Author Topic: WWF:n ruokaopas  (Read 61686 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25669
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #135 on: 27.03.23 - klo:10:50 »
Tämän mielenosoituksen symboliikka oli tänä vuonna erityisen kehno:

Valot sammuvat taas WWF:n Earth Hourin ajaksi

Koska nyt olemme jo hyvin lähellä tilannetta, jossa:

"Valot sammuvat Euroopassa"

Entä tänä vuonna?

Who Noticed Earth Hour This Year?

Quote
Normally I publish something snarky about how we should all leave our lights on, but this year’s Earth Hour was such a non-event I genuinely didn’t notice it was happening

Selitys:

Quote
So why was this year’s Earth Hour such a non event?

My theory is energy hardship.

For many people this year, switching the lights off is no longer a luxury but a necessity. For a lot of people in Britain and Europe especially, people struggling with energy bills they cannot afford, every night is “Earth Hour”.

“Earth Hour” this year was not so much an affirmation of a green believer’s love for the planet, as an unwelcome reminder of the grim personal circumstances so many are currently enduring.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25669
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #136 on: 31.03.23 - klo:04:19 »
Ruralia-intstituutti lähtee tähän mukaan:

Quote
Ruralia-instituutti
@Ruralia_UH
Hirvenlihalla olisi mahdollisuuksia nousta kuluttajien hamuamaksi ekolihaksi, mutta kaupallistamisen tiellä on monta mutkaa. Tutkimusartikkelissa hahmoteltiin hirvenlihalle potentiaalisia kuluttajaryhmiä. Lue tiedeuutisemme aiheesta 👇 #metsästys #riista

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/ruoka-ja-ravitsemus/hirvenlihalle-olisi-suomessa-potentiaalisia-markkinoita

https://twitter.com/Ruralia_UH/status/1641014337895555074

Ihan hyvä yritys, mutta matematiikka, jota myös joskus tieteeksi sanotaan, potkii vastaan. Tuota lihaa saadaan vain määriä, joissa "kuluttajat" edelleen ovat hyvin pieni ryhmä heistä. Vaikka tällaiset esteet ylitettäisiinkin:

Quote
Artikkelissa tutkitaan myös sitä, miten kuluttajien asenteet metsästystä kohtaan vaikuttavat siihen, kiinnostaako hirvenliha kuluttajaa vai ei.

– Mietimme, voisiko riistaliha kiinnostaa niitä kuluttajia, jotka ajattelevat ympäristövastuuseen, eettisyyteen ja ekologisuuteen liittyviä asioita. Tämä porukka voi kuitenkin samalla olla metsästysvastaista esimerkiksi eläinoikeussyistä. Mietimme, kumpi heillä on vahvempi näkökulma, taustoittaa artikkelin pääkirjoittaja Anne Matilainen Ruralia-instituutista.

Tässä on WWF-tyyppistä "romanttista" ajattelua, mutta myös se matemaattinen fakta:

Quote
Tutkijat näkevät hirvenlihalla mahdollisuuksia näyttäytyä ekolihana, joka ei tuota kasvihuonepäästöjä tai kuluta peltopinta-alaa. Riistakeskuksen mukaan lihaa saadaan Suomessa vuosittain yli 8 miljoonaa kiloa ja sen markkina-arvoksi on arvioitu 85-90 miljoonaa euroa vuonna 2014.

Eli sitä lihaa saadaan suomalaista kohti vuosittain n. puolitoista kiloa (ja lihankulutus henkeä kohti pysyy vuodesta toiseen siinä 80 kilon seutuvilla). Eikä hirvikantaa ole muista syistä mahdollista kasvattaa. Jolloin jonkinlaista elitismiä tuo hanke kuitenkin väistämättä on.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25669
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #137 on: 14.05.23 - klo:05:23 »
Poron luokittelussa WWF on ollut ilmeisen oikeassa:

Porot ovat riippuvaisia ihmisen tarjoamasta rehusta ja syy siihen on meissä: Näin Suomesta tuli porojen lisäruokinnan kärkimaa pohjoisessa

Quote
Suomessa kasvanut on niin valmisrehujen tuotanto kuin eloporojen kokokin. Merkittävänä tekijänä ruokinnan yleistymisessä on talvilaidunten heikko kunto.

