Tuottava Maa Turvattu Luonto

Yleinen kategoria => Yleinen Keskustelualue => Aiheen aloitti: Heikki Jokipii - 29.01.11 - klo:12:38



Otsikko: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 29.01.11 - klo:12:38
Emme ole käsitelleet asiaa tarpeeksi, mutta nyt sitten käsitellään!

Luomua – jota me täällä vastustamme – mainostetaan hyvin yleisesti sillä, että luomuviljelyssä (vaikka se muutoin olisikin ”huuhaata”) eläimiä kuitenkin kohdellaan hyvin.

Nyt ja näin avaamme keskustelun asiasta.

Tähän keskusteluun pyydämme nyt erityisesti meidän kannaltamme toisinajattelijoita osallistumaan, ja kertomaan meille, miksi luomu tässä suhteessa olisi hyvästä.

Olkaa hyvä.

PS. Katsokaa ohje satunnaiselle matkailijalle! (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=24.0)


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 29.01.11 - klo:14:24
"Alustukseksi" – vähän ehkä provokatiivisesti - vaikka pala HS:n pääkirjoituksesta ”Broileria à la Ross”:

Lainaus
Broilereiden luomutuotantoa ei ole Suomessa lainkaan, koska se aiheuttaa runsaasti kustannuksia. Broilereiden pitäisi muun muassa päästä ulos; talvioloissa tämän järjestäminen maksaa paljon ja on myös terveysriski.

Jostain muualta olen lukenut, että tavallinen broileri elää 40 päivää, luomubroileri (niissä maissa, joita niitä on, Suomessa ei ole) 80 päivää.

Jos ei ole vegaani, ja suostuu yleensä syömään broilerin, mikä tässä oli se olennainen ero?


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Matti Pekkarinen - 31.01.11 - klo:18:01
Kanan uutiset ... edelleen totta:
Kana-asia oli aiemmin esillä Kansan Uutisissa, joka julkaisi seuraavan kirjoitukseni, (vastineena Riina Simoselle):

Kanan hyvinvoinnista

Riina Simosen kirjoitus Kansan Uutisissa 30.3. kertoo vain kauniimman, "romanttisen" puolen luomukanan elämästä. Paitsi, että nuo kirjoituksessa kehutut munat ovat kovasti kalliita tavallisen kansalaisen ruuaksi, on asiassa muitakin seikkoja, joiden vuoksi saattaisi olla parasta käyttää halvempia, "tavallisia" munia:

1) Häkkikanalassa munintatulos on parempi. Tuotettua munakiloa kohden tarvitaan vähemmän rehua, rakennustilaa ja energiaa kanalan lämmitykseen.

2) Suomen Siipikarjaliiton selvitys "Miten munii luomukana" (Setälä 2002) kertoo, että kokeessa olleiden luomukanaloiden kanojen kuolleisuus 68 viikon aikana oli 16 %, kun vertailussa olleilla tavanomaisesti kasvatetuilla lattiakanoilla se oli 8%.

3) Maatalouden Tutkimuskeskuksen "Pitosysteemien vertailu munantuotannossa䠨Kiiskinen, Sillantaka 1998) kertoo, että kuolleisuus oli lattiakanoilla 6,3 %, pienhäkissä 3,1 % ja suurhäkissä 2,5 %. (Eli meillä vielä harvinainen suurhäkki olisi se paras vaihtoehto)

4) Tanskan eläineettisen neuvoston puheenjohtaja, professori Peter Sandö kertoi Tanskassa saaduista havainnoista Maaseudun Tulevaisuus- lehdessä näin: "Luomukanaloissa kuolleisuus oli keskimäärin 16%, mikä on 3-4 kertaa niin suuri kuin häkkikanaloissa. Jos kuluttajat ovat maksaneet ylihintaa luomukananmunista, heitä on harhautettu. Hinnalla ei ole edistetty kanojen hyvinvointia."

5) Lattia- ja luomutuotannon ongelmiksi tutkimuksissa mainittiin kuolleisuus, syynä kannibalismi, kasaantumisesta johtuva tukehtuminen, sairaudet, pedot ja tapaturmat.


Tietenkin kanan ja minkä tahansa muunkin olennon onnellisuus on muutakin kuin terveyttä ja pitkää ikää. Tärkeitä ne kuitenkin ovat. Luomutuotanto suo niitä kanalle huonommin kuin tavanomainen tuotanto.

Oma lukunsa on luomutuotannossa käytettävien rehujen tuottaminen. Äskettäinen MTT:n selvitys kertoo, että huonosta satotasosta ja luomusian hitaammasta kasvusta johtuen luomussa tarvitaan sikatilalla kaksinkertainen peltoala saman lihamäärän tuottamiseen, ja konetyötä ja polttoainetta yli kaksinkertainen määrä. KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ? Laskelma pätee suurin piirtein myös kananmuniin. Yhteiskunnan tukea luomuliha- ja munakilo tarvitsee selvästi yli kaksinkertaisen määrän, sillä tuki hehtaaria kohden on luomussa 100 euroa suurempi. Joten luomusta joudumme jokainen maksamaan, vaikkemme sitä söisikään.

Mikä tärkeintä: Luomussa tarvitaan suuri peltoala ja paljon maanmuokkausta (koska rikkatorjuntaan ei juuri muita keinoja ole "sallittu"). Niinpä eroosiota ja muita ympäristöhaittoja syntyykin enemmän kuin tavanomaisessa tuotannossa. Ja vähemmän voidaan jättää maata luonnolle. Tehokas viljely mahdollistaisi ympäristöllisesti ongelmallisten peltojen metsittämisen tai niiden käytön monivuotisten nonfoodkasvien viljelyyn.

HUOM: Perinteiset häkkikanalat kielletään vuoteen 2012 mennessä. Sijaan tarjotaan kerroshäkkejä, joka lienee ainakin yhtä hyvä kuin ylläolevassa tekstissä mainittu suurhäkki.



Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 19.02.11 - klo:15:41
Tänne ei nyt näytä tulevan – meidän kannaltamme – toisinajattelijoita. Liekö syynä se, että tänne nimimerkillä kirjoittaminen – meistä riippumattomista syistä - on jouduttu laittamaan hiukan vaikeaksi (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=24.0).

Mutta haetaan sitten näitä toisin ajattelijoita, itse. Animalia oli Ruokatiedon mukaan tehnyt tämän selvityspyynnön:

Kananmunien markkinointitavoista tehty selvityspyyntö kuluttaja-asiamiehelle (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1198805)

Siinä Animalia ei tykännyt harhaanjohtavista tuotenimikkeistä, mm. "orsikanoista" (joka vastaväite olikin kyllä oikeutettu).

Lainaus
Animalian mukaan markkinoilta löytyy jatkuvasti munia, joista puuttuu vaadittava leima. Lisäksi lattiakananmunien pakkauksista väitetään löytyneen häkkikanalan leimalla leimattuja munia.

Mutta en nyt ihan pääse jyvälle, mikä tässä olisi sitten se, mikä olisi OK.

Kaiketi nyt joku konsensus asiassa on, että perinteiset häkkikanalat olisivat  pahasta. Mutta nythän on näin:

Lainaus
Perinteiset häkit poistuvat Suomessa käytöstä tämän vuoden lopussa. Tämän jälkeen sallittuja tuotantomuotoja ovat varustellut eli virikehäkit ja lattiakanalat. Varustellussa häkissä on orsi, pehkua kylpemiseen ja kuopimiseen sekä pesä munimista varten.

Eikö asian pitäisi tämän jälkeen olla kunnossa? Animaliankin näkökulmasta? Eikö tuo "virikehäkki" ole vähintään hyvä kompromissi?

Ellei sitten Animalian väelle ole lapsena luettu (erittäin viehättäviä!) satuja Viirusta ja Pesosesta (https://fi.wikipedia.org/wiki/Viiru_ja_Pesonen) ja heidän kanoistaan? Ja ne on liikaa sisäistetty?

Näin voisi päätellä ainakin tästä Animalian kanala-sivulta (http://www.animalia.fi/animalia-toimii/toimintakohteet/tuotantoel%C3%A4imet/siipikarja/erilaiset-kanalat), jossa kaikkiin muihin  paitsi pienkanaloihin (jopa luomukanaloihin!) Animalialla oli jotain huomautettavaa.

Animalian ongelmana on tietysti se, että heidän ajattelussaan lopulta itse se juttu, että yleensä syömme eläimiä, ei ole oikein OK (http://www.animalia.fi/animalia-toimii/kasvissy%C3%B6nti). Jos olen oikein iymmärtänyt ja aavistanut?
 


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Matti Pekkarinen - 19.02.11 - klo:20:24
Siipikarjaliiton sivuilta on taidettu häivyttää luomulle haitalliset, "kuivat" tutkimustulokset ja korvattu ne munaruokaresepteillä ja luomusivuilla.
Laitoin asiasta juuri palautetta:
"Sivuiltanne ei löydy tutkimustietoa eri pitomenetelmien vaikutuksista kanojen terveyteen ja tuotokseen? Vai enkö vain löydä.
Onko pakko tyytyä pian 10v vanhaan (joiden selosteet teiltä kyllä sillin aikoinaan onneksi ostin): http://mattipekkarinen.net/lattiamunantuotanto.htm  ... sekä: http://mattipekkarinen.net/luomukanatutk.htm ?"


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 23.02.11 - klo:07:21
Helsingin Sanomatkin päätti osallistua keskusteluumme.  :)

Se osallistui julkaisemalla kirja-arvostelun Jonathan Safran Foerin juuri suomeksi ilmestyneestä kirjasta:

 Jonathan Safran Foer kuvaa lihan tehotuotannon kauhunäkymiä (http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Jonathan+Safran+Foer+kuvaa+lihan+tehotuotannon+kauhun%C3%A4kymi%C3%A4/1135264015409)

Mutta mahtaako keskustelu tuon kirjan pohjalta juuri edetä, kun se ainakin arvostelun pohjalta lähtee hyvin paljon siitä, että koko eläinten syönti (ja tappaminen, teurastaminen sitä varten) on  jo itsessään ”syntiä”.

Eli Animalian linja. Joka ei ole Suomessakaan enää kovin uusi ja yllättävä näkökulma.

Lisättynä lihan muilla synneillä, mm. kasvihuonepäästöillä jne.

Paperilehdessä tuo asenne tuli vielä selvemmin esiin. Otsikkonakin oli raflaavampi ”Paljonko kärsimystä on lautasella”, alaotsikkona ”Eläinten tehotuotannon seuraukset ovat monipuolisesti kauheita”.

Entä jutussa esiintyvä suomalainen asiantuntija? Mahdollisesti joku eläinlääkäri tai vastaava, niinkö? Ei, Animalian edustaja, tietysti (joka oli kirjoittanut ko. kirjaan Suomen tilanteesta).


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 04.03.11 - klo:07:40

HS aloitti sitten tänään viisiosaisen sarjan eläinten kohtelusta Suomessa.

On harmi, jos sitä ei tule nettiin.

Ensimmäinen artikkeli oli mielestäni hyvin tasapainoinen ja rauhallinen. Se olikin toimittajan kooste monen asiantuntijan ja toimijan näkemyksistä. Vaikka Animaliankin edustaja oli haastatelluissa mukana, se näkemys ei päässyt dominoimaan.

Yleisesti annettiin kuva, että Pohjoismaissa, Suomi mukaan lukien, asiat ovat hyvällä mallilla. Ja että rikkomukset johtuvat hyvin usein, tai pääosin ns. inhimillisistä tekijöistä, kuten väsymyksestä tai alkoholiongelmista.
 


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 30.03.11 - klo:19:54
Varsin kummallinen oli tämä HS:n yleisökirjoitus tänään.

”Luomutuotantoa ei pidä rajoittaa”

Kirjoittaja oli Helena Haajanen eläinlääketieteen lisensiaatti, Joroinen.

Alussa vedotaan eläinten hyvinvointiin ja lähdetään siitä, että luomu sen tuottaa:

Lainaus
Eettisen kotieläintuotannon kannattajat kaipaavat markkinoille luomulihaa. Naudan luomujauhelihaa on rajoitetusti saatavana. Sian ja siipikarjan lihaa ei juuri lihatiskeiltä löydy. Luomulihan saatavuus olisi kuitenkin vastaus kaikille niille kuluttajille, jotka eläinsuojeluepäkohtien vuoksi rajoittavat lihankulutustaan, mutta eivät ole siirtyneet kokonaan kasvisruokavalioon.

Mutta sitten lähdetään esittämään tätä:

Lainaus
On käsittämätöntä, että luomutuotannolle asetetaan rajoituksia, jotka lisäävät tuotantokustannuksia. Evira määrää, että luomusikoja ja -siipikarjaa voidaan ruokkia ainoastaan niin sanotulla luomurehulla vuoden 2012 alusta. Märehtijöillä tämä säännös on ollut voimassa jo muutaman vuoden.

Käsittämätöntä se voi olla, mutta asia on kyllä niin, että Eviraa tästä ei voi mitenkään syyttää. Luomuväki on ihan itse nämä rajoitukset keksinyt. Sitten on ”lobattu” EU niin, että se antaa omat luomudirektiivinsä. Joita Evira sitten vain soveltaa. Nythän koko luomuvalvonta voitaisiin ihan hyvin antaa luomuväelle, esim. Luomuliitolle, itselleen. Eräällä tavalla valtio ”hyvää hyvyyttään” tekee tämän asian luomuväen puolesta. Eikä ilman kustannuksia.

Aika kummallista, että eläinlääkäri saattaa olla näin ”pihalla” luomusäännöksistä ja niiden ”säätämisjärjestyksestä”.

Seuraava olisi ehkä itsessään puolijärkevää, ellei edellistä tekstiä olisi:

Lainaus
Nämä rehusäännökset ovat perusteettomia: tavanomaisesti tuotetun lihan suurin terveysongelma ei aiheudu rehuista, vaan antibioottijäämistä ja runsaan antibioottien käytön seurauksena moniresistentteistä bakteereista. Hyvissä olosuhteissa eläinten sairastuvuus ja antibioottien käytön tarve vähenevät oleellisesti, vaikka rehu olisi tavanomaisesti tuotettua.

