Ruotsi?

[Heikki Jokipii]

Tällainenkin näkökulma on tietysti mahdollinen ...

Bevare oss för planekonomisk romantik

Om ekologiska grödor ger högre lönsamhet trots en mindre skörd, eftersom de har ett högre kilopris, måste detta vara fritt att prioritera över stora skördar, skriver ATL:s ledarskribent Hanna Marie Björklund.
[...]
Men överlag är det stora problemet i dessa framställningar att man inte respekterar äganderätt och marknadsprinciper utan hemfaller åt en romantisering av planekonomi.

... mutta aika käsittämättömästi kirjoittaja unohtaa täysin luomulle Ruotsissa (eli EU:ssa) syydetyt tuet. Tai sen suunnitelmatalouden, jota Rebecca Weidmo Uvell  juuri kirjoituksessaan (ks. edellä 6.1.19) esitteli:

De passade då även på att inrätta en särskild samordning för produktion, konsumtion och export av ekologiska livsmedel samt utarbeta en åtgärdsplan för målet om 30 % ekologiskt odlat mark 2030 och 60 % av den offentliga livsmedelskonsumtionen ska utgöras inte bara av ekologiska produkter utan av “ekologiska certifierade produkter” år 2030.

Ehkäpä Björklund kuvittelee kuitenkin asuvansa USA:ssa?

[Jarrumies]

Ruotsissa nyt Aftonbladet julkaisi TT:n luomukriittisen jutun. TT on suurimpien lehtien omistama uutistoimisto, joka tuottaa uutisia lehdille julkaistaviksi.

Kommunernas ekosatsning dålig för klimatet
https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/1klV3q/kommunernas-ekosatsning-dalig-for-klimatet

Svenska kommuner satsar hårt på att införa ekologisk mat i skolor och på äldreboenden.
Trots att forskning visar att det ekologiska valet är både dyrare och sämre för klimatet, och heller inte nyttigare än vanlig mat.

Luomu on huonompi ilmastolle ja kalliimpaa kuin tavanomainen, eikä sen ravinteikkaampaa kuin tavanomainen.

Lyxig mat

En annan invändning mot ekomaten är att den är betydligt dyrare än den som produceras konventionellt, utan att för den skull vara mer näringsrik.

Anna-Karin Quetel tror dock inte att kommunerna satsar mer pengar på mat i dag, jämfört med tidigare.

– Kostnaderna skiljer sig mycket åt mellan olika livsmedel, men många kommuner löser detta genom att minska svinnet och andelen kött, säger hon.

Lars Bergström, professor vid Sveriges lantbruksuniversitet, är dock kritisk. Proteinrika livsmedel som kött och fisk har ersatts med ris och grönsaker. Mellan tummen och pekfingret, säger han, kostar ekologisk mat cirka fem kronor mer per portion. Givet att antalet elever i den svenska för-, grund- och gymnasieskolan är cirka 1,9 miljoner blir merkostnaden runt 1,7 miljarder kronor per år, om alla elever äter ekologisk mat varje dag. Pengar som skulle kunna satsas på verksamheten i stället.

– Frågan är vilket som är bäst för eleverna, ekomat eller fler lärare?

[Jarrumies]

Myös Svenska Dagbladetissa pienoista luomukritiikkiä. Luomun kulutuksen nousu hidastunut huomattavasti ja sekin perustunut lähinnä luomuviinien myyntiin:

Klimatkollen: hur klimatvänlig är ekologisk mat?
https://www.svd.se/klimatkollen-hur-klimatvanlig-ar-ekologisk-mat

Snacka om tvärnit. De senaste fem åren har försäljningen av ekologisk mat skjutit i höjden med så mycket som 10–39 procent om året.

Men nu har något hänt. I år är tillväxten endast 4 procent – och består framför allt av en ökning inom ekologiskt vin, enligt en analys från Ekoweb.

Och förklaringen till tvärniten kan, motsägelsefullt nog, finnas i vårt klimatengagemang. Det är nämligen högst oklart om ekologiskt är bättre eller sämre för klimatet.