Eli se on kotieläin. Varmemmaksi vakuudeksi vielä tämä edellinen:

Poron ruokavaliossa väkirehun osuus voi olla talvella yhtä suuri kuin lypsylehmällä – säilörehu toi porotilalle tuhansien eurojen säästöt
Sataa poroa kohden kustannussäästö oli 1 300 euroa.
TILAAJALLE


Toisaalta voidaan kysyä, eikö tuo ole parempi asia kuin ylilaidunnus.
« Last Edit: 14.05.23 - klo:19:15 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25669
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #138 on: 14.05.23 - klo:05:26 »
Nyt näin:

Riistan matkaa kuluttajien lautaselle helpotetaan ‒ metsästäjillä nyt lupa toimittaa peuranlihaa aiempaa enemmän vähittäismyyntiin

Quote
Metsästysseura saa myydä ensi jahtikaudella suoraan vähittäiskauppaan valkohäntäpeuran lihaa viisi kertaa enemmän kuin aiemmin.
[..]
Metsästysseura saa jatkossa toimittaa vähittäiskauppaan 100 metsäkaurista ja 150 valkohäntäpeuraa vastaavan määrän vuodessa.

Kun näin on ollut:

Quote
"Suurin osa luonnonvaraisen riistanlihasta päätyy edelleen metsästäjien omaan käyttöön. Maamme valkohäntäpeura- ja metsäkauriskannat ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina, joten lihaa riittää myös markkinoille kuluttajien saataville", kirjoittaa maa- ja metsätalousministeriön elintarviketurvallisuusyksikön erityisasiantuntija Maaria Hackzell ministeriön blogissa.

Veijo Wotkin voi nyt olla postuumisti tyytyväinen.

Vaikka 250:stä teuraspainoltaan alle 50-kiloisesta eläimestä tulee syötävää korkeintaan 12 500 kiloa. Eli ei merkitse mitään siinä, miten paljon syötävää saadaan kotieläimistä. Jopa luomulihana.

PS. Vaimoni, joka erityisesti inhoaa noiden eläinten levittämiä punkkeja, spekuloi, että ehkä tuo voi sentään pienentää niiden kantojen kokoja. Joten ostetaan, jos tuota lihaa tulee ulottuvillemme, järjelliseen hintaan.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25669
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #139 on: 31.05.23 - klo:04:11 »
Ajatus, että maailmaa voitaisiin parantaa (ja ruokkia luomulla), jos luovuttaisiin lihasta, maidosta ja kananmunista, tai ainakin kulutusta radikaalisti vähennettäisiin, on juuri sellaista toiveajattelua ja idealismia - joka johtaa bushmeatin kaltaisiin ilmiöihin - jota ilmiötä WWF samassa dokumentissa kovasti pahoittelee.

Näin on tapahtunut ja yhä tapahtuu:

Tutkimus: ”Viidakkoliha” levittää tartuntatauteja, mutta moni syö sitä riskeistä piittaamatta

Outo myönteisyys luonnonlihalle on tuossa IPS:nkin jutussa:

Quote
Toinen liiton asiantuntija, Rogers Lubilo, huomauttaa, että viidakkoliha on tärkeä proteiinin lähde. Hänen mukaansa villieläinten kanssa rinta rinnan elävät paikallisyhteisöt haluaisivat käyttää viidakkolihaa niin kuin ovat ennenkin tehneet, turvautumatta laittomiin lähteisiin.

”On tarvetta investoida laillisen viidakkolihan markkinoille saamiseen. Kaupankäynti sillä on suurta ja tuottoisaa, ja jos se valjastettaisiin hyvällä sääntelyllä ja kontrollilla, siitä voisi tulla tärkeä osa luontotaloutta”, Lubilo pohtii.

Mutta tarvitaanko sitä "luontotaloutta"? Eikö normaali maatalous riittäisi? Sellainen, joka tuottaisi riittävästi lihaa. Olkoon sitten vaikka "tehotuotantoa"? Sanoisin, että jos on saatavissa (hyvää ja hyvin valmistettua) nautaa, sikaa ja kanaa, kyllä ilman näitä pärjätään:

Quote
Niin sanottu viidakkoliha tai puskaliha (bushmeat) on yleiskäsite lihalle, joka saadaan luonnonvaraisista nisäkkäistä, matelijoista, sammakoista ja linnuista. Syötävät lajit ovat moninaisia: muun muassa apinoita, muurahaiskäpyjä, käärmeitä, piikkisikoja, antilooppeja, norsuja ja kirahveja.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25669
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #140 on: 17.07.23 - klo:06:16 »
Jos ja kun muovikassit jätteiden mukana poltetaan, se on (myös) niille kaikkein paras kohtalo, kirjoittaa Mikko Paunio, englanniksi (pdf ladattavissa):

New Report: Recycling Plastic Is Making Ocean Litter Worse

Se polttaminen osaltaan estää valtamerten muovijätelauttojen muodostumisen. Kun taas muovin kierrätys sitä riskiä lisää.

