Miksi luomu (kuitenkin) on niinkin suosittua kuin se on?

[Jarrumies]

Tässä tarinassa ja sen kaltaisten suosion selitysmallissa on runsaasti samankaltaisuuksia "luomun tarinan" kanssa:

Valheenpaljastaja: Juttu festareille karanneista vanhuksista ei ollutkaan totta – varo liian täydellistä tarinaa
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/08/19/valheenpaljastaja-juttu-festareille-karanneista-vanhuksista-ei-ollutkaan-totta?utm_source=newsletter&utm_medium=email&utm_campaign=ylefi&utm_content=2018-08-19

Ja tässä meneillään oleva projekti Kertomuksen vaarat, jossa tämänkaltaisia tarinoita oikein tutkitaan:
https://www.facebook.com/KertomuksenVaarat/

Tuonne voi ilmoittaa kyseisiä tarinoita.

Ylläpitäjä Jokipii voisi ilmoittaa luomun tarinan tuonne perustelevan saatekirjelmän kera.

[Heikki Jokipii]

Tässä kerrotaan Saksassa tehdystä tutkimuksesta, ja lupaillaan vähän seltyksiäkin asialle:

Survey on organic food: What’s behind the hype?

Vaan mahtaako niitä kuitenkaan tuossakaan tutkimuksessa tulla?

Hypestä puheenollen. Artikkeli luo kuvaa mm. väliotsikoillaan, että luomun kysyntä olisi rajusti kasvamassa. Kuitenkin luvut tuovat esille aika lailla vakaana pysyvän tilanteen.

Sivuasiana. Olisi kiva tietää tarkemmin, miten ihmeessä saksalaiset on saatu tällä tavalla peloteltua:

Up to 80% of Germans do not want genetic engineering to be used in the fields or on their food.

Ja ehkä kytkeytyykö tuo asia luomun suosioon siellä, ja kuinka vahvasti.

[Heikki Jokipii]

Tätä aihetta on juuri Vaasassa pyöritelty jo vuosia, nyt se on tuottanut väitöskirjan:

Organic is the new black : Sending and interpreting reputational signals in the context of organic food choices
Puska, Petteri (2019-02-12)

Kuluttajat usein kertovat suosivansa luomuruokaa maukkauden, terveellisyyden ja eettisten seikkojen vuoksi. Luomua saatetaan kuitenkin suosia myös syistä, jotka ovat sosiaalisesti ei-hyväksyttyjä ja tiedostamattomia. Kolmen artikkelin kautta väitöskirja pyrkii vastaamaan kysymykseen, mikä on luomuruoan kuluttamisen maineellinen signaaliarvo erilaisissa sosiaalisissa konteksteissa.

Tuolla tutkimuksella odotetaan sitten olevan käytännön soveltamismahdollisuuksiakin:

Tulokset osoittavat, että luomua ympäröi huomattavan vahva mainesymboliikka. Käytännössä, maineellisten aspektien korostaminen luomun myyntiympäristöissä saattaisi olla tehokas lähtökohta niiden menekin parantamiselle huolimatta korkeaksi mielletystä hinnasta.

Miksi niiden menekkiä pitäisi parantaa, sitä ei tuon tutkimusselosteen mukaan kuitenkaan pohdita. Onko "signaaliarvo" riittävä syy? No, monelle siis on. Ja kyllä se hyväksi syyksi kelvannee myös myyjälle.

[Heikki Jokipii]

Tässä artikkelissa selostetaan ehkä hieman laajemmin kyseistä väitöskirjaa:

Syötkö luomua näyttääksesi hienostuneelta, varakkaalta ja epäitsekkäältä – uuden tutkimuksen mukaan näin tehdään

Tuossakin artikkelissa tuodaan esille, että tuloksia voisi käyttää luomun markkinoinnissa. Mutta eikö yhtä hyvin jotain tämäntapaisia tuloksia ...

Kun tutkimuskohteille oli esimerkiksi uskoteltu, että heitä tarkkaillaan, luomuna tarjottu ruokanäyte jopa maistui paremmalta.

