Author Topic: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi  (Read 77861 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25025
    • View Profile
    • Email
Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
« Reply #15 on: 15.01.16 - klo:08:01 »
Jos on näin ...

"Luomun kattojärjestö IFOAM EU on julkaissut kannanoton uusista geenitekniikan menetelmistä. EU komission odotetaan esittävän juridisen kantansa asiaan maaliskuuhun mennessä."(lihav. HJ)

... niin kummallisen vähän asiasta on ollut Suomessa puhetta. En esim. MMM:n sivuilla ole asiasta juuri mitään nähnyt. Onko Suomella kantaa asiassa, ja esittääkö Suomi sen komissiolle?

Missä on kansalaiskeskustelu asiasta, jollaisen EU yleensä tuolloisista kysymyksistä (organisoidusti) järjestää? Missä ja miten me voimme antaa kannanottomme?

Vai onko sen vuoro sitten, kun komissio on saanut valmiiksi jonkinlaisen luonnoksen? Ja IFOAM olisi tuossa vain ottanut varaslähdön?

Saksassa kuitenkin asiasta jo keskustellaan kiivaasti, täyttä häkää (Klaus Ammann ja Marcel Kuntz):

How should Europe regulate CRISPR, new breeding technologies (NBTs)?

Myös paikallinen Greenpeace ym. vihreät järjestöt ovat siellä ottaneet jyrkästi kantaa.

Keskustellaanpa asiasta Italiassakin (Giovanni Tagliabue):

Europe’s “GMO” blunder and fumbling of genetic innovation

Molemmissa noissa linkatuissa artikkeleissa on keskeisenä teesinä se, että jos muuntogeenisen kasvin määrittely oli vaikeaa jo ennenkin, niin viimeistään nyt uusien tekniikkojen myötä se tulee mahdottomaksi.
« Last Edit: 15.01.16 - klo:08:55 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25025
    • View Profile
    • Email
Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
« Reply #16 on: 16.01.16 - klo:06:00 »
Tagliabue  kiinnitti huomiota siihen, että EU jo 2007 asetti tämän työryhmän:

New plant breeding techniques

Työryhmän tehtävänä ei alun perinkään ollut arvioida, ovatko nämä jalostusmenetelmät kelvollisia tai turvallisia, vaan ainoastaan, onko ne luokiteltava geneettiseksi muunteluksi.

Työ valmistui jo 2012, mutta vieläkään loppuraporttia ei ole julkaistu. Ja sillä välin koko työ on ehtinyt vanhentua: huomatkaa, etteivät nämä geenieditointitekniikat ole tutkittavien listassa mukana!

Mutta vaikka olisivat olleetkin, ei asia olisi paljon muuttunut, sillä ryhmän työtehtävä oli skolastinen, juridinen, ei tieteellinen. (Tagliabue kysyykin happamasti, että tällaiseenko tuhlaamme veronmaksajien rahoja.)

"[...] working group to assess whether a number of new breeding techniques could fall or not within the scope of the GMO legislation." (työryhmän asettamissivulta)

Niinpä, kun se on jo ko. lainsäädännössä erikseen sanottu, ettei vaikkapa mutaatiojalostus kuulu tuon lainsäädännön alle, uusia tekniikoita ei arvioida samalta viivalta esim. sen kanssa, verrata sen riskeihin ym.

Tyypillisesti nyt "vihreä" osapuoli kiistassa korostaa, että myös geenieditoinnissa on ennustamatonta sattumanvaraisuutta. Ja yhtä tyypillisesti unohtaa samassa yhteydessä täysin mainita mutaatiojalostuksen! Ja tietysti unohtaa yhtä kaikki, että missään jalostuksessa ei koskaan iloita uuden version syntymisestä sinänsä, ja ryhdytä sitä heti tuotantopelloille innokkaasti levittämään, vaan jalostuksen kaikissa muodoissa tarkasti valitaan syntyneistä ja löydetyistä varianteista, ja tarkoittamattomiin muutoksiin aivan varmasti tällöin kiinnitetään huomiota.

Tagliabuen (ja Ammanin jne.) linja onkin, että yleisesti meidän täytyisi tarkastella ja säädellä tässä asiassa lopputulosta eikä keinoja, joilla se on saavutettu.