Mutta vain puolijärkevää. Totta on ihan varmasti, että (lihav. HJ) ...

Lainaus
”tavanomaisesti tuotetun lihan suurin terveysongelma ei aiheudu rehuista”

... koska en tiedä, että se rehu ylipäänsä aiheuttaisi terveysongelmia, ainakaan meille ihmisille. Jolloin tietysti totta on myös, että

Lainaus
Hyvissä olosuhteissa eläinten sairastuvuus ja antibioottien käytön tarve vähenevät oleellisesti, vaikka rehu olisi tavanomaisesti tuotettua.

Mutta onko antibioottien käyttö eläimille Suomessa tuollainen ongelma?

Ja toinen kysymys: onko niiden äärimmäinen välttäminen taas sitten eläinten hyvinvoinnin kannalta hyvä, "eettinen" ratkaisu?


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 31.03.11 - klo:07:05
Odotetusti Evira vastasi (ylitarkastajat Juha Kärkkäinen ja  Beata Meinander):”Evira ei rajoita luomutuotantoa”

Ja juuri siihen tapaan kuin edellä sanoimme.

Lainaus
Luomutuotanto on tarkasti EU:n tasolla säädelty kokonaisuus, jonka osia ei voida tarkastella erillään toisistaan. Eläinten ja ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden lisäksi myös tuotannon ympäristövaikutukset ovat tärkeitä. Kaiken perustana on kasvintuotanto, jossa pyritään minimoimaan ulkopuolisten tuotantopanosten, kuten kasvinsuojeluaineiden, käyttö. Luomukotieläintuotanto perustuu siten luonnonmukaisesti tuotettuihin rehun raaka-aineisiin.

Eviran tehtävänä on valvoa lainsäädännön vaatimusten noudattamista ja tiedottaa muutoksista toimijoille ja kuluttajille. Tavoitteemme on vastedeskin varmistaa, että suomalainen kuluttaja voi luottaa, että luomumerkinnällä varustetut elintarvikkeet on tuotettu luonnonmukaisesti.

Olennaisinta on luultavasti tässä luomutuki. Ainoastaan sen takia oikeastaan on perusteltua, että asiaa valvoo valtio. Jos erillistä luomutukea ei olisi, kuluttajat voisivat kyllä luottaa Luomuliiton tms. vakuutuksiin, että tavara on luomua. Mutta valtio luomutuen maksajana ei voi.

Helena Haajanen ei kyllä ole yksin haaveillessaan tällaisesta välimuodosta, jossa eläimet saisivat olla niin kuin luomutiloilla, vaikka ne ruokittaisiinkin tavanomaisesti.

Mikään ei toisaalta estä tavanomaisia tiloja kehittämästä tällaista vaihtoehtoa. Koska tämä vapaa liikkuminen näyttää olevan se haettu tekijä, on jo olemassakin ”vapaan kanan” munia yms. Tietysti runsas liikkuminen lisää rehun kulutusta, joka sitten heijastuu kustannuksiin ja hintoihin.

Mutta saavutetaanko tällä Haajasen tämä tavoite: ” Hyvissä olosuhteissa eläinten sairastuvuus ja antibioottien käytön tarve vähenevät oleellisesti […]?

Ei välttämättä. Esim. ainakin siipikarjan osalta on näyttöä, että ulkoilumahdollisuus lisää sairastuvuusriskiä.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 03.04.11 - klo:12:23
Helsingin Sanomien julkkis- tai älykköraati pohti 1.4.2011 lihantuotantoa. Alaotsikkona oli: ”HS-raati ei luovu lihasta mutta moittii sen tuotantoa.”

Komeasti sekaisin menivät argumentit: toisaalta liha on pahasta tuottamiensa kasvihuonepäästöjen takia, toisaalta eläinten kohtelun takia.

Kummallinen konsensus asiasta on, sellainen, jossa ”älykölle” on aivan itsestään selvää, että jotain on lihantuotannossa pakko olla pielessä ja huonosti.

Lainaus
Jos Clint Eastwood pärjää pelkällä kasvisruualla, niin kai sen pitäisi onnistua muiltakin. Näin sanoo elokuvatutkija Antti Alanen, joka ei kuitenkaan itse ole valmis luopumaan lihapullista. Mutta:
 
"Mitä enemmän tiedän lihanjalostusteollisuudesta, sitä vastenmielisemmältä tuntuu ajatus lihansyönnistä."

Kun tätä hetken maistelee, niin – huomaa koomisuuden. ”Lihanjalostusteollisuuteen” kun ehkä juuri ja juuri saa puristettua mukaan teurastamisen, mutta lopun edestä on kai sitten kyse tästä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=190.0) …

Jos taas kyse on siitä, että näkymät lihatehtaalla ovat hänelle (elokuvaohjaajalle, esteetikolle) jotenkin vastenmielisiä … yhtä lailla hupaisan puolelle menee.

Mutta jotenkin niin itsestään selvänä antaa HS asiaa pitää, että tällaisia väitteitä (lihav. HJ) ei tarvitse sen kummemmin perustella:

Lainaus
Alanen, kuten 60 prosenttia HS-raadista, ei luopuisi lihasta. Tästä joukosta moni on silti valmis vähentämään lihan kulutusta ja välttämään tehotuotettua lihaa.
 
"Lihansyöntiä voitaisiin ajatella suhteellisen harvinaisena ylellisyytenä, kuten muutama sukupolvi sitten oli itsestään selvää", sanoo kirjailija Johanna Sinisalo.
 
Hänestä tehotuotanto paitsi aiheuttaa suuria kärsimyksiä eläimille myös pitää eläinproteiinin hintaa keinotekoisen alhaisena.


Siinä kyllä tuli – rivien välissä – sanottua, miten luomulinja nostaisi lihan hintaa. 

Sitten annetaan puheenvuoro tietysti Osmo Rauhalalle:

Lainaus
Kuvataiteilija Osmo Rauhalan mielestä eläinten kasvatusta pitäisi harjoittaa vain siinä muodossa kuin se on ekologisesti kestävää ja eettisesti hyvin hoidettua.

Ja luomuahan luomuviljelijä Rauhala sinä ajaa.

Nyt kuitenkin juuri luomun aiheuttamat vaatimukset lisäävät hiilidioksidipäästöjä lihakiloa kohti. Tähän asiaan ei HS:n artikkeli ota kantaa.

(jatkuu … kommentoida sopii tietysti välilläkin)


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 03.04.11 - klo:13:14
(HS-kommentti jatkuu:)

Samaan tapaan toinen esteetikko on asiasta ”satavarma” (lihav. HJ) …

Lainaus
Tuotantoeläinten kärsimykset on piilotettu ihmisiltä, sanoo sarjakuvataiteilija Ville Ranta. Hän uskoo, että tulevina vuosisatoina lihateollisuus muistetaan aikamme käsittämättömänä julmuutena.

… eikä häneltäkään edellytetä perusteluja.

”Natsikorttikin” otetaan käyttöön:

Lainaus
Esseisti Antti Nylén kutsuu kaikkia lihansyöjiä natseiksi.
 
"Myös hyvää tarkoittavat 'syön vain luomua ja riistaa' -ihmiset ovat sellaisia kuin sensuroidun Fingerpori-stripin natsi, joka ostaa valintamyymälästä hyvällä mielellä 'vapaan juutalaisen saippuaa'."

***

Mutta Hesaria täytyy myös kiittää siitä, että toinenkin näkökulma pääsee esille:

Lainaus
Viherpunainen liike on muuttumassa uudeksi totalitarismiksi, sanoo historiantutkija Markku Ruotsila. "Aletaan unelmoida sen määräämisestä, kuka saa syödä mitä ja milloin. Jättäkää ihmiset rauhaan!"
 
Kuvataiteilija Kaarina Kaikkonen syö päivittäin iloisena lihaa ja kulkee pakkasella turkissa ja nahkasaappaissa "esi-isiensä tavoin". Hän on tympääntynyt vegaanien naiiviuteen ja kaksinaismoraaliin.
 
"Vegaanien suosimien tuontikasvien viljelemiseksi on tuhottu sademetsiä, käytetty lapsityövoimaa, murhattu miljoonittain eläimiä myrkyttämällä ja siis tuotettu kärsimystä pienille viattomille ihmis- ja eläinraukoille."
 
Yritysjohtaja Ami Hasan ihmettelee, miksi ihmiset, jotka humaaneista syistä jättävät pihvin syömättä, saattavat tilata katkarapusalaatin, jonka valmistamiseksi on täytynyt tappaa 20 katkarapua.

***

Mutta siitä huolimatta sitten loppuosassa lainataan tällaisia yleisesti lihansyöntiä vieroksuviin kirjoittajia:

Lainaus
Moni ennustaa, että muutos on tulossa. Viimeistään silloin, kun ympäristön ja maapallon rajat tulevat vastaan, joudumme arvioimaan lihansyöntiä ja elämäntapaamme uudelta pohjalta, sanoo professori Yrjö Sotamaa.
 
Päätoimittaja Matti Kalliokoski uskoo, että ajan mittaan hinnasta tulee hyvä ohjauskeino. "Hintaerot ohjaavat jo nyt Suomessa ruuan kulutusta lihasta kasviksiin."

Tässä viimeisessä voi olla - tavallaan - samaa mieltä. Jos lähdettään sitä tosiasiasta, että luomulihan kasvihuonepäästöt ovat tavanomaista suuremmat, ja luomuliha on myös turkasesti tavanomaista kalliimpaa, niin hintamekanismi on sitten oikeansuuntainen!

Mutta, kuten sanottu, HS-raati ja toimittaja eivät oikein osanneet päättää, mitä hakivat.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 05.04.11 - klo:07:30
Elina Lappalainen kirjoittaa ”uutisanalyysin” HS:ssä 4.4.2011 ”Lihansyöjä ei kaipaa kiiltokuvia vaan vastuullisuutta”. Se on itsessään aika tasapainoinen juttu, tässä ote (jossa luomua koskevan osan lihavointi HJ):

Lainaus
[...]
 Tällä hetkellä kuluttajalle ei juuri anneta vaihtoehtoja, joilla voisi vaikuttaa eläinten hyvinvointiin ostopäätöksillään.
 
Voi tietysti valita kotimaista. Maailman mittakaavassa silloin tietää monien hyvinvointiasioiden olevan hyvällä tolalla. Mutta suomalaisillakin maatiloilla on puutteita.
 
Voi myös valita luomua. Mutta luomutuotteita on saatavilla rajallisesti, eikä luomu ole ensisijaisesti eläinten hyvinvoinnin leima. Siihen sen kriteerit ovat puutteelliset.
 
Entä kuinka paljon enemmän olemme valmiita maksamaan hyvin voineesta eläimestä? Mikä on raja, kuinka hyvin eläimen pitää voida? Maksaisiko kauppa tuottajille lisähinnan?
 
Jos eläinsuojelulakia kiristettäisiin ilman siirtymäaikaa, monet tuottajat joutuisivat vaikeuksiin. Tilat pitäisi ehkä uudistaa uusien vaatimusten mukaisiksi. Monet tuottajat ehkä lopettaisivat. Kauppa saattaisi korvata kallistuvia kotimaisia tuotteita ulkomaisilla.
 
Entä vapaaehtoinen vastuullisuusleima, joka määrittelisi lakia tiukemmat ehdot eläinten hyvinvoinnista? Tällaisten laatumerkintöjen mahdollisuuksia on nyt Suomessakin   alettu  selvittää.
 
Se ei silti ratkaisisi niiden tilojen ongelmia, joilla eläimet voivat huonoiten. Eivät ne tilat hae laatuleimoja.
 
Yksi laatumerkki lisää jakaisi kuluttajia kuten luomukin. Osa ostaisi eettisiä tuotteita. Osa ostaisi edelleen sitä halvinta välittämättä ruoantuotannon vastuullisuudesta.
 
Sillä tavoin markkinatalous mittaa kysynnän.
[...]

Mutta siinäkin esitetään tätä ideaa, joka oli jo jutun alaotsikossa ...

”Eläinten hyvinvoinnin varmistava laatuleima tuotteisiin.”

... eli erillistä "eläinsuojelubrändiä".

Paljonko tällaisia ”leimoja” ja merkkejä ja erilaisia tuoteluokkia käytännössä markkinoille mahtuisi, onkin jo toinen juttu. Mutta sen asian epävarmuuden on Lappalainen tuossa itsekin huomannut.  (Meillähän asiasta on jo viritelty yleisemmällä tasolla keskustelua: "EU ja CD-levy kiinnitettynä joka porkkanaan (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=103.0)")


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 05.04.11 - klo:19:49
Mutta Lappalaisen ehdotuksesta kyllä herää heti kysymys, että mitä ne ”lakia tiukemmat ehdot” olisivat, ja mihin niitä tarvittaisiin.

Tässä on muutama linkki siihen, mitä eläinsuojelulaki jo nyt edellyttää:

***

Tavoitteena terve ja hyvinvoiva nauta (http://wwwb.mmm.fi/el/julk/tavnauta.html)

Tavoitteena terve ja hyvinvoiva sika (http://wwwb.mmm.fi/el/julk/tavsika.html)
 
Tavoitteena terve ja hyvinvoiva kana (http://wwwb.mmm.fi/el/julk/tavkana.html)

***

Listaa voisi jatkaa. Siellä on hyviä – ja tiukkojakin – määräyksiä.

Jos siis lakia noudatetaan, mikä vielä ”mättää”? Mitä vielä lisää tarvittaisiin?

Luultavasti sellainen ”eläinsuojelun laatumerkki”, jossa yksinkertaisesti olisivat vain nuo lain määräykset ja kriteerit, menisi suurimmalle osalle ihmisiä ihan täydestä! Minulle ainakin menisi.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 14.04.11 - klo:07:34
Kaikkiaan ero luomun ja muun tuotannon välillä näyttäisi keskittyvän eläinten kohtelussa kahteen asiaan. Luomu suosii enemmän

a)   eläinten liikkumista (myös ulkona) ja
b)   pitkiä imetysaikoja.