Jag går igenom en del av forskningen på området i veckans klimatkrönika – bland annat en omtvistad Chalmers-studie från i höstas – men kort kan sägas detta: det finns forskning som säger att ekologiskt är sämre för klimatet. Det finns forskning som säger att det är bättre. Det finns forskning som säger att det gör detsamma

Samasta jutusta löytyi linkki eilen ilmestyneeseen Ekovebin 61-sivuiseen raporttiin:

Ekologisk livsmedelsmarknad   Rapport om den ekologiska branschen
sammanställd av Ekoweb.nu 31 januari 2019
http://www.ekoweb.nu/attachments/67/45.pdf

Tutustukaa ja kommentoikaa.

[Heikki Jokipii]

Tuossa Ekowebin raportissa on runsaasti kaikenlaista hajatietoa, mm. tällainen:

Cirka 50 procent av normalskörd är ett troligt tvärsnitt för den ekologiska skörden 2018, detta efter flera år av rekordskördar.

Eli siinä on ennakkotieto virallisia satotilastoja odotellessa: eivät pärjänneet luomupellot kuivuudessa yhtään tavanomaisia paremmin. Sama vahvistuu tiedoissa Ruotsin luomuviennistä: viime vuonna se romahti.

Ei ole kovin merkittävää luomuvienti normaalivuosinakaan: osuus 2,4% elintarvikeviennistä. Siis huomattavasti pienempi kuin osuus peltoalasta. Eipä voi luomua sielläkään pitää minään "vientivalttina"! Normaalivuosina hyvin suuri osa Ruotsinkin luomuviennistä on viljaa.

Raporttiin on kerätty tietoja myös naapurimaista. Tanskaan suhtaudutaan niinkuin luomuväki Suomessakin tekee: hehkutetaan luomun voittokulkua siellä, ja annetaan ymmärtää, että se on meidänkin maallemme esimerkki. Mutta tietoja on myös Baltian maista. Niissä luomun menestys on vähän erilaista: peltoalan osuus kasvaa, mutta kulutus ei niin millään.

Jos Tanska sai raportista jopa kokonaisen oman luvun, ja Suomikin muutaman kappaleen, niin Norja hädintuskin mainitaan! Näin käy vain, kun on kyseessä koko Pohjolaa koskeva taulukko. Sieltä kun ei luomuväen näkökulmasta ole mitään opittavaa. Vaikka meistä olisikin: luomuruoan osuus julkisessa ruokailussa on siellä yksi (1) prosentti (v. 2016).

Ruotsin osalta yksityiskohtaista tietoa on mm. eläintuotannosta, josta olemmekin kaivanneet lisätietoja vertailujamme varten.

Sen sijaan ruotsalaisesta luomuviinien tuotannosta tietoja ei ole lainkaan! 

Luomun osuuden koko elintarvikemyynnistä ilmoitetaan olevan 9,6%. Mutta jos nuo Systembolagetin viinit jätetään laskelmasta pois, se on vähän yli prosenttiyksikön pienempi.

Myöskään Ekoweb - kuten meillä ei Pro Luomu - ei päivitä luomutuonnin lukuja.

[Heikki Jokipii]

Ekoweb ilmoitti arvionaan, että Ruotsin luomuvienti olisi 2018 vähentynyt noin miljardiin kruunuun (s. 28).

Arvion alla oli kaavio luomuviennin koostumuksesta. Siinä suurin tavaralaji oli luomukahvi, arvoltaan yhteen 192 miljoonaa kruunua. Eli jos tieto oli vuodelta 2018, sen osuus olisi ollut n. 19%.

Myöskään ruotsalaisesta kahvinviljelystä ei sitten ollut lainkaan lisätietoja. 

[Heikki Jokipii]

Ruotsin maatalousministeriksi on taidettu valita varsinainen ja innokas luomuihminen:

Landsbygdsministern vill att fler väljer eko

Nya landsbygdsministern Jennie Nilsson (S) tror på ekologisk mat, trots att den ifrågasatts ur klimatsynpunkt. Hon utesluter inte någon form av subventioner för att fler ska välja ekologiskt.