***

Sattumalta on esittää toinen esimerkki, ihan toisaalta, siitä, miten lainsäätäjän ei pitäisi puuttua keinoihin:

Zu früh verboten: MIT erfindet Superspar-Glühbirne

On keksitty hehkulamppu, jonka hyötysuhde on jatkossa n. 40%, kun se parhailla lampuilla nyt on korkeintaan 13%. Mutta hehkulamput on ehditty jo EU:ssa kieltää ...
« Last Edit: 16.01.16 - klo:09:25 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25025
    • View Profile
    • Email
Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
« Reply #17 on: 28.01.16 - klo:12:23 »
Määrittelyn vaikeudesta nyt esimerkki oikein vanhasta tapauksesta. Onko tämä 1940-luvulla kehitetty vehnälajike - joka on hyvin suosittu luomuviljelyssä, koska se pärjää pienellä lannoituksella - muuntogeeninen vai ei? Kuvaus siitä (lukija saa valita tai vaikka lukea molemmat) ruotsiksi ja englanniksi:

GMO-vete populärt bland ekoodlare

"A Genetically Modified Organic Wheat? It Already Exists”

Vieraita geenejä lajikkeessa nyt sitten kuitenkin on. Landsbygdens Folk:

Quote
Skillnaden mellan Renan och genförändrade grödor är inte stor. Den viktigaste skillnaden är att sorten aldrig har testats med avseende på säkerheten, fastän den består av transgent material. Någonting att tänka på, menar Daynard.

(Tämä Renan-lajike tuli kyllä jo esille edellä 5.1.16 linkkaamassamme artikkelissa)

***

Tosin vehnän kohdalla olisi voitu mainita vielä vanhempi tapaus, jolle ei enää löydy varmaa syyllistäkään:

Suomessa myydään muuntogeenistä leipää
« Last Edit: 29.01.16 - klo:07:54 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25025
    • View Profile
    • Email
Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
« Reply #18 on: 31.01.16 - klo:07:45 »
Nämä tutkijat vaativat, että geenieditoinnilla aikaansaatuja lajikkeita on kohdeltava samalla tavalla kuin tavanomaisesti jalostettujakin:

Nature Genetics to regulators: Treat crops made from conventional breeding, gene-editing same

Uutisessa om limkki laajempaan Naturen artikkeliin, joka läpikäy sitä, mihin tarkoituksiin geenieditontia erityisesti tarvitaan:

Where genome editing is needed

Tuota artikkelia minulle suositeltiin sähköpostitse (asiantuntevalta taholta!). En ole vielä ehtinyt siihen tutustua. Myös sain sähköpostitse tietoa, että Suomen Kuvalehdessä olisi tällä viikolla laaja geenieditointia koskeva artikkeli. Sitä ei näkynyt netissä, joten taidanpa käydä kioskilla.
« Last Edit: 31.01.16 - klo:08:57 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25025
    • View Profile
    • Email
Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
« Reply #19 on: 31.01.16 - klo:09:24 »
Sähköpostitse sain tiedon tästäkin:

Quote
Terveydestä ja elintarviketurvallisuudesta vastaava komissaari Vytenis Andriukaitis osallistuu kansalaiskeskusteluun terveyteen ja ruokaturvallisuuteen liittyvistä ajankohtaisista asioista Helsingin yliopiston Viikin kampuksella.
Aika: maanantai 1.2. klo 16 - 17.30
Paikka: B-talo, luentosali 2, Latokartanonkaari 7, Viikki, Helsinki
Aihe: Health and Food Safety - Encouraging Sustainable Growth
Kansanterveys on talouskasvun edellytys - terveempi väestö on tuottavampi - ja terveyssektori on avainasemassa kasvun tukemisessa. Kansalaiskeskustelun aluksi komissaari Andriukaitis kertoo ajankohtaisista terveys- ja ruokaturvallisuuteen liittyvistä asioista, kuten influenssapandemioihin varautumisesta, eläinperäisten tautien ehkäisemisestä ja antimikrobiresistenssistä. Keskusteluun osallistuu myös MEP Nils Torvalds (ALDE/r.). Yleisöllä on mahdollisuus vaihtaa ajatuksia komissaarin ja mepin kanssa. Keskustelun moderaattorina toimii professori Johanna Björkroth eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.
Tilaisuus on englanniksi, avoin ja maksuton. Tilaisuuden järjestävät Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen ja maatalous-metsätieteellinen tiedekunta yhdessä Euroopan komission Suomen-edustuston kanssa.

Vaikka asia ei ole tuossa agendalla, sähköposteissa "jännitettiin" sitä, onko komissaari Andriukaitisilla uutta kerrottavaa siitä, mitä ja milloin EU aikoo päättää geenieditoinnista. Sitä koskeva päätös on nimittäin luvattu tämän kevään aikana, tai ainakin pian. Tosin sitä on luvattu jo ennenkin, ks. edellä 16.01.16.

