Ydinvoima versus merituulivoima?

[Heikki Jokipii]

Hyötöreaktoreita Saksaan ja Suomeen

<klips>

Mistä tuollaisia vempaimia sitten saisi? Nyt on käynyt niin, että vastaus siihen on: Venäjältä. Mm. Ranskalla ja USA:lla oli jo pitkällä olevat koereaktorinsa, mutta sitten molemmissa maissa projektit lopetettiin. Mutta Venäjä jatkoi, ja nyt siellä on kaupallinen, jo kauan sähköverkossa ollut hyötöreaktori, BN-800. Tietoa siitä ja hyötöreaktoreista yleensä löytyy kyllä netistä.

Tämä on minulle uusi tieto. Vaikka se on tuolla netissä varmaankin ollut kaiken aikaa:

https://en.m.wikipedia.org/wiki/SNR-300

Eli Saksalla oli jo oma hyötöreaktori v. 1985. Joka rakennettiin valmiiksi, mutta ei otettu koskaan varsinaisesti käyttöön. Koekäytettiin kyllä, mutta ei liitetty verkkoon. Purettiin ja nyt sen vanhoissa rakennuksissa sijaitsee huvipuisto.

Uudestakin, tuota isommasta hyötörektorista (1500 MW) oli olemassa suunnitelma, jota ei kuitenkaan sitten mitenkään toteutettu. (Jotten sen hinnastakaan ei voi olla tietoa.)

Kaiken kaikkiaan, olen tuosta jollakin tavalla suorastaan järkyttynyt. 


PS. Projekti maksoi nuuten suurin piirtein sen verran kuin Olkiluoto 3:n piti maksaa:

The project cost about 7 billion Deutsche Mark (about €3.5 billion or over $4 billion).

[Heikki Jokipii]

Näillä nyt mennään Suomessakin ...

Eurajoen Olkiluotoon jätti-investointi – ydinjäteyhtiö Posiva alkaa rakentaa kapselointi- ja loppusijoituslaitosta

... kun on aina menty, ja kerran näin päätetty tehdä.

Ylpeyttä haetaan siitä, että tämä tehdään ensimmäisenä maailmassa. Mitä siitä, että se voi osoittautua megaluokan virheeksi. Sekin on sitten tehty ensimmäisenä.

Voi kuvitella, että tämän porukan mielessä välkkyy (Hesarista) ...

MOKAN mukaan projektin merkittävistä urakoista tehdään sopimuksia lähiaikoina.

”Projektin pääosassa ovat niin turvallista loppusijoituskonseptia lähes 40 vuoden ajan kehittäneet asiantuntijat, projektitoiminnan ammattilaiset kuin myös kumppanit.”

... että tämä projekti nyt viedään vaikka väkisin loppuun, ettei tuo noin 40 vuoden työ mene hukkaan. Hiljaa siellä takarivissä! Kaikkia vaihtoehtoja on jo mietitty, ja ne on havaittu huonoiksi. Tämä on asiantuntijoiden työtä!

[Heikki Jokipii]

Kaikesta tästä älyjärjestelmien ylistämisesta...

Tiedätkö millainen energiasää nyt on? Tulevaisuudessa pesukone menee päälle hyvällä säällä ja kodeissa voidaan säästää rahaa säätä seuraamalla

... tulee kyllä mieleen se vanha vekkuli ajatelma asioiden erosta:

alykäs selviää tilanteesta, johon viisas ei joudu.

Huomionarvoista tuossa on, että vaihtelevuus myönnetään. Eikä tarjota ratkaisuksi täysin epäkypsää sähkön varastointiteknogiaa.

[Heikki Jokipii]

Kauanko merituulivoimalat Suomessa käytössä kestävät, siitä meillä ei ole pitkään aikaan empiiristä tietoa, jos tähän on uskominen:

Vuoden 2025 jälkeen merellä syntyy tuulisähköä halvemmalla kuin maalla – Suomen ensimmäinen merituulipuisto testikäytössä

Nimittäin siihen tietoon siinä, että varsinaisesti ensimmäiset merituulivoimalat aloittivat vasta 2 vuotta sitten (tuo uutinen on päivätty 1.8.2017).