– Det är viktigt att man politiskt vågar jobba för en ökad efterfrågan, säger hon i en TT-intervju.

Eli hän olisi valmis myös valtion toimenpiteisiin luomun kysynnän lisäämiseksi. Esille tulleet Chalmersin yliopiston tutkimustulokset hän kuittaa näin:

Jennie Nilsson vill ändå inte sätta ett frågetecken för ekologiskt odlad mat.

– Men inte ett utropstecken heller, för det är inte så enkelt. Jag tror att det är viktigt att inte vara för lättstressad eller nervös i dessa frågor. Vi ska fortsätta jobba med ekologiska produkter, men vi måste också säkerställa att de på riktigt är klimatsmarta. Forskning och produktutveckling är lika viktigt här som i andra branscher, säger hon.

Eli jatketaan vain samaan malliin, ei siitä tutkimuksesta kannata hermostua. Vaikkei siihen vastaväitettä osaisi sanoakaan. Jotain saman tapaista sanoi Marja-Riitta Kottilakin Suomessa: asia ei ole niin yksinkertainen. (Ja  kyllä tutkimus ja tuotekehitys lopulta asian ratkaisee luomun hyväksi?)

Ei taida Ruotsin politiikka nyt olla järkiintymässä, ainakaan, jos se on hänestä kiinni.

Ruotsin julkisessa poliittisessa keskustelussa kritiikkiä kyllä esiintyy, kuten edellä tuli esille. Päinvastoin kuin meillä. Mutta katsotaan nyt kun meilläkin kun kahdet (!) vaalit tulevat. Ne jälkimmäiset eli eurovaalit tulevat myös Ruotsiin, joten jatketaan silmä kovana keskustelun seuraamista myös siellä.

[Heikki Jokipii]

Sama suomeksi:

Ruotsin uusi maatalousministeri haluaa ihmisten valitsevan luomua

Tässä uudelleen hänen vakaa uskonsa sihen, että asiat kyllä "muuttuvat hovissa":

Ministeri pitää poliittista vaikuttamista avainasemassa luomu- ja ilmastoystävällisten tuotteiden lisäämisessä. Tosin luomutuotanto on lehden mukaan kiistanalainen kysymys ilmastovaikutuksiensa vuoksi. Luomu vaatii enemmän peltoa, mikä tarkoittaa vähemmän hiiltä nieleviä metsiä. Toisessa vaakakupissa on torjunta-aineiden ja väkilannoitteiden vähäisempi käyttö.

Ilmastovaikutuksia voi ministerin mukaan kuitenkin hillitä tutkimuksella ja tuotekehityksellä.

Vaikka aika selvää on, ettei mikään tutkimus tai tuotekehitys muuta luomusääntöjä. Luomu sailyy sellaisena kun se nyt on EU:ssa hyväksytty, taas jonkin vuosikymmenen eteenpäin. Eikä Ruotsi voi siitä livetä. Eikä nykyisellä pohjalla ole mitään näkymiä siitä, että luomu tulisi ilmastoystävällisemmäksi. Varsinkaan siinä, että hehtaarisadot hurjasti kasvaisivat. Jota ilman luomu jatkossakin vaatii enemmän peltoalaa.

Tällaista mukamas sosiaalista näkökulmaa:

Jotta luomun kulutus kasvaisi perheissä, kouluissa tai vanhusten lautasilla, ministeri olisi valmis harkitsemaan sille jonkinlaisia talousporkkanoita. Hän vertaa asiaa uusiutuvaan energiaan siirtymiseen sähkösertifikaattien avulla.

Koulutukseltaan ministeri on vanhainkodin hoitoapulainen, taustaltaan työläisperheestä ja sitä mieltä, että hinnan ei pitäisi olla ruokavalintojen lähtökohta.

"Siksi tuotantomääriä pitää saada ylös ja hintaa alas. Tukeminen eli yhteisestä pussista maksaminen voi olla aiheellista, jotta päästään poliittiseen maaliin."

Eli mitä halutaan? Kyllä köyhälläkin pitää olla oikeus pröystäillä?

