Kasvinjalostuksen uusi aikakausi

[Heikki Jokipii]

Tästä uutisesta saa helposti sen käsityksen ...

Lehti: Ekoterrorismia Ranskassa: geenimuuntelua vastustavat aktivistit tuhosivat kukkapellon ruohonleikkureilla

... että ekoterroristit ovat nyt välittömästi laajentaneet toimintakenttäänsä ja ulottaneet sen koskemaan myös geenieditoituja lajikkeita.

Jos näin on, seuraavan episodin voi jo arvata: tuhotaan jokin pelto, johon on istutettu säteilyttämällä aikaansaatua lajiketta. Sellainenhan on EU-oikeuden mukaan oikeasti GMO-lajike.

PS. Tämä kuulostaa suuremmalta mitä se on ...

Gm-lajikkeita on kylvetty Ranskassa 220 000 hehtaarilla, mikä vastaa 10 prosenttia Suomen peltopinta-alasta.

... koska Ranskan peltopinta-alat ovat Suomeen verrattuna ihan omassa mittakaavassaan. Hassu sattuma on, että tuo on aika sama ala kuin Suomen luomuala.

[Heikki Jokipii]

USA:ssa pienet jalostusfirmat ovat jo ryhtyneet odotettuun kilpailuun, valtaamaan osuutta alan jättiläisiltä:

Gene-editing startups ignite the next 'Frankenfood' fight

Tämä taitaa onnistua, tästä pienestä tilastosta päätellen:

The USDA has fielded 23 inquiries about whether gene-edited crops need regulation and decided that none meet its criteria for oversight. That saves their developers years of time and untold amounts of money compared to traditional genetically modified crops. Of those 23 organisms, just three were being developed by major agriculture firms.

Mutta suuryritykset ovat siis yhä kuitenkin mukana.

Frankenfood-sodan oletetaan kuitenkin leimahtavan uudelleen, ja varsinkin tietysti Euroopassa:

Biotech firms hope the technology can avoid the “Frankenfood” label that critics have pinned on traditional genetically modified crops. But acceptance by regulators and the public globally remains uncertain.

[Heikki Jokipii]

Iskevästi kuvaa Niko Kettunen sen, mitä siellä Luxemburgissa tuli päätetyksi:

Gammasäteilytetty greippi kelpaa vaikka luomuksi, mutta muuta geenimuokkausta saa suorittaa ainoastaan tiiliskivellä tumput kädessä

[Heikki Jokipii]

Tässä käydään perusteellisemmin läpi se, miksi tämä geenitekniikan vastustajien esille ottama asia ei ole todellinen huolenaihe:

Are Non-Target Mutations via CRISPR in Plants a Concern?

Paul Vincelli todella dokumentoi väitteensä. Viittä teesiä tukee 35 lähdeviitettä!

[Heikki Jokipii]

Twiitti, löydetty Annaleena Ylhäisen "twitterikansiosta" netissä:

****

Frank Hochholdinger
Frank Hochholdinger@HochholdingerF · 22. elok.

The list of countries, which do not regulate targeted mutagenesis by genome editing under GMO legislation grows:
Japan 
USA 
Canada 
Argentina 
Brazil 
Chile 
Israel 

Australia  is likely next.

Only the EU ignores scientific consensus.

***

Mutta muistaa täytyy, ettei EU suinkaan ole tuossa yksimielinen. Eikä varsinaisesti ole vielä ottanut kantaakaan. Se oli vain tuo oikeusaste, ei komissio ja/tai parlamenttti.

Ja minulla on sellainen "tutina", ettei se nyt voi tuohon oikeuden päätökseen (tulkintaan) jäädä.

Mainitusta Japanista, vähän yksityiskohtaisemmin GLP:

Following America’s lead, Japan won’t regulate gene-edited crops as GMOs

Hideharu Anazawa of the Japan Bioindustry Association says there are few risks associated with genome editing and that stricter regulations are unthinkable. He says the panel’s conclusion appropriately reflects the risks of genome editing.

Edellä on viitattu pohjoismaisiin, myös suomalaisiin tiedemiehiin, joiden kanta on täsmälleen sama.

[Heikki Jokipii]

Ajattelin jo kirjoittaa, että vaikkei HS saa aikaiseksi kertoa tuosta EU-oikeuden päätöksestä uutissivuillaan tai tiedesivuillaan, se sentään antoi tilaa sille mielipidesivullaan, jossa emeritusprofessori Petter Portin kirjoitti siitä 2.9.18 otsikolla "GM-viljely olisi hyväksyttävä".