Mikko Paunio on nyt muuttuneessa tilanteessa tehnyt jatko-osan raportilleen:

https://www.thegwpf.com/brace-yourself-eu-faces-massive-flood-of-plastic-waste-after-un-export-restrictions/

Jatko-osa on tuolta pdf:nä ladattavissa. Hyvin kärjistettynä hänen ennustuksensa: kohta ollaan EU:ssa sen muovin kanssa "kusessa". Kun vieläkään eivät mielipiteet ole kypsyneet EU:ssa sen polttamiseen.

Tarkemmin tutustuessa tästä selviää, että asiat ovat hyvin ja menossa parempaan suuntaan:

Moni pitää Suomea jätteen lajittelun mallioppilaana, mutta tilastot kertovat muuta

Quote
Suomessa kierrätys hoidetaan keskimääräisesti huonommin kuin monessa muussa EU-maassa. Tilastot kertovat, että viime vuosina Suomessa sekajätettä on syntynyt yhä enemmän.

Artikkelin kaaviokuvasta nimittäin näkyy, että "Kaatopaikkasijoitus ja muu hävitys" on noin 10 vuodessa pienentynyt lähes olemattomiin! Jätteet eivät mene luontoon. Ei ole paha juttu, jos jätteistä saadaan energiaa.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25669
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #141 on: 19.07.23 - klo:06:05 »
Uskollisesti myös MT kertoo taas sen kauden alkaneen, jolloin se yksi rapu suomalaista kohti pyydystetään:

Ravustuskausi alkaa jälleen – vaikka toisin ehkä toivot, ravunpyynnin mestarit eivät paljasta parhaita niksejään
« Last Edit: 19.07.23 - klo:06:09 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25669
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #142 on: 20.11.23 - klo:09:01 »
Tämä kirjoittaja ei pidä kierrätyksen ideasta:

Recycling Eco-Myths Is the Existential Threat

Quote
The recycling myth – Save the planet by separating paper and plastic! – is a foundational falsity of the green movement.

By promising a relatively simple solution to an alleged problem, it has enabled the left to control behavior through a made-up morality that stigmatized dissent – Only bad people refuse to recycle.

Like most progressive interventions – from welfare policies that destroyed families while increasing dependency, to drug use reforms that have filled city streets with desperate addicts – recycling plans that sound good on paper (and plastic) have continuously collided with reality so that even liberal outlets such as the New York Times (“Your Recycling Gets Recycled, Right? Maybe, or Maybe Not”), NPR (“Recycling plastic is practically impossible — and the problem is getting worse”) and the Atlantic magazine (“Plastic Recycling Doesn’t Work and Will Never Work”) have finally admitted its failures.
(lihav. HJ)

Tähän triidiin, koska juuri  WWF on pitänyt esillä kierrätystä. Pakkomielteisesti.
« Last Edit: 20.11.23 - klo:13:49 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25669
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #143 on: 10.04.24 - klo:04:37 »
YLE:

Suomalaisen kolmen sadan kilon jätevuori on kutistunut pariin kiloon – ja tämä näkyy jo kaatopaikoilla

Quote
Suomalaisen jätehuollon historiassa on kääntynyt lehti 2000-luvun kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Entiset kaatopaikat suljetaan ja loppusijoitukseen päätyy yhä vähemmän jätettä.

Tilastokeskuksen jätteiden käsittelytilaston mukaan vielä vuonna 2002 kaatopaikoille vietiin loppusijoitettavaa yhdyskuntajätettä vuodessa lähes 300 kiloa suomalaista kohden. Nyt jätteen määrä on pudonnut noin kahteen kiloon.
[..]
Suuri merkitys jätteiden määrän vähenemiseen on tietysti ollut energiakäytöllä. Se ohitti jo vuonna 2012 jätteiden kaatopaikkasijoittamisen. Tätä on pidetty myös ongelmana kiertotalouden ja kierrätysasteen kasvulle.

