Miksi GM on hyvä asia?

[Heikki Jokipii]

Tässä IPS-artikkelissa ...

Genetically Engineered Disappointments

... eli "Geneettisesti muokatut pettymykset" ei luomua mainita, mutta muutoin käytetään luomuväen perinteisiä argumentteja, voi sanoa jo kliseitä, muuntogeenistä viljelyä vastaan. "Monsantofobia" mukaanlukien.

On IPS:lle kunniaksi, että se myös julkaisi vastineen tuohon artikkeliin:

Genetically Engineered Crops: Fake News Disappointments

Jos Suomen IPS nyt haluaa asiasta jotain julkaista, se lienee pakotettu julkaisemaan nuo molemmat.

[Heikki Jokipii]

Tässä kerrotaan keksinnöstä, jossa vehnäsatoa on pystytty kasvattamaan ...

Improving wheat yields by increasing grain size, weight

... jyvän kokoa ja painoa kasvattamalla. Huomionarvoista on, että muutos on tehty geenieditointimenetelmällä. Niinpä tuossa tutkimusryhmän johtaja pääsee korostamaan, että lopputulokset eivät ole geneettisesti muunneltuna organismeja.

Niin on siis Amerikassa. Euroopassa emme vieläkään osaisi juridisesti sanoa, mitä ne ovat.

Mutta vehnä joka tapauksessa on eräs maailman pääviljoista. Ja tässä tutkimusryhmän kunnianhimoiset, mutta kaikesta päätellen kuitenkin realistiset tavoitteet:

The goal of IWYP, which was formed in 2014, is to increase wheat yields by 50 percent in 20 years. Currently, the yearly yield gain is less than 1 percent, but to meet the WYYP goal wheat yields must increase 1.7 percent per year. "It's a quantum leap," he said. "We need a lot of work to reach this."

[Heikki Jokipii]

Tässä yhteenveto tutkimuksesta, jossa selvitettiin, mitä muuntogeenisten lajien viljelyllä on 20 vuodessa saatu aikaan - ekonomisesti ja ekologisesti:

20-year GMO report card: Biotech shrinks ag’s ecological impact, increased farm income $167 billion

Hyviä ovat vaikutukset olleet. Eikä se ole edes yllätys, koska (lihav. HJ):

The report findings are consistent with the large volume of peer reviewed literature which has examined these issues in recent years. The only ‘reports’ that draws different findings, claiming that the technology has not delivered yield gains or benefits for farmers or environmental benefits for society, are typically not representative, inaccurate and misleading pieces that are not published in peer reviewed journals, like the New York Times article in October 2016.

Tuon tutkimuksen tekemiseen saatiin rahoitusta Monsantolta. Tätäkin asiaa (ja sen mahdollista vaikutusta asiaan) käsitellään artikkelissa.

[Heikki Jokipii]

Brasiliassa on hyväksytty muuntogeeninen sokeriruokolajike:

New GMO crop: Brazil approves insect resistant sugarcane for commercial use

Kyse on bt-muunnoksesta, jolla kasvi on tehty vastuskykyiseksi sitä erityisesti vaivaavalle tuhohyönteiselle. Tekijänä on brasilialainen firma. Eli sen käyttöön ei "Monsanto" pakota.

Kestää aikansa, ennenkuin tuo lajike leviää, mutta teoreettisesti sillä voidaan välttää 5 miljardin realin eli 1,5 miljardin dollarin tappiot.

Niinpä en yhtään ihmettelisi, jos sokeriruoko jatkossa tulisi eniten viljeltyjen GMO-lajikkeiden joukkoon, maissin, soijan, rapsin ja puuvillan lisäksi.

***

Saa nähdä, kuinka pian mainoksiin tulee mainintoja, että meidän sokerimme X on ehdottomasti GMO-vapaata. Amerikassahan tuo on jo juurikassokerin osalta nähty.

Nyt kun bensaan on sotkettava (usein ruokosokerista tehtyä) etanolia, varmaan jossain vaiheessa tulee ("vaativille" asiakkaille) myyntiin myös GMO-vapaata luomubensaakin? 