Jos hänellä on, se tulee varmasti uutisiinkin. Ja sitä kautta hänellä varmasti jotain kerrottavaa asiasta on, että tuossa tilaisuudessa on myös yleisöllä mahdollisuus osallistua: joku yksinkertaisesti kysyy häneltä asiasta.
« Last Edit: 31.01.16 - klo:14:33 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25025
    • View Profile
    • Email
Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
« Reply #20 on: 10.03.16 - klo:09:04 »
Tuohon määrittelyn vaikeuden soppaan tuo vielä oman mausteensa tämä tieto ...

We’ve been making, eating GMOs for centuries, in form of ‘grafted plants’

... että olemme hyvin todennäköisesti syöneet GMO:ita jo vuosisatoja, kun olemme nauttineet varttaamalla eli ymppäämällä tuotettuja hedelmiä ym. Siinä prosessissa tuon artikkelin mukaan nimittäin geenit usein sekoittuvat.
« Last Edit: 10.03.16 - klo:09:30 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25025
    • View Profile
    • Email
Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
« Reply #21 on: 05.04.16 - klo:15:06 »
Edelleen määrittelyn ja rajanvedon vaikeudesta:

All our food is 'genetically modified' in some way – where do you draw the line?

Kuusi erilaista tapaa, miten kasvi voi olla "geneettisesti muunneltu".
« Last Edit: 05.04.16 - klo:15:11 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25025
    • View Profile
    • Email
Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
« Reply #22 on: 06.04.16 - klo:04:47 »
Jos on näin ...

"Luomun kattojärjestö IFOAM EU on julkaissut kannanoton uusista geenitekniikan menetelmistä. EU komission odotetaan esittävän juridisen kantansa asiaan maaliskuuhun mennessä."(lihav. HJ)

... niin kummallisen vähän asiasta on ollut Suomessa puhetta. En esim. MMM:n sivuilla ole asiasta juuri mitään nähnyt. Onko Suomella kantaa asiassa, ja esittääkö Suomi sen komissiolle?

Missä on kansalaiskeskustelu asiasta, jollaisen EU yleensä tuolloisista kysymyksistä (organisoidusti) järjestää? Missä ja miten me voimme antaa kannanottomme?

Vai onko sen vuoro sitten, kun komissio on saanut valmiiksi jonkinlaisen luonnoksen? Ja IFOAM olisi tuossa vain ottanut varaslähdön?

Maaliskuu on sittemmin tullut ja mennyt, mutta mitään uutta asiassa ei ainakaan suomalaisessa julkisuudessa ole näkynyt. Enkä onnistunut googlaamalla löytämään uutta internetistäkään. Varmaan jossain siellä on kova lobbaus - joka suuntaan - käynnissä, mutta meidät eli yhteinen kansa pidetään pimennossa.

Vai onko tuo asia ihan teknisistä syistä liian kova tai liian liukas pala säädeltäväksi: haluttaisiin (ehkä kovasti mielellään) antaa kieltoja ja/tai perustaa lupamenettelyjä, mutta minkälaisia ne oikein voisivat olla, jos tuolla tekniikalla tuotettuja lajikkeita ei voi erottaa nk. tavanomaisista?

Onko asiassa odotettavissa jopa täysi Villin Lännen meininki? Ruotsalaiset (ks. edellä 20.11.15) kertoivat avoimesti näin luodusta lajikkeesta, ennen kuin hyväksyivät sen tavanomaiseksi. Mutta entä jos joku ei ollenkaan kerro, miten on lajikkeensa kehittänyt? Tarjoaa vain kylmästi markkinoille? Sehän on laillista kuin verosuunnittelu Nordean avulla! ;)
« Last Edit: 06.04.16 - klo:06:39 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25025
    • View Profile
    • Email
Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
« Reply #23 on: 18.04.16 - klo:05:37 »
Tässä on nyt yksi "ennakkotapaus", kylläkin USA:sta. Tähän geenieditoinilla aikaansaattuun lajikkeeseen ei siellä sovellettu gmo-säätelyä:

USDA will not regulate gene-edited CRISPR mushroom that resists browning

Ei tietysti ole mitenkään suoraviivaista ja sanottua, onko tuolla päätöksellä mitään vaikutusta EU:n päätöksiin. Mutta ehkäpä on, ainakin se luo nk. "painetta". EU-päätöstä tai linjausta valmistellaan yhtä kiireettömästi kuin ennenkin, mitään uutta siitä ei ole kuulunut. Vaikka kohta on jo huhtikuukin mennyt.
« Last Edit: 18.04.16 - klo:05:47 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25025
    • View Profile
    • Email
Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
« Reply #24 on: 18.04.16 - klo:06:45 »
Tästä saksankielisestä artikkelista saamme tietää ...

