Author Topic: Vieraslajien haitat  (Read 15138 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25687
    • View Profile
    • Email
Vieraslajien haitat
« on: 20.04.16 - klo:05:43 »
Pitkään epäilin, etteivät mitkään söpöt uudet lajit Suomessa tule vieraslajeina tuomituiksi. Olin huomaavinani, että mm. uusista perhoslajeista oltiin vain iloisia. Mutta tässä on nyt merkittävä poikkeus siitä säännöstä:

Keski-Euroopassa kokonaisia metsiä paljaaksi kalunnut havununna leviää Suomessa – ”On ajan kysymys, milloin se alkaa tehdä pahoja tuhoja”

Nyt en tosin ole ihan varma, onko kyse tulokaslajista vai ainoastaan jostain syystä tapahtuneesta rajusta yleistymisestä. Joka tapauksessa havununna leviää uusille alueille, on siis vieraslaji niillä.

Samassa Hesarissa eilen sitten mielipideosastossa Seppo Turunen ottaa kantaa ihan periaatteisiin ja perusteisiin:

Mitä tiedetään vieraslajien kustannuksista?

Quote
Usein annetaan ymmärtää, että vieraslajit aiheuttaisivat suuria vaikeuksia. Tämä on liioittelua.
(Pääosa maksumuurin takana.)

Kirjoittaja esittää useita esimerkkejä täysin harmittomista lajeista, ja tuo esille, etteivät tulokaslajit Itämerellä ole aiheuttaneet yhdenkään vanhan lajin tuhoa. Hauskana vastaesimerkkinä hän toteaa, että pölyttäjänä tärkeä puutarhamehiläinen on täällä vieraslaji. Hänen mukaansa haittojen kustannusarviot eivät myöskään ole objektiivisella pohjalla, vaan enemmän tai vähemmän hatusta vedettyjä.

Kirjoittajan mukaan luonto hoitaa yleensä asian, sopiva tasapaino löytyy. Löytyykö aina?

Tämä asia on relevantti mm. niin kutsutun biologisen torjunnan kannalta. Siinä usein tuodaan esim. petohyönteisiä torjumaan maataloudelle haitallisia tuholaisia. Näin vältettäisiin kemiallisten torjunta-aineiden käyttö. Joskus se toimii, joskus se aiheuttaa tarkoittamattomia negatiivisia seurauksia. Mitkä tässä toiminnassa ovat hyödyt ja haitat, ja riskit?

Missä määrin asiaa Suomessa harrastetaan, ja missä määrin vieraita lajeja tänne siinä tarkoituksessa tuodaan? Jossain määrin kumpaakin, jos on uskomista tämän firman eli Biotus Oy:n nettiin antamiin tietoihin:

Quote
Osa torjuntaeliöistä on kotimaista tuotantoa, osa tuontitavaraa. Kotimaassa tuotetut eliöt toimitetaan asiakkaalle tuoretuotteena suoraan kasvatuksesta! Tuontieliöt puolestaan maahantuodaan suoraan eri valmistajilta.
(lihav. HJ)

Olettaa kai sopii, että niiden turvallisuus on jotenkin testattu? Mitä lupia muuten tuohon tarvitaan?
« Last Edit: 20.04.16 - klo:08:51 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25687
    • View Profile
    • Email
Vs: Vieraslajien haitat
« Reply #1 on: 22.04.16 - klo:06:41 »
Seppo Turuselle tuli sitten heti kaksi *) vastakirjoitusta:

Vieraslajit ovat suuri riski metsätaloudelle

Uusien haitallisten lajien saapuminen on estettävä

Molemmissa myönnettiin, että toteutuneita haittoja ei kyllä Suomessa vielä kovin paljon ole, mutta mahdollisia haittoja, riskejä sen sijaan on. Jälkimmäisessä myönnettiin myös:

Quote
On totta, että maailmanlaajuiset tai kansalliset arviot vieraslajien tuomista kustannuksista ovat aivan liian epämääräisiä. Tarkempia, useita lajeja kattavia kustannus-hyötyanalyysejä tarvittaisiin kipeästi.

