Author Topic: Vieraslajien haitat  (Read 12976 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25021
    • View Profile
    • Email
Vs: Vieraslajien haitat
« Reply #15 on: 09.09.21 - klo:04:27 »
Hankalia ja Suomessa uudehkoja lajeja molemmat. Hyvinkin erilailla lajeihin suhtaudutaan, mutta yksi suositus voidaan tulkita yhteiseksi molempien kohdalla:

Sikayrittäjät palkitsi aktiivisia metsästysseuroja ASF-torjunnasta

Quote
”Tärkeää on, että villisioille ei pidetä ruokintapaikkoja kannan vahvistamiseksi”, sanoo apulaisosastopäällikkö Taina Aaltonen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Valkohäntäpeuran vahtimismetsästys alkaa 1.9. – Tavoitteena pysäyttää kannan kasvu

Quote
Myös ravintohoukuttelu on välttämätön keino tehostaa valkohäntäpeuran metsästystä, mutta mittavasta ruokinnasta tulee luopua, jotta se ei lopulta vain vahvista kantaa ja vähennä luontaista kuolleisuutta.

Tällainen puolisalainen toive on olemassa villisiankin kohdalla:

Quote
Metsästäjäliiton tuoreen kannan mukaan villisikakanta tulee pitää pienenä aktiivisella metsästyksellä, vaikka moni toivoisi sen pitämistä elinvoimaisena, Karppinen sanoi.

Villisiat itse tuntuvat olevan samaa mieltä:

Quote
Kansliapäällikkö Husu-Kallio kiitti lämpimästi Sikayrittäjiä arvostuksesta, jonka yhdistys osoittaa metsästäjäkunnalle sikaruton torjuntatyössä. ”Villisian metsästys ei todellakaan ole helppoa, vaan se vaatii suomalaista sisua ja taitoa”, hän sanoi. "Olen kiitollinen metsästäjille ponnistuksesta, jonka ansiosta tuhannen ASF-näytteen raja rikkoutuu tänä vuonna.”
[..]
Luonnonvarakeskus arvioi Suomessa olleen tammikuun alussa keskimäärin 3426 villisikaa. Kanta-arvion 90 prosentin todennäköisyysväli oli 2209–5727 yksilöä.
(lihav. HJ)

Tuon lihavoidun Husu-Kallio kyllä tietää, koska on itse aiemmin aktiivisesti osallistunut metsästykseen, saalistakin saaden!

***

Tällä hetkellä merkittävin haitta villisioista on uhka ASF:n leviämisestä. Mutta osaavat ne olla haitallisia viljelyksillekin, kuten Ruotsista tai Virosta tiedetään, missä niitä on enemmän. Valkohäntäpeuran vahingot viljelyksille tuossa MMM:n tiedotteessa mainitaan. Molemmat aiheuttavat jossain määrin kolareja.

Tavallaan ymmärtää tuon "puolisalaisen" toiveen. Jos ASF:ää ei olisi, tai se saataisiin villisikojen ruokinnan kautta annetuilla rokotuksilla hävitetyksi tai hyvin vähäiseksi, villisika voisi olla mukava lisä Suomen luontoon, ja metsästettäviin lajeihin. Pitäen kantaa kohtuullisena, tietysti.

Sen vaarallisuus ihmiselle — sille satunnaiselle marjastajalle — on olemassa, mutta yhtä teoreetttinen kuin suden. Jolle taas nyt etsitään "suotuisaa suojelutasoa".

Sen määritelmän mukaan villisika ei ole vieraslaji, että se on tullut tänne itse (vaikka ehkä elääkin luontaisen alueensa äärirajoilla). Kun taas valkohäntäpeura on, se on ihmisen tänne tuoma. Vaikkei siitä yleensä vieraslajina puhutakaan.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25021
    • View Profile
    • Email
Vs: Vieraslajien haitat
« Reply #16 on: 16.01.22 - klo:05:43 »
Hesarissa irroteltiin näin:

Ihminen ei kuulu Suomen luontoon

Quote
OLEN tässä ajatellut.

