Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet

[Heikki Jokipii]

Tästä uutisesta ...

Juustoportista Euroopan ensimmäinen meijeri, jolla kansainvälinen sertifikaatti eläinten hyvinvoinnista

... tulee tieto, että tällainen sertifikaatti on siis olemassa. Missä määrin se olisi laajemminkin käytettävissä? Eläinsuojelulain minimivaatimusten täydentäjänä? Jos sellaista tarvitaan tai halutaan?

Käsitän tuosta, koska ko. meijeri suosii nk. vapaita lehmiä, ettei kyseiseen sertifikaatin ole sotkettu luomuaatetta. Menetelmässä on selvästi myös pyrkimystä objektiivisuuteen:

WQ-menetelmä mittaa Juustoportin mukaan hyvinvoinnin toteutumista eläimestä. Näin ollen hyvinvointia voidaan mitata toistettavasti, riippumatta eläimen pitopaikasta.

Tietoa minulla ei kyllä ole, miten mittaukset tehdään.

[Heikki Jokipii]

Maksumuurin takana, mutta olennainen sanoma selviää jo otsikosta:

Lohjalainen maidontuottaja: ”Parsinavetoita turha kieltää, poistuvat ilman pakkoakin liian työläinä”

Lausuntokierrokselle lähtevä eläinsuojelulakiluonnos sallisi parsinavetat jatkossakin, mutta veisi niiltä investointituet.

Näin siis tuottavuusnäkökohdat tukevat eläinsuojelullisia!

[Matti Pekkarinen]

Hyönteisten käyttämisessä ihmisravinnoksi on tosiaan monia eettisiä ongelmia. Semmoisina vähemmän esilletuotuina tällaisiakin (esimerkkieläimen muurahainen):
-   miten muurahainen eettisen hellävaraisesti tainnutetaan ennen tappamista/veren laskua?
-   miten estetään, etteivät mahdollisesti toiset tapettavaksi tulevat muurahaiset pelästy ja mene paniikkiin?
-   ei kai vaan muurahaisia pakolla raahata jalasta tai muusta elimestä vetäen tappopaikalle. Puhumalla suostuttelu olisi hyväksyttävintä.

-   On tapettava tuhansia eläimiä, että yksi ihminen elää päivän.
Mielestäni jopa suhteellisen eettiseltä hyönteisruualta kuulostaisi (seosruoka tosin) vaikkapa hevosmuurahaispata. Seossuhde fifty-fifty. Yksi hevonen, yksi muurahainen.

[Heikki Jokipii]

Vaimoni tuntee jostain syystä syvää epäluuloa ötökkäruokaa kohtaan. Ehkä häntä voisi totuttaa ajatukseen tuolla sinun reseptilläsi.

***

Taitaa muuten ikimuistoinen sanonta lehmän hermoista olla harhaanjohtava, jos tähän on uskominen:

Stressitön lehmä on tyytyväinen lehmä - nämä tekijät vähentävät lehmien stressitasoja

Erityisesti nämä olivat tutkimuksessa yllättäviä havaintoja:

Yllättävämpiä stressitekijöitä lehmille olivat kirkkaat värit sekä suuret tumman ja vaalean värin kontrastit. Tutkimuksen mukaan lehmät eivät myöskään pitäneet vesilätäköistä.

Näiden tekijöiden poistaminen laski tutkimuksessa lehmien stressitasoja. Pienilläkin asioilla voi siis olla vaikutusta lehmien hyvinvointiin.

[Matti Pekkarinen]

Joo kyllä siedätystä tarvitsisin minäkin... aloitettava olis tuommoisella muurahaiskarhu- tai hevosmuurahais-sekaruualla, ja oltava sittenkin hyvät ruokajuomat (Kekkosen tapaan: oli tarinan mukaan Venäjällä aterialla nielaissut herkkuna tarjotun etanan tms, ja heti perään vodkaa, ja sanonut, että jos tulet ylös, niin et ainakaan tule selvin päin...)

[Heikki Jokipii]

Mielestäni jopa suhteellisen eettiseltä hyönteisruualta kuulostaisi (seosruoka tosin) vaikkapa hevosmuurahaispata. Seossuhde fifty-fifty. Yksi hevonen, yksi muurahainen.

Vai oletko kuitenkin turhan optimistinen asian eli tuon ruokareseptisi suhteen?

Monessa osassa Eurooppaa, ainakin Englannissa, voi syntyä valtava haloo eli meteli siitä, että se sisältää hevosta.