Näin siis taitaa olla, että tässäkin asiassa tulee esille se yleinen helmasynti ympäristöasioissa, että asiaa tuodaan esille sitä kovasti liioittelemalla?

Mutta jos on näin ...

Quote
Vieraslajeista koituvia kustannuksia olisi ehdottomasti tehokkainta vähentää estämällä uusien haitallisten lajien saapuminen maahan.

... niin eikö siitä loogisesti seuraa, että biologiseen torjuntaankin tarkoitetuilla lajeilla pitäisi olla lupamenettely, ja sitä edeltävä (Suomen olosuhteet huomioon ottava) turvallisuustutkimus? Jossa osoitettaisiin, ettei niistä täällä voi tulla haitallisia. **)

___________

*) oudosti nuo kaksi sitten ovat maksumuurin ulkopuolella, vaikka Turusen alkuperäiskirjoitus ei ole (?).

**) tietysti tämä on hallituksen normienpurkutalkoiden idean vastaista, mutta ...
« Last Edit: 22.04.16 - klo:07:48 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25687
    • View Profile
    • Email
Vs: Vieraslajien haitat
« Reply #2 on: 23.12.19 - klo:07:00 »
Vihreä Lanka lopettaa. Jo julkaistut kirjoitukset jäävät verkkoon, mutta uusia ei tule. Linkkaamme erääseen viimeisimmistä sen kirjoituksista:

Tuhoisin vieraslaji luonnolle on ihminen

Tuo kirjoitus on paljolti "sukua" meidän kirjoituksellemme/uutisellemme:

Vieraslajit valtaavat koko maailmassa alaa!

Ihan samakin ajatus tuodaan esille:

Quote
Jostain syystä esimerkiksi kotieläimiä ei mielletä vieraslajeiksi, vaikka ne kiistatta ovat ihmisen Suomeen tuomia ja alkuperäiseen luontoon kuulumattomia. Lehmät, lampaat ja vuohet eivät toki kirmaile luonnossa vapaana, mutta niiden vaikutukset ympäristöön ovat moninkertaiset mihin tahansa haitalliseen vieraslajiin verrattuna.

Puhumattakaan maailman laajimmalle levinneistä ”vieraslajeista”: riisistä, maissista, vehnästä ja soijasta. Nämä lajit ovat ihmisen avustuksella raivanneet tieltään valtaisan määrän alkuperäistä lajistoa, muuttaneet metsät pelloiksi.


« Last Edit: 23.12.19 - klo:07:18 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25687
    • View Profile
    • Email
Vs: Vieraslajien haitat
« Reply #3 on: 10.07.20 - klo:08:21 »
Tasapuolinen kohtelu asiassa myös puuttuu. Tästä tapauksesta ei ole yhtään seurannut huutoa vieraslajista:

Suomessa pesii uusi lintulaji – tulipäähippiäinen asettui Poriin ja Helsinkiin

Kuten ei ole seurannut kattohaikaroiden satunnaisista pesinnöistäkään. Vaikka sekin on peto, joka supikoiran lailla syö pienempiään. Syö tulipäähippiäinenkin, mutta kun syödyksi tulevat ovat hyönteisiä ja hämähäkkieläimia, sitä ei lasketa.
« Last Edit: 10.07.20 - klo:14:10 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25687
    • View Profile
    • Email
Vs: Vieraslajien haitat
« Reply #4 on: 16.06.21 - klo:09:02 »
Puuttumatta nyt tuohon vähän filosofiseen pääkysymykseen. Nyt kun puutarhanhoitokausi on taas alkanut, media on täynnä kehotuksia vastustaa vieraslajeja. Kotipuutarhureille.

Kuitenkin nyt juuri kotipuutarhureiden arsenaalista on saatu riisuttua se tehokkain ase: glyfosaatti.

Se oli helpointa kieltää juuri amatööreiltä.

