Tuottava Maa Turvattu Luonto
Yleinen kategoria => Yleinen Keskustelualue => Topic started by: Heikki Jokipii on 20.04.16 - klo:05:43
-
Pitkään epäilin, etteivät mitkään söpöt uudet lajit Suomessa tule vieraslajeina tuomituiksi. Olin huomaavinani, että mm. uusista perhoslajeista oltiin vain iloisia. Mutta tässä on nyt merkittävä poikkeus siitä säännöstä:
Keski-Euroopassa kokonaisia metsiä paljaaksi kalunnut havununna leviää Suomessa – ”On ajan kysymys, milloin se alkaa tehdä pahoja tuhoja” (http://www.hs.fi/tiede/a1460949792425)
Nyt en tosin ole ihan varma, onko kyse tulokaslajista vai ainoastaan jostain syystä tapahtuneesta rajusta yleistymisestä. Joka tapauksessa havununna leviää uusille alueille, on siis vieraslaji niillä.
Samassa Hesarissa eilen sitten mielipideosastossa Seppo Turunen ottaa kantaa ihan periaatteisiin ja perusteisiin:
Mitä tiedetään vieraslajien kustannuksista? (http://www.hs.fi/mielipide/a1460950790811)
Usein annetaan ymmärtää, että vieraslajit aiheuttaisivat suuria vaikeuksia. Tämä on liioittelua.
(Pääosa maksumuurin takana.)
Kirjoittaja esittää useita esimerkkejä täysin harmittomista lajeista, ja tuo esille, etteivät tulokaslajit Itämerellä ole aiheuttaneet yhdenkään vanhan lajin tuhoa. Hauskana vastaesimerkkinä hän toteaa, että pölyttäjänä tärkeä puutarhamehiläinen on täällä vieraslaji. Hänen mukaansa haittojen kustannusarviot eivät myöskään ole objektiivisella pohjalla, vaan enemmän tai vähemmän hatusta vedettyjä.
Kirjoittajan mukaan luonto hoitaa yleensä asian, sopiva tasapaino löytyy. Löytyykö aina?
Tämä asia on relevantti mm. niin kutsutun biologisen torjunnan kannalta. Siinä usein tuodaan esim. petohyönteisiä torjumaan maataloudelle haitallisia tuholaisia. Näin vältettäisiin kemiallisten torjunta-aineiden käyttö. Joskus se toimii, joskus se aiheuttaa tarkoittamattomia negatiivisia seurauksia. Mitkä tässä toiminnassa ovat hyödyt ja haitat, ja riskit?
Missä määrin asiaa Suomessa harrastetaan, ja missä määrin vieraita lajeja tänne siinä tarkoituksessa tuodaan? Jossain määrin kumpaakin, jos on uskomista tämän firman (http://www.biotus.fi/yritys/) eli Biotus Oy:n nettiin antamiin tietoihin:
Osa torjuntaeliöistä on kotimaista tuotantoa, osa tuontitavaraa. Kotimaassa tuotetut eliöt toimitetaan asiakkaalle tuoretuotteena suoraan kasvatuksesta! Tuontieliöt puolestaan maahantuodaan suoraan eri valmistajilta.
(lihav. HJ)
Olettaa kai sopii, että niiden turvallisuus on jotenkin testattu? Mitä lupia muuten tuohon tarvitaan?
-
Seppo Turuselle tuli sitten heti kaksi *) vastakirjoitusta:
Vieraslajit ovat suuri riski metsätaloudelle (http://www.hs.fi/mielipide/a1461209207730)
Uusien haitallisten lajien saapuminen on estettävä (http://www.hs.fi/mielipide/a1461209325384)
Molemmissa myönnettiin, että toteutuneita haittoja ei kyllä Suomessa vielä kovin paljon ole, mutta mahdollisia haittoja, riskejä sen sijaan on. Jälkimmäisessä myönnettiin myös:
On totta, että maailmanlaajuiset tai kansalliset arviot vieraslajien tuomista kustannuksista ovat aivan liian epämääräisiä. Tarkempia, useita lajeja kattavia kustannus-hyötyanalyysejä tarvittaisiin kipeästi.
Näin siis taitaa olla, että tässäkin asiassa tulee esille se yleinen helmasynti ympäristöasioissa, että asiaa tuodaan esille sitä kovasti liioittelemalla?
Mutta jos on näin ...
Vieraslajeista koituvia kustannuksia olisi ehdottomasti tehokkainta vähentää estämällä uusien haitallisten lajien saapuminen maahan.
... niin eikö siitä loogisesti seuraa, että biologiseen torjuntaankin tarkoitetuilla lajeilla pitäisi olla lupamenettely, ja sitä edeltävä (Suomen olosuhteet huomioon ottava) turvallisuustutkimus? Jossa osoitettaisiin, ettei niistä täällä voi tulla haitallisia. **)
___________
*) oudosti nuo kaksi sitten ovat maksumuurin ulkopuolella, vaikka Turusen alkuperäiskirjoitus ei ole (?).
**) tietysti tämä on hallituksen normienpurkutalkoiden idean vastaista, mutta ...
-
Vihreä Lanka lopettaa. Jo julkaistut kirjoitukset jäävät verkkoon, mutta uusia ei tule. Linkkaamme erääseen viimeisimmistä sen kirjoituksista:
Tuhoisin vieraslaji luonnolle on ihminen (https://www.vihrealanka.fi/juttu/tuhoisin-vieraslaji-luonnolle-on-ihminen)
Tuo kirjoitus on paljolti "sukua" meidän kirjoituksellemme/uutisellemme:
Vieraslajit valtaavat koko maailmassa alaa! (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=349)
Ihan samakin ajatus tuodaan esille:
Jostain syystä esimerkiksi kotieläimiä ei mielletä vieraslajeiksi, vaikka ne kiistatta ovat ihmisen Suomeen tuomia ja alkuperäiseen luontoon kuulumattomia. Lehmät, lampaat ja vuohet eivät toki kirmaile luonnossa vapaana, mutta niiden vaikutukset ympäristöön ovat moninkertaiset mihin tahansa haitalliseen vieraslajiin verrattuna.
Puhumattakaan maailman laajimmalle levinneistä ”vieraslajeista”: riisistä, maissista, vehnästä ja soijasta. Nämä lajit ovat ihmisen avustuksella raivanneet tieltään valtaisan määrän alkuperäistä lajistoa, muuttaneet metsät pelloiksi.
-
Tasapuolinen kohtelu asiassa myös puuttuu. Tästä tapauksesta ei ole yhtään seurannut huutoa vieraslajista:
Suomessa pesii uusi lintulaji – tulipäähippiäinen asettui Poriin ja Helsinkiin (https://yle.fi/uutiset/3-11438276)
Kuten ei ole seurannut kattohaikaroiden satunnaisista pesinnöistäkään. Vaikka sekin on peto, joka supikoiran lailla syö pienempiään. Syö tulipäähippiäinenkin, mutta kun syödyksi tulevat ovat hyönteisiä ja hämähäkkieläimia, sitä ei lasketa.
-
Puuttumatta nyt tuohon vähän filosofiseen pääkysymykseen. Nyt kun puutarhanhoitokausi on taas alkanut, media on täynnä kehotuksia vastustaa vieraslajeja. Kotipuutarhureille.
Kuitenkin nyt juuri kotipuutarhureiden arsenaalista on saatu riisuttua se tehokkain ase: glyfosaatti.
Se oli helpointa kieltää juuri amatööreiltä.
Mutta eikö voisi harkita, että siinäkin kehitettäisiin "mopokortti"? Saisi helposti luvan käyttää pieniä määriä sitä pipetillä levittäen. Saisivat pahimmat vieraslajit kyytiä!
-
Tässä "Luomulaakso" kuvaa tätä epätoivoista taistelua:
https://luomulaakso.fi/lupiinit-lakoon-tanakin-vuonna/
Huomioitavaa on myös se seikka, että lupiinien siitepöly sisältää alkaloidia, joka on myrkyllistä ja voi haitata mm. kimalaisten lisääntymistä.