Tämän päivän Hesarissa oli artikkelissa ”Lampuri hauduttaa luomua” rehellinen selostus myös siitä, mitä liikkumisesta seuraa, kaikella kun on hintansa:

Lainaus
Oman laumansa kokoa Nurmet eivät voi enää kasvattaa. Muuten lähtökohta ja kaiken perusta, luomu, saattaisi vaarantua. Lampaat laiduntavat kesällä ulkona, ja siksi karitsoille kertyy kiloja hitaanlaisesti, toisin kuin sisätiloissa tehotuotetulle karjalle.

Nuorimmat karitsat teurastetaan loppusyksyllä noin puolen vuoden iässä, viimeiset hieman ennen pääsiäistä.

Tehotaloudessa teurastusikä on 3–4 kuukautta.

"Nämä ovat luisia ja puisia eläimiä, mutta niissä on maku. Haluan tuottaa vain makua", Sebastian Nurmi sanoo.

Hinta on tietysti rahaa kaupan tiskilläkin, mutta myös luonnon resurssien käytössä. Jos lihantuotannon tehottomuutta (kasvissyöntiin verrattuna) yleisesti kritisoi, ei loogisesti voisi silloin kannattaa luomuvaihtoehtoa.  Mutta, kuten olemme monessa yhteydessä huomanneet, ihmisellä on armoitettu kyky uskoa yhtä aikaa toistensa kanssa ristiriitaisiin asioihin.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Matti Pekkarinen - 14.04.11 - klo:10:27
"Luisia ja puisia, mutta makua on"
- on tunnettu ja tunnustettu meilläkin: http://mattipekkarinen.net/atk2teht/kuikkaliemiresepti.htm

http://mattipekkarinen.net/atk2teht/kustannuslaskelma.htm

Matti


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 30.06.11 - klo:11:57
Kun nyt taas (ties kuinka monennen kerran) yritetään (piilo)mainostaa ja saada markkinoille luomubroileria (mainitsimme asiasta jo täällä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=6.msg2190#msg2190)) täytyy ihmetellä tämän asian erityistä ”eettisyyttä”.

HS:n uutinen tänään (http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Luomubroileria+on+turha+etsi%C3%A4+lihahyllyist%C3%A4/1135267296438) kertoo, että ...

Lainaus
Luomusiipikarjan täytyisi saada nukkua rauhassa, ulkoilla ja kasvaa vähintään 81 päivän ikäiseksi.

… kun taas tehosiipikarjatalouden suosima Ross-rotu on valmis teurastettavaksi noin kuukaudessa.

Mutta hetkinen, eikö kanan ”luonnonmukainen” elämä kestäisi pitempään? Kyllä, sanoo Wikipedia (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kana), noin 5-7, jopa 10 vuotta. Niinpä luomubroileritkin joka tapauksessa teurastetaan ”lapsina”, poikasina. 

Eikä luomun ostajienkaan ”eettisyys” yllä siihen asti, että syötäisiin vanhaa kanaa:

Lainaus
Munivia luomukanoja Suomessa kyllä on, ja niiden munia myydään verrattain paljon. Munivista luomukanoista ei ole ruokapöytään, sillä niissä on kuluttajille liian vähän ja liian kuivaa lihaa.

Eli en nyt pysty ymmärtämään, miten tämä hiukan pitempi elämä tekisi näiden kananpoikien syömisen yhtään ”eettisemmäksi”. Jos vielä on näin, kuten uutinen kertoo ….

Lainaus
Rossille tämän mittainen elämä olisi terveysriski.

… niin kaikin puolin eettistä tässä tapauksessa onkin teurastaa ne ajallaan, ennen sairauksien aiheuttamaa kärsimystä?


PS. 1.7.2011: "Tehobroilereille" annetaan tehotuotettua rehua, mutta tämä tuskin on epäeettistä. Voi olla, että tehobroilerit aina kasvatetaan sisällä (missä on puolensa = ulkoa tulevat eläintaudit). Mutta eikö niiden anneta nukkua? Kuulostaa oudolta. Voisiko joku valistaa minua?


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 02.08.11 - klo:20:20
Ruokatieto on taas palannut lomalta ja kertoo meille nyt, että

Eläinten hyvinvointiraporttia ehtii vielä kommentoida (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1212263)

Raportti vaikuttaa varsin hyvältä ja asialliselta. En keksi ainakaan mitään radikaalia parannusehdotusta.

Luomuviljelyä käsitellessään (ss. 102-104) se tosin kyllä väittää, että luomussa eläinten hyvinvointi ”pyritään ottamaan eläinsuojelulainsäädännön vaatimuksia paremmin huomioon”. 

Kun siinä väitteessä on verbi ”pyritään”, niin eihän siihenkään voi puuttua. Varmasti vilpittömästi pyritään.

Mutta kun siinä sitten listattiin luomun erityismääräykset (s. 103), en kyllä ihan suoraan ymmärrä, miten ne kaikki tosiasiassa eläinten hyvinvointia - ainakaan kovin merkittävästi - parantaisivat. Ja raportti viittaa myös siihen, miten ulkona pitäminen voi lisätä tauteja – joita sitten ei luomusäännösten mukaan aina voi tehokkaasti ehkäistä ta hoitaa, mikä voi ”aiheuttaa hyvinvointiongelmia”.   

Toisaalta edelleen, mikä estää tavanomaista tilallista ulkoiluttamasta eläimiään. Maitotilalla, jolla tänä kesänä vierailin, kertoi isäntä tekevänsä juuri niin, talvellakin. (Lehmillä ei tästä luultavasti tule tautiriskiä siten kuin siipikarjalla?)   


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Tarkkailija - 04.08.11 - klo:18:24
Tänään (4.8.2011) Ylen aamutv:ssä tuli 12 minuutin juttu, joka osin sivuaa aihetta ja pistin se tähän ketjuun, kun en muuta paikkaa keksinyt:

Ykkösen aamu-tv: Luomulihaa vai teholihaa? (http://areena.yle.fi/video/1312436976314?origin=rss)

Äänessä luomuun siirtymässä oleva karjatilallinen Raija Rehnberg, sekä jalostustieteen professori Jarmo Juga. Myöhemmin äänessä puhelimen kautta myös toimitusjohtaja Jouko Lahtinen, A-tuottajista.

Jutussa sanottiin ääneen luomun suurin este: vaikka ihmiset sanovat gallupeissa ostavansa luomua, he eivät toteuta sitä käytännössä. Sama kuin kotimaisuuden suosimisen kanssa. Kyselyissä 95 % sanoo suosivansa kotimaista, mutta se ei näy kaupassa, vaan hinta ratkaisee todellisessa tilanteessa. Kaupat eivät myy sitä, mitä ihmiset sanovat ostavansa, vaan sitä, mitä he oikeasti ostavat.




Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 07.09.11 - klo:19:03
HUOM: Perinteiset häkkikanalat kielletään vuoteen 2012 mennessä. Sijaan tarjotaan kerroshäkkejä, joka lienee ainakin yhtä hyvä kuin ylläolevassa tekstissä mainittu suurhäkki.

Ja sitten kun tällaisen järjestelyyn Suomessakin mennään / suostutaan - niin kaikkialla EU:ssa ei sitten mennäkään / suostutakaan:

Lehti: Kiellettyjen häkkimunien tuotanto jatkuu EU:ssa ensi vuonna (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1214924)

Mitä tähänkin sitten sanoisi?


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 07.01.12 - klo:13:22
Tässä Yhteishyvän artikkelissa kerrotaan, miten sikojenkin lyhyt elämä on järjestettävissä suhteellisen mukavaksi, ilman mitään luomukuvioita, ja vieläpä taloudellisesti toimivasti:

http://www.digipaper.fi/yhteishyva/80594/index.php?pgnumb=32
 
Artikkeli ”Possua ihan sikana”, ellei linkki suoraan ohjaa kohteeseensa. Lainaus siitä:
 
Lainaus
Tilalle tulee joka viikko uusia possuja, ja joka viikko viedään aikuisia sikoja teuraiksi. Vuodessa possuja lähtee Atrialle kymmenen tuhatta, Hurjat investoinnit viimeistä tekniikkaa olevaan sikalayksikköönsä pistäneellä yrittäjäkaksikolla on tavoitteena tuottaa miljoona kiloa lihaa vuodessa.
 
Onko tämä nyt sitä parjattua tehotuotantoa?
 
“Tehokkuus yhdistetään liian usein siihen, ettei eläimillä olisi hyvä olla. Ennemminkin on niin, että mitä isompi ja tehokkaampi tila on, sitä parempi eläimille. Isoissa yksiköissä on paljon eläintenhoitoa helpottavaa automaatiota. Tilallinen ennättää tarkkailla eläinten hyvinvointia enemmän ‘ AtriaSika-palvelun kehityspäällikkö Anne Rauhala sanoo.
 


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Ufomaster - 06.02.12 - klo:18:55


Tässä viimeisessä voi olla - tavallaan - samaa mieltä. Jos lähdettään sitä tosiasiasta, että luomulihan kasvihuonepäästöt ovat tavanomaista suuremmat...


Onko tästä selvää näyttöä jossain?

Matti Pekkarisella oli linkki omalle kotisivulleen kanojen hyvinvointi asiassa, mutta ainakaan suoria linkkejä mainittuihin tutkimuksiin ja kannanottoihin en löytänyt mistään? Voi olla, että multa vain jäi näkemättä, mutta ehkä voisitte nyt ohjata niiden pariin. 


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Matti Pekkarinen - 06.02.12 - klo:19:51
Selvityksillä on joskus taipumus netistä hävitä. Näille on käynyt juuri niin. Onneksi arvasin ja otin itselle ajoissa varmuuskopiot. Ja hommasinpa paperiversiotkin Siipikarjaliitosta. Vara ei kaada venettä.
Jospa Siipikarjaliitossa olisi niitä paperiversioita vielä, vai onkohan käynyt niin hassusti, että loppuivat.

http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=4.msg97#msg97


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Ufomaster - 06.02.12 - klo:20:41
Kuten aikaisemminkin on mainittu, niin Siipikarjaliiton sivuilla on muutoksia. Tämmöinen tuli vastaan luomuosastolla:

http://www.siipi.net/images/stories/luomujaosto/luomukananmuna_esimerkkina_koko_luomualalle.pdf

Luomukananmunalla taitaa mennä siis hyvin, ainakin mitä myyntiin tulee.

Tämmöinen pisti silmään:

Lainaus
TUTKIMUS
Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus Mikkeli ja Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta käynnistivät vuonna 2003 tutkimuksen ”Luonnonmukainen munantuotanto: eläinten hyvinvoinnin ja elintarviketurvallisuuden hallinta”. Tutkimuksessa selvitettiin luomukanojen hyvinvointiin ja terveyteen sekä munien elintarviketurvallisuuteen vaikuttavia seikkoja. Hanke päättyi vuoden 2005 lopussa ja lopulliset tulokset valmistuivat  vuoden 2006 aikana. Päärahoittajana hankkeessa oli maa- ja metsätalousministeriön luomututkimusohjelma.

Siipikarjaliitossa päättyi vuonna 2002 MMM:n tukema hanke luomukananmunantuotannon ruokinnallisten ja hoidollisten erityispiirteiden selvittämiseksi.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) tutkimuksen ” Ympäristöä säästävät siipikarjan ruokinta- ja tuotantomenetelmät ” (1999 – 2007) yhtenä osana tutkittiin luomunuorikoiden ja munivien kanojen ruokintaa.

MTT:ssä selvitettiin kotovaraisen ruokinnan optimointia luonnonmukaisessa sian ja siipikarjan tuotannossa vuonna 2002 päättyneessä tutkimushankkeessa.

Näiden tutkimusten tulokset pitäisi kaivaa jostain...laitetaanpa bookmarkkeihin tämäkin.


Ps. Niin Matti, olikos sulla suoria linkkejä mihinkään noihin esille nostamiisi pointteihin (taisi olla viisi eri kohtaa), vai onko ne kaikki hävinneet netistä?


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Ufomaster - 06.02.12 - klo:20:57
Tämän lähemmäksi en taida enää tänään ehtiä:

http://www.luomu.fi/tietopankki/suomalaiset-luomukanat-voivat-hyvin/


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Matti Pekkarinen - 06.02.12 - klo:21:07
Hävinneet netistä, mutta tallessa paperilla ne Siipikarjaliiton tutkimukset.
Tanskan uutinen löytynee MT:stä.
Asia on keskusteltu perin pohjin useiden tahojen kanssa 2000-luvulla. http://keskustelu.skepsis.fi/Message/Message/51740
Koen tehneeni tarpeeksi sen esillenostamiseen silloin ja Siipikarjaliiton aineiston esilläpitämisessä (sanatarkasti): http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=4.msg97#msg97


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Matti Pekkarinen - 07.02.12 - klo:07:14
Ne sanatarkat ovat siis nämä:
http://mattipekkarinen.net/luomukanatutk.htm ja
http://mattipekkarinen.net/lattiamunantuotanto.htm

Ja Tanskan havainnoista luomukanoista kerrottiin MT:ssä 20.06.2001

Lajinmukainen käyttäytyminen on asia erikseen. Vapaa kana (http://mattipekkarinen.net/linkit.htm#vapaakana) saa tehdä sitä kyllä.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Ufomaster - 07.02.12 - klo:10:07
Kiitos Matti, koitan itse kaivaa tarkemmin nuo mitkä mainittiin Siipikarjaliiton sivuilla.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Ufomaster - 07.02.12 - klo:12:55
Soitin äsken mukavan puhelun eläinlääkäriliiton puheenjohtajalle ja kysyin hänen kokemuksiaan ja ajatuksiaan luomueläinten hyvinvoinnista. Tutkimustietoa ei hänellä ollut juuri nyt mielessä eikä koneen arkistoissakaan, mutu-tuntumalla veikkaus oli, että eroja eläinten hyvinvoinnissa ei loppupeleissä juurikaan ole. Luomun vahvuuksiksi hän laski ehkä paremmat olosuhteet, ja heikkoudeksi eläinten hoidon ja rajoitetun lääkinnän. Muistutti kuitenkin, että meiltä löytyy varmasti aivan loistavia tavanomaisia suurtiloja ja sitten heikompia luomutiloja ja päinvastoin. Kysymys vaikutti olevan ainakin hänelle hyvin avonainen ja tutkimusta kaipaava. Kehoitti ottamaan yhteyttä Eviraan, ja sehän on sitten seuraava askel, jatkan raportointia.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 22.05.12 - klo:07:38
Evira on nyt tullut ulos tällaisen tiedotteen kanssa (jota on laajalti muuallakin uutisoitu):

Evira: Vain luomu takaa eläimelle muutakin kuin minimin (http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194744028758/artikkeli/evira+vain+luomu+takaa+elaimelle+muutakin+kuin+minimin.html)

Pitäisikö siis olla erillinen eläinsuojelumerkki tuottajille, ettei kuluttajien tarvitsisi ostaa koko "pakettia"? Eli luomua, vaikka tarkoituksena on vain tukea eläinten hyvää kohtelua.