Mutta eikö voisi harkita, että siinäkin kehitettäisiin "mopokortti"? Saisi helposti luvan käyttää pieniä määriä sitä pipetillä levittäen. Saisivat pahimmat vieraslajit kyytiä!
« Last Edit: 19.06.21 - klo:05:56 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25687
    • View Profile
    • Email
Vs: Vieraslajien haitat
« Reply #5 on: 19.06.21 - klo:05:54 »
Tässä "Luomulaakso" kuvaa tätä epätoivoista taistelua:

https://luomulaakso.fi/lupiinit-lakoon-tanakin-vuonna/

Quote
Huomioitavaa on myös se seikka, että lupiinien siitepöly sisältää alkaloidia, joka on myrkyllistä ja voi haitata mm. kimalaisten lisääntymistä.

Tuossa siis monta hyvää syytä lähteä katkonta- ja kaivuupuuhiin. Jos kasvit eivät ole omalla tontillasi kysy lupa kunnasta/maanomistajalta. Näin mekin teimme neljä vuotta sitten ja kunta lupasi, että saamme tältä pätkältä lupiineja poistaa.


Jos tuo kasvinpirkulekin tuolla tavalla käyttää myrkkyjä, eikö olisi sille ihan oikein saada lehdilleen pikku tippa, tujaus glyfosaattia?

***

Vaan ei. Hyvin laajalle — yli varsinaisten luomupiirien  — on levinnyt näkemys, että mieluummin nähdä tuolla tavalla hyvinkin loputonta vaivaa kuin turvautua tulosta tuottaviin, mutta "vaarallisiin" vaihtoehtoihin. Niin, ja nyt se on kyllä tehty osin harrastepuutarhurille mahdottomaksikin.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25687
    • View Profile
    • Email
Vs: Vieraslajien haitat
« Reply #6 on: 22.06.21 - klo:04:47 »
Tämä on ymmärretty ympäristöministeriön selvistyksessäkin (kursivointi HJ):

https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Selvitys_EUn_biodiversiteettistrategian_(60985)

Quote
Kemiallisia torjunta-aineita ei käytetä EU:n kaupunkien viheralueilla ja muilla herkillä alueilla. Kasvinsuojeluaineiden käytöstä kaupunkialueilla ja muilla herkillä alueilla ei ole erillistä tilastotietoa. Eniten käytetään glyfosaattia, jonka osuus kaupunkialueilla oli 2000-luvun alun tutkimuksessa joitain promilleja glyfosaatin kokonaismyynnistä Suomessa. Käytöstä luopumisen kirjaaminen kansalliseksi tavoitteeksi voisi luoda positiivista ilmapiiriä. Poikkeustapauksissa ja vieraslajien torjunnassa kasvinsuojeluaineiden käytön pitäisi kuitenkin olla jatkossakin mahdollista.

Sitä "positiivista ilmapiiriä" sitten luodaan niin, että kansalaisia kehotetaan ähräämään loputtomasti pihoillaan kuokan ja lapion kanssa.

Kuten myös kaupunkien puistotyöntekijöitä, jotka saavat jatkaa kemikaaleista vapaaseen malliin, joidenkin yleisönosastokirjoittajien (koiraansa ulkoiluttavien?) ja heitä herkällä korvalla kuulleiden kuntapoliitikkojen takia.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25687
    • View Profile
    • Email
Vs: Vieraslajien haitat
« Reply #7 on: 06.07.21 - klo:04:24 »
Näistä YLE:n artikkeleista puuttuu, laulun sanoin, "juuri oikeenlaista kemiaa":

Haitallinen jättipalsami tukahdutti koivikon muut kasvit, sitten tulivat lampaat – kuvapari näyttää laiduntamisesta syntyneen ison muutoksen

Quote
Parasta aikaa ihmiset ympäri maan yrittävät saada haitallisia vieraslajeja kuriin. Lupiini ja jättipalsami olisi parasta torjua ennen kuin ne ehtivät siementää. Jyväskylässä keksittiin ottaa lampaat aseeksi taistelussa jättipalsamia vastaan. Laidunkokeilun puolivälissä tulokset ovat lupaavia, mutta kasvi on järjestänyt myös yllätyksiä.

