"Faktalietsonta" ym. - ilmastokeskustelua halutaan rajoittaa?

[Heikki Jokipii]

Kiusallista tämäkin, joillekin. Tutkijat olivat välineineen menneet norjalaiseen kuusimetsään:

New Study Finds No Net Warming In Central Scandinavia For The Last 270 Years

A robust 1750-2020 temperature proxy reconstruction (Karlsson et al., 2025) from a spruce forest in the Norwegian mountains identifies yet another location on the globe unaffected by anthropogenic “global warming.”

[Heikki Jokipii]

Mauna Loan uutta ennätystä voimme edellisten vuosien perusteella odottaa jo ensi kuussa.

Mauna Loan luku on muuten sellainen, joka on kummasti jäänyt syrjään ilmastovaroitteluissa.

< klips >

Heti perään tämä:

Feb. 21, 2025 = 428.41 ppm

Nyt, silmämääräisesti arvioituna, se on korkeammalla kuin koskaan on ollut!

Nyt tuli tämä ennätyslukema:

Mar. 7, 2025    430.60 ppm
Mar. 7, 2024    425.36 ppm
1 Year Change    5.24 ppm (1.23%)

Tietysti vain yhden päivän mittaus. Mutta kohta näemme seuraavan.

[Heikki Jokipii]

Tämä kirjoittaja ei tuo esille...

Johannes Roviomaan kolumni: Satelliitit tietävät, mitä maapallolla tapahtuu, mutta me emme välitä

... miten satelliitit omalta osaltaan ovat "ilmastoskeptikkoja", ja kertovat meille aika... ei, hyvin rauhoittavan tiedon, miten lämpötilatrendi viittaa vain noin yhden asteen lämpenemiseen vuosisadan loppuun mennessä.

Joka on jotain niin vähäistä, että siitä hyvin sopii nyt olla välittämättäkin.

[Heikki Jokipii]

Nyt tuli tämä ennätyslukema:

Mar. 7, 2025    430.60 ppm
Mar. 7, 2024    425.36 ppm
1 Year Change    5.24 ppm (1.23%)

Tietysti vain yhden päivän mittaus. Mutta kohta näemme seuraavan.

Toinen bongaus:

Mar. 10, 2025    430.19 ppm
Mar. 10, 2024    425.10 ppm
1 vuoden vaihto    5.09 ppm (1.20%)

Tiede-lehden 2/2025 artikkelista "Näin maailma loppuu", osasta "llmastonmuutos":

Markku Kulmala muistaa, että 30 vuotta sitten ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kriittisenä rajana pidettiin 400:a tilavuuden miljoonasosaa. Sitä ei saisi ylittää, tai kävisi huonosti.

Lukema on jo ohitettu. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noin 425-430 tilavuuden miljoonasosaa. Nyt puhutaan lukemasta 500. Se ylitetään nykytahdilla noin 25 vuodessa. Ihmiskunnalla on siis parisen vuosikymmentä aikaa saada hiilinielut päästöjä suuremmiksi. Sen jälkeen peli voi olla Kulmalan mukaan menetetty.

Spencerin trendin mukaan maailman keskilämpötila n. 25 vuodessa on n. 0,37 astetta enemmän kuin nykyisin. Kulmala ei Tiede-lehdessä antanut lämpötilasta yhtä eksaktia ennnustetta. Toisaalta:

Spencerin "saturaatioteoria" menee niin, että ensimmäiset merkit CO2-pitoisuuden kasvun hidastumisesta näkyivät juuri noin 15 vuoden päästä.

[Heikki Jokipii]

Taidanpa itsekin pudota näihin lokeroihin:

Nuorten tulevaisuususko on vanhempia vahvempaa

Sitran tulevaisuusbarometrin mukaan suomalaiset näkevät henkilökohtaisen tulevaisuutensa valoisampana kuin Suomen tai koko ihmiskunnan tulevaisuuden.