Ärger auf dem Biohof

... että geenieditoinnin mahdollisuus on siellä (saksankielisessä maailmassa) jo aiheuttanut sisäisen repeämän luomuväen keskuuteen. Sveitsiläisen luomututkimuslaitoksen pitkäaikainen johtaja ja kansainvälinen luomuvaikuttaja Urs Niggli olisi valmis hyväksymään menetelmän luomuviljelyssä, monet muut eivät.

Hän mainitsee mm. tämän perustelun:

Quote
„Es wäre unschön, wenn der konventionelle Bauer eine Kartoffelsorte hätte, die ohne Pestizide auskommt – und der Biobauer eine Kartoffelsorte, die er mit Kupfer spritzen muss.“

Eli ei olisi oikein kaunista, jos tavanomaisella viljelijällä olisi käytössään perunalajike, joka ei tarvitse tuholaismyrkkyjä - ja luomuviljelijällä lajike, jota täytyy ruiskuttaa kuparilla. (Vrt. vanhaan uutiseemme)
« Last Edit: 18.04.16 - klo:07:30 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25025
    • View Profile
    • Email
Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
« Reply #25 on: 25.04.16 - klo:05:58 »

Kun englanti varmaan sujuu useimmilta lukijoilta paremmin, niin tässä tuosta Nigglin tapauksesta sillä kielellä:

"AN ABSOLUTE NO-GO“ – A EUROPEAN ORGANIC OPINION LEADER GOES CRISPR

(Juu, tiedetään: suomi sujuisi vieläkin paremmin.)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25025
    • View Profile
    • Email
Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
« Reply #26 on: 30.04.16 - klo:09:25 »
Nyt tulee tieto, että myös Ranskassa viranomais- ja/tai asiantuntijamielipide on jakautunut siinä, miten tätä uutta teknologiaa pitäisi säädellä:

French regulators split on whether to regulate CRISPR, new breeding techniques as GMOs

PS. Huhtikuukin on ihan kohta ollut ja mennyt, mutta komissiolta ei asiassa ole esitystä tullut. Se meitä varsinaisesti kiinnostaisi, vaikkei tuo Ranskankaan keskustelu vailla mielenkiintoa ole.
« Last Edit: 30.04.16 - klo:09:50 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25025
    • View Profile
    • Email
Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
« Reply #27 on: 20.05.16 - klo:07:05 »
Tässä laajassa artikkelissa ei geenieditointia kovin laajasti erikseen tuoda esiin, mutta sanoma on sama kuin edellä: geenimuuntelun ja tavanomaisen jalostuksen ero tulee yhä epäselvemmäksi.

Distinction Between Genetic Engineering and Conventional Plant Breeding Becoming Less Clear, Says New Report on GE Crops

Quote
The distinction between conventional breeding and genetic engineering is becoming less obvious, says the report, which also reviews emerging technologies. For example, genome editing technologies such as CRISPR/Cas9 can now be used to make a genetic change by substituting a single nucleotide in a specific gene; the same change can be made by a method that uses radiation or chemicals to induce mutations and then uses genomic screening to identify plants with the desired mutation – an approach that is considered to be conventional breeding by most national regulatory systems. Some emerging genetic engineering technologies have the potential to create novel plant varieties that are hard to distinguish genetically from plants produced through conventional breeding or processes that occur in nature. A plant variety that is conventionally bred to be resistant to a herbicide and one that is genetically engineered to be resistant to the same herbicide can be expected to have similar associated benefits and risks.

Siinäkin siis tuodaan esille, että geenieditoinnilla syntyy uuusia lajikkeita, joita on vaikea erottaa tavanomaisella jalostuksella tuotetuista. (Itse päättelen, että ainoa tapaa ne erottaa luultavasti tulee olemaan se, että geenieditoitu lajike on liian "puhdas", so. siinä ei ole mitään ylimääräisiä mutaatioita ...)