Hesarissa tänään, ohimennen tässä isommassa jutussa:

Pohjanlahti lämpenee ilmastonmuutoksen takia nopeammin kuin muu Itämeri: Tätä kaikkea se merkitsee

Esimerkiksi Porissa on käyty paljon keskustelua siitä, että Suomen ensimmäinen kokonaan merelle rakennettu tuulivoimapuisto rakennettiin lähelle Yyteriä, joka on suosittu matkailukohde, sanoo tutkija Asko Ijäs Turun yliopistosta.

Tahkoluodon merituulipuisto on Suomen Hyötytuulen mukaan maailman ensimmäinen jääolosuhteisiin suunniteltu merituulipuisto.

MYÖS tuulivoiman voimakas lisääminen on valtiovallan tavoite. Tuulta Pohjanlahdella riittää, ja merituulivoima on selvästi tehokkaampaa kuin maatuulivoima.

Merituulivoiman rakentamisesta on paljon suunnitelmia, mutta se on nykytekniikalla niin kallista, että suunnitelmat eivät ole muualla vielä edenneet rakentamiseen asti, Ijäs sanoo.

(lihav. HJ)

Mutta 5 vuodessa kaikki muuttuu? Ja Pekka Haavisto on sen jo sielunsa silmillä nähnyt:

Haaviston mukaan merituulivoima on todennäköisesti edullisin energiamuoto Suomessa ja Euroopassa.

[Heikki Jokipii]

Die Welt ja Tekniikka ja Talous -lehdillä on aivan erilaiset näkemykset tuulivoiman kehityksestä Saksassa tänä vuonna:

COLLAPSE OF WIND POWER THREATENS GERMANY’S GREEN ENERGY TRANSITION

Uusiutuvan energian osuus Saksan energiantuotannossa kasvaa

[Heikki Jokipii]

Tämä pelkistys tukikysymykseksi on monin tavoin harhaanjohtava ajatus, uskallanpa sanoa roskaa:

Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen

Siinä voi ottaa esille juuri tämän:

EU:n sisällä on kuitenkin suuria eroja: esimerkiksi Saksa tukee uusiutuvia melkein kolme kertaa enemmän kuin fossiilisia polttoaineita. Myös Espanjassa ja Italiassa uusiutuviin panostetaan fossiilisia enemmän. Sen sijaan Iso-Britannia, Ranska, Hollanti ja Ruotsi suosivat tukipolitiikassaan fossiilisia polttoaineita.

Miksei Saksa kuitenkaan pääse eroon fossiilisista polttoaineista? Miksi sen päästöt ovat Ranskaa suuremmat?

Jostain muussa on selitys sille, miksi puhtaan energian vallankumous ei etene.

[Heikki Jokipii]

Onko tuuli kääntymässä (sanaleikki huomattu)? Tämä tunnettu ja vaikutusvaltainenkin filmidokumentaristitiimi on nyt tehnyt dokumentin, joka on kriittinen uusiutuvaa energiaa kohtaan:

IS THE LEFT BEGINNING TO ABANDON RENEWABLE ENERGY?

Ihan erikseen vakuutetaan, että ilmastodenialismista ei ole kyse;

“It’s up to people who actually share the same values to sometimes call each other out and bring out the uncomfortable truths,” Gibbs said. “This is not a film by climate change deniers, this is a film by people who really care about the environment.”

***

Mutta tähän hankkeeseen ei tuo kriittinen asenne ole vaikuttanut. Vaan edelleen on tavoitteena tämä (lihav. HJ):

YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla

Unopsin ohjelma vivuttaa yksityistä rahaa kolmen sektorin infrastruktuurihankkeisiin: asumiseen, terveyspalveluihin ja uusiutuvaan energiaan. Se rakentaa hankkeet investointikelpoisiksi ja houkuttelee näin yksityisiä sijoittajia mukaan.

Eli edelleen kehitysmaiden oletetaan kehittyvän eli vaurastuvan energiaratkaisuilla, joilla missään ei ole siinä onnistuttu. Vaan jotka on korkeintaan kestetty, kun maassa on ollut ennestään vankka energiainfrastruktuuri. Juuri edellä mainittu Saksa tästä hyvänä esimerkkinä.