Elllei tämä riitä ...

Lainaus
Asiantuntija Leena Suojalan mukaan Joutsenlippu-merkki osittain korvaa erityisen tuotantoeläinten hyvinvointimerkinnän, sillä lipulla merkitty tuote täyttää kansalliset eläintauti- ja suojeluvaatimukset.

... niin sellainen, joka vahvistaisi, että tila noudattaa sekä vaatimuksia että suosituksia (vrt. edellä). - Tällainen merkki olisi sitten luomumerkkiin nähden ylivoimainen: sehän takaisi, ettei eläimiä kiduteta edes niiden sairastuessa. Onko tässä yksi syy, ettei sellaista ole? Sitä ei haluta, markkinoita sotkemaan ...?


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Ufomaster - 22.05.12 - klo:11:10
...sehän takaisi, ettei eläimiä kiduteta edes niiden sairastuessa.


Tällä viittaat varmaan homeopatian käyttöön luomusäädöksissä. Onko sivustolla jotain tarkempaa tietoa toteutuuko tämä käytännössä luomutiloilla ja missä mittakaavassa? Eläinkääkäreiltä kuulemieni raporttien mukaan tätä pykälää ei Suomessa kuitenkaan pääsääntöisesti noudateta. Onko tosiaan myös niin, että homeopaattisia (olemattomia) lääkkeitä ei saa antaa kuin eläinlääkäri, joka ei sitä pääsääntöisesti tosiaankaan tee.

http://m.yle.fi/w/maakunta/tampere/ns-ydmu-1704acae7adac1965fe36688f2bd5020?zi=true

Lainaus
Viranomaiset sallivat tietyin ehdoin

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan homeopaattisten valmisteiden käyttö tuotantoeläimille on periaatteessa sallittu.

Valmisteiden täytyy olla rekisteröityjä tai apteekkien tekemiä. Homeopaattiset valmisteet ovat lääkkeitä, ja niitä pitää käyttää eläinlääkärin vastuulla ja ohjeiden mukaan.


Tästä herää mielenkiintoinen jatkokysymys, pitäisikö luomumerkintä ylipäätään sallia, jos luomumääräyksiä ei noudateta tai edes saa(?) noudattaa lain mukaan?

EDIT: linkki lisätty


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 22.05.12 - klo:19:10

Tällä viittaat varmaan homeopatian käyttöön luomusäädöksissä. Onko sivustolla jotain tarkempaa tietoa toteutuuko tämä käytännössä luomutiloilla ja missä mittakaavassa? Eläinkääkäreiltä kuulemieni raporttien mukaan tätä pykälää ei Suomessa kuitenkaan pääsääntöisesti noudateta.

En osaa sanoa. Voi käytännössä olla noinkin. Tätä sen sijaan ...

Lainaus
Onko tosiaan myös niin, että homeopaattisia (olemattomia) lääkkeitä ei saa antaa kuin eläinlääkäri, joka ei sitä pääsääntöisesti tosiaankaan tee.

... en usko. Kyllä pullotettua vettä voi määrätä/antaa kuka tahansa, kenelle tahansa, ihmiselle ja eläimellekin. Niinpäin tietysti eläinlääkärillä on vastuu, jos hän ei anna oikeita lääkkeitä, vaan vain tuota ravisteltua vettä.

Voimassa olevia EU-direktiiveistä on tietoa tässä (http://ec.europa.eu/agriculture/organic/animal-welfare/health_fi) ja itse pykäliin pääsee tästä (http://ec.europa.eu/agriculture/organic/eu-policy/legislation_fi)
 
Evirankin ohjeissa mainitaan asian näin edelleen olevan. (http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu/lomakkeet_ja_ohjeet/luomuohje_2_elaintuotanto_netti_15032010_2-painos.pdf)

Missä määrin sitten tosiasiassa Suomessa näitä luomuohjeita noudatetaan, siiitä on ainakin netissä hämmästyttävänkin vähän tietoa..
 
Tämäkin tieto eli juttu on 9 vuoden takaa, mutta en löytänyt uudempaakaan:
 
Sairastuneet luomueläimet hoidettava yrttilääkkeillä (http://www.kaleva.fi/uutiset/eu-tiedatko-eu-uskomuksen/sairastuneet-luomuelaimet-hoidettava-yrttilaakkeilla/546214/)

Siinä haastateltu silloinen Luomuliiton toiminnanjohtaja Irma Ryynänen sanoi:
 
Lainaus
Kyllä eläimistä varmasti pyritään näilläkin tiloilla pitämään hyvää huolta. Ihan ehdottomia homeopaattisia luomutilallisia on selvä vähemmistö.

Ei kuitenkaan esim. "mitätön", tai "merkityksetön"  tms. vähemmistö, vaan ainoastaan "selvä vähemmistö". Silloin, Ryynäsen tuntuman mukaan.

Eivätkä ne yrteillä parantavat ole käytännössä juuri parempia.

Voidaan tietysti ajatella, että nyt, kun luomun kysyntä on vähän kasvussa, niin fanaatikot korvautuvat liiketaloudelllisemmin ajattelevilla luomuviljelijöillä, jotka eivät ota kalliiden eläimiensä kohdalla tällaisia riskejä.




Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Tarkkailija - 22.05.12 - klo:20:48
ProAgria kyllä kurssittaa aktiivisesti homeopatiaan:

Luonnollista ennakointia lehmien terveyteen - lehmien homeopaattinen hoito -koulutus (http://www.pirmk.fi/kalenteri/show.tmpl?id=17;sivu_id=305)

Lainaus
Aika:    11.4.2012 - 13.4.2012
Paikka:    Tampere
Osoite:    Ahlmanin ammattiopisto, Hallilantie, 33820 Tampere
Järjestäjä:    ProAgria Pirkanmaa / Maatilat menestykseen -hanke

Maatilat menestykseen homeopatialla?

Lainaus
Ohjelma

    -Homeopatian periaatteet ja historia, lääkeaineiden valmistus, potensointi
    -Käyttöalueet, turvallisuus, akuutti hoito / kroonisten hoito; eroavaisuus
    -Lehmien homeopaattinen ensiapu, nautojen yleisimmät sairaudet ja niiden homeopaattinen hoito, mm. poikimiseen liittyvät ongelmat, sorkkasairaudet, ruokinnalliset ongelmat, utaresairaudet
    -Lääkeaineita joista on lehmille hyötyä ns. navetta-apteekki. Harjoituksia ja lehmäesimerkkejä.

Koulutuspäivien hinta 120 euroa (+ alv 23 %) sekä lounasruokailut 30 euroa (+ alv 23%). Yhteensä 150 euroa (+ alv 23). Hinta sisältää suojavaatetuksen Ahlmanin navettakäyntiä varten.

No Ahlmanin navetassa homeopatia taitaa olla ainakin käytetty. Tuossa kurssissa pistää silmään se, että kouluttaja ja luennoitsija ei ole suinkaan eläinlääkäri, vaan joku klassisen homelopaatin koulutuksen saanut henkilö, mitä hänen koulutuksensa sitten ikinä on ollutkaan. Eipä yksikään eläinlääkäri toisaalta jo ihan ammattietiikan takia menisi käsiään sotkemaan moiseen näennäishumpuukiin ja luennoimaan aiheesta, jonka jo koulutuksensa suoman ammattitaidon pohjalta tietää näennäishumpuukiksi.

Mutta käytetäänkö homeopatiaa myös luomun ruokinnan ongelmien ratkaisuun? Ei hyvältä vaikuta, sanoisin.

Noita kursseja löytää googlen haulla "proagria homeopatia". Ympäri Suomea pidetään, säännöllisesti.

Miksi koulutetaan, jos ei käytetä, kysyisin seuraavaksi.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Ufomaster - 23.05.12 - klo:16:31
Eipä yksikään eläinlääkäri toisaalta jo ihan ammattietiikan takia menisi käsiään sotkemaan moiseen näennäishumpuukiin ja luennoimaan aiheesta, jonka jo koulutuksensa suoman ammattitaidon pohjalta tietää näennäishumpuukiksi.


Ei se varmaan ihan noinkaan ole, vaikka Eläinlääkäriliitto ja suurin osa eläinlääkäreistä onkin suht järkilinjalla, ihmeellisyyksiä mahtuu varmaan joka alalle:

http://www.sell.fi/elainlaakariliitto/linkkeja_ja_tietolahteita/erikoisyhdistykset_ja_paikalliseurat/

Lainaus
Suomen Eläinlääkäreiden Homeopatiayhdistys r.y.
Puh.joht: Raija Hallamaa, Nummelan Eläinlääkärit, Pisteenkaari 4, 03100 Nummela, puh. (09) 222 1905
Sihteeri: Berndt Aminoff, Sallilan Eläinlääkintäpiste, Vävyntie 3, 28330 Pori, puh. (02) 646 2450


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 23.05.12 - klo:20:05
Ptäsikö asiaa kysyä?

Eviralta? Ja myös vaikka Eläinlääkäriliitolta? Ja tuolta yhdistykseltä?

Miten kysymykset oikein asettaisi?

Kaiketi voisi aloittaa kysymällä toiminnan laajuutta. Eikö luulisi, että tästäkin asiasta jossain jotain tilastoja pidetään, kun siihen mitä ilmeisemmin (valtionkin) rahaakin kuluu? Tai toisinpäin: joku tienaa.

Kokeilin Tarkkailijan ehdottamalla google-haulla, ja kurssejahan on paljon. On todellakin vaikea ajatella, että kursseja tuolla tavalla järjestettäisiin, ellei oppia sitten myös sovellettaisi.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Ufomaster - 24.05.12 - klo:18:01
Minä olen kysynyt Eläinlääkäriliitolta, eikä siellä oikein tarkkaa tietoa ollut, arveltiin kyllä, että luomussakin homeopatialla hoito on marginaalista. Asiaa pidettiin silti potentiaalisena riskitekijänä. Kysy ihmeessä Eviralta ja tuolta homeopaatti-yhdistykseltä. Mitenköhän hyvin asiaa voidaan edes kontrolloida, kuka sen tietää jos eläin on kärsinyt pari päivää tavallista kauemmin, ennen kuin oikeaa hoitoa haetaan? Toisaalta, mitään merkittävää vaikutusta eläinten hyvinvointiin tällä säädöksellä tuskin on (ainakaan Suomessa), sillä luulisi semmoisen signaalin näkyvän tutkimuksissa ja eläinlääkäritkin siitä tietäisivät paremmin. Nythän eläinten hyvinvointi on ainakin omien tietojeni mukaan suurinpiirtein tasoissa luomun ja tavanomaisen kesken.

Ihan mielenkiintoinen tilanne, taidanpa ottaa työn alle...


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 04.07.12 - klo:08:57

En osaa sanoa, paljonko ja mikä vanhassa eläinsuojelulaissa oli rikki (minusta se tuntui ihan hyvältä ja riittävältä, jos sitä kaikin puoln noudatetaan, vrt. edellä), mutta nyt sitä on tarkoitus korjata eli uudistaa:

Tietoa eläinsuojelulain uudistamisesta (http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/elaimet/elainsuojelulaki.html)

Näin uudistamistarvetta perustellaan:

Lainaus
Uudistuksen tavoitteena on parantaa eläinten hyvinvoinnin tilaa ja selkeyttää eläinsuojelua koskevaa lainsäädäntöä. Lakia on myös ajanmukaistettava vastaamaan nykypäivän vaatimuksia muun muassa perusoikeuksien suhteen.

Ehkä se valmistelutyön myötä selviää, millä tavalla näiden eläinten "perusoikeuksien" katsotaan nykypäivänä muuttuneen.  Minusta (edellä) "perusoikeudet" eli minimivaatimukset kun oli kuvattu vanhassakin (eikä niin vanhassa, vuodelta 1996) laissa ja sitä selventävissä määräyksissä varsin hyvin.

Eli oikeastaan voisi ajatella, että mitä päinvastoin tarvittaisiin, olisi "perusoikeuksien" ylitse menevä "eläinten hyvin kohtelun diplomi" tai "sertifiointi", jonka voisi saada, jos täyttäisi myös tietyt lisäkriteerit?

Selkeyttämistä vastaan ei tietystikään voi olla.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 25.09.12 - klo:18:53

Tämä "tehobroilerin" lyhyt elämä näyttää yhä vaivaavan joitakin:

Tehotuotetun broilerin ohikiitävä elämä  (http://pataporisee.blogspot.fi/2012/09/tehotuotetun-broilerin-ohikiitava-elama.html)

Lähetin sinne jo täälläkin esittämäni kysymyksen, paljonko kuukauden "armonaika" tai jatkoaika tätä "kuolemantuomiota" odotellassa sitten auttaa tai asiaa muuttaa.




Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 16.10.12 - klo:07:22

"Luomulakko" oli löytänyt varsin kummallisen tapauksen:

Luomusikoja kasvattanutta epäiltiin eläinsuojelurikoksesta (http://luomulakko.blogspot.fi/2012/10/luomusikoja-kasvattanutta-epailtiin.html)

Kyllä täytyy yhtyä huomioon:

Lainaus
Jos ei eläinlääkäri osaa arvioida sitä, että kärsiikö eläin nälästä ja huonosta pitämisestä, niin mitä ihmeen virkaa niillä eläinlääkärien käynneillä tiloilla sitten edes on?

***

Tulee jotenkin mieleen oma kouluaika. Oikeus päästä välitunnilla ulos muuttui pakoksii. Kun se oli meille lapsille hyvästä, niin paukkupakkasillakin sitten ulos mentiin. Ja jos piileskeli sisällä, tuli järlki-istuntoa. Näin näyttää käyneen tuossakin tapauksesta: sikojenkin ulkoilumahdollisuus on mudostunut ulkoiluvelvollisuudeksi ...