Ihminen ei kuulu Suomen luontoon. Ihminen on haitallinen vieraslaji, kuten lupiini tai laivan painolastitankissa matkustava villasaksirapu.

Ja vieraslajit on kitkettävä, sillä niistä ei seuraa mitään hyvää, sehän tiedetään. Esimerkiksi niljakkaita pötköjä espanjansiruetanoita jahdataan ja lahdataan ämpärikaupalla tästä syystä. Miksi ihmeessä Suomeen siis kuuluisi Hominidae-heimoon luettava apina.

Jos mielessänne kytee epäilys, niin olkaa hyvä ja katsokaa ulos ikkunasta. Näkyykö kinoksissa paljonkin muita trooppisia eläimiä?

Missä on vedeltä ja kylmyydeltä suojaava turkkinne, entä silmät, joilla näkee arktisessa ikiyössä? Olette naku surkimus, täysin suojaton vallitsevia olosuhteita vastaan. Jos taloyhtiön pattereita säädetään energiansäästösyistä kahteenkymmeneen celsiusasteeseen, valitatte kovaan ääneen. Kääriydytte muiden eläinlajien villoihin ja turkkeihin, vaikka itsellänne ei ole edes häntää.


Vrt. meidän esimerkkimme kasvipuolelta:

Vieraslajit valtaavat koko maailmassa alaa!

Ne 15 pahinta!
« Last Edit: 16.01.22 - klo:06:04 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25021
    • View Profile
    • Email
Vs: Vieraslajien haitat
« Reply #17 on: 13.03.22 - klo:05:28 »
Kun Hesari tänään esitteli keinoja...

Viimeinen kesä
Kurtturuusun tuntevat ja tunnistavat kaikki. Pian se katoaa tienvarsiltamme ja hiekkarannoiltamme tyystin. Selvitimme, mitä jokaisen on hyvä tietää haitalliseksi määritellystä vieraslajista.


... niin glyfosaattikin toki mainittiin. Mutta sen käyttö todettiin vastuuttomaksi. Koska se kuulemma pilaa maa-aineksen ja luonnon hyvinvoinnin "merkittävällä tavalla" (?). Mutta sitten perään todetaan se joskus ainoaksi mahdolliseksi keinoksi, kivisillä alueilla.

Ensi kesä on sitten ihan vihoviimeinen kesä kurtturuusulle:

Haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltua kurtturuusua koskeva kasvatuskielto tulee voimaan 1.6.2022

Quote
Kasvatuskieltoa koskevan siirtymäajan päättymisen myötä kurtturuusua ei saa kasvattaa, päästää ympäristöön, tuoda maahan, pitää hallussa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää, myydä taikka muuten luovuttaa. Kurtturuusun esiintymistä kiinteistöllä pidetään kasvattamisena, jos kurtturuusua kasvaa kiinteistöllä, joka on omistajansa tai haltijansa jatkuvassa käytössä ja hoidossa riippumatta siitä, miten kasvi on alun perin levinnyt kiinteistölle ja onko kyse kasvin aktiivisesta hoidosta vai pelkästään sen passiivisesta sietämisestä. Kieltojen noudattamista Suomessa valvovat ELY-keskukset.


Täysin lainsuojattomaksi se on tehty. Dead or alive! Ei: dead!

Mutta MMM ei glyfosaattia mainitse:

Quote
Kurtturuusun tunnistusta sekä torjuntaa koskevaa ohjeistusta löytyy kurtturuusun lajikortissa, Hallintasuunnitelma kansallisesti haitallisten vieraslajien torjumiseksi, PDF 602kB, sisältää ensisijaiset kustannustehokkaimmat keinot kurtturuusun torjumiseksi sekä eri tilanteisiin sopivia muita hävittämiskeinoja. Kurttu-ruusua voi torjua esimerkiksi joko näännyttämällä tai kaivamalla sen juurineen maasta. Lisäksi tulee varmistaa torjuntatoimien jatkuvuus sekä seuranta, ettei laji leviä uudestaan jo torjutuille paikoille. 