Mutta siihen se tiedotusmyötämielisyys sitten loppuikin. Portinin kirjoitusta ei ole tehty lainkaan näkyväksi netissä, ei edes maksullisena aineistona (?). Mutta ehkä se vielä näkyväksi tulee, joskus näin tapahtuu pienellä ja suuremmallakin viipeellä.

Niko Kettunen, joka säännöllisesti kirjoittaa Hesariin "tieteellisiä" pakinoita, joutui kirjoittamaan tästä asiasta Aviisiin, ks, edellä 18.08.18.

[Jarrumies]

Petter Portininin juttu löytyy Hesarista, jos osaa varta vasten etsiä, mutta on maksullinen:
https://www.hs.fi/paivanlehti/02092018/art-2000005812233.html

Muutama ote:

EU:ssa suhtaudutaan GM-kasveihin jostain syystä hyvin penseästi. Viimeksi 25. heinäkuuta EU:n tuomioistuin antoi tietämäni mukaan virheellisin perustein päätöksen, jonka mukaan uusiin GM-kasvien jalostustusmenetelmiin, jotka perustuvat geenien editointiin, pitää soveltaa samoja määräyksiä kuin aikaisempiin geenitekniikan menetelmiin, vaikka geenien editoinnissa ei välttämättä tehdä geeninsiirtoa lainkaan. Kansainvälisen tiedeyhteisön piirissä päätöstä pidetään epäloogisena ja absurdina.

Absurdia on esimerkiksi se, että vanhoja, jo ennen geenimuokkausmenetelmien keksimistä käytössä olleita mutaatiojalostuksen menetelmiä ei rajoiteta lainkaan, vaikka niissä kasvien perimässä aiheutetaan säteilyttämällä tai tietyillä kemikaaleilla käsittelemällä täysin sattumanvaraisia muutoksia. Geenien editoinnissa sen sijaan tiettyyn geeniin tehdään tarkka ja täsmällinen muutos. Editoituja organismeja ei kuitenkaan voi mitenkään jälkikäteen erottaa mutaatiojalostuksella tuotetuista. Päätöksen valvonta on siten haasteellista, ellei mahdotonta. Nykyisin niin tavallinen tieteenvastainen asennoituminen on tässäkin johtanut umpikujaan, joka olisi jotenkin avattava.

Kasvien jalostus geenitekniikan menetelmin on ehdottomasti nopein ja turvallisin tapa tuottaa uusia, esimerkiksi muuttuneeseen ilmastoon sopivia lajikkeita. En näe mitään rationaalista syytä, miksi GM-kasveja pitäisi vastustaa. Kyseessä näyttääkin olevan ennakkoluuloihin perustuva, ihmiselle sinänsä luontainen pelko uuden edessä. Pelko on nyt aiheeton, ja GM-kasvien viljely olisikin hyväksyttävä yhtenä keinona sopeutua ilmastonmuutokseen.

[Heikki Jokipii]

Hyvin mielenkiintoisesti ja vähän yllättävästi Saksan maatalousministeri asettuu vastustamaan uudelle geenitekniikalle asetettuja tai suunniteltuja rajoituksia:

Klöckner will gegen Einschränkungen neuer Gentechnik angehen

Voisiko Suomen maatalousministeri ottaa hänestä mallia?

***

Myös Lauri Reuter on kirjoittanut tiettävästi asiasta uuden puheenvuoron. En kuitenkaan nyt löydä sitä tähän linkattavaksi.

[Heikki Jokipii]

Yksi vetoomus lisää sen puolesta, että eurooppalaisten poliitikkojen pitäisi enemmän luottaa omiin tietellisiin asiantuntijoihinsa, Nature-lehdessä:

European politicians must put greater trust in plant scientists

Heidän mukaansa asiassa voisi löytyä tie eteenpäin myös lainsäädäntöä muuttamatta, vaikka tuo tie eli ehdotus ei artikkelissa täysin konketisoidukaan.

Mutta eurooppalaiset poliitikot taitavat valitettavasti harvoin lukea Nature-lehteä, netistäkään.  Kun eI tunnu varmalta sekään, lukevatko he tekstejä itse paikanpäälle tilaamiltaan ja/tai niitä kirjoittamaan palkkaamiltaan tiedeasiantuntijoilta. Vrt. täällä kerrottu Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan muistio.