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Matti Pekkarinen - 16.10.12 - klo:14:16
Luomukalaa kasvatetaan väljemmässä vedessä kuin tavanomaista. Liekö jopa enemmän vettä/kala kuin järvessä? (ymmärtääkseni järvestä pyydetty kala ei ole luomua...) ... eikö kaloille tule ikävä lajitovereitaan. Tukea varmaan maksetaan vesikuutioiden mukaan. Samaan tapaan kuin maanviljelyssä peltohehtaareiden mukaan.
Tätä se vielä Suomesta puuttuu.

Kala-asiasta kirjoitti MT 10.10.2012:

"Kotimainen luomukala puuttuu kalatiskiltä

Luonnonmukaiseen vesiviljelyyn ei ole laadittu kansallista ohjeistusta, vaikka EU-asetus on ollut voimassa jo kolme vuotta.
Vuonna 2009 annettiin EU-asetus, jossa vahvistettiin säännöt vesiviljelyeläinten ja merilevien luonnonmukaisesta tuotannosta.
”Elintarviketurvallisuusvirastolta kaivattaisiin ohjeistusta tuotannon toteuttamiseen, mutta sitä ei ole tehty. Asetuksessa ei esitetä tiukkoja vaatimuksia, mutta muutenkin tiukasti säännellyllä toimialalla ympäristölupaviranomaisten tulkinnat ja sovelluskäytäntö muodostuvat ongelmaksi”, toteaa Suomen Kalankasvattajaliitto ry:n toimitusjohtaja Anu Toivonen.
”Ympäristöluvan hakeminen on kallista ja hakuprosessi kestää joka tapauksessa pitkään. Kukaan ei uskalla lähteä edes yrittämään lupaa luonnonmukaiseen tuotantoon, kun toimintaa ei ole ohjeistettu ja tietoa on muutenkin vielä vähän.”

Toivonen esittää, että yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa järjestettäisiin kokeilu, jossa pilottikohteessa hankittaisiin lisätietoa luonnonmukaisesta kalantuotannosta. Vaikka lupa luomukalankasvatuslaitokselle myönnettäisiin nyt, luomukalaa saataisiin kalatiskiin vasta 3–4 vuoden kuluttua.
Luomulainsäädännön mukaan luonnosta peräisin olevia kaloja ja niistä valmistettuja tuotteita ei voida markkinoida luomutuotteina.

Luomurehua ja väljyyttä
EU-asetuksen mukaan luomukalan tuotannossa kalarehun olisi mieluiten oltava peräisin kalavarojen kestävästä hyödyntämisestä tai luonnonmukaisesta vesiviljelystä saaduista luonnonmukaisista rehuista. ”Luomukalarehua ei tällä hetkellä ole esimerkiksi Suomessa saatavilla”, kertoo Toivonen tuotannon aloittamisen haasteista.
Luomutuotannossa kalojen kasvatustiheys on väljempi kuin tavallisessa tuotannossa.
Lohen kasvatustiheys saa asetuksen mukaan olla 15 kiloa kuutiossa, kirjolohen 25 kiloa kuutiossa ja taimenen 20 kiloa. Tällä hetkellä kirjolohta kasvatetaan Suomessa keskimäärin 30 kiloa kuutiossa. Mitä väljempi kasvatustiheys, sitä useampia verkkokasseja tarvitaan, mikä nostaa tuotantokustannuksia, sanoo Toivonen. Tuotantokustannukset ovat jo nyt korkeat Suomessa ja kilpailu esimerkiksi Norjasta tuotavan kalan kanssa on vaikeaa.

”Mutta luomutuotanto nähdään kuitenkin mahdollisuutena saada korkeampaa hintaa kalasta.”


Hyvät suunnitelmat käytäntöön

Toivonen kehuu kalanviljelytoimintaan liittyviä strategioita ja suunnitelmia hyviksi, niiden käytäntöön jalkauttaminen vain ontuu. ”Kalankasvatuselinkeino on joutunut jämähtäneeseen tilaan. Tarvittaisiin tahtoa ja toimintaa, jotta luomukalaa saataisiin tuotantoon ja kalantuotantoon ylipäätään saataisiin kasvua.”

Toivosen mukaan uudet tuotantomuodot ja tuotannon laadusta kertovat sertifikaatit kiinnostavat kalankasvattajia. ”On toki tutkittava markkinoita ja selvitettävä mikä kuluttajia kiinnostaa.”
Monet luonnonkalakannoista on ylikalastettu, kalankasvatus on kestävä keino tuottaa eläinproteiineja, muistuttaa Toivonen. Esimerkiksi WWF on tämän tunnustanut.

SARI PENTTINEN"



Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 07.11.12 - klo:19:03
Tällainen kirja on ilmestynyt:

Syötäväksi kasvatetut (http://www.syotavaksikasvatetut.fi/)

"Miten ruokasi eli elämänsä – tietokirja tuotantoeläinten hyvinvoinnista Suomessa"

Ja tekijänä siis Elina Lappalainen. En ole vielä sitä saanut käsiini, enkä (siis) vielä kommentoikaan. Mutta - paitsi em. nettisivulta - tästä 6.11.12 Talouselämässä ilmestyneestä artikkelista saa vähän "maistiaisia" hänen näkemyksistään:

Lehmäkö perheenjäsen? - Nyt meni överiksi, Valio (http://www.talouselama.fi/uutiset/lehmako+perheenjasen++nyt+meni+overiksi+valio/a2154072)



Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: MikkoL - 07.11.12 - klo:19:49
On myös tarkoituksena lukea kyseinen kirja sitten kun ehdin. Lappalainen kävi jokin aika sitten Eläinoikeusfoorumilla mainostamassa kirjaansa, eikä hänen sävyään pidetty siellä(kään) täysin neutraalina:

Kirja eläinten hyvinvoinnista Suomessa (http://www.oikeuttaelaimille.net/foorumi/index.php?showtopic=19697)


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 17.11.12 - klo:09:33

Nyt on sitten sikojenkin hyvinvoinnista säädetty tiukemmin (MMM):

Parannuksia sikojen hyvinvointiin (http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/121115_asetus_sikojen_suojelusta.html)

Mitä tuon lisäksi enää voisi vaatia? Ainoa kritiikin kohde voisi ehkä olla pitkä siirtymäaika:

Lainaus
Uudet vaatimukset aiheuttavat merkittäviä taloudellisia kustannuksia sikaloille. Tämän vuoksi sikaloiden lattiarakennetta sekä emakoiden ja ensikoiden ryhmäkarsinaa koskevilla vaatimuksilla on 15 vuoden siirtymäaika. Muilla uusilla vaatimuksilla on viiden vuoden siirtymäaika.

Mutta periaatteessa tuossa kyllä pitäisi sitten olla aika lailla "kaikki", mitä voi vaatia. Jääkö tuon jälkeen luomulle enää mitään "tilaa", mitä sikojen hyvinvointiin tulee?

No, ehkä vielä jää, joku suurempi ulkoilumahdollisuus tms. Mutta tuskin sen puuttumista tai rajoittamista voidaan pitää eläinrääkkäyksenä.

Luomurehua ei voi mitenkään tietysti pitää hyvinvointitekijänä: vaikka kuinka uskoisi torjunta-ainejäämien haittoihin, sika ei kyllä lyhyen elämänsä "tehotuotetusta" rehusta ehdi syöpää saada ... (kun asian näyttö lähes satavuotiaaksi elävien ihmistenkin kohdalla on hyvin "ohut", eli käytännössä olematon, pelkästään "laskennallinen").

***

Eli alkaisi näyttää siltä, että tässä asiassa "maailma tulisi valmiiksi", ainakin Suomessa, ellei ihan tuotapikaa, niin joidenkin vuosien kuluessa. Tuotantoeläimiä kohdeltaisiin kautta linjan "säällisesti", jos määräyksiä noudatetaan. Tietysti joka asiassa on määräysten rikkojia, joten eläinsuojeluvalvontaa edelleen tarvittaisiin.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 20.11.12 - klo:18:43

Voi olla, että kantaa voi Elina Lappalaisen mielipiteisiin ottaa jo ennen kirjan lukemista. Tässä artikkelissa hän esittää näkemyksensä mielestäni aika täsmällisesti:

Onko luomulehmä onnellisempi? – ja 5 syytä miksi luomu ei ole tarpeeksi (http://www.syotavaksikasvatetut.fi/onko-luomulehma-onnellisempi-ja-5-syyta-miksi-luomu-ei-ole-tarpeeksi/)

Ja tässä on ainakin järkeä:

Lainaus
Luonnonmukaisesti tuotetun rehun – siis ilman keinotekoisia lannoitteita ja torjunta-aineita – tuotetun rehun käyttö on keskeinen luomukriteeri. Luomurehun arvo on kuitenkin sen ympäristövaikutuksissa, eikä ensisijaisesti eläinten hyvinvoinnissa. Joten jos haluaa maksaa ruoassaan eläinten oloista, on ehkä jossain määrin makuasia onko nimenomaan luomurehu kovin keskeinen kriteeri. Olisi valmis tinkimään luomurehusta, jos vaihtoehtona olisi valvottu hyvinvointimerkki, sillä silloin luomurehun kalleus ja saatavuus eivät olisi tulppana tuotantotavan muutoksille. Possuja voi kasvattaa vapaana myös ilman että ne syövät luomurehua.

Palaan myöhemmiin niihin kohtiin, missä mielestäni järkeä ei ole. Ja myös kohtiin, joissa tuon mainitun lisäksi on järkeä.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Ville Aarnikko - 22.11.12 - klo:14:59
http://yle.fi/uutiset/tieto-finlandia_elina_lappalaiselle/6387033

"Tieto-Finlandia-palkinnon julkistamistilaisuudessa päätoimittaja Janne Virkkunen sanoi, että Lappalaisen perinpohjainen työ näyttää meille hyvällä suomen kielellä kirjoitettuna, millaisissa tuotanto-oloissa kanat, broilerit, siat ja lehmät elävät."


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 22.11.12 - klo:19:14

Tänään päsähti päähäni, että luomueläimiä tai jopa tuollaisia vapaina kasvavia eläimiä suosiva (kuten Lappalainen) oikeastaan vain valitsee, mille maailman eläimistä hän haluaa olla ystävällinen!

(Kehittelen tätä lisää, palaan asiaan ...)


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 24.11.12 - klo:16:24
Mikä on lopputulos Lappalaisen ajattelussa - jota hän sitten viestii eteenpäin, kuten tässä Me Naiset -lehdessä (lihav, HJ):

Tieto-Finlandian voittanut Elina Lappalainen: "Luottamus katosi" (http://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/kulttuuri/tieto_finlandian_voittanut_elina_lappalainen_luottamus_katosi):

Lainaus
Luottamus katosi. Vähensin lihan syöntiä merkittävästi, nyt syön vain luomua tai riistaa. Luomu ei ole ongelmatonta, mutta takaa, että eläin on saanut esimerkiksi vapaasti liikkua ja ulkoilla."

Kun tästä menee vuosia nollasta ikuisuuteen tämän tavoitteen kohdalla ...

Lainaus
"Hyvinvointimerkki tarjoaisi kuluttajalle mahdollisuuden äänestää lompakollaan."

... ko. kirja ja sen tekijä - nyt - ajaa ja piilomainostaa siis luomua, vaikka muuta sanoo tekevänsä. Sillä EU:ssa - jossa tämä päätös on tehtävä -tällaisen päätöksen ja merkin hyväksyminen on nyt yhtä kaukana kuin se, että hyväksyttäisiin luomun ja GM-lajikkeiden yhdistäminen.

Eli se - tavallaan - siitä "objektiivisuudesta". Lappalaisen kaupallinen viesti on, että ole (hiukan, mielessäsi) kriittinen luomun suhteen - mutta osta sitä!

***

Ostamme yhden kappaleen hänen kirjaansa yhdistykselle, ja laitamme sen sitten kiertoon jäsenille, tutkittavaksi ja  kommentoitavaksi.



Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 24.11.12 - klo:17:28
Tänään päsähti päähäni, että luomueläimiä tai jopa tuollaisia vapaina kasvavia eläimiä suosiva (kuten Lappalainen) oikeastaan vain valitsee, mille maailman eläimistä hän haluaa olla ystävällinen!

(Kehittelen tätä lisää, palaan asiaan ...)

Tässä ei liene syytä olla salaperäinen, vaan avataan tämä em. ajatus heti:

Jos luomueläin vaati tavanomaiseen nähden jopa kolminkertaisen pinta-alan (Alex Avery (http://www.cgfi.org/pdfs/nofollow/beef-eco-benefits-paper.pdf), s. 22). näin se myös vie kolminkertaisesti tilaa ja elinmahdolisuuksia niiltä ihan vapaan ja villin luonnon eläimiltä.

Luomun kohdalla valtaosa vaikutuksesta syntyy huonommasta tuottavuudesta tehoviljelyyn verrattuna eli  tarvitaan lisää pinta-alaa saman rehun tuottamiseksi, mutta osa asiasta on myös siinä, että eläimet liikkuvat enemmän (ja siis syövät enemmän) ja elävät kauemmin (ja siis syövät enemmän), ja taas tarvitaan lisää viljelypintaa.

Ja jokainen ihmisen - ja hänen kotieläintensä - vaatima lisähehtaari on pois niiltä muilta eläimiltä. Eli niiltä villieläimiltä.     

Eli iskettynä tähän,  ihan teesinä:

mitä kiltimpi olet *) kotieläimellesi, sitä tuhmempi olet villieläimelle.


_____________

*) tai luulet olevasi. Lehmäsi (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=250), sen enempää kuin koirasi tai kissas (http://www.zooplus.fi/shop/koirat/taydennys/luomuruoka?gclid=CMmJjNT157MCFQR2cAod2WsAXA)i, ei mitenkään erityisesti ilahdu luomuruoasta, eikä siitä saa mitään erityista hyötyäkään, sen enempää kuin sinä itsekään (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=233), ihminen.

Ja jos tuotantoeläimesi ja/tai koti- tai pihalemmikkisi sattuu olemaan lintu, asia voi olla jopa ihan päinvastoin (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=127)!