Ei tiedotteeseen linkatussa pdf-tiedostossakaan. Eikä lajikortissa.

Vaikka luultavasti se juuri olisi kustannustehokkain keino. Jos työn määrää vähänkään lasketaan kustannuksiin. Eikä glyfosaattia ole Suomessa kielletty.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25021
    • View Profile
    • Email
Vs: Vieraslajien haitat
« Reply #18 on: 07.04.22 - klo:06:21 »
Luvataan kertoa:

Pukkaako pihallesi vielä kurtturuusua? Vieraslajin pitää pian olla hävitetty ja se koskee kaikkia maanomistajia – rannikolla on onnistuttu näillä keinoilla

Mutta vain tämä siitä kerrotaan:

Quote
Metsähallituksen käyttämät menetelmät riippuvat kasvin paikasta ja sääoloista.

"Suomeksi" se taitaa olla: glyfosaatti! Tietysti vain silloin, kun kasvin paikka ja sääolot siihen pakottavat. Eli melkein aina.  8)

Kuten Hesari viime kesänä kertoi. Juuri ko. työstä juuri noilla kivisillä alueilla.
« Last Edit: 07.04.22 - klo:06:37 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25021
    • View Profile
    • Email
Vs: Vieraslajien haitat
« Reply #19 on: 27.05.22 - klo:09:10 »
Ehdoton määräaika lähesryy:

Kurtturuusun kasvattaminen kielletään lailla 1.6. – vaarana uhkasakko

Näin vaivalloista keinoa suositellaan:

Quote
MAANOMISTAJALLA on siis velvollisuus poistaa kurtturuusu tontiltaan. Yhdellä kerralla se harvemmin onnistuu, mutta tehokas tapa on näännyttäminen.

Käytännössä näännyttäminen tapahtuu niin, että ruusupuskan kaikki uudet ja vihreät versot katkaistaan 3–4 kertaa kasvukauden aikana.

– Näännytys tehdään useamman kerran kesässä ja useamman vuoden ajan, Leinonen kertoo.

Siitä vaietaan, että tippa glyfosaattia lehdelle tehoaisi kerralla.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25021
    • View Profile
    • Email
Vs: Vieraslajien haitat
« Reply #20 on: 31.05.22 - klo:04:09 »
Hesarissa tänään melkein aukeaman artikkeli kurtturuusun hävittämisestä. Tänäänhän siihen on virallinen viimeinen päivä.

Lukuisilla pihoilla nököttävä ruusu tekee tuhoa satojen kilometrien päässä – Vieraslajille on kehittynyt kaksi ominaisuutta, jotka tekevät siitä erityisen vaarallisen

Eikä kertaakaan mainittu glyfosaattia. Onko medialle lainsuojaton kurtturuusu? Vai glyfosaatti?
« Last Edit: 31.05.22 - klo:04:15 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25021
    • View Profile
    • Email
Vs: Vieraslajien haitat
« Reply #21 on: 02.06.22 - klo:06:56 »
YLE:n ääneen kerrotuista uutisissa eilen haastateltu kertoi käyttävänsä tarvittaessa glyfosaattia, Roundupia.

Mutta nettiuutisiin ei tuo maininta ole tullut.
« Last Edit: 02.06.22 - klo:07:00 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25021
    • View Profile
    • Email
Vs: Vieraslajien haitat
« Reply #22 on: 09.06.22 - klo:04:17 »
Sama se on tämän haittakasvin kanssa:

Katso, miten jättiputki poistetaan oikein – vieraslajin huolimaton käsittely on terveydelle vaarallista

Suositaan ja suositellaan hankalaa ja työlästä tapaa.

Tämän sijasta:

Quote
Kemiallisista torjunta-aineista glyfosaatti on ehdottomasti tehokkain. Torjunta tehoaa parhai-
ten, kun käsittely tehdään nuorelle kasvustolle keväällä. Jos torjunta tehdään myöhemmin
kesällä kasvien ollessa kookkaita, kasvusto voidaan ensin niittää ja tehdä torjunta uudelle
kasvulle.