[Matti Pekkarinen]

Nojooo... tunneseikkoja. Hirvikärpäskeitto olisi ehkä "sallitumpaa".

[Heikki Jokipii]

Minusta tämä juttu osoittaa vain yleisesti sen ...

Isojen robottinavetoiden luomulehmät pääsevät Tanskassa laitumelle

... että robottinavetat ja lehmien ulkoilu on mahdollista yhdistää. Myös tavanomaisessa karjataloudessa.

Ohitan nyt tässä artikkelin luomuhehkutuksen. Toteanpahan vain, että mitään vertailua tavanomaiseen ei tuossa edes yritetä. Mutta useimpia tuossa esitettyjä niksejä voi hyvin tavanomainenkin tila käyttää. Ilman, että varsinaisesti voitaisiin sanoa opitun luomulta jotakin. Päinvastoin kuvittelisin, että lisäämällä tuohon muutamia tehoviljelyn niksejä, saataisiin tuo toimimaan vieläkin paremmin. Esim. vaikka tekemällä glyfosaatilla alkukeväästä tai jonain muuna ajankohtana rikkakasveista selvää?

Nämä rajat saattavat Suomessa olla hiukan toisin:

Tanskan säädösten mukaan luomulehmien laidunkausi alkaa huhtikuun alussa ja päättyy marraskuun koittaessa.

[Heikki Jokipii]

Tästä Helsingin kaupungin tiedotteesta tai uutisesta:

Joulun makuja ja tunnelmaa kauppahalleissa ja toreilla

Annan Villilihasta löydät jälleen kaikki jouluherkut, kuten tilateurastettuja luomukinkkuja, laidunkalkkunoita Närpiöstä ja Tammisaaresta Pienen saaristolaisleipomon käsintehtyjä joululaatikoita.

(lihav. HJ)

En saa heti kiinni, mitä lisäarvoa on sen enempää kuluttajalle kuin siallekaan siitä, että teurastus tapahtuu tilalla. Kuljetuksen välttäminen, kenties? Eläinten kuljettamisessa on Euroopassa mainittu olleen ongelmia, mutta eivätkö ne ongelmat ole pitkälle ratkaistu? Minusta esim. keskustelussa eläinsuojelulaista ei eläinkuljetuksista ole juuri tai lainkaan puhuttu?

[Heikki Jokipii]

Pieni muutos nyt sallittuun ulkonapitoaikaan ..

Lintuinfluenssan riski pieneni – Siipikarja pidettävä sisällä maalis–toukokuun ajan

... mutta tätä muutosta on pidettävä oikeudenmukaisena:

Kielto pitää lintuja ulkona ei enää muuta ulkokananmunien statusta. Tänä syksynä voimaan tulleen komission asetuksen mukaan kananmunia voi myydä ulkokananmunina, vaikka kanat olisivat olleet eläintautisyistä sisällä 16 viikkoa.

Luomukanathan ovat saaneet säilyttää statuksensa koko ajan, vaikka ovat nekin olleet sisällä, samoista syistä. Oikein siis tavallaan, vaikka kieltämättä samalla myös EU:n luvalla valehtelemista,  kumpikin tapaus.

[Heikki Jokipii]

Keinolihan kehittäminen etenee (ks. edellä  09.09.17 ) mutta onko keinomaidon kehittäminen jo pidemmällä:

Milk without cows: Commercialization of synthetic dairy products in the works

Molemmilla on seurauksensa eläinsuojelulle - mutta myös muulle, koko maataloudelle!

Tuossa keinomaidossa ei ole oikeastaan kyse maidon korvikkeesta, kuten erilaisissa "kasvimaidoissa", joita on jo kaupassa, vaan tavallaan "oikeasta" maidosta, joka vain on tehty ilman lehmää.

[Heikki Jokipii]

Lähtee lausuntokierrokselle:

Ei enää sukupuoliyhteyttä eläimen kanssa, turkin värjäystä tai teurastusta ilman tainnutusta – Lakiehdotus eläinten hyvinvoinnista julkaistiin

SEY lähes automaattisesti näkee esityksessä "vakavia puutteita". Kuten jo edelläkin sanottu, minusta niitä on vaikea nähdä. Ja jos jotain lisää vielä kaivataan, niin onhan aina mahdollisuus kehittää se eläinten hyvinvointimerkki, jossa lisävaatimukset on otettu huomioon. Mutta kaikkia koskevana tuo esitys vaikuttaisi varsin kelvolliselta. Tietysti olettaen, että sitä sitten noudatetaan. Ja valvotaan!