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 25.11.12 - klo:12:13

Paljonko lisätilaa, lisää maata tämä luomu ja siihen liittyvät eläinten vapaa liikkuminen ja pidempi elinikä, sitten vaativat?

Tästä ei ole oikein virallisia tilastoja, eli asiaa täytyy haarukoida hajatietojen ja -arvioden pohjalta.

Tämä saksalaisen artikkelin (http://www.wn.de/Mobil-Home/Experte-zur-Nachhaltigkeit-in-der-Landwirtschaft-Bio-ist-auch-keine-Loesung) arvio olisi, että luomusikataloudessa tarvittaisiin maa-alaa 30% tavanomaista enemnän, ja kanojen kanssa tuplasti, eli 100%.

Dennis Averyn vanha arvio (http://www.hudson.org/index.cfm?fuseaction=publication_details&id=2893) sikataloudesta on, että jos maailman noin 500 miljoonaa sikaa hoidattaisiin suurin piirtein luomustandardein, tarvittaisiin lisäalaa määrä, joka on suurin piirtein sama kuin Kiinan nykyinen viljelyala yhteensä.

Löytyykö muita arvioita?


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 28.11.12 - klo:17:33

Ihan samana säilyy Lappalaisen kaupallinen viesti myös tässä YLEn uutisessa:

Teuraan elämän tutkija ostaa lähinnä luomulihaa (http://yle.fi/uutiset/teuraan_elaman_tutkija_ostaa_lahinna_luomulihaa/6392343)

Tuossa YLEn uutisessa ei sitten enää ollut jäljellä mitään siitä paljon mainostetusta "kriittisyydestäkään" luomun suhteen.  Johtopäätös: häntä emme tue kirjaa ostamalla, luemme sen, jos luemme, aikanaan kirjastosta.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: MikkoL - 10.12.12 - klo:20:31
Tuossa YLEn uutisessa ei sitten enää ollut jäljellä mitään siitä paljon mainostetusta "kriittisyydestäkään" luomun suhteen.  Johtopäätös: häntä emme tue kirjaa ostamalla, luemme sen, jos luemme, aikanaan kirjastosta.

Minustakin tuo Lappalaisen luomukritiikki tulee vähän valikoidusti esille. Esimerkiksi Elonkehän blogin arvosteluun (http://elonkeha.fi/blog/syotavaksi-kasvatetut) hän vastaa seuraavasti:

Lainaus
Kyllä, jos olisin loppuun asti looginen moraalifilosofisessa päättelyssäni ja rehellinen itselleni, pitäisi lihansyönti varmaan lopettaa. Mutta koska hyväksyn eläinten kuoleman (kunhan niiden elämä on ollut mahdollisimman hyvä), teen vain kompromissin: syön lihaa merkittävästi aiempaa vähemmän ja ostan vain luomua. Tiedän, että sinun näkökulmastasi tämä ei varmaan ole riittävästi, mutta katsomme asiaa eri tavoin. En kuitenkaan kehoita kirjassa "hyvillä mielin mässäämään eläinperäisellä ruoalla" vaan vähentämään lihankulutusta ja ostamaan harkiten. Pidän kasvissyöntiä hyvänä vaihtoehtona mutta itse en ole - ainakaan vielä - sitä päätöstä tehnyt.

Jos kerran Lappalainen on hyvin tietoinen siitä, että luomun puoleltakin niitä ongelmia löytyy, niin vähän heikolta omien valintojen oikeuttaminen luomulihaa suosimalla vaikuttaa.

Lappalainen on muuten yhtenä vieraana Eettisillä joulumarkkinoilla, joten jos on aikaa ja kiinnostusta, voi häneltä käydä näistä asioista utelemassa tulevana viikonloppuna:

Lainaus
Sikalakuvaaja Saila Kivelä ja Syötäväksi kasvatetut -kirjan kirjoittanut Elina Lappalainen keskustelevat löydöksistään Eettisillä joulumarkkinoilla.
 
Kivelä kuvasi sikaloita salaa ja sai syytteet tultuaan kuvaajana julkisuuteen, kun taas Lappalainen sai luvan seurata eläinten taivalta tiloilta teurastamoille sekä palkintoja kirjastaan. Miten tehotuotantokuvaajien kokemukset ja johtopäätökset poikkeavat toisistaan? Mitä samankaltaisuuksia löytyi?
 
Kivelää ja Lappalaista haastattelee toimittaja Jukka Vuorio.

Eläinten olot vs. eläinten oikeudet (http://www.eettisetjoulumarkkinat.net/sivut/ohjelma/elainten-olot-vs-elainten-oikeudet/)


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 17.12.12 - klo:18:50

Hesarin sunnuntain 16.12.12. pääkirjoitus "Eläimen hyvä elämä on kaikkien vastuulla" (johon siis voi HS:n uuden systeemin mukaan tutustua kokonaisuudessaan, ilmaiseksi tai maksamalla täällä (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/El%C3%A4imen+hyv%C3%A4+el%C3%A4m%C3%A4+on+kaikkien+vastuulla/a1355545692925)) oli itsessään hyvin tasapainoinen ja järkevä. Sekin aloitti viittaamalla tähän Elina Lappalaisen kirjaan. Ja siinäkin sitten oli tämä:

Lainaus
Ky­se­lyis­sä ku­lut­ta­jat ko­ros­ta­vat kiin­nos­tus­taan eläin­ten hy­vin­voin­tiin ja luo­mu­tuot­tei­siin. Lä­hi­mar­ke­tis­sa pe­ri­aat­teet muut­tu­vat har­voin os­to­ta­pah­tu­mak­si. Luo­mu­pos­su voi kiin­nos­taa jou­lu­na ja mui­na juh­la­py­hi­nä, mut­ta muu­ten os­te­taan hal­vin­ta.
*)

Eli tässä ja nyt (Lappalaisen) asia menee luomun piilomainostamiseksi.

______

*) tosin HS-pääkirjoituksen laatija ei ole tietoinen siitä, miten minimaalinen määrä Suomessa luomukinkkuja ostetaan



Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 22.12.12 - klo:09:36
Mietin tässä, että olisi aika vaikea kuvitella, että joku muslimi antaisi meille neuvoja siitä, miten sikoja on kohdeltava, ennen kuin ne tuodaan joulupöytään.

Miksi sitten ihmiset, jotka eivät syö lihaa ollenkaan, tai syövät sitä mahdollisimman vähän ja senkin huonolla omallatunnolla (Lappalainen), antavat meille erilaisia neuvoja? Ja miksi heidän neuvonsa otetaan vakavasti?

Jonkun Animalian visioiden looginen lopputuloshan olisi, että Suomessa kohdeltaisiin vaikkapa sikoja äärimmäisen hyvin. Ja kumpaakin sikaa vielä ihan yhtä hyvin.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 07.01.13 - klo:19:39

Tämä australialainen artikkeli …

 Ordering the vegetarian meal? There's more animal blood on your hands (http://theconversation.edu.au/ordering-the-vegetarian-meal-theres-more-animal-blood-on-your-hands-4659)

(“Tilaat kasvisruokaa? Käsissäsi on enemmän eläinten verta”)

… tavallaan sivulta tukee ajatusta, että kyse on pitkälle valinnasta, mitä eläimiä haluaa suojella (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=252).

Tarkastelu rajoittuu kyllä olosuhteisiin, jotka valitsevat Australiassa. Mutta siellä siis on laskettavissa, että peltoviljely tuhoaa n. 25-kertaisen määräin (tuntevia) eläimiä laidunmailla hoidettuihin kotieläimiin nähden, kun asiaa tarkastellaan tuotettu proteiinimäärä vertailun pohjana.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 25.01.13 - klo:21:36

Nyt Elina Lappalainen näyttää saavan sitä, minkä puolesta hän on kirjoittanut ja kirjoitttaa tässäkin:

Suomi viimeisenä EU-maana - Lisää vaihtoehtoja munahyllylle (http://www.talouselama.fi/uutiset/suomi+viimeisena+eumaana++lisaa+vaihtoehtoja+munahyllylle/a2165185?s=r)

No, katsotaan, vetääkö tämä.

Minulle itselleni ei kyllä kuitenkaan ole mitenkään niin tärkeätä, "vaikka kanat eivät menisi varsinaiselle laitumelle lumihankeen". Silti pystyn syömään kananmunani vailla omantunnon tuskia, vaikka näin ei kävisikään. Ja itse asiassa näin, vaikka kana ei koskaan kävisi ulkona.

***

Kaikessa tässä asiassa tulee mieleen, oliko se Lehdon, repliikki "Tuntemattomassa sotilaassa", jossa todettiin että tappamiselle yritetään saada "herrasmiesmäisyyden leima". Ja sielllä oli kyse ihmisistä.


Otsikko: "kovaa tutkimusta" vältelty...
Kirjoitti: Matti Pekkarinen - 28.01.13 - klo:18:51
... jo kymmenisen vuotta, sekä viljelypuolella että tuotantoeläinasioissa. Innolla odottelen, että kananpitoon saadaan tulokset, jotka osoittaisivat jaloittelukanojen pidon terveellisyyden ja järkevyyden.

"Paremman puutteessa" jouduin penkomaan hyllyni, ja (tutkijoiden motivoimiseksi) tekemään niistä  TIIVISTELMÄN kanan voinnista eri kanalatyypeissä  (http://mattipekkarinen.net/luomukanatutk.htm)


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 30.01.13 - klo:19:30
Lappalaisen kirjasta oli arvostelu Yhteishyvässä helmikuu 2012 (http://www.digipaper.fi/hok-elanto/106268/) sivuilla 42-44. Ja tämäkin arvostelu päätyi yhteenvetoon:

Lainaus
Elina Lappalaisen kolme askelta eettisempään lihankulutukseen:

* vähennä lihansyöntiä

* osta kotimaista

* osta luomua


Ja näin sen lukijakin mieltää ja oppii siitä tämän ("Lillin kirjataivas" (http://lillinkirjataivas.blogspot.fi/2013/01/elina-lappalainen-syotavaksi-kasvatetut.html)):

Lainaus
Omalla kohdallani kirjan tärkeitä antia oli selvitykset siitä, miten luomu eroaa tavallisesta ruoasta. Jokainen lukemani kirja muuttaa minussa jotain ja tämä teos teki sen varmasti paljon konkreettisemmin kuin monet muut. Aion jatkossa suosia luomuruokaa entistä enemmän ja valitsen muutenkin kaupassa tarkemmin, mitä tuotteita kärryyni laitan.

(lihav. yllä HJ)


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 15.02.13 - klo:18:35

Tätä nyt sitten yritetään, mutta jo otsikossa näkyvät varaulkset:

Kuluttajat ja tautiriskit rajaavat ulkokanalatuotannon kasvua (http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/451099/Kuluttajat+ja+tautiriskit+rajaavat+ulkokanalatuotannon+kasvua)
 
Lainaus
Kun tuotantoeläimet liikkuvat enemmän ulkona, niiden sairastumisriski kasvaa. Ulkokanalan perustamisesta onkin tehtävä ilmoitus kunnan eläinlääkärille. Laitumet eivät myöskään saa sijaita sellaisilla alueilla, joilla liikkuu yleensä vesilintuja.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 06.03.13 - klo:07:19
Miksi muuten tämä eläinten hyvinvoinnin tarkkailu ja huomioon ottaminen ostotilanteessa keskittyy käytännössä yksinomaan ruokaan?

Eikö kuluttajan pitäisi myös kysyä, ovatko hänen kenkänsä tai käsilaukkunsa/salkkunsa voineet hyvin elinaikanaan?

Saammeko Elina Lappalaiselta jatkoteoksen "Nyljettäviksi kasvatetut" ...?


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 25.03.13 - klo:07:21

Tämä EU:n virikehäkkiuudistus sitten tuli, ja uhkakuvista huolimatta tilanne on nyt tasaantunut, tänä pääsiäisenä ei munapula uhkaa. (http://www.hs.fi/talous/Siipikarjaliitto+Munapula+ei+uhkaa+t%C3%A4n%C3%A4+p%C3%A4%C3%A4si%C3%A4isen%C3%A4/a1362537505027)

Mutta asiaan ollaan kuitenkin tyytymättömiä. Kuluttaja-lehden mukaan osa virikkeistä on kanoille kelvottomia jne. Lehden koko artikkelia ei ole saatavissa netissä, mutta tällainen kuvakooste on:

Lintukoto vai munatehdas? (http://www.kuluttaja.fi/fi-FI/edelliset-numerot/2013/2-2013/kanalassa/)

Otanpa sieltä yhden kuvatekstin esiin:

Lainaus
Koska luomukanat liikkuvat paljon, ne myös syövät enemmän kuin virikehäkkikanat. Luomulaatuinen rehu on selvästi tavanomaista kalliimpaa.

Eli kiitettävästi tuotiin tuo realiteetti esiin.




Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 03.04.13 - klo:19:13
Tämä on tietääkseni Suomessa käytännössä turhanaikainen aloite …

Eläinjärjestöt toivovat hallituksen puuttuvan kosher- ja halal-teurastuksiin (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/el%C3%A4inj%C3%A4rjest%C3%B6t-toivovat-hallituksen-puuttuvan-kosher-ja-halal-teurastuksiin)

… koska Suomessa asiat on järjestetty niin, että jos asia tehdään laillisesti teurastamossa, että vain 1 sekunti erottaa teurastustavat toisistaan:

- tavanomaisessa tainnutetaan ja sekunnin sisällä kurkku avataan
- rituaaliteurastuksessa kurkku avataan ja sekunnin sisällä eläin tainnutetaan

Tämä tapahtuu niin nopeasti, ettei eläin ehdi kärsiä.

Vaikka - tai koska - en ole uskovainen, minusta tämän Suomen fiksun kompromissijärjestelyn voisi antaa olla sinällään, asiaa mitenkään julkiseen keskusteluun nostamatta.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 08.04.13 - klo:18:26

Ja tämän tiedon mukaan em. asia jätetäänkin entiselleen, ainakin tässä yhteydessä:
 
 Eläinten lopetusta koskevat säännökset siirtyvät asetuksesta lakiin (http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/130404_elainten_lopetus.html)

Lainaus
Uskonnollisista syistä noudatettavaa erityistä teurastustapaa koskeva sääntely, joka mahdollistaa verenlaskun aloittamisen samanaikaisesti tainnuttamisen kanssa, säilytettäisiin nyt entisellään.