[Heikki Jokipii]

Tästä tietokannasta voi sitten katsoa, mitä säteilytyksellä (tai kemikaaleilla?) luotuja lajikkeita sitä onkaan käyttöön hyväksyttyinä.

"Pages: 219 | Records: 3,281"

Jotka siis nyt EU-oikeuden linjauksen jälkeen ovat edelleen sellaisenaan hyväksyttyjä, tavanomaisessa viljelyksessä. Mutta luomuviljelyssä siis oikeastaan kiellettyjä, kun ne ovat GMO:ita.

Vihje tähän: Ludger Wessin twiitti.

Tässä artikkelissa puhutaan samasta asiasta:

http://magdeburg-kompakt.de/index.php/lebensartreader/chaos-im-bioladen.html

"Chaos im Bioladen" eli kaaos luomukaupassa. Siitä pitkähkö lainaus, saksaksi:

Gentechnikfreiheit am Ende

Aber auch oben genannte NGOs sowie linke Politiker können trotz ihrer Triumphrufe mit dem Richterspruch eigentlich nicht zufrieden sein: Der EuGH stufte Pflanzen aus der traditionellen Mutationszüchtung als GVOs ein. Durch Strahlen und genotoxische Chemikalien induzierte Mutanten sind nichts anderes als auf unkontrollierte Weise genveränderte Pflanzen. Diese Art der Züchtung brachte bislang weltweit über 2.300 Pflanzensorten hervor, die unsere Supermärkte überfluten, aber auch Bioläden und Öko-Hofläden! Die gesamte Palette unserer pflanzlichen Nahrungslieferanten ist betroffen: Nahezu sämtliche Getreidearten, also Weizen, Gerste, Hafer, Reis und Mais, darüber hinaus Hülsenfrüchte, Soja, Raps, Gemüse sowie Zuckerrüben, Kartoffeln, Erdnüsse, Bohnen, Tomaten und Obst wie Äpfel, Birnen, Aprikosen, Kirschen, Pfirsiche, Zitronen, Orangen, Papayas, Kiwis, Grapefruits und Oliven. Die Produkte aus artifizieller Mutationsauslösung der traditionellen Art sind laut Urteil GVOs, müssen aber erstaunlicherweise nicht als solche gekennzeichnet werden. Mehr als die Hälfte der angebauten Gerste ist in diesem Sinne gentechnisch verändert. Allein in Deutschland wurden mehr als 44 Gerstensorten mit Hilfe von unkontrollierter Mutagenese erzeugt. Hartweizen, der Rohstoff für Nudeln und nudelartige Speisen, ist komplett betroffen. Nach dem Richterspruch ist es amtlich: Kein Gerstenbier, keine Nudel und keine italienische Pasta gibt es ohne gentechnisch produzierte Grundstoffe. Eine wichtige Rolle spielt die radioaktiv beeinflusste Züchtung insbesondere bei Obstbäumen, da diese durch die Art der Vermehrung (vegetativ und nicht über Samen) nicht gekreuzt werden können.

Eigentlich müssten NGOs, die ihnen nahestehenden Parteien sowie Lebensmittel- und Handelsverbände nun heftig diskutieren und die Zeitungen sollten von Artikeln zu diesem Thema überquellen, denn plötzlich ist höchstrichterlich festgestellt, dass fast alles Pflanzliche, was wir anbauen und essen, gentechnisch hergestellt ist. Aber es herrscht Grabesstille. Ist es Schockstarre, Ignoranz oder gar die Devise „Wenn man nicht drüber spricht und schreibt, merkt es keiner“? Letzteres trifft offenbar zu. In Berlin lief am 6. und 7. September eine Tagung des „Netzwerkes Gentechnikfreier Regionen“. Das müsste eigentlich eine Auflösungsveranstaltung sein, denn solche Regionen kann es laut Richterspruch gar nicht mehr geben. Aber ein Blick in den Tagungsplan zeigt, dass man so tut, als wäre nichts gewesen. Rechtlich gibt es nun jede Menge Handlungsbedarf. Die Richtlinie für Produkte, die mit dem Biosiegel gezeichnet sind, verbietet GVO. Wer räumt die Bioläden aus? Eigentlich müssten Organisationen wie „Foodwatch – die Essenretter“ unermüdlich twittern und aufklären. Aber sie schweigen und betätigen sich damit eher als Verschleierer. Wie wir es mit dem „Schwarzen Kanal“ von Karl-Eduard von Schnitzler in Erinnerung haben, der weiland im DDR-Fernsehen vorgab, die Wahrheit gepachtet zu haben, klaffen Anspruch und Wirklichkeit meilenweit auseinander. Wie auch immer. Die NGOs haben einen gewaltigen Pyrrhussieg errungen. Prost Mahlzeit! Stoßen wir auf deren Erfolg an und zwar mit Gentech-Bier! Womit denn sonst?
Prof. Dr. Reinhard Szibor