[Heikki Jokipii]

Tämä on hyvin jännittävä idea ja tutkimushanke. Voitaisiinko vijelyskasveista tehdä lajikkeita, joihin olisi siirretty "ylösnousemus"-ominaisuus? Luonnossa kun on jo kasveja, jotka saattavat jopa vuosikausia olla tavallaan kuolleina, ja sitten jatkaa kasvuaan ja kehitystään. Tällainen ominaisuus olisi loistava esimerkiksi Afrikan kuivuuskausien aikana:

Genetically modified ‘resurrection’ crops could help Africa deal with drought, climate change

[Heikki Jokipii]

Saksankielisessä twitterissä - Saksa lienee asiasta aika riippuvainen - oli jo satiirinen kysymys, millä nimellä jatkossa tuota "uutta" brasilialaista biopolttoainetta sitten kutsutaan: onko se "genthanol"?

Jotain "frankenviinaa" voisi ehkä ehdottaa kilpailijaksi? Mutta kaipa asian vastustajat keksivät vielä parempia eli rumempia, jos asia muutoin edistyy.

[Heikki Jokipii]

Minulle on ollut vähän epäselvää, miksi tämäntyyppiset keksinnöt olisivat hyvä asia ...

GMO rice that could reduce synthetic fertilizer usage developed by Indian scientists

New GM rice developed by [India’s] National Institute of Plant Genome Research (NIPGR) can improve uptake of natural Phosphorus from the soil, cutting down the use of artificial phosphorus fertilizers.

(lihav. HJ)

... siis itse perusongelman kannalta. Kun järkeni sanoo, etteivät ne kuitenkaan poista tarvetta lisätä ravinteita maahan? Sillä ei sitä fosforia sinne maahan luonnostaan muodostu, ja kun se on oikein tyystin ja tarkkaan (entistä paremmin!) sieltä muutamassa vuodessa otettu pois, pitää tuo "luonnollinen" fosfori kuitenkin korvata jollakin, joka todennäköisimmin on sitä keinolannoitetta.

Vastaavia keksintöjä, kuitenkin luomuviljelyyn sopivia, ovat esitelleet Kuuban tiedemiehet. (Linkin takana sitten keskustelua siitä, miten juuri luomuviljelyssä ne ratkaisevat erityisen vähän tätä lannoitusongelmaa.)

Mutta ehkä ne ovat, jos ne poistavat tarpeen laittaa lannoitteita varmuuden vuoksi vähän reippaammin? Ja sitä kautta tämä voisi vähentää ravinteiden pakoa luontoon. Ja myös vähentää viljelijän kustannuksia.

Asiassahan on kerrottu onnistutun myös nanoteknologian avulla.

[Heikki Jokipii]

Uutinen kesäkuulta:

Ensimmäinen RNAi-tuholaistorjuntaan perustuva gm-maissi hyväksytty Yhdysvalloissa

Yhdysvaltain ympäristönsuojelutoimisto (EPA) hyväksyi geenimuunnellun maissin, joka tunnetaan nimellä SmartStax Pro. Se tuottaa kahta Bt-toksiinia, jotka tuhoavat sen syömistä yrittävät Diabrotica virgifera virgiferan (western corn rootworm) toukat. Sen lisäksi kasvi tuottaa pätkän RNA:ta, joka hiljentää toukassa tietyt geenit tappaen sen.

Teoriassa tällainen RNA-interferenssi on täydellinen torjunta-aine, koska se voidaan kohdentaa vain haluttuihin lajeihin. Toisaalta se toimii vain joillain hyönteisillä. Suuremmissa eläimissä kuten ihmisissä RNA ja Bt-toksiinien kaltaiset proteiinit tuhoutuvat suolistossa. Monet organismit tuottavat luonnostaan RNA:ta soluissaan.

(lihav. HJ)

Toisaalta maissi, joka hiljentäisi ihmiseltä, joka yrittäisi syödä sitä, tietyt geenit, tappaen hänet, ei varmaankaan itseään markkinoilla läpi löisi. Tai ainakaan kovin pitkäksi aikaa.

Mutta vakavammin: tuollainen täsmätorjunta on hieno juttu. Kun vakavin syyte torjunta-aineita vastaan on perinteisesti ollut, että ne tappavat valikoimatta, myös hyödyllisiä "kilttejä" hyönteisiä.

[Heikki Jokipii]

Geenitekniikkaa syytetään usein siitä, että se keskittyy kehittyneiden maiden viljelykasveihin. Maniokki eli kassava on mm. Afrikassa tärkeä viljelykasvi. Sitä uhkaa nyt vaarallinen virus. Mutta:

‘Ebola of plants’: Can gene sequencing save tropical food staple cassava from whitefly-borne virus?

Kukapa siellä kuvassa kurkistaa (varsinainen linssilude?):

Plant virologist Joseph Ndunguru with Bill Gates at the Mikocheni Agricultural Research Institute in Tanzania.