Mutta sitten kuitenkin:

Lainaus
Asiaa on tarkoitus pohtia parhaillaan käynnissä olevan eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen yhteydessä.

Sanoisin, että ei tarvitse tai kannata  pohtia. Asia on ihan hyvä näin.

Sen vanhan vitsin mukaan, että teurastetaan entiseen tapaan, koska eläimet on tottuneet siihen.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 06.06.13 - klo:19:36

Tämä ei välttämättä ole hyvä mainos luomumunille:

Katso video: Kaupan luomumunista voi kehittyä eläviä tipuja (http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=KAL_newssite%2FAMLayout&cid=1194817654081&p=1194596113763&packedargs=packedargs%3DAMArticleCommentThreadDetails%25253AcurrentPage%253D2&pagename=KALWrapper)

Vaikka tässä taustalla on, että isi- ja äitikana saavat olla hyvin mielensä mukaisesti.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Tarkkailija - 21.06.13 - klo:10:01
Aamun Hesarista löytyi vallan ihmeellinen juttu:

Eläinlääkäri: Eläimet keskitysleirillä (http://www.hs.fi/paivanlehti/21062013/sunnuntai/El%C3%A4inl%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ri+El%C3%A4imet+keskitysleirill%C3%A4/a1371699626444)


Lainaus
'Suo­mes­sa sul­je­taan sil­mät eläin­rääk­käyk­sel­tä, jo­ta ta­pah­tuu jo­ka päi­vä jät­ti­mäi­ses­sä mit­ta­kaa­vas­sa ja val­tion tu­ke­ma­na. Te­ho­tuo­tan­to­eläi­mem­me elä­vät niin ah­taas­ti, et­tä nii­den juo­ma­ve­teen ja ruo­kaan jou­du­taan li­sää­mään an­ti­bioot­te­ja. Tau­ti­pai­ne vaik­ka­pa kym­me­nien­tu­han­sien lin­tu­jen broi­le­ri­kas­vat­ta­mois­sa ja jät­ti­si­ka­lois­sa on niin suu­ri, et­tä eläin­ten täy­tyy ol­la jat­ku­vas­ti lää­kit­ty­nä. Muu­ten ne ei­vät sel­viäi­si hen­gis­sä kar­mai­se­vis­ta olois­ta.

Jne. Aikamoista huttua ja yllättäen yksikään toimittaja ei ole laittanut nimeään jutun alle, vaan se on täysin nimetön.

Olisipa ollut nimi ja toimittajan sähköpostiosoite, niin häntä olisi voinut valaista vaikkapa siitä, että Suomessa ei käytetty yhtä ainutta antibioottikuuria broilerikasvattamoissa viime vuonna.

Tehotuotantoon kriittisesti suhtautuva Elina Lappalainenkin mainitsi kirjassaan, että Suomessa broilerit eivät saa antibiootteja käytännössä koskaan ja mainitsi, että Suomessa eläimiä lääkitään poikkeuksellisen vähän ja että meillä esim. antibiootteja ei käytetä ennaltaehkäisevästi, kuten monissa maissa on valitettavasti tapana.

Enpä ihmettele, että yksikään henkilö ei ole laittanut nimeään tuon HS:n jutun alle. Voisi kai sieltä jotain selvitystä pyytää, että mihin tuo juttu perustui?


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 22.06.13 - klo:11:02
Outo tarina, tosiaan, siis ylipäänsä, ja aivan erikseen tuon nimettömyyden suojista ammuskelussaan. Kun juuri HS on ollut edelläkävijä siinä, että esim. lukijapalstoilla kirjoitetaan nimellä, joitakin sosiaalisista syistä ymmärrettäviä poikkeuksia lukuunottamatta.

Ja juuri Hesari on toisissa asioissa jopa jyrkästi tuominnut tällaisen "puskasta" heittelyn.

Ja eikö voi nyt sanoa, että erilaiset "kettutytötkin" tuohon verrattuna dokumentoivat väitteensä paremmin, edes jonkinlaisin kuvin ...


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 13.08.13 - klo:06:32
Tämä idea näyttää nyt näin etenevän, ainakin suunnitelmissa:

Vapaana porsivien sikojen liha voidaan tuotteistaa luomun ja tavanomaisen väliin (http://ruokatieto.fi/uutiset/vapaana-porsivien-sikojen-liha-voidaan-tuotteistaa-luomun-ja-tavanomaisen-valiin)

Olisihan tässä vaihtoehto omantunnonaroille, eikä 5 euroa sialta tai 11 prosenttia tunnu pahalta lisäkustannukselta. Onkohan tähän rinnalle saatavissa tietoa luomusian kustannuksista?

Ja eiköhän tuon 11 prosentin kustannuseron voi kuroa umpeen - käyttämällä edullista gm-rehua ... ;)


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 14.08.13 - klo:19:17

YLE (ja monet muutkin):Keinotekoinen liha voi mullistaa koko lihantuotannon (http://yle.fi/uutiset/keinotekoinen_liha_voi_mullistaa_koko_lihantuotannon/6677070)

Lainaus
"Ekologisuuden lisäksi keinolihasta odotetaan ratkaisua myös eläinten tehotuotannosta aiheutuviin eläinsuojeluongelmiin. "

Mutta:

Laboratorioliha askarruttaa uskonoppineita (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/97250160/laboratorioliha-askarruttaa-uskonoppineita)

Lainaus
- Jos solut otetaan eläimistä, jotka ovat halal, eikä lihan valmistuksessa käytetä muita kiellettyjä aineita, on laboratoriossa kasvatettu pihvikin halal, saudi-arabialainen uskonoppinut Abdul Qahir Qamar totesi dubailaislehti Gulf Newsille jo toukokuussa.

Mitenköhän luomuväki? Hyväksyykö se keinolihan, jos solut otetaan luomueläimistä?  ;)

Eipä silti, tässä kyllä minun mielestäni mietitään asiaa, jolla on käytännön merkitystä - minkään sille asetetun tavoitteen kannalta - vasta korkeintaan vuosikymmenien päästä, siitäkin huolimatta, jos ensimmäiset tällaiset tuotteet, "pihvit", tulisivat jonnekin rikkaan maailman kauppoihin jo vaikka 10 vuoden sisällä.

Hamaa tulevaisuutta ja kaukaista menneisyyttä on usein palkitsevampaa pohtia kuin ihan tätä tylsää nykyisyyttä.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Jarrumies - 14.08.13 - klo:21:27
Lainaus
Mitenköhän luomuväki? Hyväksyykö se keinolihan, jos solut otetaan luomueläimistä?
 
Sellainen keinoliha on jo olemassa: nimittäin tuo ensimmäinen erä oli kasvatettu kahden luomulehmän soluista:
http://www.cbc.ca/news/health/story/2013/08/05/technology-lab-grown-burger.html
Lainaus
Post's team made the meat from shoulder muscle cells of two organically raised cows. The cells were put into a nutrient solution to help them develop into muscle tissue, and they grew into small strands of meat.

Ottamalla kantasolut luomueläimistä tutkijat varmaan ajattevat vaimentamansa kritiikkiä.

Luomupiireissä arvostetun organisaation reaktio oli hyvin epäileväinen:
https://www.soilassociation.org/news/newsstory/articleid/5681/press-comment-worlds-first-lab-grown-burger-unveiled-and-eaten-on-5th-august

Alan lehden uutisointi oli kielteistä:
http://www.naturalproductsonline.co.uk/verdicts-in-on-that-lab-burger-leave-food-production-to-farmers/

Radiokeskustelussa Suomessa Antti Nylen oli täysin kielteinen ja Elina Lappalainen vähintäänkin epäilevä: http://areena.yle.fi/radio/1993726
 Kumpikaan ei tiennyt tai ainakaan kertonut kantasolujen alkuperää.

Tuskin erehdyn kun arvelen, että keinoliha tulee olemaan kova isku kaikille luomupiireille ja vähitellen muokkaa ilmapiiriä suotuisammaksi muullekin "teolliselle" tuotannolle ja geenimuuntelulle. Ympäristöhyödyt ovat valtavat ja makukin tulee olemaan jopa parempaa kuin muussa lihassa, kunhan homma kehittyy. Eikä eläinrääkkäysargumentteja voi enää käyttää samalla menestyksellä kuin ennen.



Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 28.08.13 - klo:19:58

Tätä nyt sitten yritetään:

Luonnonlaidunliha sai yhtenäiset tuotantokriteerit (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/luonnonlaidunliha-sai-yhtenaiset-tuotantokriteerit)

Ja ilmeisesti painotetaan juuri eläimen hyvinvointia. Luomurehua saa olla, mutta ei tarvitse olla (vaikka Luomuliitto sitä ajoi). GMO-rehu on sitten kielletty, eli kyllä tässä luomuajatteluakin on taustalla, vähän ehkä löysättynä.

Ja Ruotsista otetaan mallia.  Mutta arveluni sitä, että tällainen liha (tai tuote) jää vielä enemmän marginaaliin kuin luomu, taitaa kyllä pitää  paikkansa (lihav. HJ):

Lainaus
Suomen kriteerien kehittämisessä käytettiin pohjana Ruotsin vastaavaa järjestelmää. Ruotsissa sertifioitua luonnonlaidunlihaa on ollut kaupan hyllyllä yli kymmenen vuotta, ja tällä hetkellä sitä myydään noin 400 000 kiloa vuodessa.

Ruotsissa syödään lihaa yhteensä n. 800 miljoonaa kiloa! Eli tämän luonnonlaidunlihan osuudeksi jää puoli promillea.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 20.09.13 - klo:06:43

"Luomulakko" (http://luomulakko.blogspot.fi/2013/09/onnellisten-possujen-telmintaa.html) esittää hyviä kysymyksiä mainitusta "onnellisten possujen" sikatilasta, jota Turun Sanomat oli esitellyt - ja josta Elina Lappalainen kuulemma ostaa joulukinkkunsa -  hyvin samoilla linjoilla kuin mekin (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=252) .
 
Yhden kysymyksen voisi vielä joukkoon lisätä: miten kävisi Suomen vesistöjen, jos 1 290 000 sikaa saisi vapaasi (ja oikein lajityypillisesti) kuopia metsissä, siihen tapaan kuin TS:ssa kuvataan?


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 23.09.13 - klo:19:41

 Venäjällä leviävä afrikkalainen sikarutto huolestuttaa rajan pinnassa (http://yle.fi/uutiset/venajalla_leviava_afrikkalainen_sikarutto_huolestuttaa_rajan_pinnassa/6836921)

Kuvatekstistä (lihav. HJ):

Lainaus
Sikaruton leviämistä Suomeen pyritään estämään tehostamalla valvontaa ja sikatilojen varautumista. Sikojen ulkoilua öisin tulisi rajoittaa rajan tuntumassa alueilla, joissa liikkuu muun muassa villisikoja.
(lihav. HJ)

Miksiköhän muuten vain "öisin"? Mutta sikojen vapaa ulkoilu esim. metsässä (ks. edellinen puheenvuoro, yllä) ei siis juuri nyt, tai ainakaan kaikkialla Suomessa, ole, vaikka ehkä sioille hauskaa, välttämättä niille terveellistä.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Matti Pekkarinen - 28.10.13 - klo:21:42
Tämän päivän MT kertoo kalkkunankasvattajasta, joka antaa lintujen laiduntaa, siis liikkua aikalailla vapaasti. Kerrotaan, ettei tila ole luomussa, mutta linnut ovat luomussa käytettävääv, hidaskasvuista rotua (kun luomussa on säädetty minimikasvatusajat lihakarjalle). Uutisen lopussa todetaan, että laiduntamiskokeilu sujui hyvin, ja (mutta?)  "eläimet kasvoivat hyvin".



Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Jarrumies - 28.10.13 - klo:21:53
Laitoin Luomulakon http://luomulakko.blogspot.fi/ kommettiosastoon alla olevan (ei ole vielä ilmestynyt). Panen saman tänne.

Julmuusaste

Wikipedian mukaan http://fi.wikipedia.org/wiki/Kana
”maatiaiskanat voivat elää viidentoista vuoden ikään. Guinnessin Ennätyskirjan mukaan maailman vanhimmaksi elänyt kana kuoli vuonna 2006 16-vuotiaana.”

Kanan potentiaalinen elinikä on viimeisen parhaan tiedon mukaan siis 16*365 = 5840 päivää.

Luomuohjeista:
http://www.siipi.net/index.php/luomu/tuotanto-ohjeet
"Vähimmäisteurastusiät ovat seuraavat: 81 vuorokautta kananpojilla"

Tavallinen broileri teurastetaan noin 6-viikkoisena eli 42 päivän ikäisenä.

Tavanomaiselta broilerilta jää siis tavoittamatta maatiaiskanan eliniän potentiaalista 99,3 prosenttia ja luomubroilerilta 98,6 prosenttia.

Tuosta voi jokainen arvioida eri tuotantomuotojen ”julmuusasteen” ja sen kuinka merkittävä niiden ero on.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 14.02.14 - klo:10:41
Kyllä tätä nyt sitten kovasti yritetään:

Luonnonlaidunlihasta uusi hittituote? - Luomun kylkeen syntyy luomua muistuttavia tuotteita (http://yle.fi/uutiset/luonnonlaidunlihasta_uusi_hittituote_-_luomun_kylkeen_syntyy_luomua_muistuttavia_tuotteita/7081603)

Ruotsiin viitataan, vaikka - kuten edellä todettiin - ei se sielläkään mikään hittituote ole.

Siiskonen kovasti nyt vakuuttaa ...

Lainaus
Luonnonlaidunliha tai muut luomutuotteita muistuttavat tuotteet eivät uhkaa luomun brändiä, vaikka voivat hämmentää kuluttajia, arvioi Luomuinstituutin johtaja, professori Pirjo Siiskonen Mikkelistä.