Eli otsikkona: geenitekniikkavapauden loppu. Ensimmäisessä kappaleessa luetellaan nimeltä niitä viljelyskasveja, joissa käytetyt lajikkeet on aikaansaatu mutageneesimenetelmillä, esim. säteilyttämällä. Jotka siis EU-tuomioistuimen tulkinnan mukaan ovat GMO-lajikkeita. Niitä nyt kuitenkin kaupoissa myydään - ja myös luomukaupoissa ja suoraan luomutiloilta!

Niinpä nämä tietyt NGO:t saivat tässä oikeuden päätöksessä oikeastaan Pyrrhoksen voiton. Tavoiteltu "GMO-vapaus" on nyt kaikkialta mennyttä. Szibor huomaa myös haudanhiljaisuuden asian ympärillä. On ikäänkuin uskottaisiin, että jos tästä ei puhuta, niin kukaan ei huomaa.


PS. Eikä tuossa vielä tullut edes esille, miten sitten suhtautua tästä eteenpäin syntyviin uusiin lajikkeisiin. Jotka voivat olla säteilyllä aikaansaatuja. Tai sitten geenisaksilla. Mutta kukaan ei tiedä, kummalla tavalla! Tai ehkä tietää, mutta entä jos hän ei sano?

[Heikki Jokipii]

Euraktiv. Bayer huomauttaa (EU:lle), että geenieditoinnin turhan tiukka säätely estää innovaatioiden kehittymistä:

Over-regulating gene editing slows down innovation, Bayer says

Kuinka ollakaan, samassa paikassa on ilmestynyt maatalouskomissaari Hoganin haastattelu ...

Hogan: EU member states will decide on agriculture innovation after 2020, not Brussels

... jossa siis hän lupaa, että jatkossa jäsenmaat voivat itse päättää maatalouden innovaatioistaan.

Mutta juuri sitten kysymykseen, miten tullaan suhtautumaan geenieditointiin, hän vastaa erittäin epämääräisesti ja välttelevästi.

Since EU plans to harshen its regulations on pesticides and the recent ECJ ruling on the gene editing seems to have made the plant breeding rules tougher, how European farmers can compete with the American ones, for example. How can EU funding help improve productivity and innovation in the agricultural sector?

The significant increase in the value of EU food exports indicates that EU farmers are competitive, but they are operating in a very competitive environment. Every effort must be made to ensure that they remain competitive, not alone in comparison to US farmers.

That is precisely why we are making such a huge investment in innovation and research and making such an effort to ensure that the benefits of such innovation and research are translated from the laboratory to the farm.

Lopun edestä hän vastaakin ihan toiseen kysymykseen, ryhtyy taas puhumaan maatalouden digitalisoinnista, asia, jota onkin helppo varauksitta kannattaa.

Niinpä tuossa on tuon pohjalta odotettavissa samanlainen nahkapäätös kuin GMO-viljelyn suhteen yleensäkin päätettiin. Jokainen EU-maa saa vaikka kieltää geenieditoinnin alueellaan, mutta kiellon perusteluille asetetaan ehkä jotain ehtoja.

[Heikki Jokipii]

Bayer ei tuossa välttämättä ollut vain omalla asiallaan:

“I do think it slows down innovation in Europe and this will not only relate to agriculture but also to human medicines. But first and foremost, discussion right now is about agriculture,” Condon said.

According to Condon, small and medium-size breeding companies will not be able to afford the development of products using gene editing due to the extensive regulatory process that makes the efforts too expensive.

“This actually helps big companies who can afford to spend money on R&D but it prolongs in any case registration, making everything much more expensive,” he said.

Eli Bayer maailman suurimpana jalostusfirmana ei niinkään tuosta kärsi vaan pikkufirmat. Tämä oli Bayerillakin huomattu:

Referring to the ongoing debate on restoring confidence with the people, he said there was a sense amongst the general public that innovation and food, it’s not necessarily a good thing.

“Particularly when it comes to the food industry, as the products marketed with the ‘free from’ label showed: there’s no real scientific basis but it’s appealing because it gives the sense that it’s really natural.”

Asked by EURACTIV if it is difficult to deal with a public debate led by emotions, rather than scientific findings he said, “It’s easier to be a populist with the emotions.”