– Huomionarvoista tässä on se, että ruokanäyte ei todellisuudessa ollut edes luomua vaan ihan perinteisin menetelmin tuotettua. Ruoan kuluttajat vaikuttaisivat siis kääntyvän herkästi vihreiksi, kun maine on pelissä, Puska sanoo.

... voisi käyttää luomun antimainonnan pohjana? Kuluttaja, olet mennyt halpaan! Älä mene enää!

PS. Tai: noinko yrität näyttää hienostuneelta, varakkaalta ja epäitsekkäältä? Älä luule! Selkäsi takana todella fiksut sinulle vain naureskelevat ...

[Heikki Jokipii]

Luomu Keski-Suomi Facebookissa (21 tuntia ·):

Luomusta tehty väitöskirja mieskuluttajan näkökulmasta.

Jutussa mainitaan mm. että luomua kannattaisi markkinoida eri seuduilla juuri sille seudulle sopivilla väittämillä.

https://yle.fi/uutiset/3-10651397

Se on heidän toiveikas tulkintansa tuloksista.

Meidän toiveikas tulkintamme voisi olla, että on seutuja, joilla luomua ei kannata yrittää markkinoida lainkaan. 

[Heikki Jokipii]

Lauri Reuter twiittasi 20.2.19 tuohon väitöskirjauutiseen:

#Luomu on uusi musta! Mutta onko mustaa vain keisarin uudet vaatteet? Huikean kiinnostava väitös siitä, miten luomun arvo rakentuu mainesymboliikasta. Pitäisikö meidän avata silmiä sille, ettei luomun suosio ehkä perustu niin paljon tuotantomenetelmiin?

Pitäsikö meidän hiukan varoitella Reuteria siitä, että kun silmiä asiassa ryhtyy availemaan, ja suomukset alkavat silmilltä pudota, niin sille ei sitten ole loppua? 

[Heikki Jokipii]

Tämä mainostoimistokin kommentoi näin:

Vastuullisuus on uusi musta – paitsi, jos se osoittautuukin hiilenmustaksi

Luomusta saatu imagohyöty muiden silmissä kuitenkin luultavasti himmenisi, jos saman henkilön seuraavat ostokset olisivatkin tunnetusti ympäristölle haitallisia, lapsityövoimalla tuotettuja ja muoviin yksittäispakattuja.

Jaa-a. Nuo muut haitat tunnetaan huonommin, mutta yleisesti kyllä tunnetaan luomun ylenmääräinen muoviin pakkaaminen. Se ei ole estänyt noita imagohyötyjä muodostumasta, siihen tapaan kuinka Puska väitöskirjassaan kuvaa.

[Heikki Jokipii]

Uudenkaupungin Sanomissa tulkittiin noita tuloksia reippaammin:

Ruoka on viesti

Petteri Puskan tuore väitöstutkimus luomuruoasta tukee tätä olettamusta. Siinä tutkittiin, miten luomuruokaa suosivaan mieheen suhtauduttiin pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Pohjanmaalla. Hesassa päin luomufanilta vaikuttava mies saa kunnioitusta ja ihailua osakseen, mutta eteläpohjalaisella maaseudulla on toisin. Siellä luomua suosiva mies saattaa saada turpiinsa nakkikioskin jonossa.

Muutoinkin tuo sosiologi Virpi Adamssonin pakina on aika hauska.

[Heikki Jokipii]

Lauri Reuter twiittasi 20.2.19 tuohon väitöskirjauutiseen:

#Luomu on uusi musta! Mutta onko mustaa vain keisarin uudet vaatteet? Huikean kiinnostava väitös siitä, miten luomun arvo rakentuu mainesymboliikasta. Pitäisikö meidän avata silmiä sille, ettei luomun suosio ehkä perustu niin paljon tuotantomenetelmiin?

Pitäsikö meidän hiukan varoitella Reuteria siitä, että kun silmiä asiassa ryhtyy availemaan, ja suomukset alkavat silmilltä pudota, niin sille ei sitten ole loppua? 

Joka tapauksessa Reuterin silmät ovat jatkaneet avautumistaan:

Lauri Reuter. Luomumaito myy mutta osin väärin perustein – paremmat vaihtoehdot ovat tulossa.