Kurtturuusun hävittämisellä pihapiiristä alkaa olla kiire: Tontinomistajalle urakka voi maksaa tuhansia euroja – näin poistat haittakasvit itse

Quote
Kurtturuusun hävittäminen tonteilta ja kadunvarsilta täyttää urakoitsijoiden tilauskirjoja. Tontin omistajalle noin 200–300 neliön hävitystyö voi maksaa jopa kymmeniä tuhansia euroja. Kurtturuusun kasvatuskielto astuu voimaan alle vuoden kuluttua. Katso videolta miten pensaat voi tuhota myös kotikonstein.

Tältä (kaupalliselta) sivulta sitä löytyy:

Puutarhan vieraslajit kuriin

Quote
Estä sitkeän jättiputken leviäminen tuhoamalla se taimena mieluiten jo keväällä kitkemällä tai ruiskuttamalla glyfosaattia sisältävää torjunta-ainetta suoraan lehdille. Käsittely kannattaa uusia noin kuukauden kuluttua.

Tarkoitukseen sopii hyvin esimerkiksi glyfosaattia sisältävä Roundup. Glyfosaatti imeytyy kasvin lehdiltä juuriin ja estää lehtivihreän tuotannon. Näin kasvi kellastuu ja kuihtuu juurakkoa myöten.

Oikein käytettynä Roundup ei jätä jäämiä maaperään, vaan hajoaa maassa luonnon omiksi aineiksi eli hiileksi, vedyksi, typeksi, hapeksi ja fosforiksi.
(lihav. HJ)

Lampaat ovat varmaankin dekoratiivisia otuksia, mutta sitten siinä metodissa on tämä:

Quote
Sitten tuli rankkasade, joka kasteli maaperän läpimäräksi syvältä.

– Muutaman viikon kuluttua laitumilla kasvoi tasainen harva jättipalsamikko, kertoo Ylitalo.

Palsamin pois saamiseksi Vehkalammenpuistoon kuskattiin kiireesti lisää lampaita, jotta kaikki taimet saatiin pois ennen laidunkauden loppumista.

Jos kasvit olisivat ehtineet siementää, torjuntatyö olisi pitänyt aloittaa alusta.

Käsittääkseni glyfosaatissa ei tuollaista ole. Onnistuessaan se tekee asian perusteellisemmin, noin ei kävisi?

Jos ihminen onkin näiden haitallisten lajien leviämiseen syyllinen, niin kyllä ihminen on nyt ottanut valtavan (jopa ylivoimaiselta vaikuttavan, jättiläismäisen) urakan ja mission, että ne hävitetään. Tuossa mainittiin lisäksi vain neljä lajia. EU:n listassa on paljon useampia.

Mutta jo sellainen missio on omaksuttu, jotensakin mieletöntä on vältellä tässä sodankäynnissä moderneimpia, tehokkaimpia aseita. Entäpä sitten, jos on kyse lajista, joka ei lampaalle maistu, tai on jopa sille haitallinen? Tämä tuli ensimmäisessä artikkelissa esille:

Quote
Lampaitaan Jyväskylälle vuokrava lampuri Eemeli Piesala kertoo, että eläimet syövät lupiinin lisäksi myös jättiputken alut.

– Niiden torjunnassa laidunnus täytyy aloittaa ajoissa, ennen kuin kasvit ovat täysikokoisia, sanoo Piesala.

Lupiini alkaa muuttua eläimille myrkylliseksi lähestyessään kukintaa. Etenkin sen siemenet ovat lampaille myrkyllisiä.

Vielä voi tietysti kysyä, ovatko nuo vieraslajit ylipäänsä lampaille ideaalista ravintoa. Ja onko niistä lampaista kivaa tulla kuskatuksi kaupunkien puistoihin? Vieläpä vähän väliä, useampaan kertaan kesässä?

***

Siihen ei meillä ole mitään sanomista, että joidenkin tietojen mukaan ahmat ovat oppineet syömään supikoiria!


Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25687
    • View Profile
    • Email
Vs: Vieraslajien haitat
« Reply #9 on: 13.07.21 - klo:04:57 »
Kimalaiset kuolevat nyt joukolla tiettyjen puiden alle – asiantuntija kertoo syyn
Helteiden aikana kuolleita kimalaisia on löytynyt joukolla erityisesti puistolehmusten alta.


Pitäisikö puistolehmus lisätä hävitettävien vieraslajien listaan? Jos supikoira on listalla hävittäessään kotoperäisiä lintujamme yms. eikö puistolehmuksen pitäisi sille listalle joutua tuon katalan suomalaisille kimalaisille tekemänsä tempun takia?  8)

Kun nyt taas joukolla "pelastetaan pörriäistä", niin...

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25687
    • View Profile
    • Email
Vs: Vieraslajien haitat
« Reply #10 on: 21.07.21 - klo:13:32 »
Seppo Vuokko MT:ssä:

Kukkivat tienvarret

Tämä kohta oli myös Ilta-Sanomien lainatuissa:

Quote
Käytännössä lupiinin, vesiruton, amerikanhorsman, minkin ja supikoiran hävittäminen on jo mahdotonta. Meidän on opittava elämään niiden kanssa. Luonto hoitaa osansa aikanaan. Käy niin kuin piisamin: ei se enää ole samanlainen joka rapakon laji kuin vielä 1970-luvulla. Luultavasti piisamin kannan saivat kuriin minkki ja saukko.

Se oli johtopäätös, mutta tämä näin alkava tarkastelu ja sen jatko on lukemisen arvoinen:

Quote
Kevään mittaan on kovasti keskusteltu matematiikan merkityksestä ylioppilaskirjoituksissa ja yleensä elämässä. Tässä pieni käytännön harjoitus, joka yhdistetään toiseen kuumaan keskustelunaiheeseen: haitallisiin vieraslajeihin. Otetaan esimerkiksi komealupiini, jota on maan eteläpuoliskolla kaikkialla, ja aivan erityisesti tienvarsilla.

Minun lisäykseni. Yleinen klisee on, että valtaan sisältyy myös vastuu. Olemmeko valmiit kantamaan vastuun siitä, miten luonto Suomessa tästedes kehittyy. Ei siis yleistasolla, vaan laji lajilta ratkaisu tehden? Äiti Luonnon tai Isä Jumalan istumelta tuomiomme antaen?

Jos tuota toimintaa kuitenkin harrastetaan, tien varsillakin, niin tämä on Seppo Vuokollakin lähtökohtana:

Quote
Myrkkyjä ei voida käyttää, koska lääke ei saa olla pahempi kuin vaiva. Niittämällä voidaan toki vähentää siemensatoa, mutta niitetty kasvusto kukkii syksyllä uudelleen.

Minä taas soisin teloitettaville lupiineille ja niiden jälkeläisille kauniin glyfosaattikuoleman. Ilman pelkoa. Siis meille. Lupiinin peloista ei tietysti voi olla mitään tietoa.
« Last Edit: 21.07.21 - klo:14:36 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25687
    • View Profile
    • Email
Vs: Vieraslajien haitat
« Reply #11 on: 31.07.21 - klo:04:44 »
Eikö tässä ole jo jotain Hegelin maailmanhengen "järjen viekkautta":

Valkoposkihanhien määrä on romahtanut Helsingissä – eniten hanhia on Arabianrannassa ja Kaivopuistossa

Quote
Valkoposkihanhien väheneminen näkyy selvästi pääkaupunkiseudun tärkeimmillä kerääntymisalueilla.
[..]
Heinäkuussa niitä löydettiin 555 yksilöä, joka on 45 yksilöä vähemmän kuin vuosi sitten. Saariston pesimäalueilla kantaa ovat verottaneet merikotkat ja rannikon tuntumassa ketut, supikoirat ja minkit.
(lihav. HJ)

Vieläkin uhanalaiseksi usein mielletty merikotkakin saa ruokaa!