Tuossa siis monta hyvää syytä lähteä katkonta- ja kaivuupuuhiin. Jos kasvit eivät ole omalla tontillasi kysy lupa kunnasta/maanomistajalta. Näin mekin teimme neljä vuotta sitten ja kunta lupasi, että saamme tältä pätkältä lupiineja poistaa.
Jos tuo kasvinpirkulekin tuolla tavalla käyttää myrkkyjä, eikö olisi sille ihan oikein saada lehdilleen pikku tippa, tujaus glyfosaattia?
***
Vaan ei. Hyvin laajalle — yli varsinaisten luomupiirien — on levinnyt näkemys, että mieluummin nähdä tuolla tavalla hyvinkin loputonta vaivaa kuin turvautua tulosta tuottaviin, mutta "vaarallisiin" vaihtoehtoihin. Niin, ja nyt se on kyllä tehty osin harrastepuutarhurille mahdottomaksikin.
-
Tämä on ymmärretty ympäristöministeriön selvistyksessäkin (kursivointi HJ):
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Selvitys_EUn_biodiversiteettistrategian_(60985)
Kemiallisia torjunta-aineita ei käytetä EU:n kaupunkien viheralueilla ja muilla herkillä alueilla. Kasvinsuojeluaineiden käytöstä kaupunkialueilla ja muilla herkillä alueilla ei ole erillistä tilastotietoa. Eniten käytetään glyfosaattia, jonka osuus kaupunkialueilla oli 2000-luvun alun tutkimuksessa joitain promilleja glyfosaatin kokonaismyynnistä Suomessa. Käytöstä luopumisen kirjaaminen kansalliseksi tavoitteeksi voisi luoda positiivista ilmapiiriä. Poikkeustapauksissa ja vieraslajien torjunnassa kasvinsuojeluaineiden käytön pitäisi kuitenkin olla jatkossakin mahdollista.
Sitä "positiivista ilmapiiriä" sitten luodaan niin, että kansalaisia kehotetaan ähräämään loputtomasti pihoillaan kuokan ja lapion kanssa.
Kuten myös kaupunkien puistotyöntekijöitä, jotka saavat jatkaa kemikaaleista vapaaseen malliin, joidenkin yleisönosastokirjoittajien (koiraansa ulkoiluttavien?) ja heitä herkällä korvalla kuulleiden kuntapoliitikkojen takia.
-
Näistä YLE:n artikkeleista puuttuu, laulun sanoin, "juuri oikeenlaista kemiaa":
Haitallinen jättipalsami tukahdutti koivikon muut kasvit, sitten tulivat lampaat – kuvapari näyttää laiduntamisesta syntyneen ison muutoksen (https://yle.fi/uutiset/3-11984124)
Parasta aikaa ihmiset ympäri maan yrittävät saada haitallisia vieraslajeja kuriin. Lupiini ja jättipalsami olisi parasta torjua ennen kuin ne ehtivät siementää. Jyväskylässä keksittiin ottaa lampaat aseeksi taistelussa jättipalsamia vastaan. Laidunkokeilun puolivälissä tulokset ovat lupaavia, mutta kasvi on järjestänyt myös yllätyksiä.
Kurtturuusun hävittämisellä pihapiiristä alkaa olla kiire: Tontinomistajalle urakka voi maksaa tuhansia euroja – näin poistat haittakasvit itse (https://yle.fi/uutiset/3-11946108)
Kurtturuusun hävittäminen tonteilta ja kadunvarsilta täyttää urakoitsijoiden tilauskirjoja. Tontin omistajalle noin 200–300 neliön hävitystyö voi maksaa jopa kymmeniä tuhansia euroja. Kurtturuusun kasvatuskielto astuu voimaan alle vuoden kuluttua. Katso videolta miten pensaat voi tuhota myös kotikonstein.
Tältä (kaupalliselta) sivulta sitä löytyy:
Puutarhan vieraslajit kuriin (https://www.suomela.fi/piha-puutarha/Kukat-taimet/Puutarhan-vieraslajit-kuriin--50948)
Estä sitkeän jättiputken leviäminen tuhoamalla se taimena mieluiten jo keväällä kitkemällä tai ruiskuttamalla glyfosaattia sisältävää torjunta-ainetta suoraan lehdille. Käsittely kannattaa uusia noin kuukauden kuluttua.
Tarkoitukseen sopii hyvin esimerkiksi glyfosaattia sisältävä Roundup. Glyfosaatti imeytyy kasvin lehdiltä juuriin ja estää lehtivihreän tuotannon. Näin kasvi kellastuu ja kuihtuu juurakkoa myöten.
Oikein käytettynä Roundup ei jätä jäämiä maaperään, vaan hajoaa maassa luonnon omiksi aineiksi eli hiileksi, vedyksi, typeksi, hapeksi ja fosforiksi.
(lihav. HJ)
Lampaat ovat varmaankin dekoratiivisia otuksia, mutta sitten siinä metodissa on tämä:
Sitten tuli rankkasade, joka kasteli maaperän läpimäräksi syvältä.
– Muutaman viikon kuluttua laitumilla kasvoi tasainen harva jättipalsamikko, kertoo Ylitalo.
Palsamin pois saamiseksi Vehkalammenpuistoon kuskattiin kiireesti lisää lampaita, jotta kaikki taimet saatiin pois ennen laidunkauden loppumista.
Jos kasvit olisivat ehtineet siementää, torjuntatyö olisi pitänyt aloittaa alusta.
Käsittääkseni glyfosaatissa ei tuollaista ole. Onnistuessaan se tekee asian perusteellisemmin, noin ei kävisi?
Jos ihminen onkin näiden haitallisten lajien leviämiseen syyllinen, niin kyllä ihminen on nyt ottanut valtavan (jopa ylivoimaiselta vaikuttavan, jättiläismäisen) urakan ja mission, että ne hävitetään. Tuossa mainittiin lisäksi vain neljä lajia. EU:n listassa on paljon useampia.
Mutta jo sellainen missio on omaksuttu, jotensakin mieletöntä on vältellä tässä sodankäynnissä moderneimpia, tehokkaimpia aseita. Entäpä sitten, jos on kyse lajista, joka ei lampaalle maistu, tai on jopa sille haitallinen? Tämä tuli ensimmäisessä artikkelissa esille:
Lampaitaan Jyväskylälle vuokrava lampuri Eemeli Piesala kertoo, että eläimet syövät lupiinin lisäksi myös jättiputken alut.
– Niiden torjunnassa laidunnus täytyy aloittaa ajoissa, ennen kuin kasvit ovat täysikokoisia, sanoo Piesala.
Lupiini alkaa muuttua eläimille myrkylliseksi lähestyessään kukintaa. Etenkin sen siemenet ovat lampaille myrkyllisiä.
Vielä voi tietysti kysyä, ovatko nuo vieraslajit ylipäänsä lampaille ideaalista ravintoa. Ja onko niistä lampaista kivaa tulla kuskatuksi kaupunkien puistoihin? Vieläpä vähän väliä, useampaan kertaan kesässä?
***
Siihen ei meillä ole mitään sanomista, että joidenkin tietojen mukaan ahmat ovat oppineet syömään supikoiria!
-
Tällainen näkökulma:
Metsästäjät kasvattavat haitallista vieraslajia toisten mailla
Valkohäntäpeuran kanta on kasvanut räjähdysmäisesti, mutta peurojen ruokinta saa jatkua. (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008105807.html)
-
Kimalaiset kuolevat nyt joukolla tiettyjen puiden alle – asiantuntija kertoo syyn
Helteiden aikana kuolleita kimalaisia on löytynyt joukolla erityisesti puistolehmusten alta. (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/060171cf-90bb-4ca6-95db-4121038f7d63)
Pitäisikö puistolehmus (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Puistolehmus) lisätä hävitettävien vieraslajien listaan? Jos supikoira on listalla hävittäessään kotoperäisiä lintujamme yms. eikö puistolehmuksen pitäisi sille listalle joutua tuon katalan suomalaisille kimalaisille tekemänsä tempun takia? 8)
Kun nyt taas joukolla "pelastetaan pörriäistä", niin...