Kysyimme ajatuksia siitä, miltä maailma näyttää 10-20 vuoden kuluttua. Onko tulevaisuuskuva maailmasta nykyhetkeä parempi vai huonompi?

Ainakin mitä henkilökohtaiseen tulevaisuususkoon tulee. Mutta sitten:

Vastaajia ei pyydetty perustelemaan tulevaisuusarvioitaan, mutta kyselyn avoimissa vastauksissa nousi esiin huolta aiheuttavia asioita.

�" Päivittäin uutisissa näkyvät aiheet, kuten sota, ilmastokriisi, luontokato ja milloin mikäkin geopoliittinen uusi tilanne näkyvät taustalla aivan varmasti, sanoo johtava asiantuntija Jukka Vahti Sitrasta.

(lihav. HJ)

Siinä olen edellä tuonut esiin optimismini tulevaisuuden suhteen. Jota itse tulevaisuutta en luultavasti näe.

Pieni aavistus: olisiko minun kaltaisiani enemmänkin? Tuossa Sitran tutkimuksessakin se saattaa näkyä, tarkemmassa analyysissä?

[Heikki Jokipii]

Tämän mukaan hiilidioksidipitoisuus on satelliittimittausten aikana eli vuodesta 1979 noussut n. 100 ppm. Ja maailman keskilämpötila noussut n. 0,75 astetta, samana aikana.

Jos mikään ei muutu, eli trendit menevät nykyistä tahtiaan (tai kehitys menee trendien mukaan), hiilidioksidipitoisuus v. 2100 on n. 613,5 ppm ja keskilämpötila on nykyistä n. 1,125 astetta korkeampi.

Pärähti päähäni, että arvioivatko Kulmala ym. "mainstreamin" edustajat kuitenkaan tulevaa lämpötilan kehitystä Spenceristä poikkeavasti?

Voi olla niin, että eivät. Hekin uskovat, että maailman keskilämpötila noin 25 vuoden päästä on noin puoli astetta korkeampi kuin nyt.

Mutta he pitävät sitä katastrofina ja jopa pelin menetyksenä.

[Heikki Jokipii]

Esimerkiksi Kulmala puhuu Tiede-lehden 2/2025 tekstissä (s. 38) teoreettisesta mahdollisuudesta, että lämpötila kohoaa 60-70 astetta. Mutta korostaa, että se arvio on teoreettinen.

Mutta sanoo sitten, että realistinen mahdollisuus on olemassa, että lämpötila kohoaa 20 astetta.

Tälläinen nousu voidaan saavuttaa parissa sadassa vuodessa.

Mutta mikä jää puuttumaan? Nimenomaan se, mitä tapahtuu, jos jatketaan niinkuin ennenkin, 25 vuodessa.

Vielä toistaen: eroaako se ennuste olennaisesti Spencerin trendistä?

En pysty formuloimaan ajatustani aivan täsmällisesti. Mutta ydin siinä on se, että tuollaisilla satojen vuosien aikajänteillä ilmastotiedettä tuodaan lähelle pseudotiedettä. Tuollaista asiaa ei voida testata, niinpä se täytyy vain uskoa.

[Heikki Jokipii]

Spencerin "saturaatioteorian" totta ollessa Greta Thunbergin 75-vuotispäiväna ollaan jo myös kovasti lähestytty sitä 500 ppm:n rajaa.

Mutta ei ylitetty. Ja silloin on jo nähtävissa ko. käyrän taipuminen.

Mikä minusta olisi tässä ja nyt mielenkiintoista: nähdä esitys, jossa maailman keskilämpötila esitettäisiin suoraan riippuvaisena (Mauna Loalla mitatusta) hiilidioksidipitoisuudesta. Kas, pitoisuus kasvoi. Kas, keskilämpötila nousi.

Mutta luulen, ettei sellaista tule:

Mauna Loan uutta ennätystä voimme edellisten vuosien perusteella odottaa jo ensi kuussa.

Mauna Loan luku on muuten sellainen, joka on kummasti jäänyt syrjään ilmastovaroitteluissa.

