Raili Leino kertoo asian aika ymmärrettävästi kolumnissaan:
Luomun paremmuus on uskon asiaValitettavasti tuon linkin kautta ei pääse lukemaan kuin pienen alun, kun tiedosto on vain maksaville asiakkaille, mutta sitä voi kiertää pistämällä googleen "raili leino luomun paremmuus" ja sitä googlen antamaa linkkiä klikkaamalla pääsee lukemaan koko jutun. Sama koskee kaikki Tekniikka & Talous -lehden maksullisia juttuja
Luomun asema on pelkästään median määrätietoisen rummutuksen tulos. Mutta kun jonkin asian lukee lehdestä ja kuulee radiosta uudelleen ja uudelleen, alkaahan sitä pitää totuutena. Varsinkin, kun luomuun liitetään kaikki hyvät tarkoitusperät: terveellisyys, ekologisuus ja eläinten hyvinvointi.
Ajatellaanpa poliitikkoa, jonka eteen luomumyönteinen toimittaja tuo mikrofonin ja esittää kysymyksen:
Kannattatteko luonnonmukaista viljelyä, jossa pyritään viljelemään ilman myrkyllisiä kemikaaleja, joiden kaikkia haittavaikutuksia ei tunneta ja ilman keinotekoisia lannoitteita, jotka kuluttavat luonnonvaroja?
Vaaditaan aika kovanahkainen poliitikko, joka uskaltaa vastata, että en kannata, koska hän jo mielessään näkee sen, kuinka sitä vastausta käytettäisiin häntä vastaan lukemattomat kerrat.
Vaikka hän ei ikinä olisi ostanut yhtään luomutuotetta, eikä tulisi koskaan ostamaankaan, hän vastaa taatusti kannattavansa, jos kysymys esitetään noin. Sitten lehdessä lukee, että poliitikko Matti Mattilainenkin kannattaa luomua ja kuvassa hymyilevä Matti Mattilainen.
Tai sitten kysytään, että kannatatteko luonnonmukaista eläintuotantoa, jossa eläimiä kohdellaan hyvin?
Luomusäännöt eivät velvoita viljelijää kohtelemaan eläintä yhtään sen paremmin kuin missään muussakaan tuotantomuodossa, vaan luomusäännöt vain lisäävät eläimen tilaa muutamia senttejä, velvoittavat rakentamaan määrätyn levyiset ikkunat navettaan, tai ruokinnassa täytyy noudattaa määrättyjä byrokraattisia sääntöjä, mutta voiko kukaan vastata tuollaiseen kysymykseen että en kannata?
Raili Leino:
Eläinten hyvinvoinnilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että niille syötetään tiettyjen rituaalien mukaan kasvatettua rehua, jonka jokainen vaihe on kirjattu ylös raskaan byrokratian kautta. Eläinten hyvinvointia voi ja pitääkin parantaa ihan riippumatta siitä, onko rehu kasvatettu apulannalla vai lehmänlannalla.
Sitten jos toimittaja kysyisi, että kannatteko luonnonmukaista eläintuotantoa, jossa eläimille tuodaan rehua Kiinasta ja Romaniasta saakka ja luonnonmukaisessa tuotannossa olevien eläinten terveys on vaarassa rehupulan takia, niin poliitikon vastaus voisi olla aivan toinen.
Tämä kysymyksenasettelu olisi täysin rehellinen, ainakin Vihreän Langan uutisen mukaan, sillä näin asiat olivat ainakin muutama vuosi sitten, enkä tiedä, onko asiaan tullut parannusta.
Kallis rehu ajaa luomulihan tuottajia alalta”Luomuvalkuaisrehua on saatavilla niin pieniä määriä, että niiden hinta nousee mielettömän korkeaksi. Rehua joudutaan rahtaamaan nautakarjalle esimerkiksi Kiinasta ja Romaniasta”, Vilkuna sanoo. Vilkunan mukaan rehupula uhkaa jopa joidenkin eläinten terveyttä.
Mutta en ole nähnyt yhdenkään toimittajan esittävän kysymyksiä tiedettyjen tosiasioiden pohjalta, vaan ne esitetään sinänsä kauniiden mielikuvien pohjalta.
Lisäksi "luomu" sanana on saanut merkityksen, jolla painotetaan kaikkea hyvää ja luonnollista. Lehdessä voi lukea, että kesällä vauvan kannattaa antaa juosta aivan luomuna ilman vaippaa. Kesällä kannattaa kävellä luomuna ilman kenkiä, saattaa urheilulääkäri opastaa lehdessä jalkavaivoista kärsiviä ja niin edelleen. Missien pitää olla luomuja, eli kehon määrätystä osasta ei saa löytyä keinotekoista uloketta, tai muuten hän on huono missi jne jne jne....
Siinä saisivat mainosmiehet raapia päätään, jos luonnonmukaisen viljelyn nimeksi olisi aikoinaan johdettu laiskasti englannista suoraan vaikkapa orgaaninen viljely. Valion orgaaninen maito. Näyttäisi todella myyvältä purkin kyljessä ja suorastaan houkuttaisi ostamaan? Tulisi lähinnä mieleen ikävystyttävä koulun kemia, eikä mikään positiivinen ja hyvä asia. Tai eloperäinen viljely? Eloperäinen maito?
Luonnonmukainen ja siitä johdettu luomu on mainosmiehen unelma. Iskevä ja täynnä hyvää mielikuvaa ihan ilmaiseksi.
Tehoviljely kuullostaa juuri niin ikävältä, kuin nimestä voisi mielikuvien kautta ymmärtää. Ja kun laitamme samaan lauseeseen tehoviljelyn, sekä luonnonmukaisen viljelyn ja harrastamme hiukan psykologista vastakkainasettelua, niin kumpikohan sen psykologisen sodan voittaa, etenkin asioiden oikeasta tilasta tietämättömän ihmisen kohdalla?
Mielikuvien kautta se luomun tämän hetkinen suosio, tosin pieni suosio on saatu aikaan.