-
Seppo Vuokko MT:ssä:
Kukkivat tienvarret (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/kolumni/artikkeli-1.1479526)
Tämä kohta oli myös Ilta-Sanomien lainatuissa:
Käytännössä lupiinin, vesiruton, amerikanhorsman, minkin ja supikoiran hävittäminen on jo mahdotonta. Meidän on opittava elämään niiden kanssa. Luonto hoitaa osansa aikanaan. Käy niin kuin piisamin: ei se enää ole samanlainen joka rapakon laji kuin vielä 1970-luvulla. Luultavasti piisamin kannan saivat kuriin minkki ja saukko.
Se oli johtopäätös, mutta tämä näin alkava tarkastelu ja sen jatko on lukemisen arvoinen:
Kevään mittaan on kovasti keskusteltu matematiikan merkityksestä ylioppilaskirjoituksissa ja yleensä elämässä. Tässä pieni käytännön harjoitus, joka yhdistetään toiseen kuumaan keskustelunaiheeseen: haitallisiin vieraslajeihin. Otetaan esimerkiksi komealupiini, jota on maan eteläpuoliskolla kaikkialla, ja aivan erityisesti tienvarsilla.
Minun lisäykseni. Yleinen klisee on, että valtaan sisältyy myös vastuu. Olemmeko valmiit kantamaan vastuun siitä, miten luonto Suomessa tästedes kehittyy. Ei siis yleistasolla, vaan laji lajilta ratkaisu tehden? Äiti Luonnon tai Isä Jumalan istumelta tuomiomme antaen?
Jos tuota toimintaa kuitenkin harrastetaan, tien varsillakin, niin tämä on Seppo Vuokollakin lähtökohtana:
Myrkkyjä ei voida käyttää, koska lääke ei saa olla pahempi kuin vaiva. Niittämällä voidaan toki vähentää siemensatoa, mutta niitetty kasvusto kukkii syksyllä uudelleen.
Minä taas soisin teloitettaville lupiineille ja niiden jälkeläisille kauniin glyfosaattikuoleman. Ilman pelkoa. Siis meille. Lupiinin peloista ei tietysti voi olla mitään tietoa.
-
Eikö tässä ole jo jotain Hegelin maailmanhengen "järjen viekkautta":
Valkoposkihanhien määrä on romahtanut Helsingissä – eniten hanhia on Arabianrannassa ja Kaivopuistossa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutisvaihto/artikkeli-1.1492648)
Valkoposkihanhien väheneminen näkyy selvästi pääkaupunkiseudun tärkeimmillä kerääntymisalueilla.
[..]
Heinäkuussa niitä löydettiin 555 yksilöä, joka on 45 yksilöä vähemmän kuin vuosi sitten. Saariston pesimäalueilla kantaa ovat verottaneet merikotkat ja rannikon tuntumassa ketut, supikoirat ja minkit.
(lihav. HJ)
Vieläkin uhanalaiseksi usein mielletty merikotkakin (https://fi.wikipedia.org/wiki/Merikotka) saa ruokaa!
-
Metsähallitus tekee näin:
Kurtturuusu hävitetään saaristosta glyfosaatin avulla – vieraslaji uhka myös tyrnipensaalle (https://yle.fi/uutiset/3-12030052)
Kurtturuusu on vieraslaji jonka viljely kiellettiin vuonna 2019. Ellei kurtturuusua kitketä pois, katsotaan myös rauhaan jättäminen kasvattamiseksi. Metsähallitus on päättänyt kitkeä lajin saaristosta ja rannikolta kiistellyn glyfosaatin avulla.
Kiistelty aine, no, onhan se tietysti, kun tietoisesti kiistelyä jatkuvasti jatketaan, mutta kun näinkin on:
Nyt Metsähallitus on päättänyt tehdä torjuntaa myös kemiallisesti, glyfosaatin avulla. Mekaaninen torjunta näivettämällä on koettu hyväksi, mutta se vie aikaa ja vaatii useita käyntejä.
Kasvuston hävittäminen kemiallisesti torjumalla onnistuu tavallisesti yhdellä ruiskutuskerralla.
Rahasta nyt puhumattakaan: edellä oli arvioita (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=872.msg22324#msg22324) siitä, paljonko kurtturuusun hävittämisen hinnaksi tulee, pienelläkin tontilla. Ja meillä on ihana ja valtava saaristo!
Tai ajasta. Kurtturuusun kohdalla kasvatuskielto astuu voimaan vuoden kuluttua 1.6.2022. Eli olisiko niin, että tuo valtava urakka on käytännössä tehtävä tänä kesänä ja syksynä?
-
Kun Hesari tänään esitteli keinoja...
Viimeinen kesä
Kurtturuusun tuntevat ja tunnistavat kaikki. Pian se katoaa tienvarsiltamme ja hiekkarannoiltamme tyystin. Selvitimme, mitä jokaisen on hyvä tietää haitalliseksi määritellystä vieraslajista. (https://www.hs.fi/koti/art-2000008104457.html?share=36ee5d05fcfe2932237a015dd6287c78)
... niin glyfosaattikin toki mainittiin. Mutta sen käyttö todettiin vastuuttomaksi. Koska se kuulemma pilaa maa-aineksen ja luonnon hyvinvoinnin "merkittävällä tavalla" (?). Mutta sitten perään todetaan se joskus ainoaksi mahdolliseksi keinoksi, kivisillä alueilla.
-
Luke on huolissaan:
Meriympäristö muutoksessa – Uusi vieraslaji leviää Atlantilla (https://www.luke.fi/uutinen/meriymparisto-muutoksessa-uusi-vieraslaji-leviaa-atlantilla/)
Tämä kirjoittaja on valmis antautumaan vallitsevan tosiasian edessä:
Kyttyräloheen on sopeuduttava
En usko, että pystymme hävittämään kyttyrälohta rysillä tai vapavälineillä. (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008211288.html)
On nähtävä — löydettävissä olevat — positiiviset seikat:
Savustin ”sivusaaliina” saamani kyttyrälohen saadakseni selville, miltä joesta saatu kala oikeasti maistuu. Ei se Atlantin lohen veroista ollut, mutta mielestäni maukkaampaa kuin savustettu lahna, säyne tai hauki. Kalan mäti on kuulemma herkullista, mutta olosuhteista johtuen en päässyt sitä tällä kertaa maistamaan.
PS. 27.08.21: Tässä YLE:n uutisessakin yritetään nähdä asian hyviä puolia:
Voiko tätä kalaa syödä silmät auki? Kyttyrälohi näyttää hurjalta, mutta se voi olla myös raaka-aine huippuravintolaan tai lohimatkailun pelastus (https://yle.fi/uutiset/3-12071437)
-
Hankalia ja Suomessa uudehkoja lajeja molemmat. Hyvinkin erilailla lajeihin suhtaudutaan, mutta yksi suositus voidaan tulkita yhteiseksi molempien kohdalla:
Sikayrittäjät palkitsi aktiivisia metsästysseuroja ASF-torjunnasta (https://mmm.fi/-/sikayrittajat-palkitsi-aktiivisia-metsastysseuroja-asf-torjunnasta)
”Tärkeää on, että villisioille ei pidetä ruokintapaikkoja kannan vahvistamiseksi”, sanoo apulaisosastopäällikkö Taina Aaltonen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Valkohäntäpeuran vahtimismetsästys alkaa 1.9. – Tavoitteena pysäyttää kannan kasvu (https://mmm.fi/-/valkohantapeuran-vahtimismetsastys-alkaa-1.9.-tavoitteena-pysayttaa-kannan-kasvu)
Myös ravintohoukuttelu on välttämätön keino tehostaa valkohäntäpeuran metsästystä, mutta mittavasta ruokinnasta tulee luopua, jotta se ei lopulta vain vahvista kantaa ja vähennä luontaista kuolleisuutta.