VTT:llä on tehty bioreaktorissa maitoa – ilman lehmää. Perfect Day myi ensimmäisen erän jäätelöä, johon heraproteiinit oli tuotettu mikrobien avulla ja New Culture kertoi valmistaneensa mozzarellaa ilman eläimiä.

Eläinten hyvinvointi ja maidon ympäristövaikutukset kiinnostavat nyt enemmän kuin ikinä. Pitääkö suomalaisen (lehmän)maidontuottajan olla huolissaan? Ei.

Loput maksumuurin takana. Mutta Reuterin vaihtoehto kyllä sitten hyppää aika pitkän loikan. Hänen "kuhertelunsa" luomun kanssa taitaa olla ohi.

[Heikki Jokipii]

Tuon Lauri Reuterin artikkelin suojauksissa ja osoitteessa oli jotain häslinkiä, mutta nyt se löytyy avoimena ja ilmaisena täältä:

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/vieraskolumnit/artikkeli-1.474699

Kyllä hänen erityisrakkautensa luomuun alkaa olla hiipumassa, ellei sitten kokonaan ohi. Tuon jo lainatun alun jälkeen hän jatkaa:

Lehmä on hyvä väline muuttaa nurmi ihmisravinnoksi ja suomalaisessa ympäristössä sille on paikka vielä pitkään. Maito ei kuitenkaan ole vain maitoa. Tuotantotavalla on iso merkitys sekä ympäristölle että eläimen hyvinvoinnille.

”Maitoa ilman lehmää” on helppo viesti. Ilmastopäänsärky ja eläintenkärsimysahdistus lähtevät heti.

Lehmätön maito vaan ei ole vielä kaupassa. Parempi, lehmää käyttävä, tuotantotapa on sen sijaan hankala viestiä. Siksi luomu myy. Se on helppo nyrkkisääntö monimutkaisiin valintoihin. Väitän, että liian helppo – eikä kestä tulevaisuutta.

Tärkeimmät syyt ostaa luomua ovat mielikuvia. Todellisuudessa makuero on illuusio. Ravitsemuksellinen ero on korkeintaan teoreettinen, ja kaikki suomalainen maito on turvallista. Hyödystä ympäristölle on vain ristiriitaista näyttöä ja pahimmillaan luomu on taakka luonnolle. ”Luonnonmukaisuus” itsessään on melko hähmäinen mielikuva.

Yhdessä luomumaito on kuitenkin onnistunut: eläinten hyvinvoinnissa. Se vaan on niputettu kiusallisesti yhteen jopa homeopaattiseksi menevän hötön kanssa.

Sitten hän keskustelee eläinten (ja ympäristön) hyvinvointimerkistä, ja siitä, meneekö sen viesti läpi. Toivon mukaan jollakin tavalla, ja sitten:

Marketissa suloisen yksinkertainen mielikuva vielä voittaa. Peli muuttuu, kun purkki ostetaan verkosta. Ja kohta se ostetaan.

Suomessa voidaan ja osataan tuottaa tulevaisuutta kestävää maitoa. Se on ympäristön kulmasta kestävää ja lehmän on valvotusti mukava olla. Sitä maitoa me kaikki oikeasti halutaan.

[Heikki Jokipii]

Tässä yritetään etsiä selitystä siihen, miksi juuri varakkaat lankeavat kaikenlaiseen ruokaa koskevan näennäistieteen ansaan:

From GMOs to BPA, why the wealthy are more likely to fall for food pseudoscience

Noin Amerikassa, mutta etteikö vain olisi samansuuntaisesti Suomessakin?

[Heikki Jokipii]

Statusta pukkaa:

Hanki arvostusta ostamalla luomuruokaa!

Kyse on ilmeisesti edelleen samasta Petteri Puskan vetämästä projektista, josta on jo edellä kerrottu. Edelleen hyödyntämismahdollisuuksia mietitään näin:

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää  markkinoinnissa esimerkiksi etsimällä keinoja konservatiivisten henkilöiden positiivisten asenteiden kääntämiseen lisääntyviksi todellisiksi luomuostoksiksi. Näin ollen mainehyötyjä voidaan hyödyntää luomun menekin edistämisessä.