Taustalla tietysti luomuväen iankaikkinen teoria siitä, että tarjonnan lisääminen painaisi hinnat alas. Joka ei ole uskottava, sen enempää Ruotsissa kuin täälläkään. Aina jaksaa hämmästyttää, miten luomuväki kehtaa perustella asiaansa toiveajattelulla.

***

Näitäkään tavoitteita ei kyllä luomulla esitetä:

Ruotsi aikoo myös lisätä elintarvikeomavaraisuuttaan ja vientiä

Jos samoilla pelloilla tuotetaan puolet vähemmän (tai alle sen), se ei mitenkään voi omavaraisuutta lisätä. Ja juuri totesimme/osoitimme, että  myöskään Ruotsissa ei luomu ole ollut mikään vientivalttti (edellä 04.02.19), vaikka se on mennytkin ulkomaille paremmin kaupaksi kuin Suomessa. Ihan luomusaitin tietojen pohjalta!

Mutta tietysti on olemassa se looginen mahdollisuus, että luomulle varataan se 30%, mutta sitten toisaalla viritetään konventionaalinen maatalous (70%) sellaiseen iskuun, että se kykenee korvaamaan luomun aiheuttamat menetykset ja ylikin! Se taas näyttää maataloustieteen saavutusten valossa jopa täysin mahdolliselta!

[Heikki Jokipii]

ATL Tidning, pääkirjoitus:

Ekologiska mål löser inga problem

Ensidig satsning på ekologisk odling är inte svaret på jordbrukets utmaningar. Skrota målet för areal ekologisk produktion och andel ekologiskt i offentlig upphandling. Lokal upphandling och kraftfull näringspolitik som stöttar landsbygdens företag är bättre politik.

Kirjoitus oli avoimesti vastaus uudelle maatalousministerille:

Däremot är det hög tid att skrota målen om andel ekologiska livsmedel. Det är inte svaret på alla utmaningar som den svenska livsmedelsproduktionen står inför, ekonomiskt och biologiskt.

Det gäller också regeringen och den nya landsbygdsministern. I de första intervjuerna som Jennie Nilsson ger framhåller hon hur viktigt det är att främja den ekologiska produktionen och till och med subventionera för att öka efterfrågan.

Låt oss hoppas att det är en nykläckt ministers autopilot som har gått igång. Ekologisk produktion är inte lösningen på klimatfrågan och inte heller lösningen på lantbrukets sviktande lönsamhet. Att politiskt gynna en nischproduktion är fel väga att gå.

[Heikki Jokipii]

Luomuviljelijöiden järjestö yrittää tietysti puolustaa luomuviljelyä ja kehottaa, että Ruotsissa jatkettaisiin kuten ennenkin:

”Eko i offentliga kök gynnar svensk hållbar matproduktion”

Hela det svenska lantbruket tjänar på att den ekologiska produktionen ökar. Därför är det bra att landsbygdsministern står fast vid ekomålen, skriver Anders Lunneryd, ordförande för Ekologiska Lantbrukarna.

Tämä on kyllä sitten aika "mielenkiintoinen" väite:

Nyligen har påståendenom att kommunernas arbete med att öka andelen ekologisk mat i skolorna skulle vara dåligt för klimatet fått stor spridning. Dessa byggde på ett utspel som Chalmersforskaren Stefan Wirsenius gjorde i slutet av december. Sedan dess har det visat sig att detta påstående saknade stöd i den artikel forskaren själv varit med och skrivit.

Toivottavasti Wirsenius päättää vastata tuohon.

[Heikki Jokipii]

Outoa ja harmillista meidän kannaltamme, jotka haluaisimme seurata myös Ruotsin tilannetta, että Land & Lantbruk -lehti on laittanut verkkosivunsa ...

https://www.landlantbruk.se/

... kokonaan maksumuurin taakse. Erityisen outoa siinä on se, että twitterin kautta yhä pääsee joihinkin sen artikkeleihin käsiksi (?). Mutta ei tuon etusivun kautta.  Eräs toivottava mahdollisuus on, että tuossa on nyt joku siellä mokannut, ja tuo muuttuu jonkin ajan kuluessa entiselleen.