Tällainen puolisalainen toive on olemassa villisiankin kohdalla:
Metsästäjäliiton tuoreen kannan mukaan villisikakanta tulee pitää pienenä aktiivisella metsästyksellä, vaikka moni toivoisi sen pitämistä elinvoimaisena, Karppinen sanoi.
Villisiat itse tuntuvat olevan samaa mieltä:
Kansliapäällikkö Husu-Kallio kiitti lämpimästi Sikayrittäjiä arvostuksesta, jonka yhdistys osoittaa metsästäjäkunnalle sikaruton torjuntatyössä. ”Villisian metsästys ei todellakaan ole helppoa, vaan se vaatii suomalaista sisua ja taitoa”, hän sanoi. "Olen kiitollinen metsästäjille ponnistuksesta, jonka ansiosta tuhannen ASF-näytteen raja rikkoutuu tänä vuonna.”
[..]
Luonnonvarakeskus arvioi Suomessa olleen tammikuun alussa keskimäärin 3426 villisikaa. Kanta-arvion 90 prosentin todennäköisyysväli oli 2209–5727 yksilöä.
(lihav. HJ)
Tuon lihavoidun Husu-Kallio kyllä tietää, koska on itse aiemmin aktiivisesti osallistunut metsästykseen, saalistakin saaden (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=561.msg11486#msg11486)!
***
Tällä hetkellä merkittävin haitta villisioista on uhka ASF:n leviämisestä. Mutta osaavat ne olla haitallisia viljelyksillekin, kuten Ruotsista tai Virosta tiedetään, missä niitä on enemmän. Valkohäntäpeuran vahingot viljelyksille tuossa MMM:n tiedotteessa mainitaan. Molemmat aiheuttavat jossain määrin kolareja.
Tavallaan ymmärtää tuon "puolisalaisen" toiveen. Jos ASF:ää ei olisi, tai se saataisiin villisikojen ruokinnan kautta annetuilla rokotuksilla hävitetyksi tai hyvin vähäiseksi, villisika voisi olla mukava lisä Suomen luontoon, ja metsästettäviin lajeihin. Pitäen kantaa kohtuullisena, tietysti.
Sen vaarallisuus ihmiselle — sille satunnaiselle marjastajalle — on olemassa, mutta yhtä teoreetttinen kuin suden. Jolle taas nyt etsitään "suotuisaa suojelutasoa" (https://www.luke.fi/uutinen/valiraportti-susikannan-suotuisan-suojelutason-maarittelytyosta-on-valmistunut/).
Sen määritelmän mukaan villisika ei ole vieraslaji, että se on tullut tänne itse (vaikka ehkä elääkin luontaisen alueensa äärirajoilla). Kun taas valkohäntäpeura on, se on ihmisen tänne tuoma. Vaikkei siitä yleensä vieraslajina puhutakaan.
-
Hesarissa irroteltiin näin:
Ihminen ei kuulu Suomen luontoon (https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000008484341.html)
OLEN tässä ajatellut.
Ihminen ei kuulu Suomen luontoon. Ihminen on haitallinen vieraslaji, kuten lupiini tai laivan painolastitankissa matkustava villasaksirapu.
Ja vieraslajit on kitkettävä, sillä niistä ei seuraa mitään hyvää, sehän tiedetään. Esimerkiksi niljakkaita pötköjä espanjansiruetanoita jahdataan ja lahdataan ämpärikaupalla tästä syystä. Miksi ihmeessä Suomeen siis kuuluisi Hominidae-heimoon luettava apina.
Jos mielessänne kytee epäilys, niin olkaa hyvä ja katsokaa ulos ikkunasta. Näkyykö kinoksissa paljonkin muita trooppisia eläimiä?
Missä on vedeltä ja kylmyydeltä suojaava turkkinne, entä silmät, joilla näkee arktisessa ikiyössä? Olette naku surkimus, täysin suojaton vallitsevia olosuhteita vastaan. Jos taloyhtiön pattereita säädetään energiansäästösyistä kahteenkymmeneen celsiusasteeseen, valitatte kovaan ääneen. Kääriydytte muiden eläinlajien villoihin ja turkkeihin, vaikka itsellänne ei ole edes häntää.
Vrt. meidän esimerkkimme kasvipuolelta:
Vieraslajit valtaavat koko maailmassa alaa! (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=349)
Ne 15 pahinta!
-
Kun Hesari tänään esitteli keinoja...
Viimeinen kesä
Kurtturuusun tuntevat ja tunnistavat kaikki. Pian se katoaa tienvarsiltamme ja hiekkarannoiltamme tyystin. Selvitimme, mitä jokaisen on hyvä tietää haitalliseksi määritellystä vieraslajista. (https://www.hs.fi/koti/art-2000008104457.html?share=36ee5d05fcfe2932237a015dd6287c78)
... niin glyfosaattikin toki mainittiin. Mutta sen käyttö todettiin vastuuttomaksi. Koska se kuulemma pilaa maa-aineksen ja luonnon hyvinvoinnin "merkittävällä tavalla" (?). Mutta sitten perään todetaan se joskus ainoaksi mahdolliseksi keinoksi, kivisillä alueilla.
Ensi kesä on sitten ihan vihoviimeinen kesä kurtturuusulle:
Haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltua kurtturuusua koskeva kasvatuskielto tulee voimaan 1.6.2022 (https://mmm.fi/-/haitalliseksi-vieraslajiksi-luokiteltua-kurtturuusua-koskeva-kasvatuskielto-tulee-voimaan-1.6.2022)
Kasvatuskieltoa koskevan siirtymäajan päättymisen myötä kurtturuusua ei saa kasvattaa, päästää ympäristöön, tuoda maahan, pitää hallussa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää, myydä taikka muuten luovuttaa. Kurtturuusun esiintymistä kiinteistöllä pidetään kasvattamisena, jos kurtturuusua kasvaa kiinteistöllä, joka on omistajansa tai haltijansa jatkuvassa käytössä ja hoidossa riippumatta siitä, miten kasvi on alun perin levinnyt kiinteistölle ja onko kyse kasvin aktiivisesta hoidosta vai pelkästään sen passiivisesta sietämisestä. Kieltojen noudattamista Suomessa valvovat ELY-keskukset.
Täysin lainsuojattomaksi se on tehty. Dead or alive! Ei: dead!
Mutta MMM ei glyfosaattia (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=922.msg23682#msg23682) mainitse:
Kurtturuusun tunnistusta sekä torjuntaa koskevaa ohjeistusta löytyy kurtturuusun lajikortissa, Hallintasuunnitelma kansallisesti haitallisten vieraslajien torjumiseksi, PDF 602kB, sisältää ensisijaiset kustannustehokkaimmat keinot kurtturuusun torjumiseksi sekä eri tilanteisiin sopivia muita hävittämiskeinoja. Kurttu-ruusua voi torjua esimerkiksi joko näännyttämällä tai kaivamalla sen juurineen maasta. Lisäksi tulee varmistaa torjuntatoimien jatkuvuus sekä seuranta, ettei laji leviä uudestaan jo torjutuille paikoille.
Ei tiedotteeseen linkatussa pdf-tiedostossakaan. Eikä lajikortissa.
Vaikka luultavasti se juuri olisi kustannustehokkain keino. Jos työn määrää vähänkään lasketaan kustannuksiin. Eikä glyfosaattia ole Suomessa kielletty.
-
Luvataan kertoa:
Pukkaako pihallesi vielä kurtturuusua? Vieraslajin pitää pian olla hävitetty ja se koskee kaikkia maanomistajia – rannikolla on onnistuttu näillä keinoilla (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/b9c7b26c-b8fd-5dac-b592-76c96047b161)
Mutta vain tämä siitä kerrotaan:
Metsähallituksen käyttämät menetelmät riippuvat kasvin paikasta ja sääoloista.
"Suomeksi" se taitaa olla: glyfosaatti! Tietysti vain silloin, kun kasvin paikka ja sääolot siihen pakottavat. Eli melkein aina. 8)
Kuten Hesari viime kesänä kertoi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=872.msg22629#msg22629). Juuri ko. työstä juuri noilla kivisillä alueilla.
