Recent Posts

91

Yleinen Keskustelualue / Vs: Miksi GM on hyvä asia?

« Last post by Heikki Jokipii on 01.12.24 - klo:05:02 »

Tässä artikkelissa tulee esille kasvinjalostuksen merkitys ja myös se haasteet ...

Sään ääri-ilmiöt haastavat kasvinjalostaja Borealin – samaan aikaan rahoitus on tiukentunut TOS-maksujen vähentyessä

... myös kansainvälinen kilpailu ja alan keskittäminen. Mutta yhdestä asiasta oli päätetty täysin vaieta:

suomalainen jalostustyö on jättänyt "paletistaan" pois geenitekniikan. Näin käsitän asian olevan. Vaikka juuri sillä on tiettävästi pystytty moneenkin artikkelissa mainittuun haasteeseen muualla vastaamaan.

Nyt asia näyttää muuttuneen:

Räätälöityä raaka-ainetta elintarviketeollisuudelle – uusi hanke vahvistaa alan kilpailukykyä ja vientimahdollisuuksia

Tutkimuksessa keskitytään kauraan ja härkäpapuun. Laadun ja elintarviketuotekohtaisen soveltuvuuden lisäksi jalostuksella voidaan vaikuttaa esimerkiksi makuun. Jalostusta varten kehitetään uusia teknologioita, kuten genomitietoa hyödyntävää genomivalintaa ja geenieditointia.

Uudet genomipohjaiset jalostusmenetelmät lyhentävät jalostukseen kuluvaa aikaa ja kustannuksia sekä mahdollistavat tiettyyn käyttötarkoitukseen räätälöityjen lajikkeiden nopeamman kehittämisen.

”Näiden menetelmien etu on nopeus ja tarkkuus verrattuna tavanomaiseen valintajalostukseen, jossa aikaikkuna voi olla jopa 10–15 vuotta. Geenieditointi on taas lupaava uusi geenitekniikka, jolla voimme tehdä täsmäjalostusta eli vaikuttaa tarkasti valikoituihin ominaisuuksiin”, Viitala kertoo. 

(lihav. HJ)

92

Yleinen Keskustelualue / Vs: Miksi GM on hyvä asia?

« Last post by Heikki Jokipii on 30.11.24 - klo:15:15 »

Tässä artikkelissa tulee esille kasvinjalostuksen merkitys ja myös se haasteet ...

Sään ääri-ilmiöt haastavat kasvinjalostaja Borealin – samaan aikaan rahoitus on tiukentunut TOS-maksujen vähentyessä

... myös kansainvälinen kilpailu ja alan keskittäminen. Mutta yhdestä asiasta oli päätetty täysin vaieta:

suomalainen jalostustyö on jättänyt "paletistaan" pois geenitekniikan. Näin käsitän asian olevan. Vaikka juuri sillä on tiettävästi pystytty moneenkin artikkelissa mainittuun haasteeseen muualla vastaamaan.

Nyt asia näyttää muuttuneen:

Räätälöityä raaka-ainetta elintarviketeollisuudelle – uusi hanke vahvistaa alan kilpailukykyä ja vientimahdollisuuksia

Tutkimuksessa keskitytään kauraan ja härkäpapuun. Laadun ja elintarviketuotekohtaisen soveltuvuuden lisäksi jalostuksella voidaan vaikuttaa esimerkiksi makuun. Jalostusta varten kehitetään uusia teknologioita, kuten genomitietoa hyödyntävää genomivalintaa ja geenieditointia.

Uudet genomipohjaiset jalostusmenetelmät lyhentävät jalostukseen kuluvaa aikaa ja kustannuksia sekä mahdollistavat tiettyyn käyttötarkoitukseen räätälöityjen lajikkeiden nopeamman kehittämisen.

”Näiden menetelmien etu on nopeus ja tarkkuus verrattuna tavanomaiseen valintajalostukseen, jossa aikaikkuna voi olla jopa 10–15 vuotta. Geenieditointi on taas lupaava uusi geenitekniikka, jolla voimme tehdä täsmäjalostusta eli vaikuttaa tarkasti valikoituihin ominaisuuksiin”, Viitala kertoo. 