Teoksesta:

Quote
Juhanoja, S. & Tuhkanen, E.-M. 2017. Jättiputken torjunta käytännössä. Teoksessa: Huusela-Veistola ym.
Ehdotus haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan
julkaisu 43/2017. s.106-112. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-410-8

***

Kurtturuusukysymyksessä julkisuuteen on astunut tällainen skeptikko:

Kurtturuususta voi nyt saada sakot – puutarhurilegenda Aarno Kasvi kertoo kaksi ongelmaa, jotka kasvatuskieltoon liittyy

Quote
Kurtturuusun täydestä hävittämisestä hankalaa tekevät myös linnut ja muut eläimet, jotka syövät kurtturuusun marjoja ja levittävät kasvin siementä ulosteensa mukana uusille kasvupaikoille syysmuuton aikana. Myös Baltian maista ja Venäjältä tulevat linnut tuovat siementä jatkuvasti mukanaan Suomeen.

– Vieraslajeja vastaan on aika mahdoton taistella. Jos katsotaan historiaa, ei missään päin maailmaa vastaavanlainen ole onnistunut.

Myös ELY-keskuksen vieraslajikoordinaattori Leinonen myöntää, ettei lajin poistaminen käy kädenkäänteessä vaan kyseessä on työläs prosessi.

– Laki on silti yksiselitteinen. Kurtturuusu tulee poistaa, Leinonen totesi aiemmin.

Minun lisäykseni: jos sitä kuitenkin yritetään, eikö se pitäisi tehdä tehokkaimmalla mahdollisella tavalla?

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25021
    • View Profile
    • Email
Vs: Vieraslajien haitat
« Reply #23 on: 26.06.22 - klo:09:15 »
Tällainen tulos saadaan kyllä:

Luontokato näkyy lähiluonnossakin – Ylen kyselyssä 58 prosenttia arvioi nähneensä monimuotoisuuden köyhtymistä lähiympäristössään

Quote
Ylen Taloustutkimuksella teettämään kyselyyn osallistuneista aikuisista iäkkäimmät sekä kaikkein nuorimmat arvioivat havainneensa lähiluonnossaan luontokadon merkkejä eniten. Helsingissä ja muualla Uudellamaalla asuvat olivat panneet merkille lähiluonnon muutoksia muita useammin.

Tuohon vanhempaan ikäluokkaan kuuluvana osaan kyllä kuvitella mielipiteen, että ennen oli kaikki paremmin. Eikä Helsinki ole entisensä. Missään suhteessa!

Mielenkiintoisesti tuo havainto edellyttää tietoa siitä, millainen järjestys luonnossa pitää olla: jotkut uudet lajit luonnossa eivät olekaan luonnon rikastumista, jos ne ovat vääriä lajeja!

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25021
    • View Profile
    • Email
Vs: Vieraslajien haitat
« Reply #24 on: 12.07.22 - klo:04:13 »
Tämä kesä on nyt täällä:

Suomen piti hankkiutua kurtturuususta eroon kolmessa vuodessa, silti se kukkii kaikkialla: "Ei tätä mikään muu kuin ihminen pysty pysäyttämään"

Quote
Kaikkein helpointa on käyttää kasvin hävitykseen glyfosaattia, sanoo Jarmo Parikka.

– Glyfosaatin käytöstä ollaan montaa mieltä, mutta se kyllä tappaa tarvittaessa. Ainetta ruiskutetaan kasvin lehtiin, joista se menee juuristoon. Näinkin hävittäminen on vuoden tai kahden projekti kuitenkin.

Nokialla ruusut hävitetään puistoista ja muilta yleisiltä alueilta todennäköisesti koneilla.

