Author Topic: Vieraslajien haitat  (Read 12978 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25022
    • View Profile
    • Email
Vs: Vieraslajien haitat
« Reply #30 on: 13.11.22 - klo:08:57 »
Mielenkiintoisesti tuo havainto edellyttää tietoa siitä, millainen järjestys luonnossa pitää olla: jotkut uudet lajit luonnossa eivät olekaan luonnon rikastumista, jos ne ovat vääriä lajeja!

Tässä jutussa on juuri se maku:

Bambit pellolla

Quote
Vieraslajeja kitketään suomalaisesta luonnosta nyt kovalla kädellä. Kuusipeurakin on vieraslaji. Miksi niitä saa tarhata ja vapauttaa luontoon? Sitä ihmettelevät myös peuraharrastaja Jorma Ollilan naapurit Nastolassa.


Ollila, ja Antti Herlin katsoivat (myöhemmin jutussa) että kuusipeura rikastaa Suomen luontoa. Riistaeläin, ja hyvin näyttikin. Ja mikä ettei niin voisi ollakin. Mutta kuka saa sen päättää?

Vrt. minun spekulaationi villisioista.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25022
    • View Profile
    • Email
Vs: Vieraslajien haitat
« Reply #31 on: 24.11.22 - klo:05:05 »
Ihminen pitää luonnossa järjestystä yllä:

Maa- ja metsätalousministeriö käynnistää selvityksen valkohäntäpeurakannan hallinnasta

Kuuluuko vieraslajiksi sanottu täpläkauris sittenkin luontoomme?

Quote
Täpläkauriita ja niiden lähisukulaisia on esiintynyt laajoilla alueilla Euroopassa yli miljoonan vuoden ajan.

Oleskeluoikeuden saa, jos sen kunnolla (esim. noin) pystyy perustelemaan. Suomessa saattaa riittää n. 10 000 vuotta (jääkausi!). Mutta kyllä minun supikoirani tilanne on silti toivoton.  8)

Selitys: näin kerran supikoiran luonnossa. Ja se minut. Oli kesäyö. Katselimme tovin toisiamme. Sen silmät hurmasivat minut. Siitä lähtien... no, joo. Olen myös etsinyt perusteita villisian sietämiselle. Mutta se tuskin onnistuu ennen ASF-rokotetta. Josko silloinkaan.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25022
    • View Profile
    • Email
Vs: Vieraslajien haitat
« Reply #32 on: 30.11.22 - klo:05:19 »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25022
    • View Profile
    • Email
Vs: Vieraslajien haitat
« Reply #33 on: 08.02.23 - klo:05:01 »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25022
    • View Profile
    • Email
Vs: Vieraslajien haitat
« Reply #34 on: 01.03.23 - klo:07:19 »
Tässä ihan varmasti haitallinen laji:

Quote
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
Aasianherhiläinen leviää Ranskassa ja mehiläishoitajat vaativat toimia sen torjumiseksi - se käyttää tarhamehiläisiä ravinnokseen. #vieraslaji


https://twitter.com/AYlhainen/status/1630493308261744640?cxt=HHwWgIC--c3B1qAtAAAA

On muuten suoraviivaisempaa toimintaa kuin varroapunkilla.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25022
    • View Profile
    • Email
Vs: Vieraslajien haitat
« Reply #35 on: 25.03.23 - klo:06:16 »
Ammattilaista tarvittaisiin tässäkin:

Quote
Kurtturuususta jalostetut tarhakurtturuusut (R. rugosa -ryhmä) eivät ole kiellettyjä, joten on tärkeää erottaa kurtturuusut niistä sekä muista ruusulajeista.

Suoraan sanoen, minä en pysty. Tuossa ikkunani alla kaupungin hoitaman polun varrella on pensas, joka näyttää kurtturuusulta. Mutta ei siis todennäköisesti ole.

Kansallista vieraslajiluetteloa ehdotetaan päivitettäväksi – tutustu ja ota kantaa
maa- ja metsätalousministeriö


Quote
Maa- ja metsätalousministeriö esittää päivitettäväksi kansallista haitallisten vieraslajien luetteloa ja siihen liittyvää asetusta. Luetteloon ehdotetaan lisättäväksi kanadanpiisku, korkeapiisku, isopiisku, vuorivaahtera, viitapihlaja-angervo, valkopajuangervo ja isotuomipihlaja sekä mustapääetana. Lausuntoja pyydetään 3.5.2023 mennessä.

