Superpettuleipä

[Heikki Jokipii]

Myös Hesarissa kerrottiin samasta. Ainakin tuo osoittaa, että keksintö otetaan muuallakin maailmassa vakavasti. Hesarissa kerrottiin, että tuotetta tulee kauppoihin jo vuonna 2021.

Kun siihen vielä rinnalle tuodaan tämä juttu ...

Tässä ei puhuta ruoasta, mutta sukua se noille edellä esitellyille hankkeille on:

Mullistava teknologia saattaa tehdä pian läpimurron: Sellutehtaiden savukaasuista voisi valmistaa polttoainetta koko Suomen autoille

Vedestä ja ilmasta on mahdollista valmistaa bensaa ja dieseliä, joiden käyttö ei kiihdytä ilmastonmuutosta.

Tämä ei ole hellepäivän hourailua, vaan faktaa.

... niin onko tässä nyt käymässä niin että tiedemiehen penteleet sitten itse poistavat meiltä sen ilmastoahdistuksen, jonka ensin itse meihin istuttivat?

[Heikki Jokipii]

Aika taikureita nämä. Ensin lupaavat meille ruokaa ja polttoaineita suoraan ilmasta. Nyt tulee tämä:

Hyvästit muoville? Suomalaistutkijat loivat hämähäkkisilkistä ja selluloosasta jäykän ja sitkeän materiaalin, joka hajoaa luonnossa

Tutkimuksessa käytetty hämähäkkisilkki ei ollut peräisin luonnosta, vaan tutkijat valmistivat sen synteettisen DNA:n ja bakteerien avulla.

– Koska tunnemme DNA:n rakenteen, voimme kopioida sen ja valmistaa sen avulla kemiallisesti samanlaisia silkkiproteiinimolekyylejä kuin hämähäkinseitissä on. DNA:ssa on kaikki se informaatio valmiina, Linder selittää tiedotteessa.

Kun luontoa tuolla tavalla imitoidaan, mutta ihan luontoa se ei ole, eikö menetelmää voisi kutsua luonnonmukaiseksi? 

[Heikki Jokipii]

Nyt Solar Foods alkaa ryntäyksensä markkinoille:

https://solarfoods.fi/our-news/solar-foods-go-to-market-execution-begins/

Yhteistyökumppaninaan mm. Fazer.

Hiukan meidän pettymykseksemme tuotteelle on annettu nimi Solein. Manna olisi ollut myös ihan kansainvälinen sana. No, ehkä sen raamatullisuus olisi voinut muodostua rasitteeksikin. 

[Heikki Jokipii]

Ihan samasta asiasta ei ole kyse:

Pohjoismaihinkin tulee tulevaisuuden ruokaan keskittyvä rahasto – sijoittajaksi siirtyvä tutkija uskoo keksintöjen ratkaisevan ruokakriisin

Mutta loogista jatkoa tuo on Reuterin aiemmalle työlle.

Lauri Reuterin mielestä ruokajärjestelmän uudistamisen ongelmana ei ole ratkaisuideoiden puute vaan se, että ratkaisuja on työlästä viedä lautaselle asti.

Sanoisin, että hänen tietty "nuoruudenrakkautensa" tai ainakin flirttailu luomun suuntaan on enää pelkkä muisto.

[Heikki Jokipii]

Ei ole Aalto-yliopisto suinkaan ainoa:

Artificial leaf' successfully produces clean gas

[Heikki Jokipii]

Superpettuleipää tämäkin. Ei hullumpi idea ja sen toteutus:

SAHANPURUSTA TUOTETTU PROTEIINI VOIDAAN HYÖDYNTÄÄ KALANREHUNA

Mutta luomukaloille tuota voitaneen antaa vain, jos puut on kaadettu luomusertifioidusta metsästä? 

Olisin minäkin ollut näin utelias:

Puuproteiinia ei ole tarkoitus käyttää suoraan ihmisravinnoksi, mutta Korpinen kertoo kuitenkin jo maistaneensa tuotetta. "Se oli oikeastaan ihan hyvän, vähän suolaisen makuista."