Koska siitä seuraisi, että tuollaisen pitoisuusennätyksen mukana täytyisi tulla lämpöennätys. Ja siinä on ikävästi se mahdollisuus, ettei se toteudukaan. Spencerin käyrä on jo osoittautunut oikulliseksi.

[Heikki Jokipii]

Iltalehti lauantaina 18.1.2025:

Näin ilmastonmuutos muuttaa Suomen talvia

Ilmastonmuutos on nostanut Suomen talvien keskilämpötilaa yli puoli astetta vuosikymmenessä. Sama lämpenemistahti jatkuu tuoden muutoksia.

Ajatelkaapa:

Viime tammikuun hyytävät pakkaset olisivat kansainvälisen tutkimuksen mukaan olleet jopa neljä astetta kylmempiä ilman jo havaittua ilmaston lämpenemistä.

Vuonna 2024 tammikuussa Enontekiön lentokentällä mittari näytti -44,3 °C. Ilman globaalia ilmaston lämpenemistä, olisi elohopea laskenut lähemmäs -48 astetta.

Ai, juu niin. Elohopea ei koskaan laske tämän alle: sulamispiste −38,9 °C. Mutta se on nyt ehkä nipottamista.

Tällaista tietoa:

Puoli astetta vuosikymmenessä

Ilmastonmuutos nostaa Suomen vuoden keskilämpötilaa. Erityisesti lämpeneminen painottuu talviin.

�" Talvien keskilämpötila on noussut yli puoli astetta per vuosikymmen käytännössä koko Suomessa, Luomaranta sanoo.

Kuudessakymmenessä vuodessa talvet ovat jo lämmenneet keskimäärin 2,5�"3 astetta. Kesäisin lämpeneminen on maltillisempaa: kesäkauden keskilämpötila on noussut vuodesta 1961 lähtien noin 0,1�"0,2 astetta vuosikymmenessä.

Tämä mainitaan ongelmaksi:

Vähälumiset talvet voivat lisätä mielenterveysongelmia.

Niitä on perinteisesti ehkäisty ja hoidettu pakenemalla komalla etelän lämpöön, ja niin tehdään yhä. Talvella ja kesälläkin. Tuon nettiuutisen katkaiseekin tämä mainos:

Viisi kohdetta Kreikassa, joita lapset rakastavat!
Loputtomasti aktiviteetteja, ihania rantoja ja hauskoja vesipuistoja: Nämä ovat perheiden suosikkikohteet Kreikassa

.

***

Sitten tämä:

https://www.ilmastokatsaus.fi/2025/02/21/tammikuun-2025-kuukausikatsaus/

Tammikuu oli Etelä-Suomessa selvästi tavanomaista leudompi, kun taas Lapissa kuukauden keskilämpötila oli tavanomainen. Tammikuun sademäärä vaihteli pitkän ajan keskiarvon molemmin puolin.

Tammikuun keskilämpötila vaihteli Lounais-Suomen ulkosaariston noin +2 asteesta Lapin alimmillaan noin -15 asteeseen. Etelä- ja Kaakkois-Suomessa tammikuussa oli jopa 3�"4 astetta leudompaa kuin keskimäärin 30-vuotiskaudella 1991�"2020, mutta Lapissa kuukauden keskilämpötila oli hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoa.

[Heikki Jokipii]

Tästä ei niinkään niitä hirveyksiä...

Mitä voimme todella oppia noitavainoista?

... vaan tämä:

Blåkullaan ei yleisesti uskottu 1600-luvullakaan ennen kuin hysteria yhtäkkiä leimahti.
[..]
Hysterian käynnistivät ihmiset, jotka olivat hyvän puolella.

Historian jälkiviisauteen kuuluu sen ihmettely, miten ihmiset ovat voineet lähteä mukaan niihin hirveyksiin ja typeryyksiin, joita maailmanhistoria on täynnä. Ikään kuin yksilö olisi kaikissa tilanteissa vapaa tekemään kestäviä moraalisia valintoja.