Tuon pohjalta voi olla varma, että ainakin joissakin EU-maissa yli pyyhkäisee tuollaisen populismin aalto, jos ja kun EU:ssa puuttuu ryhtiä tehdä asiassa yhteistä, tieteeseen pohjautuvaa päätöstä tai linjausta. Vaan se antaa periksi ja passiivisesti mukautuu tuohon EU-oikeuden tulkintaan.

Mutta tällä kertaa ei populismillakaan tule olemaan helppoa, ks. juuri edellä 19.09.18.

[Heikki Jokipii]

Eipä taitanut olla tässäkään kokouksessa ...

Ministeri Leppä ja komissaari Hogan keskustelivat kriisipaketista

Ministerit ovat sitoutuneita kehittämään maataloutta ja maaseudun elinvoimaisuutta kaikkialla Euroopan unionissa. Maaseudun infrastruktuuri, viljelijöiden korkea osaaminen ja teknologian parempi hyödyntäminen ovat avainasemassa korkealaatuisen eurooppalaisen ruuantuotannon ja maaseudun yritysten menestymisessä.

”Epäsuotuisten alueiden tuki, tuotantoon sidotut tuet, ympäristö- ja ilmastokorvaus sekä eläinten hyvinvointikorvaus ovat mielestäni korvaamattomia välineitä eurooppalaiselle ja suomalaiselle maataloudelle. Maatalous tarvitsee jatkossa myös enemmän investointeja, osaamisen kehittämistä ja tutkimustiedon siirtämistä viljelijöiden käyttöön”, ministeri Leppä totesi.

(lihav. HJ)

... päällimmäisenä aiheena uusi geeniteknologia ja sitä koskeva tutkimustieto. Vaan enemmän luultavasti puhuttiin drooneista ja sen sellaisesta.


PS. 27.9.18: On toki muistettava, että Suomi ei ole asiassa myöskään ajanut tiukkaa valvontalinjaa, vaan on ollut Ruotsin kanssa hyvinkin "liberaalilla" kannalla. Myös odottavalla: mitä EU asiassa päättää?

[Jarrumies]

Kerrankin Helsingin yliopiston sivuilla tällaista:
Gee­ni­sak­set mul­lis­ta­vat myös kas­vin­ja­los­tuk­sen, mut­ta pro­fes­so­ri pel­kää, että EU-maat jou­tu­vat si­vu­rai­teil­le

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/elamantieteet/geenisakset-mullistavat-myos-kasvinjalostuksen-mutta-professori-pelkaa-etta-eu-maat-joutuvat-sivuraiteille

Hyvää kooste tilanteesta, kannattaa lukea kokonaan. Otteita:

Kasvien lajikejalostuksessa geeninsiirtotekniikka otettiin käyttöön 1990-luvulla, ja se oli käänteentekevä perinteisen kasvinjalostuksen periaatteille. Muutoksen myötä kasveihin pystyttiin siirtämään jopa eläinten tai mikrobien geenejä.

Tämän vuoksi GM-jalostus on herättänyt paljon keskustelua ja vastustusta. Teeri pitää menetelmää turvallisena.

– Yli 25 vuoden kokemuksen jälkeen voidaan jo vankalta pohjalta sanoa, että GM-jalostuksessa ei itse teknologiaan liity sen suurempia riskejä kuin perinteiseenkään jalostukseen, hän sanoo. Perusteellisen riskinarvioinnin takia GM-elintarvikkeita voidaan pitää jopa tavanomaisia turvallisempina.

Tällä hetkellä eniten viljellyissä siirtogeenisissä viljelykasveissa on nimenomaan bakteeriperäisiä geenejä. Niillä on mahdollista saada kasveille parempi kestävyys tuhohyönteisiä ja rikkakasvihävitteitä vastaan.

Geeninsiirron myötä kasvit pystyvät esimerkiksi torjumaan hyönteisiä ilman kemikaaleja. Tällöin kasviin on siirretty Bacillus thuringiensis -bakteerin geeni, joka tuottaa tuholaishyönteisten toukkien suolessa vaikuttavaa proteiinia. Tällaisia hyönteisiä torjuvia GM-kasveja ovat maissi, soija, puuvilla ja rapsi, joiden yhteinen viljelyala on globaalisti noin 100 miljoonaa hehtaaria.

Luon­nol­lis­ta gee­ni­muun­te­lua?