-
Ehdoton määräaika lähesryy:
Kurtturuusun kasvattaminen kielletään lailla 1.6. – vaarana uhkasakko (https://www.is.fi/asuminen/art-2000008808882.html)
Näin vaivalloista keinoa suositellaan:
MAANOMISTAJALLA on siis velvollisuus poistaa kurtturuusu tontiltaan. Yhdellä kerralla se harvemmin onnistuu, mutta tehokas tapa on näännyttäminen.
Käytännössä näännyttäminen tapahtuu niin, että ruusupuskan kaikki uudet ja vihreät versot katkaistaan 3–4 kertaa kasvukauden aikana.
– Näännytys tehdään useamman kerran kesässä ja useamman vuoden ajan, Leinonen kertoo.
Siitä vaietaan, että tippa glyfosaattia lehdelle tehoaisi kerralla.
-
Hesarissa tänään melkein aukeaman artikkeli kurtturuusun hävittämisestä. Tänäänhän siihen on virallinen viimeinen päivä.
Lukuisilla pihoilla nököttävä ruusu tekee tuhoa satojen kilometrien päässä – Vieraslajille on kehittynyt kaksi ominaisuutta, jotka tekevät siitä erityisen vaarallisen (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008823065.html)
Eikä kertaakaan mainittu glyfosaattia. Onko medialle lainsuojaton kurtturuusu? Vai glyfosaatti?
-
YLE:n ääneen kerrotuista uutisissa eilen haastateltu kertoi käyttävänsä tarvittaessa glyfosaattia, Roundupia.
Mutta nettiuutisiin ei tuo maininta ole tullut.
-
Sama se on tämän haittakasvin kanssa:
Katso, miten jättiputki poistetaan oikein – vieraslajin huolimaton käsittely on terveydelle vaarallista (https://yle.fi/uutiset/3-12480235)
Suositaan ja suositellaan hankalaa ja työlästä tapaa.
Tämän sijasta:
Kemiallisista torjunta-aineista glyfosaatti on ehdottomasti tehokkain. Torjunta tehoaa parhai-
ten, kun käsittely tehdään nuorelle kasvustolle keväällä. Jos torjunta tehdään myöhemmin
kesällä kasvien ollessa kookkaita, kasvusto voidaan ensin niittää ja tehdä torjunta uudelle
kasvulle.
Teoksesta:
Juhanoja, S. & Tuhkanen, E.-M. 2017. Jättiputken torjunta käytännössä. Teoksessa: Huusela-Veistola ym.
Ehdotus haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan
julkaisu 43/2017. s.106-112. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-410-8
***
Kurtturuusukysymyksessä julkisuuteen on astunut tällainen skeptikko:
Kurtturuususta voi nyt saada sakot – puutarhurilegenda Aarno Kasvi kertoo kaksi ongelmaa, jotka kasvatuskieltoon liittyy (https://www.is.fi/asuminen/art-2000008868103.html)
Kurtturuusun täydestä hävittämisestä hankalaa tekevät myös linnut ja muut eläimet, jotka syövät kurtturuusun marjoja ja levittävät kasvin siementä ulosteensa mukana uusille kasvupaikoille syysmuuton aikana. Myös Baltian maista ja Venäjältä tulevat linnut tuovat siementä jatkuvasti mukanaan Suomeen.
– Vieraslajeja vastaan on aika mahdoton taistella. Jos katsotaan historiaa, ei missään päin maailmaa vastaavanlainen ole onnistunut.
Myös ELY-keskuksen vieraslajikoordinaattori Leinonen myöntää, ettei lajin poistaminen käy kädenkäänteessä vaan kyseessä on työläs prosessi.
– Laki on silti yksiselitteinen. Kurtturuusu tulee poistaa, Leinonen totesi aiemmin.
Minun lisäykseni: jos sitä kuitenkin yritetään, eikö se pitäisi tehdä tehokkaimmalla mahdollisella tavalla?
-
Tällainen tulos saadaan kyllä:
Luontokato näkyy lähiluonnossakin – Ylen kyselyssä 58 prosenttia arvioi nähneensä monimuotoisuuden köyhtymistä lähiympäristössään (https://yle.fi/uutiset/3-12500073)
Ylen Taloustutkimuksella teettämään kyselyyn osallistuneista aikuisista iäkkäimmät sekä kaikkein nuorimmat arvioivat havainneensa lähiluonnossaan luontokadon merkkejä eniten. Helsingissä ja muualla Uudellamaalla asuvat olivat panneet merkille lähiluonnon muutoksia muita useammin.
Tuohon vanhempaan ikäluokkaan kuuluvana osaan kyllä kuvitella mielipiteen, että ennen oli kaikki paremmin. Eikä Helsinki ole entisensä. Missään suhteessa!
Mielenkiintoisesti tuo havainto edellyttää tietoa siitä, millainen järjestys luonnossa pitää olla: jotkut uudet lajit luonnossa eivät olekaan luonnon rikastumista, jos ne ovat vääriä lajeja!
-
Tämä kesä on nyt täällä:
Suomen piti hankkiutua kurtturuususta eroon kolmessa vuodessa, silti se kukkii kaikkialla: "Ei tätä mikään muu kuin ihminen pysty pysäyttämään" (https://yle.fi/uutiset/3-12531290)
Kaikkein helpointa on käyttää kasvin hävitykseen glyfosaattia, sanoo Jarmo Parikka.
– Glyfosaatin käytöstä ollaan montaa mieltä, mutta se kyllä tappaa tarvittaessa. Ainetta ruiskutetaan kasvin lehtiin, joista se menee juuristoon. Näinkin hävittäminen on vuoden tai kahden projekti kuitenkin.
Nokialla ruusut hävitetään puistoista ja muilta yleisiltä alueilta todennäköisesti koneilla.
– Tämänkin ruusumaan viereen tulee kahmari, joka repii pois kaiken, mitä saa. Sen jälkeen tilalle yritetään saada nurmikko, jota aletaan sitten hoitaa mekaanisesti. Eli käydään aktiivisesti ruohonleikkurilla tai siimakoneella leikkaamassa. Siinä menee pari vuotta tai enemmänkin, että kurtturuusu saadaan tästä pois, Jarmo Parikka kertoo.
Toisen puutarhurin (Aarno Kasvi, edeltä) pessimismi saa tukea:
– Vieraslajeja vastaan on aika mahdoton taistella. Jos katsotaan historiaa, ei missään päin maailmaa vastaavanlainen ole onnistunut.
Varsinkin kun tehokkainta keinoa selvästi vältellään. Muuallakin kuin Nokialla.
Ammattilaista tarvittaisiin tässäkin (https://vieraslajit.fi/ajankohtaista/i-1932):
Kurtturuususta jalostetut tarhakurtturuusut (R. rugosa -ryhmä) eivät ole kiellettyjä, joten on tärkeää erottaa kurtturuusut niistä sekä muista ruusulajeista.
Suoraan sanoen, minä en pysty. Tuossa ikkunani alla kaupungin hoitaman polun varrella on pensas, joka näyttää kurtturuusulta. Mutta ei siis todennäköisesti ole.
Johtopäätökseni: kun ammatti-ihminen kuitenkin täytyy kutsua paikalle, olisi yksinkertaisinta kutsua sellainen, jolla on glyfosaatin käyttölupa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=515.msg10388#msg10388). 8)
-
Huonosti onnistuu:
Haitallinen vieraslaji leviää Helsingissä sinnikkäästä vastustuksesta huolimatta – ”Pitkä taistelu”, kuvaa asiantuntija kurtturuusuongelmaa (https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000008953730.html)
Islander lisää, että tähän aikaan vuodesta poisto-operaatioihin ei aina ryhdytä, sillä pensaat toimivat lintujen suojapaikkoina. Jokaisen esiintymän poistaminen vaatisi suuria resursseja.
”Etenkin, kun emme käytä niihin myrkkyjä. Käytössä olevat keinot ovat lähinnä alasleikkaamista, näivettämistä ja nyppimistä”, Islander perustelee.