Aivan. Ilmastonmuutosasiassa innokkaimmat katsovat olevansa hyvän puolella. Jopa pelastavansa maailman. Meidän ymmärtämättömien*) skeptikkojen sijasta ja puolesta.

Sitä voit miettiä samalla, kun seuraat somepostauksesi tykkäyksiä kerran minuutissa tai kiihdyt nettihuhusta, jonka todenperäisyyttä et ole tullut tarkistaneeksi. Ihminen on aina oman sosiaalisen ympäristönsä vanki ja tekee etupäässä niin kuin muutkin tekevät. Miten voit olla varma, että et olisi rääkymässä noitia roviolle?

Entä jos asiassa on mukana koko valtiovalta? Eikö silloin ole järkevintä uskoa?

Kruunu lähetti noitia taltuttamaan useita komissioita, jotka olivat eräänlaisia kenttäoikeuksia. Seuraavan vuosikymmenen puoliväliin jatkuneissa vainoissa teloitettiin noin 300 ”noitaa”.

Erilaisia komissioita perustetaan nytkin. Ilmastonmuutosta taltuttamaan. Onneksi ei kukaan ole vielä keksinyt, että se edellyttäisi eräiden ihmisten eliminoimista.

______

*) ja ehkäpä pahantahtoistenkin? Tai ainakin välinpitämättömien ja itsekkäiden?

[Heikki Jokipii]

Ja hyvin on tuo "konsensus" mennyt perille (lihav. HJ):

Yli puolet suomalaisista on vähentänyt tavaroiden hankkimista ilmastosyistä

Barometrien mukaan suomalaisten tietoisuus ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta onkin varsin vahva. Selvä enemmistö on havainnut ilmastonmuutoksen (86%) ja luontokadon (88%) vaikutuksia eri puolilla maailmaa. Maailman luonnon tilasta on huolissaan lähes jokainen vastaaja (91%)..

Huvittavuuteen asti:

Ilmasto- ja luontokysymykset nähdään tärkeinä kuntapolitiikassa. Kuntien toivotaan muun muassa varautuvan nykyistä paremmin ilmastonmuutoksen riskeihin, kuten helteisiin, liukastumisiin ja tulviin. Silti alle puolet (42%) aikoo äänestää kuntavaaleissa ehdokasta, joka edistää kunnassa ilmasto- ja ympäristötoimia.

Ei sitä ennen ilmastomuutosta ollut liukastakaan!?

[Heikki Jokipii]

YLE (ja WMO) muistutti miten asiasta pitää ajatella:

Moni ilmastonmuutoksesta kertova mittari vilkkui viime vuonna punaisella, ilmenee raportista

WMO:n raportin mukaan ilmastonmuutoksen seuraukset ovat paikoin peruuttamattomia satojen tai jopa tuhansien vuosien aikajänteellä.

Ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta näkyi maapallolla yhä vahvempia merkkejä viime vuonna, kun osa ennätyksistä meni uusiksi. Asiasta kertoo Maailman ilmatieteen järjestö WMO tuoreessa tilastoraportissaan. Seuraukset ovat paikoin peruuttamattomia satojen tai jopa tuhansien vuosien aikajänteellä.

Raportissa muun muassa vahvistetaan jo aiemmin kerrottu tieto, että viime vuosi oli 175-vuotisen mittaushistorian lämpimin. Kyseessä oli todennäköisesti ensimmäinen vuosi, kun maapallon keskilämpötila ylitti 1,5 celsiusastetta verrattuna esiteolliseen aikaan.

Kymmenen viime vuotta ovat olleet maapallon kymmenen lämpimintä tilastoitua vuotta peräjälkeen. Maapallon meriveden lämpöennätys taas on mennyt rikki kahdeksana tilastoituna vuotena peräkkäin.

***

Sen sijaan tällaisia ei saa päästää ajatuksia sotkemaan:

New Study Finds The Post-1980s Warming Trend Has Improved European Life Expectancy

Throughout Europe, exposure to harsh winters in colder climates is a greater mortality threat than living in warm climates with very hot summers. Succinctly put, warmer, milder winters save lives, whereas cold weather and harsh winters shorten lives.