Uusimmassa innovaatiossa eli geenisaksilla tehtävässä geenieditoinnissa on Teerin mukaan kyse luonnollisen kaltaisesta geenimuuntelusta. Useimmissa tapauksissa editoinnilla siis tuotetaan geenimuotoja, joita voi periaatteessa löytää myös luonnosta – geenisaksilla synnytettävät mutaatiot vain suunnitellaan etukäteen laboratoriossa.

Geenien toimintaan vaikutetaan valinnan keinoin myös perinteisemmillä kasvinjalostuksen menetelmillä, mutta se on hidasta.

Yksi esimerkki on rapsi- ja rypsiöljyn jalostus tavalla, jossa kasveista on poistettu niiden ihmiselle haitalliset ainesosat valitsemalla yksilöitä, jotka eivät näitä ainesosia tuota. Nyt geenisakset mahdollistavat saman asian toteuttamisen nopeasti ja suoraan parhaisiin viljelylajikkeisiin.

    Usein GM-vapaus nähdään harhaanjohtavasti takeena tuotteen ”luonnollisuudesta”. Tässä unohtuu, että perinteisesti jalostetut viljelylajikkeet ovat nekin kaukana luonnollisista.

Perinteinen kasvinjalostus koetaan usein ”luonnollisena” ja laboratoriossa tapahtuva sen vastakohtana.

— Usein GM-vapaus nähdään harhaanjohtavasti takeena tuotteen ”luonnollisuudesta”. Tässä unohtuu, että perinteisesti jalostetut viljelylajikkeet ovat nekin kaukana luonnollisista, sanoo Teeri.

Teeri muistuttaa, että perinteinenkään jalostus ei ole ollenkaan riskitöntä. Esimerkiksi peruna- ja sellerilajikkeita on jouduttu poistamaan markkinoilta, kun ne ovat sisältäneet liian suuria määriä haitallisia kemiallisia ainesosia.

Pai­naa­ko lain­sää­tä­jä kaa­sua vai jar­rua?

EU:n tuomioistuin päätti heinäkuussa 2018, että geenieditoidut lajikkeet tulkitaan lainsäädännössä GM-lajikkeiksi. Päätös tarkoittaa, että niiltä edellytetään EU:ssa samanlaista riskinarviointia kuin siirtogeenisiltä lajikkeilta.

Kanta oli tiedeyhteisölle suuri pettymys. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että eurooppalaiset kasvinjalostajat eivät voi soveltaa geenisaksimenetelmää. Väestön kasvaessa ja ilmaston muuttuessa kasvinjalostuksen haasteet ovat suuria. Siksi uusien jalostusmenetelmien jarruttaminen on Teerin mukaan vahingollinen päätös.

– Geeninsiirtoa ja geenieditointia tarvitaan, jotta kasveihin saadaan lisää perinnöllistä muuntelua, jonka perusteella valintajalostus voi edetä. Kasvinjalostuksessa ollaan kuin Herttakuningattaren kyydissä, on juostava täyttä vauhtia pysyäksemme paikoillaan tuholaisten ja tautien torjunnassa. Uusia vastustuskykyyn vaikuttavia geenejä tarvitaan koko ajan, kun taudinaiheuttajat murtavat vanhat, Teeri valaisee.

Muuttuva ilmasto tuo omat haasteensa ja edellyttää stressinsiedon kehittämistä viljelykasveilla. Kuluneen kesän kaltaisten poikkeavien kasvuolosuhteiden ennustetaan yleistyvän.

Samaan aikaan Yhdysvalloissa geenieditointi on päätetty lukea perinteisen kasvinjalostuksen piiriin. Käytännössä Euroopan markkinoille siis tulee Yhdysvalloista lajikkeita, jotka ovat uuden lainsäädännön myötä EU:ssa ”laittomia”, mutta joita ei millään keinoin voi sellaisiksi osoittaa.

– Eurooppalaiset kasvinjalostajat tulevat epäilemättä ja tietämättään käyttämään kiellettyjä geenieditoituja kasveja omissa risteytysohjelmissaan luodessaan uusia lajikkeita eurooppalaisille pelloille, arvelee Teeri.

[Heikki Jokipii]

Myös ruotsalaiset tutkijat tuomitsevat EU-oikeuden linjauksen. Ja suomalaisten tapaan pelkäävät, että EU itse ajaa näin itsensä sivuraiteelle. Korostaen sitä, että siellä on sitten ainoastaan EU:

Europe stands alone in its ‘backward de facto ban’ of agricultural gene editing, European scientists warn