Iskulauseena, päävaatimuksena artikkelissa kuitenkin on, että kaiken sääntelyn tulisi perustua tulokseen, ei siihen jalostusprosessiin, jolla se on saavutettu. Geenieditoinnille ei siten siinä vaadita erityiskohtelua, "erivapautta".

Tässä toinen juttu samasta selvityksestä ...

Are GMO crops safe? Focus on the plant, not the process, scientists say.

... ja siinä sitten jo kerrotaankin gmo-vastaisten järjestöjen protesteista asialle. Ja jo hyvin tuntemamme ETC Groupin edustajalla olikin sitten ihan päinvastainen luulo kuin minulla:

Quote
The potential for gene-editing techniques to have “off-target” effects should persuade regulatory agencies to focus on the process and not just the ultimate product, he said.
(lihav. HJ)

Ilmeisesti he sen enempää ajattelematta vain jatkavat vanhoilla argumenteillaan, eivätkä mitenkään ota huomioon näiden uusien menetelmien tarkkuutta.
« Last Edit: 20.05.16 - klo:15:12 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25025
    • View Profile
    • Email
Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
« Reply #28 on: 22.05.16 - klo:06:34 »
Tässä heti perään ko. järjestöjen kannanottojen laajempi kritiikki:

The Dangerous Lesson of GMO Science Denial

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25025
    • View Profile
    • Email
Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
« Reply #29 on: 22.05.16 - klo:11:54 »
Tämä uutinen on ollut - tosin huomattavasti lyhennettynä - koko aamun YLE:n radiouutisissa:

Geenien muokkaus on yhä halvempaa ja helpompaa – ja tästä hyötyvät myös bioterroristit

Geenieditoinnista on kyse:

Quote
Geenitekniikan kehittyminen etenee huimaa vauhtia. Nyt päästään jo muokkaamaan perimän sisäistä rakennetta niin, ettei itse geeneihin tuoda ulkopuolisia osia. Näin voidaan muuttaa kasvien ja eliöiden ominaisuuksia haluttuun suuntaan luomalla tarkka mutaatio.

Uutisen painopiste on kyllä toisaalta syöpähoidoissa - ja sitten, kuten otsikossa tulee esille, asian väärinkäytön mahdollisuuksissa - mutta tulee se kasvinjalostuskin esille:

Quote
Geenimuuntelun oikeudellisia rajoja pohditaan EU:ssa

Joka tapauksessa tietoa ihmisen, kasvien ja eliöiden geeneistä ja niiden muokkaamisesta on koko ajan enemmän saatavilla. Euroopan unionissa pohditaan parhaillaan geenimuuntelusäädösten ajantasaistamista. Yhdysvallat sallii geenimuunneltujen kasvien viljelyn, joka Euroopassa on rajoitettua.

Sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa on käytössä lupamenettely, mutta USAssa se perustuu hieman enemmän ominaisuuksiin ja lopputuotteeseen, mutta Euroopan Unionissa sääntely on enemmän tekniikkaperusteista.

Akatemiaprofessori Eva-Mari Aro Turun yliopistosta pitää nykyistä geenieditointia paljon parempana kuin entistä tekniikkaa. Siinä genomia muokattiin säteilyllä tai kemikaaleilla sattumanvaraisesti. Nykyisellä geenieditoinnilla mutaatio saadaan aikaan tarkasti.

Mutta aina lopputuloksena on muutos kasvin tai eliön ominaisuuksiin.

Että kuulostaa kohtalokkaalta tuo viimeinen lause! Siinä ihan unohtaa, että se on koko hommassa tarkoituskin.  ;D

EU:ssa todellakin nähtävästi vielä vasta "pohditaan": mitään tarkempaa tietoa asian aikataulusta ei YLE:kään tuossa osannut kertoa.

***

Sinänsä, noista terroristiriskeistä. Maailma ei nyt kertakaikkiaan näytä olevan rakentunut (saati sitten "rakennettu") siten, että siinä tiedon "pullon hengen" vapauttavassa pullossa olisi "lapsilukko", saati sitten sellainen jälkeenpäin säädettävä. Joka ikistä keksintöä voidaan käyttää hyvään ja pahaan. Haber-Boschin ihmiskunnan ruokkivaa keksintöä voitiin hyödyntää sodankäynnissä ja hyödynnetttiinkin. Ydinenergiasta nyt puhumattakaan. Mutta jo raudasta ja teräksestä tehtiin ensimmäisenä luultavasti miekkoja, kanssavaeltajien tappamiseen.
« Last Edit: 22.05.16 - klo:13:55 by Heikki Jokipii »