Monen maan yhteistyöprojekti tuo on, länsimaisiakin yliopistoja nähtävästi mukana. Mutta ei ilmeisesti sitä "kauheaa" Monsantoa?

[Heikki Jokipii]

Tuohon hyväksyttyyn sokeriruokolajikkeeseen (josta on jo kerrottu edellä 11.06.17) asetetaan nyt Brasiliassa suuria toiveita:

With GMO insect-resistant sugarcane approval, Brazilian farmers poised to reap benefits of biotech pipeline

[Heikki Jokipii]

Myös Kolumbia on tämän tutkimuksen mukaan eri tavoin hyötynyt muuntogeenisistä lajikkeista. Hyötyneet ovat niin viljelijät kuin ympäristökin:

15 years after debuting GMO crops, Colombia’s switch has benefited farmers and environment

Aivan, samasta Kolumbiasta on kyse, josta suomalainen media on meille muutaman vuoden yrittänyt kertoa, että ne lajikkeet ovat siellä aiheuttaneet pelkkää ahdinkoa. Ja että tavanomaisiin tai jopa maatiaislajikkeisiin pitäytyminen olisi siellä ollut tie onneen tai vähintään ruokaturvaan.

[Heikki Jokipii]

Tässä artikkelissa puhutaan siitä, voitaisiinko yksivuotiset viljelykasvit geenitekniikan avulla muuttaa monivuotisiksi:

Can genetic modification turn annual crops into perennials?

Joka teoreettisesti ei suinkaan olisi mikään mitätön parannus maailman ruokkimisen tavoitteen kannalta:

Perennials, meanwhile, have longer growing seasons and more extensive roots, making them more productive, and more efficient at capturing nutrients and water from the soil. Replanting isn’t necessary, reducing pesticide and fertilizer use, and reducing the need to use tractors and other mechanical planters in fields. Erosion also can be reduced. It’s been estimated that annual grains can lose five times more water and 35 times more nitrate than perennial grains.

Eikä luonnon suojelemisenkaan näkökulmasta.

[Heikki Jokipii]

En tiedä, onko tämä havaittu Suomessa ongelmaksi ....

Etelämantereelta löytyi suoja uv-säteilyä vastaan – apua niin ihmisille kuin viljakasveille

Etelämantereen kasveista löytyviä molekyylejä voidaan Zunigan mukaan siirtää herkkiin viljakasveihin, mikä parantaa niiden sietokykyä uv-säteilyä vastaan.

... mutta lähes yhtä korkealla Suomi sijaitsee kuin Etelämanner suhteessa etelänapaan. Näin pohjoisessa kuin Suomessa ei maailmassa paljon viljellä.

[Heikki Jokipii]

Aikamoinen, jopa uskomattomalta kuulostava keksintö: pakkasta kestävä eukalyptus-puu, pohjoisiin oloihin:

First US genetically engineered tree, freeze-tolerant eucalyptus, near approval—but opponents claim environmental concerns

Mutta kuten uutisesta käy ilmi, vastustajat ovat jo liikkeellä. Vaikka heidän huolensa ympäristövaikutuksista juuri tässä tapauksessa kuulostavat erityisen väkisin keksityiltä.

Jos tuo lajike säilyttää edes osan hyvistä ominaisuuksistaan myös täällä, siinä voisi olla mahdollisuuksia myös Suomen nykyisessä biotalousinnostuksessa.

[Heikki Jokipii]

Tämä hyöty voi ehkä tässä ja nyt vaikuttaa marginaaliselta, mutta GMO on tämän mukaan ratkaisevan tärkeää avaruuden "valloittamisessa":

GMO seeds could be critical for extended space travel, colonization

Mutta jos vielä pysytään maan päällä, niin täällä on mahdollista geenitekniikalla tehostaa fotosynteesiä:

Creating ‘super wheat’: Genetic modification supercharges photosynthesis

Eli tulon päällä on huomattavasti nykyistä tuottavampi "supervehnä". Jos tai kun se tulee, kovasti häpeään jäävät gmovastaisten besserwisserien väitteet siitä, ettei lajikkeiden perustuottavuutta pystyttäisi kasvattamaan. Vaikka he olisivatkin tähän asti olleet osin oikeassa siinä, että nykylajikkeiden tuottavuuden kasvu on suurelta osin perustunut epäsuoriin parannuksiin (esim. vähemmän sadosta tuhoutuu yms.).