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25687
    • View Profile
    • Email
Vs: Vieraslajien haitat
« Reply #12 on: 31.07.21 - klo:07:23 »
Metsähallitus tekee näin:

Kurtturuusu hävitetään saaristosta glyfosaatin avulla – vieraslaji uhka myös tyrnipensaalle

Quote
Kurtturuusu on vieraslaji jonka viljely kiellettiin vuonna 2019. Ellei kurtturuusua kitketä pois, katsotaan myös rauhaan jättäminen kasvattamiseksi. Metsähallitus on päättänyt kitkeä lajin saaristosta ja rannikolta kiistellyn glyfosaatin avulla.

Kiistelty aine, no, onhan se tietysti, kun tietoisesti kiistelyä jatkuvasti jatketaan, mutta kun näinkin on:

Quote
Nyt Metsähallitus on päättänyt tehdä torjuntaa myös kemiallisesti, glyfosaatin avulla. Mekaaninen torjunta näivettämällä on koettu hyväksi, mutta se vie aikaa ja vaatii useita käyntejä.

Kasvuston hävittäminen kemiallisesti torjumalla onnistuu tavallisesti yhdellä ruiskutuskerralla.


Rahasta nyt puhumattakaan: edellä oli arvioita siitä, paljonko kurtturuusun hävittämisen hinnaksi tulee, pienelläkin tontilla. Ja meillä on ihana ja valtava saaristo!

Tai ajasta. Kurtturuusun kohdalla kasvatuskielto astuu voimaan vuoden kuluttua 1.6.2022. Eli olisiko niin, että tuo valtava urakka on käytännössä tehtävä tänä kesänä ja syksynä?
« Last Edit: 31.07.21 - klo:08:00 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25687
    • View Profile
    • Email
Vs: Vieraslajien haitat
« Reply #13 on: 01.08.21 - klo:06:41 »
Kun Hesari tänään esitteli keinoja...

Viimeinen kesä
Kurtturuusun tuntevat ja tunnistavat kaikki. Pian se katoaa tienvarsiltamme ja hiekkarannoiltamme tyystin. Selvitimme, mitä jokaisen on hyvä tietää haitalliseksi määritellystä vieraslajista.


... niin glyfosaattikin toki mainittiin. Mutta sen käyttö todettiin vastuuttomaksi. Koska se kuulemma pilaa maa-aineksen ja luonnon hyvinvoinnin "merkittävällä tavalla" (?). Mutta sitten perään todetaan se joskus ainoaksi mahdolliseksi keinoksi, kivisillä alueilla.
« Last Edit: 01.08.21 - klo:09:26 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25687
    • View Profile
    • Email
Vs: Vieraslajien haitat
« Reply #14 on: 24.08.21 - klo:04:01 »
Luke on huolissaan:

Meriympäristö muutoksessa – Uusi vieraslaji leviää Atlantilla

Tämä kirjoittaja on valmis antautumaan vallitsevan tosiasian edessä:

Kyttyräloheen on sopeuduttava
En usko, että pystymme hävittämään kyttyrälohta rysillä tai vapavälineillä.


On nähtävä — löydettävissä olevat — positiiviset seikat:

Quote
Savustin ”sivusaaliina” saamani kyttyrälohen saadakseni selville, miltä joesta saatu kala oikeasti maistuu. Ei se Atlantin lohen veroista ollut, mutta mielestäni maukkaampaa kuin savustettu lahna, säyne tai hauki. Kalan mäti on kuulemma herkullista, mutta olosuhteista johtuen en päässyt sitä tällä kertaa maistamaan.


PS. 27.08.21: Tässä YLE:n uutisessakin yritetään nähdä asian hyviä puolia:

Voiko tätä kalaa syödä silmät auki? Kyttyrälohi näyttää hurjalta, mutta se voi olla myös raaka-aine huippuravintolaan tai lohimatkailun pelastus
« Last Edit: 27.08.21 - klo:04:31 by Heikki Jokipii »