Sitten kun tuo on hyväksytty, tulee varmasti varoitus, että älä missään tapauksessa sotke noita lajeja satakunnanmatalapiiskuun, joka on suojeltava laji!!! 8)
« Last Edit: 25.03.23 - klo:06:25 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25022
    • View Profile
    • Email
Vs: Vieraslajien haitat
« Reply #36 on: 28.04.23 - klo:04:40 »
Glyfosaatin yllättävä etu ja käyttökohde:

Viewpoint: Without glyphosate, critical wetlands and wildlife could be strangled by invasive plants

Tai ei se täällä enää yllätä. Siinä on listattu samoja käytännössä epätoivoisia tapoja taistella haitallisia vieraslajeja vastaan ilman glyfosaattia kuin Suomessakin. Vrt. edellä.
« Last Edit: 28.04.23 - klo:04:43 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25022
    • View Profile
    • Email
Vs: Vieraslajien haitat
« Reply #37 on: 23.05.23 - klo:04:10 »
Anteeksi vaan, mutta kyllä tämä toimeliaisuus alkaa kuulostaa jo vähän epätoivoiselta:

Jyväskylässä lampaista on saatu tehokas apu jättipalsamin vastaiseen taisteluun

Kaikki tuo vain, koska halutaan välttellä sitä yksinkertaisinta ratkaisua. Kuitenkin pitkän projektin tulos on vain tämä (lihav. HJ):

Quote
Kokeilu kestää viisi vuotta ja tulokset ovat olleet edelliseltä neljältä kesältä lupaavia. Lampaiden avulla jättipalsamit ovat lähes hävinneet viiden hehtaarin kokoisilta laidunalueilta.

Ja edelleen on suurta yleisöä ohjeistettava:

Quote
Vehkalammenpuistossa on kannustettu asukkaita kitkemään jättipalsamia laidunten ulkopuolelta.

”Ylös nyhdetyt palsamit eivät juurru uudestaan, kun niiden juuret murskaa tallaamalla. Tallatut palsamit voi vain jättää paikalleen, sillä ne maatuvat nopeasti ja luovuttavat siten maahan takaisin sieltä ottamansa ravinteet”, Ylitalo kertoo.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25022
    • View Profile
    • Email
Vs: Vieraslajien haitat
« Reply #38 on: 15.06.23 - klo:05:45 »
Tässäkin ihminen päättää, minkälainen luonnon pitää olla:

Kun lehmät lähtivät, arvokas niitty kasvoi umpeen – nyt sitä palautetaan yhteistyössä monimuotoisuuskeitaaksi

Quote
Ennallistaminen ei ole hätäisen hommaa, Salo korostaa. Monet niittykasvien siemenet muhivat maan siemenpankissa kymmeniäkin vuosia ja nousevat vasta, kun olot ovat niille sopivat.

”15 vuodessa nähdään jo jonkinlainen lopputulos. Ennen sitä on turha hehkuttaa, että tästä tuli nyt tämmöinen.”

Hyvältä niitty kuitenkin jo näyttää. Tuossa liitää paksupääperhosiin kuuluva mustatäplähiipijä. Sinisiipilajeja täällä on nähty kuusi, hopeatäpliä ja heinäperhosia paljon niitäkin.

Niityn julkkis on Suomeen muutama vuosi sitten tullut pyjamalude.

Jne. Pyjamalude ei ihmisen päätöksellä olekaan vieraslaji.
« Last Edit: 15.06.23 - klo:18:05 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25022
    • View Profile
    • Email
Vs: Vieraslajien haitat
« Reply #39 on: 10.07.23 - klo:04:01 »
Näin USA:ssa:

Viewpoint: Should there be a ban on glyphosate and other pesticides in US parks? Here’s why environmentalists and the Park Service say that would be a disaster

Mutta Suomessa jatketaan sen suosittelua, että vaikkapa kurtturuusua saaristossa torjuttaisiin ensisijaisesti mekaanisin keinoin:

https://vieraslajit.fi/lajit/MX.38815

Hiukan on käytännön syistä annettu periksi:

Kurtturuusu ja glyfosaatti: kysymykset ja vastaukset
Metsähallitus, Luontopalvelut 7.10.2020
(pdf)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25022
    • View Profile
    • Email
Vs: Vieraslajien haitat
« Reply #40 on: 27.07.23 - klo:05:10 »
Muistutetaan asiasta ja siinä myös sitten työläämmista keinoista:

Vieraslajit kannattaa taltuttaa vielä tällä kasvukaudella − näin siinä päästään parhaaseen lopputulokseen

Quote
Suomessa yleisesti esiintyviä ja torjuttavia vieraslajeja ovat esimerkiksi lupiini, jättipalsami ja jättiputket.

Lajin torjunnassa on hyvä ottaa huomioon, onko laji monivuotinen vai yksivuotinen. Esimerkiksi monivuotinen lupiini kannattaa kitkeä juurinen erityisesti, jos kasvustoa on vielä pienellä alalla.

Jättipalsami sen sijaan on yksivuotinen kasvi ja se on helppo kitkeä juurineen.

