
maa- ja metsätalousministeriö


Quote
Maa- ja metsätalousministeriö esittää päivitettäväksi kansallista haitallisten vieraslajien luetteloa ja siihen liittyvää asetusta. Luetteloon ehdotetaan lisättäväksi kanadanpiisku, korkeapiisku, isopiisku, vuorivaahtera, viitapihlaja-angervo, valkopajuangervo ja isotuomipihlaja sekä mustapääetana. Lausuntoja pyydetään 3.5.2023 mennessä.

Sitten kun tuo on hyväksytty, tulee varmasti varoitus, että älä missään tapauksessa sotke noita lajeja satakunnanmatalapiiskuun, joka on suojeltava laji!!! 8)

Seppo Vuokon pohdintaa:

Lajiston muutokset eivät ole luontokatoa

Quote
Luonnon voima on sen lajistomuutoksina ilmenevä joustavuus. Sen sanominen luontokadoksi on tarkoituksellista propagandaa. Tämä ei ole ensimmäinen Itämerta kohdannut luontokato, jos käytämme luontopaneelin sanontaa.

Ajatelkaa, miten hirmuisia olivat lajistomuutokset, kun kylmä Balttilainen jääjärvi muuttui suolaiseksi Yoldiamereksi ja sitten se taas makeavetiseksi Ancylusjärveksi ja se taas suolaiseksi Litorinamereksi. Tai miten totaalinen luontokato tapahtuikaan 10 000 vuotta sitten, kun metsälajisto vyöryi yli koko maan ja hävitti suloisen tunturilajiston!
20
Muut aiheet / Vs: Hiilidioksidin nappaaminen ilmasta
« Last post by Heikki Jokipii on 27.03.24 - klo:07:07 »
Tästä näkökulmasta:

Tekniset nielut ovat toistaiseksi kallis unelma

Quote
EU:n ilmastopaneelin mukaan BECCS:n käyttö kilpailee luonnon nielujen kanssa. Hiilen tekninen talteenotto vaatii laitoksilta myös paljon energiaa, jota niiden olisi tuotettava entistä enemmän lisää puuta polttamalla. BECCS:n laajamittaisen käyttöönoton riskinä onkin metsien hakkuiden jatkuminen kestämättömällä tasolla ja jopa hakkuiden lisääntyminen.
Pages: 1 [2] 3 4 ... 10