Kokeilin edellistä puheenvuoroa täällä: siinäkin oleva linkki ko. sivustolle yhä toimii!

PS. Nyt jo toimi, tällä koneella, myös etusivu. Mutta entä läppärillä ... hetki. Pöh, ei toimi! Taidanpa kuitenkin ilmoittaa heille asiasta.

PS2. 6.3.19: Löysin plättärilläni menu-napin ja sitä kautta sain näkyviini artikkeleita!

[Heikki Jokipii]

Tällaista tietoa:

Eko ökar men inte lika snabbt som förr

Kasvun hidastumiseen oli etusivun tiivistelmän mukaan vaikuttanut kasvisruoan suosion kasvu.

Mutta sitten tulee vastaan maksumuuri. Nettilehdessä oli toinenkin artikkeli asiasta, sekin maksumuurilla suojeltu tunkeilevilta katseiltamme: Land&Lantbruk oli teettänyt asiasta tutkimuksen.

Saamme varmaan jotain kautta lisätietoa tuon selvityksen tuloksista, vaikkemme tuosta saaneetkaan.

[Heikki Jokipii]

Sain toisaalta tietää, että em. uutinen esitteli pääosin tämän Ekowebin raportin tuloksia:

Ekologisk livsmedelsmarknad (pdf)

Ja siinä todetaan:

Sammanfattning:  - Svensk ekoförsäljning ökade med 1,1 miljarder 2018

Totalt  omsatte  livsmedelsmarknaden  cirka  300  miljarder  kronor  2017  inräknat  detaljhandel, Foodservice och Systembolaget.  Enligt Konsumentprisindex (KPI), som presenteras av SCB, steg livsmedelspriserna med drygt 2 procent under 2018. 

Ekoweb   har   summerat  de   preliminära   försäljningssiffrorna   för   den   ekologiska   livsmedels-marknaden för 2018. Sammanställningen visar att försäljningen av ekologiska livsmedel har ökat med 4 procent 2018. Ekoandelen av den totala livsmedelsförsäljningen uppgick till 9,6 procent, en ökning med 0,3 procentenheter (9,3 procent, 2017). 

Totalt såldes ekologiska livsmedel för 28,8 miljarder kronor 2018 (27,7 miljarder kronor 2017). Det  är  en  ökning  i  värde  med 1,1  miljarder  kronor jämfört  med  2017.  Ekowebs  prognos  för 2018  pekade  på  en  ökning  med  5-10  procent.  Prognosen  byggde  på  att  detaljhandeln  skulle utnyttja  den  goda  råvarutillgången  och  omsätta  det  i  ökad  försäljning.  När  2018  nu  är  till  ända, kan Ekoweb konstatera att så inte blev utfallet.

Enemmän siis odotettiin. Luomuviinan osuus jatkui vahvana:

Systembolaget är den näst största aktören när det gäller ekologisk livsmedelsförsäljning i Sverige Systembolaget fortsätter att öka sin försäljning av ekologiska drycker. Försäljningen ökade till 5,6 miljarder kronor 2018 (5,1 miljarder kronor, 2017). Systembolaget ökade sin försäljning med 9 procent, 2018.

Sen osuuden kasvu jatkui siis edelleen vahvana. Mutta siinä osuudessa, jota voidaan verrata meidän luomumyyntitilastoihimme oli siis havaittavissa tuo kasvun taittuminen. Ja ilman viinaa luomumyynnnin osuus siellä oli siis n. 7,7%. Ja noin puolet luomumyynnin pienestä kasvusta oli luomualkoholin myynnin kasvua.

Saa nähdä, miten Pro Luomu tuon uutisen vääntää parhain päin. No, ehkä siten, että viime vuodesta voidaan väittää, että Suomi jollain tavalla kiri umpeen Ruotsin etumatkaa.