– Tämänkin ruusumaan viereen tulee kahmari, joka repii pois kaiken, mitä saa. Sen jälkeen tilalle yritetään saada nurmikko, jota aletaan sitten hoitaa mekaanisesti. Eli käydään aktiivisesti ruohonleikkurilla tai siimakoneella leikkaamassa. Siinä menee pari vuotta tai enemmänkin, että kurtturuusu saadaan tästä pois, Jarmo Parikka kertoo.

Toisen puutarhurin (Aarno Kasvi, edeltä) pessimismi saa tukea:

Quote
– Vieraslajeja vastaan on aika mahdoton taistella. Jos katsotaan historiaa, ei missään päin maailmaa vastaavanlainen ole onnistunut.

Varsinkin kun tehokkainta keinoa selvästi vältellään. Muuallakin kuin Nokialla.

Ammattilaista tarvittaisiin tässäkin:

Quote
Kurtturuususta jalostetut tarhakurtturuusut (R. rugosa -ryhmä) eivät ole kiellettyjä, joten on tärkeää erottaa kurtturuusut niistä sekä muista ruusulajeista.

Suoraan sanoen, minä en pysty. Tuossa ikkunani alla kaupungin hoitaman polun varrella on pensas, joka näyttää kurtturuusulta. Mutta ei siis todennäköisesti ole.

Johtopäätökseni: kun ammatti-ihminen kuitenkin täytyy kutsua paikalle, olisi yksinkertaisinta kutsua sellainen, jolla on glyfosaatin käyttölupa8)
« Last Edit: 12.07.22 - klo:06:36 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25021
    • View Profile
    • Email
Vs: Vieraslajien haitat
« Reply #25 on: 23.07.22 - klo:04:34 »
Huonosti onnistuu:

Haitallinen vieraslaji leviää Helsingissä sinnikkäästä vastustuksesta huolimatta – ”Pitkä taistelu”, kuvaa asiantuntija kurtturuusuongelmaa

Quote
Islander lisää, että tähän aikaan vuodesta poisto-operaatioihin ei aina ryhdytä, sillä pensaat toimivat lintujen suojapaikkoina. Jokaisen esiintymän poistaminen vaatisi suuria resursseja.

”Etenkin, kun emme käytä niihin myrkkyjä. Käytössä olevat keinot ovat lähinnä alasleikkaamista, näivettämistä ja nyppimistä”, Islander perustelee.

Voisi ajatella, että vastakkain asetettaisiin kurtturuusun ja glyfosaatin (teoreettiset ja käytännölliset) haitat?

Suomenmaa, mielipide:

Kurtturuusun hävittäminen on älytöntä ja kallista

Quote
Nyt kunnat ja kaupungit ja tielaitos laittavat miljoonia turhaan kurtturuusun hävittämiseen (esimerkiksi Jyväskylässä kulut ovatmiljoonaluokkaa..) ja lainkuuliaiset kansalaiset kaivavat turhaaan ruusujaan.

”Mikä ei ole oikeus ja kohtuus ei voi olla lakikaan”. Hallituksen olisi pikaisesti peruttava mieletön päätöksensä – mistä saataisiin suuret säästöt!

Mutta oliko se Suomen hallituksen päätösvallassa? Taisi olla. MMM kertoo:

https://mmm.fi/-/haitalliseksi-vieraslajiksi-luokiteltua-kurtturuusua-koskeva-kasvatuskielto-tulee-voimaan-1.6.2022

Quote
Vieraslajeilla tarkoitetaan eläimiä, kasveja ja muita eliöitä, jotka ihminen on tuonut niiden luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle. Vieraslajia pidetään haitallisena erityisesti, jos se uhkaa luonnon monimuotoisuutta. EU:ssa haitallisiksi säädetyt vieraslajit sisältyvät EU:n vieraslajiluetteloon. Lisäksi Suomen vieraslajilaissa ja -asetuksessa on säädetty kansallisesti haitallisista vieraslajeista (kansallinen vieraslajiluettelo).