Jotka nyt monelle ovat ne ainoat sallitut keinot.
« Last Edit: 27.07.23 - klo:05:16 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25022
    • View Profile
    • Email
Vs: Vieraslajien haitat
« Reply #41 on: 07.09.23 - klo:04:14 »
Hesarissa oli:

Tutkija varoittaa eksoottisista bambu­puutarhoista: voivat aiheuttaa peruuttamatonta tuhoa Suomen luonnolle

Eikä suinkaan bambuihin rajoittuen. Tarkoitus varmasti oli suurta yleisöäkin torjuntatyöhön innostaa. Mutta miten tällaiset tiedot sen motivaatioon vaikuttavat:

Quote
Haitallisista vieraslajeista on tullut vitsaus, jonka kitkeminen on äärimmäisen työlästä ja kallista, jopa mahdotonta.

Maailmassa arvioidaan olevan 37 000 vieraslajia, Suomessa noin tuhat. Joka kymmenes vieraslaji on kehittynyt haitalliseksi.

Kuinka moni nykysuomalainen tunnistaa luonnosta yhteensä tuhat lajia?

Ja pystyvätkö tavalliset kansalaiset nämä erottelut tekemään:

Quote
Suomen luontopaneelin puheenjohtaja, Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho sanoo, että ongelmaksi ovat muodostuneet myös käsitteet, jotka sekoitetaan helposti aina hallitusohjelmaa myöten.

”Valtakunnan politiikassakin rinnastetaan vieraslajit ja tulokaslajit sekä toisaalta vieraslajit ja haitalliset vieraslajit.”

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25022
    • View Profile
    • Email
Vs: Vieraslajien haitat
« Reply #42 on: 30.09.23 - klo:05:07 »
Lupiiniakaan ei saa yksioikoisesti vihata:

Voiko lupiinia syödä? Lupiini-nimen alta löytyy sekä myrkyllisiä että herkullisia kasveja – näin ne eroavat toisistaan, kertoo asiantuntija

Olisi pitänyt olla koulussa ahkerampi, ja opetella kiltisti tunnistamaan mahdolisimman monta kasvilajia. Ja tunnistamaan tarkasti! 8)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25022
    • View Profile
    • Email
Vs: Vieraslajien haitat
« Reply #43 on: 30.10.23 - klo:05:05 »
Tässä kysymyksessä statuksen muutos:

Villisika on nopeasti lisääntyvä paluumuuttaja – villisikojen leviämistä rajoittaa lähinnä lumi, routa ja metsästys

Quote
Villisika on alkuperäislaji Suomessa. Villisiat ovat palanneet maahan pitkän tauon jälkeen. Ensimmäinen paluumuuttaja havaittiin 1972 eli reilut 50 vuotta sitten.
(lihav. HJ)

Mutta ei aiheuttane muutosta villisian lainsuojattomaan asemaan. ASF, sikarutto!
« Last Edit: 30.10.23 - klo:05:12 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25022
    • View Profile
    • Email
Vs: Vieraslajien haitat
« Reply #44 on: 04.11.23 - klo:06:35 »
Hesarin mielipideosastossa tänään kaksikin... hmm... vähän poikkipuolista kirjoitusta tästä asiasta:

Vieraslajit eivät ole juurikaan aiheuttaneet luontokatoa Suomessa

Asennoitumista vieraslajeihin kannattaisi muuttaa

Jälkimmäisestä:

Quote
[..] Vieraslajien torjunnan taustalla on näkemys, että alueelle itse sattumalta päätynyt lajisto olisi kyseiselle alueelle ja sen tulevaisuudelle ainoa oikeutettu lajisto. Luonnon monimuotoisuuskin haluttaisiin määritellä niin, että siihen kuuluisivat vain alkuperäislajit.

Tällaisen ajattelun ideologinen tausta juontaa viime vuosisadan puolivälistä ja vaikuttaa edelleen viranomaispäätöksissä ja niiden valmistelussa. Mainitunlainen määritelmä luonnon monimuotoisuudesta ei kuitenkaan saa tukea sen enempää luonnosta kuin tieteestäkään. Mitään tieteellistä perustetta muiden ja alkuperäisten lajien erottelulle luonnossa ei ole olemassa.

Ihmisen mielivaltaista ja täydellistä päätösvaltaa asiassa on täälläkin jo edellä kosketeltu.

***

Toisaalta sitten ensimmäisestä:

Quote
Haitallisten vieraslajien torjunnassa pitäisi puhua enemmän eri torjuntakeinojen vaikutuksista. Suomessa torjuntaan käytetään myös kasvimyrkkyjä kuten glyfosaattia, mitä esimerkiksi Helsingin kaupunki perustelee tehokkuudella ja sillä, että sitä ole suoranaisesti kielletty (HS 27.6.2022). Glyfosaatin käytöstä pyritään kuitenkin yleisesti eroon, ja kemiallinen saastuminen on vieraslajeja suurempi uhka Suomen luonnolle (HS 2.11.).

Yhtälailla voidaan todeta, että glyfosaatti ei juurikaan ole aiheuttanut luontokatoa Suomessa. Muuta kuin siinä triviaalissa merkityksessä, että se on melkoisen varmasti tappanut sen kasvin, mikä oli tarkoituskin.
« Last Edit: 04.11.23 - klo:09:28 by Heikki Jokipii »