Voisi ajatella, että vastakkain asetettaisiin kurtturuusun ja glyfosaatin (teoreettiset ja käytännölliset) haitat?
Suomenmaa, mielipide:
Kurtturuusun hävittäminen on älytöntä ja kallista (https://www.suomenmaa.fi/mielipide/kurtturuusun-havittaminen-on-alytonta-ja-kallista/)
Nyt kunnat ja kaupungit ja tielaitos laittavat miljoonia turhaan kurtturuusun hävittämiseen (esimerkiksi Jyväskylässä kulut ovatmiljoonaluokkaa..) ja lainkuuliaiset kansalaiset kaivavat turhaaan ruusujaan.
”Mikä ei ole oikeus ja kohtuus ei voi olla lakikaan”. Hallituksen olisi pikaisesti peruttava mieletön päätöksensä – mistä saataisiin suuret säästöt!
Mutta oliko se Suomen hallituksen päätösvallassa? Taisi olla. MMM kertoo:
https://mmm.fi/-/haitalliseksi-vieraslajiksi-luokiteltua-kurtturuusua-koskeva-kasvatuskielto-tulee-voimaan-1.6.2022
Vieraslajeilla tarkoitetaan eläimiä, kasveja ja muita eliöitä, jotka ihminen on tuonut niiden luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle. Vieraslajia pidetään haitallisena erityisesti, jos se uhkaa luonnon monimuotoisuutta. EU:ssa haitallisiksi säädetyt vieraslajit sisältyvät EU:n vieraslajiluetteloon. Lisäksi Suomen vieraslajilaissa ja -asetuksessa on säädetty kansallisesti haitallisista vieraslajeista (kansallinen vieraslajiluettelo).
Kurtturuusua ei ollut EU:n listassa.
-
Mielenkiintoisesti tuo havainto edellyttää tietoa siitä, millainen järjestys luonnossa pitää olla: jotkut uudet lajit luonnossa eivät olekaan luonnon rikastumista, jos ne ovat vääriä lajeja!
Niinpä tämäkin havainto odottaa arviota siitä, kumpaa se on:
Siilinjärvellä nähtiin uusi lintulaji: pikkumerimetso (https://yle.fi/uutiset/3-12548317)
Niin kauan kun havainnot ovat noin harvinaisia, se pysyy turvallisesti rikastumisen puolella.
-
MT vain kysyy:
Valkoposkihanhen luokittelu ei ole yksiselitteinen − Onko se täysin luonnonvarainen laji vai vieraslaji? (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/d51c7823-dbfb-47dc-a859-ec1b9c6b42cf)
Jos vieraslaji määritellään alueelle ihmisen toimesta tulleeksi, niin pesijänä valkoposkihanhi on vieraslaji, mutta muuttajana toki luonnonvarainen.
Kumpi olikin, niin haitat tiedetään.
-
Käynyt näin:
Tiukat säännöt rikkaruohoista närästävät viljelypalstoilla Helsingissä – ”Homma karkaa käsistä” (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009010651.html)
Näinhän yleisesti niillä palstoilla on (lihav. HJ):
Viljelypalstat luovat upeita luontokeitaita keskelle Helsingin kaupunkia. Palstoilla viljellään luomuruokaa ja vietetään aikaa ystävystyen uusiin ihmisiin.
Lisäksi palstat voisivat olla erinomaisia keinoja torjua luontokatoa, ajattelee Hanna Kosonen Helsingin Paloheinästä.
Mutta sitten:
Kosonen viljelee luomuruokaa Pakilan Elontien palsta-alueella. Siellä viljelijä voi saada jopa irtisanomiseen johtavan varoituksen rikkaruohoista tai kateviljelystä. Toisaalta Kososen mukaan alueella kuitenkin jätetään torjumatta haitallisia vieraslajeja ja lupiinit rehottavat.
[..]
”Jos yhdellä palstalla kasvaa voikukkaa tai ohdakkeita, joista pölyttäjät tykkäävät, niin sitten ne leviävät kaikkialle”, Remes sanoo.
Niinpä:
Hänen mukaansa tietyt säännöt on oltava, sillä muuten ”homma karkaa käsistä”, ja rikkaruohot leviävät ympäri palsta-aluetta.
-
Tästä Luken kuvauksesta selviää, miten tavattoman työlästä ja pitkäjänteisyyttä vaativaa tämä työ on:
Tunnista, torju ja toista – vieraskasvien hävittämisen kulmakivet (https://www.luke.fi/fi/blogit/tunnista-torju-ja-toista-vieraskasvien-havittamisen-kulmakivet)
Tämän option olemassaolo myönnetään:
Vieraskasveja esiintyy usein paikoissa, joissa ei käydä usein tai maasto on hankalaa. Tämän vuoksi rikkakasvien torjunta-aineiden käyttö on usein perusteltua ja taloudellista.
Mutta heti jatketaan näin:
Olemassa on kuitenkin joukko muita, lähinnä mekaanisia torjuntakeinoja, joilla lopputulokseen päästään toistojen ja ajan kanssa. Yleisimpinä ovat kitkeminen, niitto, peittäminen, juurineen ylös kaivaminen ja kuumavesikäsittelyt.
Ei sanota sitä, minkä minä sanoisin: käytä näitä keinoja vain silloin, jos se on — perusteltua ja taloudellista! Älä väsytä itseäsi tässä valtavassa taistelussa!!! Usein toivottomalta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=872.msg27381#msg27381) tuntuvassa.
-
Mielenkiintoisesti tuo havainto edellyttää tietoa siitä, millainen järjestys luonnossa pitää olla: jotkut uudet lajit luonnossa eivät olekaan luonnon rikastumista, jos ne ovat vääriä lajeja!
Tässä jutussa on juuri se maku:
Bambit pellolla (https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000009082946.html)
Vieraslajeja kitketään suomalaisesta luonnosta nyt kovalla kädellä. Kuusipeurakin on vieraslaji. Miksi niitä saa tarhata ja vapauttaa luontoon? Sitä ihmettelevät myös peuraharrastaja Jorma Ollilan naapurit Nastolassa.
Ollila, ja Antti Herlin katsoivat (myöhemmin jutussa) että kuusipeura rikastaa Suomen luontoa. Riistaeläin, ja hyvin näyttikin. Ja mikä ettei niin voisi ollakin. Mutta kuka saa sen päättää?
Vrt. minun spekulaationi villisioista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=872.msg23114#msg23114).
-
Ihminen pitää luonnossa järjestystä yllä:
Maa- ja metsätalousministeriö käynnistää selvityksen valkohäntäpeurakannan hallinnasta (https://mmm.fi/-/maa-ja-metsatalousministerio-kaynnistaa-selvityksen-valkohantapeurakannan-hallinnasta)
Kuuluuko vieraslajiksi sanottu täpläkauris sittenkin luontoomme? (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009212035.html)
Täpläkauriita ja niiden lähisukulaisia on esiintynyt laajoilla alueilla Euroopassa yli miljoonan vuoden ajan.
Oleskeluoikeuden saa, jos sen kunnolla (esim. noin) pystyy perustelemaan. Suomessa saattaa riittää n. 10 000 vuotta (jääkausi!). Mutta kyllä minun supikoirani (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=872.msg22610#msg22610) tilanne on silti toivoton. 8)
Selitys: näin kerran supikoiran luonnossa. Ja se minut. Oli kesäyö. Katselimme tovin toisiamme. Sen silmät hurmasivat minut. Siitä lähtien... no, joo. Olen myös etsinyt perusteita villisian sietämiselle. Mutta se tuskin onnistuu ennen ASF-rokotetta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=561.msg27826#msg27826). Josko silloinkaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=561.msg28384#msg28384).