(lihav. HJ)

93

Muut aiheet / Vs: Median lempimyytti: Tallinnan näkeminen

« Last post by Heikki Jokipii on 30.11.24 - klo:10:37 »

Onko tämä nyt muunnelma otsikon väitteestä?

Ahvenanmaata kutsutaan rauhan saareksi, mutta turvaverkkoja vahvistetaan kaikessa hiljaisuudessa

Aivan Maarianhaminan matkustajasataman yläpuolella, Luotsivuorella, on Ahvenanmaan merivartioston tarkkailutorni, josta voi apulaispäällikkö Juri Jalavan mukaan nähdä kirkkaalla säällä Ruotsin rannikon.

Ja kuinka ollakaan:

Marraskuisena pilvipäivänä Ruotsi ei siintele, mutta näytöiltä näkyvät kaikki lähivesillä liikkuvat alukset ja merenpohjassa kulkevat putket ja kaapelit.

Luotsivuoren tornin korkeus merenpinnasta on vain 14 metriä. Etäisyys Ruotsiin on sama n. 80 kilometriä.

94

Muut aiheet / Vs: Erilainen suhtautumistapa

« Last post by Heikki Jokipii on 30.11.24 - klo:10:26 »

Vastaavaa ihmeteltävää on uutisia lukevalle yleisölle jo järjestetty Syyrian sodassa. Erään laskelman mukaan siellä on ollut toisiaan vastaan aseellisesti taistelevia ryhmiä n. 100. Jotka kaikki ovat myös Assadia vastaan. Ja aseellisesti.

Nyt siellä:

Tarkkailujärjestö: Puolet Syyrian Alepposta jihadistiryhmien hallinnassa – kymmenet tuhannet paenneet taisteluita

Ukrainan entinen ulkoministeri Dmytro Kuleba sanoo, että kapinallisten eteneminen Aleppossa on ”lupaavaa” ja kielii Venäjän presidentti Vladimir Putinin heikkoudesta Syyriassa.
[..]
Syyrian sisällissota sai alkunsa arabikevään aikana vuonna 2011, kun presidentti Assadin hallinto yritti tukahduttaa väkivalloin demokratiaa vaatineet mielenosoitukset.

Sota muotoutui vuosien mittaan monimutkaiseksi konfliktiksi, joka veti mukaansa useita ulkovaltoja ja jihadistiryhmiä. Assadin hallinnon tärkeitä tukijoita ovat Iran ja Venäjä.

Kapinallisryhmiä puolestaan ovat olleet tukemassa muun muassa Turkki ja Yhdysvallat. Hallintoa vastustavien kapinallisten joukossa on monenkirjavia ryhmiä, muun muassa islamisteja, demokratiaa ajavia ryhmittymiä sekä kurdeja.

Venäjä tuli mukaan sotaan vuonna 2015, jolloin hallinto kontrolloi vain pientä osaa Syyriasta. Venäjän tuella Assadin hallinto sai suuren osan maasta takaisin hallintaansa.

Merkittäviä osia Syyriasta on kuitenkin edelleen kapinallisryhmien hallussa.

Sodan vuoksi yli 500 000 ihmistä on saanut surmansa 13 vuoden aikana. Lisäksi miljoonat ihmiset ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan ja taistelut ovat tuhonneet merkittävän osan Syyrian infrastruktuurista.

(lihav. HJ)

Mutta oli tällainenkin vaihe:

Ahtisaari brittilehden haastattelussa: Lännellä oli tilaisuus syrjäyttää al-Assad

Ahtisaaren mukaan Venäjän YK-lähettiläs ehdotti neljä vuotta sitten Syyrian presidentin väistymistä, kunhan se hoidettaisiin tyylikkäästi. YK:n turvallisuusneuvoston pysyvät läntiset jäsenet eivät tarttuneet tilaisuuteen, Ahtisaari moittii.
[..]
Ahtisaari keskusteli vuonna 2012 YK:n turvallisuusneuvoston viiden pysyvän jäsenmaan kanssa Syyrian kriisistä. Hän kertoo Venäjän lähettilään Vitali Tšurkinin ehdottaneen kolmikohtaista suunnitelmaa, johon sisältyi al-Assadin luopuminen vallasta, kunhan hallituksen ja opposition neuvottelut olisi saatu käyntiin.