Tuosta jo edellä:

Kun kierrätys nähdään ainoana vaihtoehtona tälle "jumalattomalle" menolle:

Meret hukkuvat muoviin – meriin päätyy vuosittain yli 10 miljoonaa tonnia muovia

– klips –

Muovilla on myös seuraava ominaisuus: se palaa. Ja antaa palaessaan energiaa. Ei niin, etteikö kierrätys voisi olla hyvä juttu. Mutta nyt näyttää siltä, että vain siihen ratkaisuun hirttäytyminen on osittain  juuri tuon ongelman syynä. Ja on jo pidemmän aikaa näyttänyt.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25669
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #144 on: 17.04.24 - klo:05:24 »
Kaksikin juttua WWF:n kampanjointeja vastaan. Sen muovikassivainosta:

Shock Findings: Plastic Shopping Bags Cause Around Four Times Less ‘Carbon’ Emissions than Paper Substitutes

Quote
If green activists truly worried about atmospheric greenhouse gases (GHG) such as carbon dioxide, they would bring back plastic shopping bags tomorrow. But they wouldn’t – the whipped up plastic scare has been too useful a tool to batter people into accepting the relentless drive to embrace inferior products and technologies. The acceptance of reduced lifestyle choices, and the unlimited chance for middle class activists to virtue signal, is part of the all-important collectivisation under the planned Net Zero project. But now a recent science paper has revealed that in 15 out of 16 applications of plastic covering 90% of global volume, the alternatives actually produced more greenhouse gases.

And not just more, but significantly more. Over their lifetime cycle, paper bag substitutes produce at least four times more GHG emissions than their plastic counterparts. Paper bags are noted to weigh significantly more than plastic carriers leading to higher GHG emissions for production and transportation.
[..]
Of course, much play is made of the harmful disposal of plastic, but this is largely a waste management problem. There are plenty of ways to prudently recycle or dispose of plastic safely, but they come with some financial cost. If rich countries don’t want their plastic to end up in the oceans, they shouldn’t send it to poor countries who, out of sight, dump it in local rivers on their behalf. The scientists note that better disposal of plastics is an urgent challenge given the “threats to biodiversity and ecosystem health worldwide”.

Ja uudesta kampanjakohteesta:

Lukijalta: Vesijalanjäljestä ollaan tekemässä uusi keino syyllistää maataloutta

Quote
Ympäristöjärjestö WWF kääntää viestinnällään syyttävän sormensa suomalaista ruoantuotantoa kohti: sateiden kastelemat pellot ovat järjestön tuottaman raportin mukaan huono asia, kirjoittaa Seppo Mikkonen.
[..]
Ympäristöjärjestön viesti on nyt erittäin tarkoitushakuinen ja kaukana reaalimaailmasta. Sanomaa oli korostettu panemalla 82 prosentin syntitaakka traktorin kuvaan vaikka traktori ei käytä vettä kuin joskus lasinpesuriin ja painepesuriin. Siten luodaan mielikuvaa, että huuhdellaan vaan WC hyvällä omallatunnolla pohjavedellä tai juomavedeksi puhdistetulla pintavedellä kunhan saadaan maatalous ensin kuntoon.

Vesijalanjälki olisi ainakin Suomessa muutettava kiireesti ottamaan huomioon ainoastaan pohjaveden käyttö.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25669
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #145 on: 12.05.24 - klo:05:03 »
Ikävä yllätys muovin vastustajille;

Are paper cups better for the environment than plastic cups? The answer may surprise you

Paperimukitkin on käsiteltävä tavalla, joka tekee niistä ongelmajätteitä:

Quote
“We left paper cups and plastic cups in wet sediment and water for a few weeks and followed how the leached chemicals affected the larvae. All of the mugs negatively affected the growth of mosquito larvae,” said Bethanie Carney Almroth, professor of environmental science at the University of Gothenburg.

Paper that is used in food packaging material needs to be treated with a surface coating. This plastic protects the paper from the coffee in your hand. Nowadays, the plastic film is often made of polylactide, PLA, a type of bioplastic.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25669
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #146 on: 26.05.24 - klo:06:31 »
Zaruk tästä ikuisuusasiasta:

Viewpoint: For a sustainable future, environmental activists say we should phase out petrochemical-based plastics. What does the science say?

Ja luultavasti se sellaisena jatkaa Zarukista huolimatta. Mm. WWF:n toimesta.