[Heikki Jokipii]

Britannian äskettäisen suurehkon sähkökatkon syystä väännetään edelleen, mutta aika vahvoilla on näkemys, että ainakin osasyynä oli kasvanut riippuvuus tuulivoimasta. Joka oli pettänyt luottamuksen.

Asia tutkitaan:

https://www.rechargenews.com/wind/1835684/uk-to-probe-worlds-largest-offshore-wind-farms-role-in-blackout

[Heikki Jokipii]

Britanniassa ja Tanskassa asiaa on tutkittu. Ja tulos on, että tuulivoimaloiden suorituskyky laskee melko jyrkästi niiden ikääntyessä:

https://wattsupwiththat.com/2019/08/20/paying-much-more-for-much-less/

3. The normalised load factor for UK onshore wind farms declines from a peak of about 24% at age 1 to 15% at age 10 and 11% at age 15. The decline in the normalised load factor for Danish onshore wind farms is slower but still significant with a fall from a peak of 22% to 18% at age 15. On the other hand for offshore wind farms in Denmark the normalised load factor falls from 39% at age 0 to 15% at age 10.

Niinpä upouuden tuulivoimalan lukuja ei pitäisi käyttää, kun arvioidaan tuulivoiman hintaa. Vaikka ne olisivat silloin uutena tottakin. Mitä ne eivät aina ole, vaan usein suunnitteluvaiheen myyntipuhetta.

Tuo on käsittääkseni jossain määrin havaittu Suomessakin. Jossa tuulivoimaloita aina välillä "korvataan tehokkaammilla". Se taitaa olla vähän samaan tapaan kuin tuotantoeläimilläkin (lypsylehmät, munintakanat): periaatteessa ne eläisivät pitempäänkin, mutta ...

[Heikki Jokipii]

Harmillista, että tämä Atte Harjanteen ja Ville Tulkin mielipidekirjoitus HS:ssä tänään on maksumuurin takana:

Ydinvoimaa pitää puolustaa ilmaston takia

Suomi voisi olla EU:ssa esimerkki maasta, jossa ydinvoimaa hyödynnetään uusiutuvan energian rinnalla.

Julkaistu: 23.8. 2:00

Suomi aikoo vahvistaa EU-puheenjohtajakaudellaan Euroopan unionin globaalia ilmastojohtajuutta. Ilmasto- ja energiapoliittisessa keskustelussa päästöjen vähentäminen ja kestävä kehitys rinnastuvat usein uusiutuvan energian lisäämiseen.

Tuo ajatus jatkuu paperilehdessä näin:

Uusiutuvan energian korostaminen jättää kuitenkin ydinenergian taka-alalle. Ydinenergia sivuutetaan usein tässä yhteydessä.

Niin ei saisi heidän mielestään tapahtua. Lainataanpa siitä vielä tämä:

Ydinenergiaa karsastetaan monissa Euroopan maissa, vaikka ydinvoimaloiden ennenaikainen alasajo ja lisärakentamisen estäminen ovat ristiriidassa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden kanssa.

Me olemme täällä olleet niin tahdittomia, että olemme sanoneet julki noiden maiden nimetkin. Vertaa esim. edellä 20.06.19. Hyötöreaktoreita eivät Harjanne ja Tulkki mainitse.

Siitä mekin olemme usein huomauttaneet, että kirjoitetaan "uusiutuva energia" kun tarkoitetaan "hiilidioksidipäästötön energia".

[Heikki Jokipii]

Näin YLE haluaa ylläpitää epäluuloa ydinvoimaa kohtaan harhaanjohtavalla tiedolla otsikossaan:

Maailman ensimmäinen kelluva ydinvoimala on ladattu ydinpolttoaineella – Uuden voimalan turvallisuus herättää myös kysymyksiä

Sillä mikä ihmeen ensimmäinen se on, jos maailman merillä on jo vuosikymmeniä uinut ydinkäyttöisiä sukellusveneitä. Jokainen niistä kelluva ydinvoimala.

Laitoksen turvallisuudesta kiistellään. Norjalainen ympäristöjärjestö Bellona ja Greenpeace ovat kritisoineet hanketta. Bellonaa muun muassa huolestuttaa sen merikelpoisuus Jäämeren olosuhteissa.