Kurtturuusua ei ollut EU:n listassa.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25021
    • View Profile
    • Email
Vs: Vieraslajien haitat
« Reply #26 on: 24.07.22 - klo:08:06 »
Mielenkiintoisesti tuo havainto edellyttää tietoa siitä, millainen järjestys luonnossa pitää olla: jotkut uudet lajit luonnossa eivät olekaan luonnon rikastumista, jos ne ovat vääriä lajeja!

Niinpä tämäkin havainto odottaa arviota siitä, kumpaa se on:

Siilinjärvellä nähtiin uusi lintulaji: pikkumerimetso

Niin kauan kun havainnot ovat noin harvinaisia, se pysyy turvallisesti rikastumisen puolella.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25021
    • View Profile
    • Email
Vs: Vieraslajien haitat
« Reply #27 on: 13.08.22 - klo:04:00 »
MT vain kysyy:

Valkoposkihanhen luokittelu ei ole yksiselitteinen − Onko se täysin luonnonvarainen laji vai vieraslaji?

Quote
Jos vieraslaji määritellään alueelle ihmisen toimesta tulleeksi, niin pesijänä valkoposkihanhi on vieraslaji, mutta muuttajana toki luonnonvarainen.

Kumpi olikin, niin haitat tiedetään.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25021
    • View Profile
    • Email
Vs: Vieraslajien haitat
« Reply #28 on: 25.08.22 - klo:04:30 »
Käynyt näin:

Tiukat säännöt rikkaruohoista närästävät viljelypalstoilla Helsingissä – ”Homma karkaa käsistä”

Näinhän yleisesti niillä palstoilla on (lihav. HJ):

Quote
Viljelypalstat luovat upeita luontokeitaita keskelle Helsingin kaupunkia. Palstoilla viljellään luomuruokaa ja vietetään aikaa ystävystyen uusiin ihmisiin.

Lisäksi palstat voisivat olla erinomaisia keinoja torjua luontokatoa, ajattelee Hanna Kosonen Helsingin Paloheinästä.

Mutta sitten:

Quote
Kosonen viljelee luomuruokaa Pakilan Elontien palsta-alueella. Siellä viljelijä voi saada jopa irtisanomiseen johtavan varoituksen rikkaruohoista tai kateviljelystä. Toisaalta Kososen mukaan alueella kuitenkin jätetään torjumatta haitallisia vieraslajeja ja lupiinit rehottavat.
[..]
”Jos yhdellä palstalla kasvaa voikukkaa tai ohdakkeita, joista pölyttäjät tykkäävät, niin sitten ne leviävät kaikkialle”, Remes sanoo.

Niinpä:

Quote
Hänen mukaansa tietyt säännöt on oltava, sillä muuten ”homma karkaa käsistä”, ja rikkaruohot leviävät ympäri palsta-aluetta.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25021
    • View Profile
    • Email
Vs: Vieraslajien haitat
« Reply #29 on: 10.10.22 - klo:06:33 »
Tästä Luken kuvauksesta selviää, miten tavattoman työlästä ja pitkäjänteisyyttä vaativaa tämä työ on:

Tunnista, torju ja toista – vieraskasvien hävittämisen kulmakivet

Tämän option olemassaolo myönnetään:

Quote
Vieraskasveja esiintyy usein paikoissa, joissa ei käydä usein tai maasto on hankalaa. Tämän vuoksi rikkakasvien torjunta-aineiden käyttö on usein perusteltua ja taloudellista.

Mutta heti jatketaan näin:

Quote
Olemassa on kuitenkin joukko muita, lähinnä mekaanisia torjuntakeinoja, joilla lopputulokseen päästään toistojen ja ajan kanssa. Yleisimpinä ovat kitkeminen, niitto, peittäminen, juurineen ylös kaivaminen ja kuumavesikäsittelyt.

Ei sanota sitä, minkä minä sanoisin: käytä näitä keinoja vain silloin, jos se on — perusteltua ja taloudellista! Älä väsytä itseäsi tässä valtavassa taistelussa!!! Usein toivottomalta tuntuvassa.
« Last Edit: 10.10.22 - klo:06:40 by Heikki Jokipii »