Yhdysvallat, Britannia ja Ranska – kuten monet muutkin – olivat kuitenkin vakuuttuneita, että al-Assadilta oli muutoinkin menossa valta muutamassa viikossa, joten ne sivuuttivat tarjouksen, ja tilaisuus menetettiin, Ahtisaari sanoo.

Varmaankin he katsoivat, että noin se syrjäyttäminen tapahtuisi liian hitaasti. Ja jatkoivat tukeaan kapinallisryhmille.


PS. 1.12.2024:

Sitten tällainen ilmiö:

Ukraina iloitsee ääri-islamistien sotamenestyksestä Syyriassa – tästä on kyse

Tästä ei varmaankaan iloita:

Aleppon ympäristön väkivaltaisuuksia paennut tyttö piteli kissaa sylissään telttakylässä Al-Bardaqlissa torstaina. Kuva: Bilal Al Mahmoud / EPA
[..]
Hän pelkää kuitenkin, että väkivaltaisuudet jälleen kiihtyvät Syyriassa.

– Se ei tietenkään kuulosta hyvältä siviiliväestön kannalta.

PS2. 1.12.2024:

Osaan jo kuvitella...

Yhdysvallat: Assad menetti Aleppon, koska ripustautui liikaa Venäjään ja Iraniin

... jos näin käy...

Syyrian presidentti Bashar al-Assad vannoi lauantai-iltana julkaisemassaan lausunnossa kukistavansa ”kaikki terroristit ja heidän tukijansa”.

... että Yhdysvallat toteaa, ettei Assad olisi saanut Aleppoa takaisin ilman Venäjän ja Iranin apua.

95

Muut aiheet / Vs: Ydinvoima versus merituulivoima?

« Last post by Heikki Jokipii on 30.11.24 - klo:07:56 »

Tähän kappaleeseen Hesari saa mahtumaan ristiriidan:

Nämä viisi asiaa selittävät, miksi Google valitsi juuri Suomen

2. Puhdasta, halpaa sähköä on saatavilla

Palvelinkeskus tarvitsee paljon sähköä. Se on Suomessa halpaa ja puhdasta.

”Suomen sähköntuotannosta 95 prosenttia luokitellaan puhtaaksi eli perustuu tuuli-, aurinko-, vesi-, bio- ja ydinvoimaan. Sähköntuotannon päästöt ovat alhaisimpia Euroopassa. Google ja sen asiakkaat arvostavat sitä”, Parviainen sanoo.

Hän huomauttaa, että sekä Muhoksella että Kajaanissa on jo olemassa suurten datakeskusten edellyttämät vahvat kantaverkon sähköasemat.

”Ympäristössä on myös paljon uusiutuvaa ja puhdasta sähköntuotantoa, joten datakeskusten liittäminen sähköverkkoon on verrattain helppoa ja edullista ilman suuria investointeja kantaverkkoon.”

Lisäksi sähkön toimituksen käyttövarmuudella on hänen mukaansa Googlelle suuri merkitys.

”Se on Suomessa maailman huippuluokkaa.”

(lihav. HJ)

96

Yleinen Keskustelualue / Vs: Luomun hintakehitys - mihin suuntaan?

« Last post by Heikki Jokipii on 30.11.24 - klo:06:18 »

Hesari oli löytänyt tällaisen tosiasian:

Suomessa valmistetut erikoisjäätelöt maksavat jopa seitsemän kertaa enemmän kuin vaniljajäätelölitra – kolme viidestä suosikkituotteista oli vegaanisia

Mikä sitten oli syynä noihin korkeampiin hintoihin:

MUTTA mikä erikoisjäätelössä oikein maksaa?

Raaka-aineet maksavat selvästi eniten, kertovat jäätelöyritykset. Etenkin maito maksaa. Vertaillut jäätelöyritykset kertovat käyttävänsä tuotteissaan suomalaisten maitotilojen antimia.