[Heikki Jokipii]

https://t.co/pxIM0fVyD3?amp=1

Artificial chloroplasts turn sunlight and carbon dioxide into organic compounds

Toinen superpettuleipä vai mikä?

[Heikki Jokipii]

Juttu Solar Foodsista:

Food from thin air: Turning CO2 into protein could provide sustainable food source

BBC oli huomannut. Varmaan tuollainen huomio on firmalle — taivaan mannaa. 

[Heikki Jokipii]

Hesari esitteli tänään tällaisen listan:

VTT:n toimitusjohtaja laati Suomelle ja maailmalle ”toivon listan”: Jos panostamme näihin viiteen teknologiaan, tulevaisuus on valoisa ja Suomen talous nousee

Toisena kohtana oli biotekninen ruoantuotanto. Myös Solar Foods mainittiin.

Ja kuvatekstiinkin asia oli tullut:

VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara Espoon Otaniemessä VTT:n laboratoriossa. Kuvan etualalla on bioreaktoreja, joiden sisällä tutkitaan mikrobien kasvatusta. Niiden avulla voidaan tuottaa esimerkiksi maidon tai kananmunan proteiinieja hallituissa olosuhteissa.

[Heikki Jokipii]

Tavallaan hupaisaa, että maatalousministeri osoittaa kohteliasta kiinnostusta tällaista hanketta kohtaan:

Ministeri Leppä ratkaisujen kiertueella Lappeenrannassa

LUT-yliopistolla tutustumiskohteina olivat professori Jero Aholan johtama maailmanlaajuisesti julkisuutta saanut Neo-Carbon Food –hanke, jossa proteiinia valmistetaan hiilidioksidin ja sähkön avulla.

Jossa potentiaalisesti sahataan oksaa Suomen (ja maailman) maatalouden alta.

[Heikki Jokipii]

Maaseudun Tulevaisuuskin suhtautuu asiaan oikeastaan hyvin rauhallisesti:

Ilmasta valmistetulle proteiinille elintarvikehyväksyntä ensi vuoden alussa? Tehdasinvestointiin 15 miljoonaa euroa – suurin sijoittaja kotimainen ruoka-alan peluri

Hiilidioksidista ihmiskäyttöön ruokaa kehittävä Solar Foods on kerännyt 15 miljoonan euron rahoituspotin sijoittajilta, Fazer on niistä suurin.

Mutta että tuo on vasta pikkuinen alku, kertoo Solar Foods itse sivuillaan:

Solar Foodsin maailmankartta näyttää ruoantuotannon mullistuksen

Suurta kiinnostusta herättänyt suomalainen ruokateknologian startup-yritys Solar Foods on julkaissut vuorovaikutteisen maailmankartan visiostaan. Ruoan uusi maailmankartta näyttää parhaimmat tuotantopaikat tulevaisuuden proteiinin kasvatukseen. Tulevaisuudessa ruoantuotanto voidaan kytkeä irti luonnon resursseista ja ympäristöolosuhteista. Kartasta voi katsoa jokaisen maan tilanteen.

Nyt julkaistu maailmankartta osoittaa nykytilanteen ja huikeat tulevaisuuden mahdollisuudet. Suotuisia paikkoja ilmasta valmistetulle proteiinille ovat myös ne paikat, jossa ruoantuotanto on ennen ollut mahdotonta. Tulevaisuudessa ravinnon tuottamiseen voidaan valjastaa ääriolosuhteet. Ruokaa syntyykin esimerkiksi siellä, missä aurinko on paahtavaa tai maasto epäsuotuisaa, mutta tuuli voimakkainta.

Niin se kartta näyttääkin, mitä tuon pohjalta on odotettavissa. Halvimmalla proteiinia pystytään tulevaisuudessa tuottamaan juuri siellä, missä se on nyt mahdotonta: hiekka-aavikot lähellä tropiikkia jne.