Greenpeace on kutsunut laitosta nimellä "Tšernobyl jäällä"

Siinäpä ne perustelut turvallisuusepäilyille, kaikessa loisteliaisuudessaan.

Minä taas sanon, että tällainen meriydinvoima on kerrassaan hieno kehitelmä. Suomeenkin voisi ostaa muutamia tuollaisia! Vaikkapa Helsingin kaukolämpöverkon voisi hoitaa niillä. Parasta tietysti olisi, jos Rosatom tekisi meille siitä hyötöreaktoriversion.

[Heikki Jokipii]

Hesarin kuvaus asiasta on monipuolisempi ja hitusen tasapuolisempi:
 
Venäjän kelluva ydin­voimala lähti Murmanskista viikkojen matkalle, Rosatom vakuuttaa voimalan olevan turvallinen

Siinä kerrotaan, että yksin Venäjällä on 260 ydinkäyttöistä alusta, joista 10 jäänmurtajia.

Ihan tärkeä näkökulma siinä esitetään, että nämä kelluvat voimalat voisivat olla keino kehitysmaille hyödyntää ydinvoimaa.

Vastaus Bellonalle:

Rosatomin mukaan kelluva ydinvoimala on rakennettu kestämään törmäykset jäävuorien kanssa, seitsemänmetristen aaltojen iskut ja jopa 200 kilometriä tunnissa puhaltavat hurrikaanituulet, joten se soveltuisi arktisten olosuhteiden lisäksi tropiikkiin, erityisesti maanjäristyksille ja tsunameille alttiisiin maihin

Lisäksi täytyy muistaa, ettei voimalaa jatkuvasti hinata pitkin merta. Vaan periaatteessa vain kerran, ja sitten se ankkuroidaan rantaan paikalleen. Ja tietysti riittävän suojaisaan paikkaan.

Yksityiskohta tuosta. Tietysti kelluvan voimalan todellakin osaa kuvitella immuuniksi tsunamille. Se nousee tsunamin mukana ja sitten taas laskeutuu laskevan aallon mukana. Eikä maajäristyskään minun järkeni mukaan vahingoita kelluvaa voimalaa (?).

[Heikki Jokipii]

Siitä mekin olemme usein huomauttaneet, että kirjoitetaan "uusiutuva energia" kun tarkoitetaan "hiilidioksidipäästötön energia".

Samanlainen lapsus kävi myös hänelle (lihav. HJ):

Bernie Sanders julkisti radikaalin ilmasto-ohjelmansa

Yhdysvaltain demokraattisen puolueen presidenttiehdokkuutta tavoitteleva Bernie Sanders julkisti torstaina ilmasto-ohjelmansa.

Sandersin mukaan hänen Green New Deal -ohjelmansa siirtäisi Yhdysvallat kymmenen vuoden aikana sataprosenttisesti uusiutuvan energian varaan ja loisi 20 miljoonaa uutta työpaikkaa.

Kansan Uutisten toimittaja ei näytä mitenkään tuota valitettavaa virhettä noteeranneen. 

[Jarrumies]

Yksityiskohta tuosta. Tietysti kelluvan voimalan todellakin osaa kuvitella immuuniksi tsunamille. Se nousee tsunamin mukana ja sitten taas laskeutuu laskevan aallon mukana. Eikä maanjäristyskään minun järkeni mukaan vahingoita kelluvaa voimalaa (?).

Kelluvan aluksen pitää olla riittävän kaukana rannasta, jotta tsunamiaalto ei heitä sitä rantaviivan maan puolelle. Kun aalto laskeutuu, niin liian lähellä rantaa olleet alukset jämähtävät maan päälle.

[Heikki Jokipii]

Kelluvan aluksen pitää olla riittävän kaukana rannasta, jotta tsunamiaalto ei heitä sitä rantaviivan maan puolelle. Kun aalto laskeutuu, niin liian lähellä rantaa olleet alukset jämähtävät maan päälle.

Myönnän, että kuvittelin tuon hyvin ylimalkaisesti. Kaiken kaikkiaan taidan siirtää tuon tsunamin kestävyyden kysymyksen niille Rosatomin insinööreille, jotka alunperin ryhtyivät kehuskelemaan asialla.