[Heikki Jokipii]

Ennusteita tulevasta kasvusta oli tuossa raportissa myös rukattu aiempaa pienemmiksi. Mutta aina voi sattua jotain tällaista "myönteistä", toteaa raportti:

Det som dock kan driva på den ekologiska marknaden ordentligt är om det skulle bli en
livsmedelsskandal, såsom det gjorde 2014-2015 när man hittade bekämpningsmedel i vin och
bananer. Även om debatten om djurhälsa, rent dricksvatten och/eller mångfald ökar så gynnar det
den ekologiska försäljningen.

[Jarrumies]

Ruotsissa on tehty kysely, jonka mukaan luomua ilmoittaa ostavansa vastaajista 5 prosenttiyksikköä vähemmän tänä vuonna kuin viime vuonna:

Färre väljer ekologiskt i matbutiken
http://www.mynewsdesk.com/se/matsmart/pressreleases/faerre-vaeljer-ekologiskt-i-matbutiken-2854790

22 procent av svenskarna brukar inte handla ekologisk mat, enligt en färsk Sifoundersökning från nätbutiken Matsmart. Det är en ökning från 17 procent året före. Den vanligaste orsaken till att svenskarna avstår ekologisk mat är priset.
...
Sifo ställde samma fråga även 2018. Då svarade 17 procent att de aldrig eller bara ibland brukar handla ekologiskt. Det innebär att andelen som avstår ekologiskt har ökat med 5 procentenheter på ett år. Även 2018 var priset den viktigaste orsaken till att avstå ekologiskt.

Under 2018 räddade Matsmarts kunder över hela Sverige 3 218 ton mat från att slängas.

Om Sifoundersökningen

Sifo ställde frågorna:
Handlar du ekologiska matvaror?
Ja, alltid: 8 procent (9 procent 2018)
Ja, ibland: 70 procent (74 procent)
Nej, sällan: 19 procent (15 procent)
Nej, aldrig: 3 procent (2 procent)
Tveksam, vet ej: 0 procent (0 procent)

De som inte handlar ekologiskt fick frågan:
Varför brukar du avstå från att handla ekologiskt?
Det är för dyrt: 42 procent (43 procent 2018)
Det är inte bättre än traditionellt framställda matvaror: 33 procent (27 procent)
Jag köper alltid samma varor på rutin: 9 procent (14 procent)
Jag har inget intresse av det: 8 procent (7 procent)
Annat: 6 procent (6 procent)
Vet ej: 0 procent (1 procent)

Undersökningarna genomfördes som onlineintervjuer den 7–18 februari 2019 respektive den 29 maj–6 juni 2018.

Toinen juttu samasta asiasta:
https://www.aktuellhallbarhet.se/hogt-pris-en-orsak-till-sankt-forsaljning-av-ekologisk-mat/

[Heikki Jokipii]

Tätä en oikein ymmärrä:

Nej till dispens för Buctril mot ogräs i lök

Päättääkö torjunta-aineiden turvallisuudesta EU vai Ruotsi? Tällainen pattitilanne on kuitenkin mahdollinen:

Kemikalieinspektionen har beviljat dispens i två år för Buctril, men anser nu att dispens inte ska kunna användas som ett alternativ till godkännande. Det verksamma ämnet i Buctril ska dock utvärderas på EU-nivå och i väntan på det vill inte tillverkarna göra en formell ansökan.

– Svenska odlare hamnar dessvärre i kläm av regelverken. Buctril är godkänt i de flesta EU-länder, men den svenska marknaden och användningen är så liten att tillverkarna inte driver en tillståndsprocess i Sverige eftersom det kostar stora pengar, säger Agneta Sundgren i ytterligare ett uttalande.

(lihav. HJ)

Mutta jos se on tuolla tavalla sallittu aine, miksei sitä osteta noista toisista EU-maista? Ja jos hyväksyntä täytyy aina vahvistaa erikseen kussakin maassa, ei siinä ole järkeä ja se sotii koko EU:n ideaa vastaan. Eikä esim. sähkölaitteiden kanssa niin menetellä, vaikka riskinsä on niissäkin. Jos se kuitenkin on tarpeen, miksei Ruotsi ole sitä tehnyt, ja nuo muut EU-maat ovat? Suomikin on niiden hyväksyjien  joukossa, kertoi netti.