(Varmaan tuo sukupuoliyhteyden esille ottaminen innostaa irvileukoja keksimään vitsejä, kuten 1960-luvullakin, että maaltapako lisääntyy jne. Mutta ne käsiteltäköön tuolla huumoriosastollamme.)

Toivottavasti uskonnollisessa teurastuksesta keksitään kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu: siinähän ei käytännössä tänä päivänäkään mitään ongelmia ole.

[Heikki Jokipii]

Jos on näin ...

Afrikkalainen sikarutto jatkaa leviämistään

... ja jos toisaalta radiosta kuulin, että Porvoon tiellä oli samana päivänä ollut kaksi villisikakolaria, eli niitä on Suomessa  varmasti liikkeellä, niin tuon ulkosikojen aitauspakon lykkääminen vasta kesäkuussa voimaan tulevaksi, kyllä minusta kuulostaa elämiseltä riskillä. Hieman vastuuttomalta. Ja myös leväperäsyyden suosisimiselta. Toisesta tuohon liitetystä uutisestahan selviää ...

Haku avataan uudelleen – vain 36 tilaa haki tukea uusiin sika-aitauksiin

... että kyseisillä sikatilallisilla kyllä oli aikaa hoitaa asia kuntoon. Mutta ehkäpä asiantuntijat MMM:ssä ovat arvioineet, että Suomessa on varaa tuo riski ottaa?

[Heikki Jokipii]

Tässä nyt olisi eräs esimerkki vapaaehtoisesta hyvinvointimerkistä.

Valio maksaa lisähintaa vastuullisesta maidosta: "Edellytys sille, että maitotuotteet pysyvät houkuttelevina"

Ottamatta kantaa siihen, että systeemi on tavallaan yksityinen. Sen ehdot ovat kuitenkin julkisia. Näissä ehdoissa on järkeä:

Eläinten paremman elämän edistäminen tarkoittaa muun muassa, että maitotilan karja on suunnitelmallisen terveydenhuollon piirissä ja kuuluu nautojen terveydenhuoltorekisteriin Nasevaan.

Vastuullisuuslisän saaminen edellyttää myös säännöllistä sorkkaterveyden seurantaa ja kivunlievitystä nupoutuksessa. Useimmilla tiloilla on näin toimittu jo pitkään.

[...]

Tuotantotapaohjeiden mukaan uuden navetan tulee olla pihatto, jossa lehmillä on vapaasti mahdollisuus ulkoilla tai laiduntaa. Tällä hetkellä noin 55 prosenttia valiolaisista lehmistä asuu pihatoissa.

*)

Mutta ei sen sijaan tässä:

Aiempien vuosien tapaan Valio vaatii tiloilta myös eläinten rehun soija- ja GMO-vapautta.

Tuossa ei ole mitenkään kyse eläinten hyvinvoinnista. Se on puhdasta kaupallista spekulaatiota ja oikein hyvä - tai paha esimerkki tästä ilmiöstä.

Niinpä jos tuossa olisi kyse yleisestä hyvinvointimerkistä, protestoisimme tuota voimakkaasti. Mutta Valiolla on Eviran mukaan oikeus yrittää noinkin tuotteitaan myydä.

__________

*) toinen asia on sitten, onko noissa kaikissa kyse jatkossa enää lisävaatimuksista. Esim. nupoutus kivunlievityksessä on tulossa uuteen eläinsuojelulakiin?

[Heikki Jokipii]

Villisikatarhauksen osalta on nyt käymässä näin:

Moni villisikatarhaaja luopuu eläimistä sikojen ulkonapitokiellon takia

Valittelivat mutta totesivat:

Sekä Kinnari että Reinikainen harmittelevat, että asetus valmisteltiin niin kiireessä. Aikaa reagoida ja toimia on ollut vähän.

”Mutta on toki todettava, että ne villisiankasvattajat, jotka aitaamisavusta aikovat hakea, ovat sitä jo varmasti hakeneet”, Kinnari arvioi.

Tietysti voidaan kysyä. mikä olisi saanut vapaana olevat villit villisiat ja itse tuon ASF-viruksen käyttäytymään niin, että viranomaisvalmisteluun olisi jäänyt kunnolla aikaa.

Miten käy nyt tavallisten sikojen liikuntaharrastuksen?