The authors of a new study insist modern emphasis on limiting global warming so as to reduce heat-related mortality is misplaced, as it neglects the much more dangerous threat posed by cold weather.

Eikä senkään, miten todella vähäisistä muutoksista tuossa kaikessa on kyse.

***

PS. Hesarin versiossa tuosta samasta kuin YLE:llä olikin tämä yllättävän maltilllinen arvio:

Raportti: Ilmaston­­muutoksesta yhä vahvempia merkkejä

Raportissa sanotaan, että pidemmällä aikavälillä maapallo lämpenee tämän hetken arvion mukaan kuitenkin tätä vähemmän, 1,34�"1,41 astetta verrattuna vuosien 1850�"1900 perusuraan. Raportissa tosin huomautetaan, että lämpötilojen tilastointiin liittyy epävarmuuksia.

Eroaako tuo enää Spencerin trendistä?

[Heikki Jokipii]

Ilmatieteen laitoskin on tehnyt oman raporttinsa:

Suomessa sataa tulevaisuudessa yhä enemmän, odotettavissa etenkin kesäisiä rankkasateita

Suomessa sataa tulevina vuosikymmeninä entistä enemmän, arvioidaan Ilmatieteen laitoksen raportissa. Etenkin kesäisten rankkasateiden ennakoidaan käyvän rajummiksi. Runsaat sateet saattavat johtaa tulviin.

Suomi sijaitsee alueella, jossa sademäärien arvioidaan ilmaston lämpenemisen myötä kasvavan. Vuoteen 2050 mennessä Suomen vuosittaisen sademäärän ennakoidaan kasvavan 5�"10 prosenttia, kun vertailukohtana on ajanjakso 1981�"2010.

Ja jotain enemmän tai vähemmän ikävää on siis senkin mukaan tulossa. Eikä sitä lunta kannata toivoa:

Etenkin eteläisessä Suomessa talviajan sateet tulevat yhä useammin vetenä, ja sama suuntaus jatkuu ilmaston lämmetessä.

[Heikki Jokipii]

Lomborgilta (jakelulistan kautta):

https://www.linkedin.com/posts/bjornlomborg_eu-net-zero-by-2050-cost-100-trillion-activity-7305926913456238593-RMXu

Bjorn Lomborg

President at Copenhagen Consensus Center
1 vk

EU Net-zero by 2050:

Cost: �,�100+ trillion

Benefit: no measurable difference in a generation and trivial 0.08°C in 2100

EU must reconsider its priorities

UN climate model: https://magicc.org/
Cost: https://lnkd.in/dpNpBzAE https://lnkd.in/dNAAvxes

Tuohon hintaan sitten tämä ehkä estetään (edellisestä):

Vuosisadan loppupuolen sademäärät kasvavat sitä nopeammin, mitä enemmän ilmakehään päästetään kasvihuonekaasuja, raportissa todetaan.

Ei estetä. Kuten Lomborg toteaa, 100 miljardin käytämisen jälkeen lapsenlapsesi eivät huomaa eroa.

[Heikki Jokipii]

Miten ihmeessä tällaisista ideoista on nyt tullut Hesarille salonkikelpoisia?

Radikaali operaatio

Useat tutkijat uskovat, että maapallon lämpeneminen voitaisiin saada kuriin teknisillä ratkaisuilla, joiden hintalappu on yllättävän pieni.

Anni Pokela ja Anton Keskinen ovat osa Operaatio Arktis -nimistä ilmastostrategiatoimistoa, jonka tavoitteena on tuoda 1990-luvulle jämähtäneet ilmastostrategiat tähän päivään.

(kuvatekstistä)

Aiemmin kaikki tuollaiset geoinsinöröinti-ideat kuuluivat kyllä ilmastoskepsismiin, ja kertoivat vain pahaa esittäjistään.