Mutta edelleen on voimassa ehdotuksemme, että tuloksia voi hyödyntää toisinkin päin:

Tuossakin artikkelissa tuodaan esille, että tuloksia voisi käyttää luomun markkinoinnissa. Mutta eikö yhtä hyvin jotain tämäntapaisia tuloksia ...

Kun tutkimuskohteille oli esimerkiksi uskoteltu, että heitä tarkkaillaan, luomuna tarjottu ruokanäyte jopa maistui paremmalta.

– Huomionarvoista tässä on se, että ruokanäyte ei todellisuudessa ollut edes luomua vaan ihan perinteisin menetelmin tuotettua. Ruoan kuluttajat vaikuttaisivat siis kääntyvän herkästi vihreiksi, kun maine on pelissä, Puska sanoo.

... voisi käyttää luomun antimainonnan pohjana? Kuluttaja, olet mennyt halpaan! Älä mene enää!

PS. Tai: noinko yrität näyttää hienostuneelta, varakkaalta ja epäitsekkäältä? Älä luule! Selkäsi takana todella fiksut sinulle vain naureskelevat ...

[Heikki Jokipii]

Vaikka hän tietysti pysyy päävastustajanamme, onnittelut syntymäpäivän johdosta.

Kun itse täytin jotain pyöreitä, työpaikalla kysyttiin, mitä nyt tuntuu. Mahtavalta, vastasin, jos olisin tiennyt, olisin täyttänyt paljon aikaisemmin.

Jaa-a, aika kuluu. Tämä tarkoittanee, että Marja-Riitta Kottila kohta lähtee eläkkeelle:

Pro Luomu etsii uutta toiminnanjohtajaa

Kun sekin on tullut koettua, onnittelut senkin johdosta. 

Pro Luomussa tapahtuu nyt henkilömuutoksia. Toisaalla olemme uumoilleet, että myös sen pitkäaikainen puheenjohtaja saattaa vaihtua, kun Ilkka Alarotu on ryhtynyt S-ryhmässä hoitamaan uusia tehtäviä.

[Heikki Jokipii]

Niinhän se tarkoitti. Ja nyt on tämä tapahtunut:

Pro Luomun uudeksi toiminnanjohtajaksi Aura Lamminparras

Pro Luomu ry:n toiminnanjohtajaksi on nimitetty 1.1.2021 alkaen maatalous- ja metsätieteiden maisteri ja agroekologi Aura Lamminparras. Hän on toiminut aiemmin Pro Luomussa asiantuntijana.
[...]
Pro Luomun toiminnanjohtajan tehtävä vapautuu, kun Pro Luomua alusta lähtien vetänyt toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila jää eläkkeelle.

PS. Vallanvaihto sujuu paljon sopuisammin kuin eräässä toisessa äskettäin mediassa kerrotussa tapauksessa. Vanha ja uusi eli tuleva toiminnanjohtaja kirjoittivat yhdessä tiedotteen/yliön.

Josta me taas osaamme nähdä, että vetäjävaihdos tuskin tuo mukanaan mitään muuta muutosta.

PS. Tietysti se tuo sen muutoksen, että nyt on myös asiantuntijan virka auki tässä tiimissä:

https://proluomu.fi/yhteystiedot/

[Heikki Jokipii]

Pro Luomussa tapahtuu nyt henkilömuutoksia. Toisaalla olemme uumoilleet, että myös sen pitkäaikainen puheenjohtaja saattaa vaihtua, kun Ilkka Alarotu on ryhtynyt S-ryhmässä hoitamaan uusia tehtäviä.

Voipi olla, että olemme oikein uumoilleet:

https://proluomu.fi/pro-luomun-syyskokous-2020/

Jos sinua tai organisaatioissa jotakuta toista kiinnostaa Pro Luomun puheenjohtajuus tai hallitustyöskentely, ilmoitathan siitä Pro Luomun toiminnanjohtajalle 25.11. mennessä. Lähetämme päivitetyn tiedon ehdokkaista sekä kokousaineiston kaikille kokoukseen ilmoittautuneille. Myös varsinaisessa kokouksessa voi asettua ehdokkaaksi, mutta etäkokouksen sujuvoittamiseksi toivomme ehdokkuuksia mielellään jo etukäteen.