-
Hekään eivät pidä asiaa täysin yksinkertaisena ja selkeänä:
Do we unfairly label ‘invasive species’? Conservationists debate whether their positive qualities suggests a rethink (https://geneticliteracyproject.org/2022/11/28/do-we-unfairly-label-invasive-species-conservationists-debate-whether-their-positive-qualities-suggests-a-rethink/)
-
Olisi tarjolla tällainenkin keino vastustaa vieraslajeja:
Social justice environmental activists move to block gene editing to control invasive species and promote biodiversity. Here’s why they’re misguided (https://geneticliteracyproject.org/2023/02/07/social-justice-environmental-activists-move-to-block-gene-editing-to-control-invasive-species-and-promote-biodiversity-heres-why-theyre-misguided/)
Mutta se ei sitten kaikille kelpaakaan!
-
Tässä ihan varmasti haitallinen laji:
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
Aasianherhiläinen leviää Ranskassa ja mehiläishoitajat vaativat toimia sen torjumiseksi - se käyttää tarhamehiläisiä ravinnokseen. #vieraslaji
https://twitter.com/AYlhainen/status/1630493308261744640?cxt=HHwWgIC--c3B1qAtAAAA
On muuten suoraviivaisempaa toimintaa kuin varroapunkilla.
-
Ammattilaista tarvittaisiin tässäkin (https://vieraslajit.fi/ajankohtaista/i-1932):
Kurtturuususta jalostetut tarhakurtturuusut (R. rugosa -ryhmä) eivät ole kiellettyjä, joten on tärkeää erottaa kurtturuusut niistä sekä muista ruusulajeista.
Suoraan sanoen, minä en pysty. Tuossa ikkunani alla kaupungin hoitaman polun varrella on pensas, joka näyttää kurtturuusulta. Mutta ei siis todennäköisesti ole.
Kansallista vieraslajiluetteloa ehdotetaan päivitettäväksi – tutustu ja ota kantaa
maa- ja metsätalousministeriö (https://mmm.fi/-/kansallista-vieraslajiluetteloa-ehdotetaan-paivitettavaksi-tutustu-ja-ota-kantaa)
Maa- ja metsätalousministeriö esittää päivitettäväksi kansallista haitallisten vieraslajien luetteloa ja siihen liittyvää asetusta. Luetteloon ehdotetaan lisättäväksi kanadanpiisku, korkeapiisku, isopiisku, vuorivaahtera, viitapihlaja-angervo, valkopajuangervo ja isotuomipihlaja sekä mustapääetana. Lausuntoja pyydetään 3.5.2023 mennessä.
Sitten kun tuo on hyväksytty, tulee varmasti varoitus, että älä missään tapauksessa sotke noita lajeja satakunnanmatalapiiskuun, joka on suojeltava laji!!! 8)
-
Glyfosaatin yllättävä etu ja käyttökohde:
Viewpoint: Without glyphosate, critical wetlands and wildlife could be strangled by invasive plants (https://geneticliteracyproject.org/2023/04/25/viewpoint-without-glyphosate-critical-wetlands-and-wildlife-could-be-strangled-by-invasive-plants/)
Tai ei se täällä enää yllätä. Siinä on listattu samoja käytännössä epätoivoisia tapoja taistella haitallisia vieraslajeja vastaan ilman glyfosaattia kuin Suomessakin. Vrt. edellä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=872.msg25598#msg25598).
-
Anteeksi vaan, mutta kyllä tämä toimeliaisuus alkaa kuulostaa jo vähän epätoivoiselta:
Jyväskylässä lampaista on saatu tehokas apu jättipalsamin vastaiseen taisteluun (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/31c7f58e-4e22-49e4-9ec8-cb0f498dce8c)
Kaikki tuo vain, koska halutaan välttellä sitä yksinkertaisinta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=515.msg8848#msg8848) ratkaisua. Kuitenkin pitkän projektin tulos on vain tämä (lihav. HJ):
Kokeilu kestää viisi vuotta ja tulokset ovat olleet edelliseltä neljältä kesältä lupaavia. Lampaiden avulla jättipalsamit ovat lähes hävinneet viiden hehtaarin kokoisilta laidunalueilta.
Ja edelleen on suurta yleisöä ohjeistettava:
Vehkalammenpuistossa on kannustettu asukkaita kitkemään jättipalsamia laidunten ulkopuolelta.
”Ylös nyhdetyt palsamit eivät juurru uudestaan, kun niiden juuret murskaa tallaamalla. Tallatut palsamit voi vain jättää paikalleen, sillä ne maatuvat nopeasti ja luovuttavat siten maahan takaisin sieltä ottamansa ravinteet”, Ylitalo kertoo.
-
Tässäkin ihminen päättää (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=872.msg29720#msg29720), minkälainen luonnon pitää olla:
Kun lehmät lähtivät, arvokas niitty kasvoi umpeen – nyt sitä palautetaan yhteistyössä monimuotoisuuskeitaaksi (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/085c325a-0b6d-424a-b72b-e45c0114a079)
Ennallistaminen ei ole hätäisen hommaa, Salo korostaa. Monet niittykasvien siemenet muhivat maan siemenpankissa kymmeniäkin vuosia ja nousevat vasta, kun olot ovat niille sopivat.
”15 vuodessa nähdään jo jonkinlainen lopputulos. Ennen sitä on turha hehkuttaa, että tästä tuli nyt tämmöinen.”
Hyvältä niitty kuitenkin jo näyttää. Tuossa liitää paksupääperhosiin kuuluva mustatäplähiipijä. Sinisiipilajeja täällä on nähty kuusi, hopeatäpliä ja heinäperhosia paljon niitäkin.
Niityn julkkis on Suomeen muutama vuosi sitten tullut pyjamalude.
Jne. Pyjamalude ei ihmisen päätöksellä olekaan vieraslaji.
-
Näin USA:ssa:
Viewpoint: Should there be a ban on glyphosate and other pesticides in US parks? Here’s why environmentalists and the Park Service say that would be a disaster (https://geneticliteracyproject.org/2023/07/07/viewpoint-should-there-be-a-ban-on-glyphosate-and-other-pesticides-in-us-parks-heres-why-environmentalists-and-the-park-service-say-that-would-be-a-disaster/)
Mutta Suomessa jatketaan sen suosittelua, että vaikkapa kurtturuusua saaristossa torjuttaisiin ensisijaisesti mekaanisin keinoin:
https://vieraslajit.fi/lajit/MX.38815
Hiukan on käytännön syistä annettu periksi:
Kurtturuusu ja glyfosaatti: kysymykset ja vastaukset
Metsähallitus, Luontopalvelut 7.10.2020 (https://www.metsa.fi/wp-content/uploads/2020/10/Kurtturuusun-torjunta-glyfosaatti-kysymykset-vastaukset-Metsahallitus.pdf) (pdf)
-
Muistutetaan asiasta ja siinä myös sitten työläämmista keinoista:
Vieraslajit kannattaa taltuttaa vielä tällä kasvukaudella − näin siinä päästään parhaaseen lopputulokseen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/2665d202-4745-4069-8c4f-2f7a3053ffec)
Suomessa yleisesti esiintyviä ja torjuttavia vieraslajeja ovat esimerkiksi lupiini, jättipalsami ja jättiputket.
Lajin torjunnassa on hyvä ottaa huomioon, onko laji monivuotinen vai yksivuotinen. Esimerkiksi monivuotinen lupiini kannattaa kitkeä juurinen erityisesti, jos kasvustoa on vielä pienellä alalla.
Jättipalsami sen sijaan on yksivuotinen kasvi ja se on helppo kitkeä juurineen.
Jotka nyt monelle ovat ne ainoat sallitut keinot.
-
Hesarissa oli:
Tutkija varoittaa eksoottisista bambupuutarhoista: voivat aiheuttaa peruuttamatonta tuhoa Suomen luonnolle (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009818314.html)
Eikä suinkaan bambuihin rajoittuen. Tarkoitus varmasti oli suurta yleisöäkin torjuntatyöhön innostaa. Mutta miten tällaiset tiedot sen motivaatioon vaikuttavat:
Haitallisista vieraslajeista on tullut vitsaus, jonka kitkeminen on äärimmäisen työlästä ja kallista, jopa mahdotonta.
Maailmassa arvioidaan olevan 37 000 vieraslajia, Suomessa noin tuhat. Joka kymmenes vieraslaji on kehittynyt haitalliseksi.