Mikä oli sitten vertailun kallein? Luomujäätelö.

Nyt ei takuulla ole sesonki: avoinna olevasta ikkunastani puhaltaa hyytävän kylmä tuuii. Mutta jätskiä nyt, kun sitä ylemmässa tapauksessa oikein tyrkytettiin?

Jymy Luomujäätelö 500ml Vanilja
Plussa-kortilla
Etuhinta 5,49/kpll
10,98/l
Ilman Plussa-korttia 6,19/kpl (12,38/l)
Tarjous voimassa 28.11.2024–1.1.2025

Verrokki:

Pirkka kermajäätelö vanilja 1L
Hinta 1,55/kpl
1,55/l

Ja tämä tieto: Pirkka-tuote käyttää suomalaista maitoa.

97

Yleinen Keskustelualue / Vs: Pohjoismaiset ravitsemussuositukset 2023

« Last post by Heikki Jokipii on 30.11.24 - klo:06:04 »

Näin hän ex cathedra -tyyliin:

Näin kuuluisan rasvasotaa vetäneen projektin johtaja kommentoi uusia ravitsemussuosituksia

Pohjois-Karjala-projekti on yksi Suomen kansanterveyden menneistä menestystarinoista.
[..]
Suomen yhdelle tunnetuimmista kansanterveystyön asiantuntijoista, professori Pekka Puskalle, reaktiot ovat tuttuja. Hän johti vuosikymmeniä Pohjois-Karjala -projektia, joka alkoi 1970-luvulla ja päättyi 1990-luvulla. Silloin keskustelua värittivät ilmaisut ”kanin ruoka” ja ”rasvasota”.

Puska muistuttaa, että vaikka suositukset eivät ole pakottavia, ne tarjoavat arvokasta asiantuntijatietoa, jota kansa kaipaa.

Vaikka projekti tosiasiassa epäonnistui. Sekä tieteellisesti että käytännöllisesti.

Tästä epäonnistumisesta julkaistiin artikkeli Lancet-lehdessä.

Aika alkuun selvisi, että vertailuaineistoksi valitussa Kuopion läänissä nuo asiat kehittyivät paremmin kuin Pohjois-Karjalassa. Vertaluläänissä ei tietystikään tehty mitään normaalista poikkeavaa.

Tämä on aina ollut totta: nykyhaaste on erottaa luotettava terveystieto huuhaasta.

Ainoastaan Suomessa Pohjois-Karjala -projektista puhutaan yhä menestystarinana.

98

Yleinen Keskustelualue / Vs: Luomun ihan oikea kysyntä - meillä ja maailmalla

« Last post by Heikki Jokipii on 30.11.24 - klo:05:14 »

Nyttemmin tuo tiedote löytyy myös Pro Luomun sivustolta:

Luomukinkkujen määrä lähes viime vuoden tasolla

Palataan siihen vielä vähän. Mekin olimme tämän huomanneet:

K-kaupassa on kinkkujen osalta (ainakin) sama juttu:

https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuotteet?haku=luomukinkku

Ainoa luomukinkku on juuri se sama Tammisen pikkukinkku. Tuossa muuten tulee sitten puolivahingossa esille hintavertailukin. Muut pikkukinkut noin kympin kilo, luomukinkku noin kolme kymppiä.

Myöskään Lidl ei enää (tänäkään vuonna) yritä DeLuxe -luomukinkullaan, vaan tarjoaa HK:n ja Atrian tavanomaisia, alle kympin kilohintaisia tuotteita:

https://www.lidl.fi/c/muut-jouluherkut/a10058690

Me luonnehdimme sitä pienten markkinoiden monopolisoitumiseksi, Pro Luomu näin:

[..] Kaupat arvioivat, että suurin luomukinkkujen kysyntä kohdistuu tänä vuonna luuttomaan pikkukinkkuun.

”Odotamme luomukinkkumyynnin noudattelevan samaa tasoa kuin viime vuonna. S-ryhmän valikoimissa on tarjolla kotimainen noin 2,5-kiloinen luuton luomukinkku”, kertoo SOK Marketkaupan ketjuohjauksen ryhmäpäällikkö Juha Nieminen.