Sen sijaan koko Suomi on tässä suhteessa toiseksi kalleinta aluetta. Kalliimpaa aluetta löytyy vain Pohjois-Ruotsista, Siperiasta ja osasta Kanadaa. Sen sijaan Grönlanti on pääosin hyvin suotuisaa aluetta.

Kärjistäen: suomalaiset keksivät maailman pelastamiseen keinon, jossa valitettavasti Suomen maatalous täytyy uhrata.

***

Ilmaston muutokseen vedottiin:

Ihmiskunta on suurten haasteiden edessä. Esimerkiksi YK:n mukaan vuoteen 2050 mennessä maailman väestön on arvioitu kasvavan yli 9 miljardiin. Kasvava joukko ja elintaso tarvitsee arviolta 50 % enemmän ravintoa ja samalla ilmastonmuutosta pitäisi pystyä hillitsemään, jotta maapallo säilyy asuttavana. On selvää, että tarvitsemme uusia ratkaisuja. Nykyinen ruoantuotantotapamme on kestämätön.

Mutta jos hiukan venytän tuota visiota: eikö sen myötä oikeastaan ole samantekevää kuinka ilmastonmuutoksessa käy? Vaikkapa IPCC:n ääriskenaarion saisi toteutua, ja silti ihmiskunta saataisiin ruokittua.

[Heikki Jokipii]

Annaleena Ylhäinen uudelleentwiittasi Lauri Reuterin twiitin 24. syysk.

Suomessa tehtiin 90-luvun alulle asti biotekniikan avulla metsäteollisuuden sivuvirroista ruokaa. Sitten Pekilo-sieni unohdetiin. Nyt @EniferBio on kaivanut sen esiin. Ja voitti yhden maailman suurimman rehujätin innovaatiokilpailun! #UusiRuoka #Biotalous

https://www.feednavigator.com/Article/2020/09/24/SCP-startup-wins-top-prize-in-innovation-competition#.X2ymakidKyo.twitter

[Heikki Jokipii]

Uutta tulee koko ajan:

Mullistava teknologia kananmunan valkuaisproteiinin tuottamiseksi ilman kanaa toi VTT:lle voiton EARTOn innovaatiokilpailussa

VTT:n tutkijat visioivat, että mikrobien ja solujen kasvattamiseen perustuva ruoantuotanto eli solumaatalous on verrattavissa ruoantuotannon vallankumoukseen, jonka maanviljelyn tehostuminen ja teollistuminen aikaansaivat 1700-luvulta 1900-luvulle. Solumaatalous hyödyntää mikrobeja ja bioreaktoreita peltojen ja tuotantoeläinten sijaan.

VTT:n menetelmässä valkuaisproteiinin tuottamiseen tarvitaan raaka-aineiksi vettä, glukoosia ja erilaisia mineraaleja sekä Trichoderma reesei -sieni, joka tuottaa näistä aineksista proteiineja. Tätä bioteknistä menetelmää voidaan verrata oluen valmistukseen, jossa mikrobit tuottavat sokerin avulla alkoholia. Juuston valmistuksessa hyödynnettävä juustonjuoksutin tuotetaan vastaavalla teknologialla.

Tuossa voi ehkä toistaa tämän (puujalka)vitsimme:

Kun luontoa tuolla tavalla imitoidaan, mutta ihan luontoa se ei ole, eikö menetelmää voisi kutsua luonnonmukaiseksi? 

[Heikki Jokipii]

Lisää tästä:

Sellu- ja etanolitehtaiden liemistä proteiinia kalanrehuun – startup-yritys aikoo soveltaa 1970-luvun sienikeksintöä

[Heikki Jokipii]

Epäilemattä aiheellinen kysymys:

Proteiinia hiilidioksidista – mistä typpi?
Kun jätetään kertomatta uuden proteiinin ammoniakin alkuperä ja siihen liittyvä problematiikka, lukija jää ymmälle.

Soleiinista se on esitetty.