Kuinka moni nykysuomalainen tunnistaa luonnosta yhteensä tuhat lajia?
Ja pystyvätkö tavalliset kansalaiset nämä erottelut tekemään:
Suomen luontopaneelin puheenjohtaja, Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho sanoo, että ongelmaksi ovat muodostuneet myös käsitteet, jotka sekoitetaan helposti aina hallitusohjelmaa myöten.
”Valtakunnan politiikassakin rinnastetaan vieraslajit ja tulokaslajit sekä toisaalta vieraslajit ja haitalliset vieraslajit.”
-
Lupiiniakaan ei saa yksioikoisesti vihata:
Voiko lupiinia syödä? Lupiini-nimen alta löytyy sekä myrkyllisiä että herkullisia kasveja – näin ne eroavat toisistaan, kertoo asiantuntija (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/4810ac4a-36ce-4b6f-8c56-a64ade6c0550)
Olisi pitänyt olla koulussa ahkerampi, ja opetella kiltisti tunnistamaan mahdolisimman monta kasvilajia. Ja tunnistamaan tarkasti! 8)
-
Tässä kysymyksessä statuksen muutos:
Villisika on nopeasti lisääntyvä paluumuuttaja – villisikojen leviämistä rajoittaa lähinnä lumi, routa ja metsästys (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/6e78bf39-0e61-4a2a-8e6c-b7ff66893b3f)
Villisika on alkuperäislaji Suomessa. Villisiat ovat palanneet maahan pitkän tauon jälkeen. Ensimmäinen paluumuuttaja havaittiin 1972 eli reilut 50 vuotta sitten.
(lihav. HJ)
Mutta ei aiheuttane muutosta villisian lainsuojattomaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=561.msg35467#msg35467) asemaan. ASF, sikarutto!
-
Hesarin mielipideosastossa tänään kaksikin... hmm... vähän poikkipuolista kirjoitusta tästä asiasta:
Vieraslajit eivät ole juurikaan aiheuttaneet luontokatoa Suomessa (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009965259.html)
Asennoitumista vieraslajeihin kannattaisi muuttaa (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009965718.html)
Jälkimmäisestä:
[..] Vieraslajien torjunnan taustalla on näkemys, että alueelle itse sattumalta päätynyt lajisto olisi kyseiselle alueelle ja sen tulevaisuudelle ainoa oikeutettu lajisto. Luonnon monimuotoisuuskin haluttaisiin määritellä niin, että siihen kuuluisivat vain alkuperäislajit.
Tällaisen ajattelun ideologinen tausta juontaa viime vuosisadan puolivälistä ja vaikuttaa edelleen viranomaispäätöksissä ja niiden valmistelussa. Mainitunlainen määritelmä luonnon monimuotoisuudesta ei kuitenkaan saa tukea sen enempää luonnosta kuin tieteestäkään. Mitään tieteellistä perustetta muiden ja alkuperäisten lajien erottelulle luonnossa ei ole olemassa.
Ihmisen mielivaltaista ja täydellistä päätösvaltaa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=872.msg33429#msg33429) asiassa on täälläkin jo edellä kosketeltu.
***
Toisaalta sitten ensimmäisestä:
Haitallisten vieraslajien torjunnassa pitäisi puhua enemmän eri torjuntakeinojen vaikutuksista. Suomessa torjuntaan käytetään myös kasvimyrkkyjä kuten glyfosaattia, mitä esimerkiksi Helsingin kaupunki perustelee tehokkuudella ja sillä, että sitä ole suoranaisesti kielletty (HS 27.6.2022). Glyfosaatin käytöstä pyritään kuitenkin yleisesti eroon, ja kemiallinen saastuminen on vieraslajeja suurempi uhka Suomen luonnolle (HS 2.11.).
Yhtälailla voidaan todeta, että glyfosaatti ei juurikaan ole aiheuttanut luontokatoa Suomessa. Muuta kuin siinä triviaalissa merkityksessä, että se on melkoisen varmasti tappanut sen kasvin, mikä oli tarkoituskin.
-
Vieraslaji ja rikkakasvi:
Yksi maailman pahimmista rikkakasveista leviää Suomessa – yhdeksi syyksi epäillään lintujen talviruokintaa (https://yle.fi/a/74-20069025)
Ja taas tarjotaan kansalle kotimaisuutta...
Antti Armisen mukaan Etelä-Karjalassa ainakin yhdellä maatilalla epäillään rikkakananhirssin levinneen pellolle linnunsiementen mukana. Armisen mukaan turvallisin vaihtoehto lintujen ruokintaan olisi käyttää kotimaisia siemeniä.
.... ja tällaista puuhastelua:
Kansalliselle vieraslajit.fi -sivustolle rikkakananhirssihavaintoja on ilmoitettu ympäri Suomea. Palvelussa voi ilmoittaa omista vieraslajihavainnoistaan. Lähde: vieraslajit.fi
Kun on näin:
Rikkakananhirssin tehokkain torjunta-aine poissa pelistä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/d3cdcd58-fdb5-479c-adbb-4973c87c8038)
Kasvinsuojeluaine Axial 50 EC:n lopullinen tilanne ratkennee pian, kertoo Tukes.
Arkijärkeni mukaan myös glyfosaatilla voisi olla asiassa käyttöä?
-
Tähän voisimme osallistua:
Lausuntokierros: Tutustu ja ota kantaa suunnitelmaan haitallisten vieraslajien torjumiseksi (https://mmm.fi/-/lausuntokierros-tutustu-ja-ota-kantaa-suunnitelmaan-haitallisten-vieraslajien-torjumiseksi)
Voisimme tuoda esiin, että tuossa työssä pitäisi ehdottomasti hylätä taikauskoinen glyfosaatin pelko. Jotta edes jotain tuloksia olisi siinä odotettavissa.
-
Tällainen haaste:
100 lajia –haaste: montako kasvi-, hyönteis- tai sienilajia onnistut havaitsemaan vuodessa? (https://www.luomus.fi/fi/uutinen/100-lajia-haaste-montako-kasvi-hyonteis-tai-sienilajia-onnistut-havaitsemaan-vuodessa)
Ja tarkkalie samalla vieraslajeja. Ettei käy näin:
Kansallista vieraslajiluetteloa ehdotetaan päivitettäväksi – tutustu ja ota kantaa
maa- ja metsätalousministeriö (https://mmm.fi/-/kansallista-vieraslajiluetteloa-ehdotetaan-paivitettavaksi-tutustu-ja-ota-kantaa)
Maa- ja metsätalousministeriö esittää päivitettäväksi kansallista haitallisten vieraslajien luetteloa ja siihen liittyvää asetusta. Luetteloon ehdotetaan lisättäväksi kanadanpiisku, korkeapiisku, isopiisku, vuorivaahtera, viitapihlaja-angervo, valkopajuangervo ja isotuomipihlaja sekä mustapääetana. Lausuntoja pyydetään 3.5.2023 mennessä.
Sitten kun tuo on hyväksytty, tulee varmasti varoitus, että älä missään tapauksessa sotke noita lajeja satakunnanmatalapiiskuun, joka on suojeltava laji!!! 8)
Seppo Vuokon pohdintaa:
Lajiston muutokset eivät ole luontokatoa (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010316413.html)
Luonnon voima on sen lajistomuutoksina ilmenevä joustavuus. Sen sanominen luontokadoksi on tarkoituksellista propagandaa. Tämä ei ole ensimmäinen Itämerta kohdannut luontokato, jos käytämme luontopaneelin sanontaa.
Ajatelkaa, miten hirmuisia olivat lajistomuutokset, kun kylmä Balttilainen jääjärvi muuttui suolaiseksi Yoldiamereksi ja sitten se taas makeavetiseksi Ancylusjärveksi ja se taas suolaiseksi Litorinamereksi. Tai miten totaalinen luontokato tapahtuikaan 10 000 vuotta sitten, kun metsälajisto vyöryi yli koko maan ja hävitti suloisen tunturilajiston!