Myös K-ryhmässä uskotaan pikkukinkun suosioon:

”Luomusianlihan kysyntä on hieman kasvanut edellisvuoteen verrattuna, ja luomukinkkujen kysynnän osalta olemme varautuneet samaan kuin viime vuonna”, kertoo Keskon osto- ja myyntipäällikkö Kirsi Väistö.

Tämä oli ollut pakko huomata...

Pakasteena löytyvien joulukinkkujen kilohinnat vaihtelevat noin 6-30 euron välillä. Luomukinkku sijoittuu kilohinnaltaan arvokkaimpiin vaihtoehtoihin – Luomukinkku maksaa enemmän, sillä tuotannossa on lainsäädännön perustasoon verrattuna lukuisia lisävaatimuksia ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin varmistamiseksi.

(lihav. HJ)

... ja sitten pitkät paminat sen selittämiseksi. Mutta tämä triidi lähti jo v. 2007 siitä, miten kysynnän aitous on aika paljon varmempaa, jos vastaajalle on lompakko tai muu maksuväline kädessään. 

2,5 kilon kinkun hinnaksi tulee 30 kympin kilohinnalla 75 euroa. Jos kilohinta on 6 euroa, sama määrä maksaa 15 euroa.

Luomukinkkujen kysyntä on erityisen kummallinen asia, kaupalle. Lidl erehtyi näin v. 2016 (ja veti erehdykseensä mukaan Tilastokeskuksen!)

Tämä oli Lihatiedotuksella viimeisen kerran v. 2022:

Ihan ei pysty. Lihatiedotuksen uutisessa se lause oli tänä vuonnakin:

Kotimainen kinkku kuuluu suomalaisten joulupöytään

Vajaa kolmannes kinkun hankkivista talouksista ostaisi luomukinkun, jos se olisi mahdollista.

Niinpä mekin jo perinteisesti linkkaamme tähän joulu-uutiseemme (2015):

Tilaisitko kotiisi ihan OIKEAN Joulupukin? Jos se olisi mahdollista?

***

Kinkuistakin voi nähdä tämän saman. Mutta kyllä Pro Luomu silti voisi luovuttaa reilusti tietojaan luomun kokonaiskysynnästä, juuri nyt. Kuten Ruotsissa tehdään.

99

Muut aiheet / Vs: Ilmaston muutoksen torjunnan kustannukset yksilölle

« Last post by Heikki Jokipii on 29.11.24 - klo:16:39 »

Ikävä tarina tai huhu:

Did COP29 Delegates Trade Intimate Dinner Dates for Food?

100

Yleinen Keskustelualue / Vs: Luomun ihan oikea kysyntä - meillä ja maailmalla

« Last post by Heikki Jokipii on 29.11.24 - klo:11:57 »

Tässä se sitten tuli:

Luomukinkkujen määrä lähes viime vuoden tasolla

Suomessa toimii vajaa kymmenen luomusikalaa, joiden tuottaman luomusianlihan suurin menekki kohdistuu joulusesonkiin. Luomukinkku on pitänyt pintansa vaikeassakin taloustilanteessa, ja sen kysyntään on varauduttu kaupoissa myös tänä vuonna.
 
Vuoden 2024 joulusesonkiin saadaan Pro Luomun arvion mukaan noin 62 000 kiloa suomalaista luomukinkkua. Määrä on laskenut hieman viime vuoteen verrattuna. Luomukinkkuja voi ostaa S- ja K-ryhmän myymälöistä, Lidlin valikoimasta ei luomukinkkua löydy. Kaupat arvioivat, että suurin luomukinkkujen kysyntä kohdistuu tänä vuonna luuttomaan pikkukinkkuun.

Niiin se meni kuin edellä ounastelimmekin. Ja havainnoimme vihjeistä.

Eli näin:

Kyllä tämäkin viittaa siihen, että luomuväki on menettänyt joulun.

Tuo Pro Luomun iloitsema taso on noin 1 % kaikista jouluna ostetuista kinkuista.

Aikasarjamme on päivitetty.