... mutta jos siitä tulee se uumoiltu hittituote, saattaa näkemys muuttua. Ja eipä taida "kovan paikan tullen" olla kovin helppoa perustella, miten luomurehu lisäisi eläimen hyvinvointia, jos luomun "brändin" voima ei kilpailussa riitäkään.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 04.03.14 - klo:07:34

Ei voi kieltää, että tämä Susanna Kaukinen tässä artikkelissaan (http://susannakaukinen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/161153-tiede-valtaoja-skepsis-monsanto-kant) ja tässä ajatuskulussaan ...

Lainaus
Esko Valtaoja, joka esiintyy tieteen valkoisena ritarina parjaa geenimanipuloinnin vastustajia, mutta samalla kannattaa luomulihaa ja luomumunia. Minkä takia tämä tuodaan esille vain sivulauseessa ja muutoin mouhotaan luomua vastaan?

... on saanut Valtaojan kiinni - logiikan puutteesta.

Valtaojahan vastustaa luomua mm. resurssien tuhlaajana. Erikseen hän on sen lisäksi ilmoittanut olevansa huolissaan siitä, miten lihantuotanto yleensä - resurssien kuluttajana sekin - on maailman tulevaisuudelle jopa uhka.

Nyt hänen olisi pitänyt tietysti tajuta, että lihantuotanto luomumenetelmin on tuhlausta "toiseen potenssiin", kun eläintenkin syömä ruoka - jota on on ihmiseen syömään verrattuna moninkertainen määrä - tuotetaan tehottomasti.

Perusteena valinnalleen/suositukselleen Valtaoja on esittänyt eläinten kohtelun. Eli hän on samassa dilemmassa kuin Elina Lappalainenkin: vaikka ei näe luomua (erityisen) hyvänä, se näyttää parhaalta, eettisimmältä ratkaisulta eläinten kannalta. Kun vaihtoehtoista vastaavaa, yhtä pitkälle menevää ei-luomu-mallia ei nyt käytännössä ole.

Jaa-a, mitä tuohon oikein sanoisi? "Luomu on hyvää tarkoittavan ihmisen väärä valinta" (http://"http://yle.fi/uutiset/nakokulma_luomu_on_hyvaa_tarkoittavan_ihmisen_vaara_valinta/6885336)?

(Täällähän on eri tavoin jo problematisoitu, missä määrin ylenmääräinen kotieläinten hemmottelu esim. laajoilla ulkoilutiloilla jne. on ylipäänsä "eettistä" (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=252). Ja kysytty, paljonko "lisäarvoa" saavutetaan, jos pyritään vielä "parempaan", mitä Suomen nykyiset eläinsuojelunormit jo kaikilta eläinten pitäjiltä edellyttävät? Tietysti: kunhan niitä noudatetaan. Puhumattakaan näistä naurettavuuksista kuten Jarrumiehen edellä esille tuomat luomubroilerien teurastusaikoja koskevat säännöt.)

Taitaa olla niin, että sekä Lappalainen että Valtaoja on pyrkinyt tästä dilemmasta eroon suosittelemalla sitä, että lihansyöntiä vähennettäisiin. Mutta tästä suosituksesta tulee kyllä mieleen, että eipä taida juuri missään eettisten ohjeiden kokoelmassa olla muotoilua "älä varasta kovin paljon" - vaikka se onkin eettisempi sääntö kuin se, että varastaa sopisi mielin määrin ...  ;)


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 05.03.14 - klo:16:27
Vihreän Langan mukaan on ilmestynyt nyt uusi kirja eläinten kohtelusta:

Iskikö arkaan paikkaan? MTK tuomitsee kohukirjan paljastukset (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/iskik%C3%B6-arkaan-paikkaan-mtk-tuomitsee-kohukirjan-paljastukset)

Lainaus
MTK tuomitsee tänään keskiviikkona julkaistun kirjan poikkeuksellisen tiukkasanaisessa tiedotteessaan.

No, linkataanpa heti siihen:

Eläinaktivistin kirja loukkaa tuottajia ja mustamaalaa suomalaista kotieläintuotantoa (http://www.mtk.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedotteet_2014/maaliskuu/fi_FI/salaiset_paivakirjat_kotielaintiloilta/)


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: MikkoL - 10.03.14 - klo:00:50
Edellisen viestin kirjaan liittyen olisi tuollaista ohjelmaa luvassa Tampereella seuraavana lauantaina:

Lainaus
Salainen päiväkirja eläintiloilta -kirjan kirjoittaja Eveliina Lundqvist vierailee Tampereella kertomassa tuoreesta kirjastaan ja kokemuksistaan tuotantoeläintiloilla.

Tilaisuus järjestetään Vanhan kirjastotalon (Keskustori 4, Tampere) musiikkisalissa (2. kerros).

Lundqvist opiskeli eläintenhoitajaksi ja suoritti harjoittelujaksoja useilla eläintiloilla, kuten navetoissa, sikaloissa ja broilerihallissa. Hän oli kuitenkin erilainen opiskelija: maatalous- ja metsätieteiden maisteri, joka halusi tutustua eläintilojen olosuhteisiin ja kirjoitti kokemuksensa päiväkirjaan.

Salainen päiväkirja eläintiloilta on ainutlaatuinen teos, sillä aiemmin julkisuuteen tihkunut tieto on perustunut joko hetkittäisiin käynteihin (salakuvaukset) tai tuottajan kanssa ennakkoon sovittuihin ja siten siistittyihin käynteihin (toimittajat). Päiväkirja kuvaa kirjoittajan koettelemuksia, järkytyksiä ja onnistumisia tuotantotilojen suljettujen ovien takana.

Salainen päiväkirja eläintiloilta -luentotilaisuus Tampereella (https://www.facebook.com/events/1401671816766721/)


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 21.03.14 - klo:08:07
Viimeksi tänään Valio myi lehtimainoksessa luomumaitoa idealla, että lehmä tunnetaan oikein nimeltä.

Myös luomukanalat kuvissa ja mielikuvissa esitetään sellaisina, joissa hoitaja tuntee kanansa, joita on tietysti myös pienehkö määrä. Mutta minkälaista yksilöllistä kohtelua tai kohtelua ylipäänsä luomukanat saavat tällaisissa 6000-10 000 kanan kanaloissa (http://www.aamuposti.fi/artikkeli/286146-palopurolle-tulossa-6%E2%80%89000-kanan-luomutarha)?

Pitäisikö jonkun "aktivistin" videokameran kanssa tunkeutua salaa näihin suurluomukanaloihin, ja filmata pätkiä niiden todellisuudesta? ;)

Varmaankaan hän ei löytäisi todisteita varsinaisesta eläinrääkkäyksestä. Mutta aivan varmasti kuvia, jotka suuresti eroavat mainosfilmeistä - jollaisiksi on luokiteltava myös suuri osa ns. "dokumenteista".


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 24.03.14 - klo:06:12
Tästä kirjasta "Salainen päiväkirja eläintiloilta" on Etelä-Suomen Sanomat julkaissut jutun. josta valittuja lainauksia:

"Lehmien ja mustien alistamisessa paljon yhteistä" - kohukirjan kirjoittaja ei säästele suomalaistiloja (http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/03/23/lehmien-ja-mustien-alistamisessa-paljon-yhteista---kohukirjan-kirjoittaja-ei-saastele-suomalaistiloja)

Lainaus
Otsikon sitaatti on vegaani Eveliina Lundqvistin tunteita nostattaneesta kirjasta Salainen päiväkirja eläintiloilta. Lundqvist rinnastaa eläimet ihmisiin ja sanoo, että nykyisten pitkälle jalostettujen tuotantoeläinten pitäisi antaa kuolla sukupuuttoon.
(lihav. HJ)

(Kenen ihmisistä pitäisi antaa kuolla sukupuuttoon???)

Lainaus
Maapallon luonnonvarat eivät kestä nykyistä määrää lihankulutusta. Tämä seikka on jo tunnustettu laajalti. Lundqvistin mielestä kaikki voisivat vähitellen siirtyä kasvissyöjiksi ja lopettaa maidonjuonnin.

- Suomessa tapetaan 60 miljoonaa eläintä vuodessa ja yksi ihminen syö samassa ajassa 77 kiloa lihaa. Sehän on suorastaan epäterveellinen määrä! Lihan kulutusta pitäisi merkittävästi vähentää.

Lundqvist ei ymmärrä ihmisiä, jotka syövät lihaa, mutta eivät itse voisi tappaa eläintä. Ylipäätään häntä vähän ällöttää, jos joku kehuu, että onpa hyvänmakuista lihaa.

- Olen nähnyt, missä oloissa liha on tuotettu, Lundqvist sanoo.

Lainaus
- Eläimet ovat yksilöitä. Niillä on tunteet, ja persoonallisia piirteitä. Näin tämän, kun olin töissä Saksassa tuotantoeläinten turvakodissa. Näin, miten eläimet muuttuivat kun ne pääsivät ulos. Ne iloitsivat, leikkivät, liikkuivat, tonkivat ja nauttivat, Lundqvist kuvaa.

[...]

Lundqvist etsii parhaillaan maatilaa, jonne voisi perustaa turvakodin tuotantoeläimille.

En voi sille mitään, mutta minussa kyllä herää tietty epäilys objektiivisuuden puutteesta tällä kirjoittajalla. Että hänellä on agenda, joka saa hänet liioittelemaan. Yleistämään jossain nähdyn epäkohdan koskemaan kaikkea eläintenhoitoa.



Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 11.04.14 - klo:06:30

Tuossa surfatessa (hakusanalla "luomu"!) törmäsin eläinkokeita vastustaviin sivuihin. Siinä tuli mieleen, että eivätkö eläinsuojelijat ole miettineet tätä näkökohtaa:

jos nyt taas uudestaan EU-direktiivissä määrätään (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=334), että fytoterapia ja homeopatia ovat ensisijaisia hoitomuotoja luomueläimille, se merkitsee sitä, että luomueläimet määrätään altistettaviksi tuskallisille eläinkokeille.

Nimittäin näinhän se sitten menee: sairaalle ja (oletettavasti) kärsivälle eläimelle yritetään ensin antaa homeopaattista "lääkintää". Kun se ei auta, jonkin ajan kuluttua turvaudutaan lääketieteen apuun. Mutta tuo "jokin aika" siis eläintä kidutetaan, eräänlaisessa eläinkokeessa ("jos tuo homeopaattinen lääke auttaisi"), vieläpä tieteen kannalta täysin turhassa. 

Jos maailmassa harrastettaisiin johdonmukaisuutta, joku Animalia nostaisi nyt äläkän tätä direktiivin (takaisin)muuttamista vastaan!


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 17.04.14 - klo:08:52
Vastuullisuus, niin ...

Karitsaa halutaan ostaa helpommin (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/karitsaa-halutaan-ostaa-helpommin)

Lainaus
Lammasalan tavoitteena on luoda vastuullisesti tuotetusta reilun kaupan karitsasta helposti hankittava vaihtoehto muiden lihalajien ja suoramyynnin rinnalle. Tuottajille on tärkeää, että tieto lihan alkuperästä ja tuotantotavasta siirtyy lihan mukana kuluttajalle asti.[...]

Tuossa ei suoranaisesti mainita luomua, mutta "tuotantotapa" on tässä ilmeisesti se koodi. Myöhemmin luomu mainitaan:

Lainaus
Luomuna lampaanlihasta tuotetaan eläintuotannon suurin osuus, jopa 14 prosenttia, kertoo maataloustilastoja keräävä Tike

Lajityypillisesti lammas (http://fi.wikipedia.org/wiki/Lammas) eläisi siinä 10 vuotta. Mutta kun on tämä seikka:

Mitä eroa on karitsan ja lampaan lihalla? (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/04/18/mita-eroa-karitsan-ja-lampaan-lihalla)

Lainaus

- Kyseessä on vuoden ikäraja, kertoo Reinin Lihan kauppias Pirjo Passinen.

- Alle vuoden ikäiset ovat karitsoja ja niissä on hyvin vähärasvainen ja murea liha. Karitsan lihaskudos on hyvin pienisyinen. Yli vuoden ikäinen eläin on lammas, ja siinä on jo enemmän rasvakudosta. Lisäksi lihassyy muuttuu karkeammaksi. Tämä on kuluttajalle tärkeää tietoa, jos haluaa hyvää lihaa pöytään.

Kokkaamalla karitsan lihaa välttyy siis ns. villasukan maulta.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 02.05.14 - klo:10:04
Kyllä Elina Lappalainen tässä asiassa taitaa kuitenkin olla vilpitön eikä vain luomun piilomainostaja:

Miten tehdä eettisempiä lihajalosteita – mutta edullisesti? (http://www.syotavaksikasvatetut.fi/miten-tehda-eettisempia-lihajalosteita-mutta-edullisesti/)

Ainakin realisti:

Lainaus
Niin kauan kun luomu ja vapaana kasvanut liha on merkittävästi muuta tuotantoa kalliimpaa, se jää vain pienen kuluttajaryhmän erikoistuotteeksi.

***

Otsikkoon eli eläinten kohteluun liittymätön, mutta itsessään hyvä asia: eläinten liha, sisäelimiä myöten, pitäisi tietysti hyödyntää paremmin, juuri siten kuin artikkelissa kuvataan. Siinä asiassa voisi olla realistisia etenemismahdollisuksia, päinvastoin kuin aina silloin tällöin esitetyssä, usein tieteen kaapuun puetussa hurskaassa toiveessa, että lihaa syötäisiin vähemmän (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/pieni-muutos-ruokavalioon-voisi-auttaa-ymp%C3%A4rist%C3%B6%C3%A4-ja-terveytt%C3%A4).


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 27.05.14 - klo:07:43
Taas ilmestyi tämä vuosittainen Eviran raportti:

Laiminlyönnit tuotantotiloilla lisääntyivät hieman (http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/ajankohtaista/?bid=3920)

En osaa tuosta sanoa, mikä on näiden laiminlyöntien vakavuusaste, mutta silti tulee taas mieleeni tämän keskustelun alussa esittämäni retorinen kysymys:

Listaa voisi jatkaa. Siellä [eläinsuojelulaissa] on hyviä – ja tiukkojakin – määräyksiä.

Jos siis lakia noudatetaan, mikä vielä ”mättää”? Mitä vielä lisää tarvittaisiin?




Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 05.06.14 - klo:07:36
Tämä Ylen uutinen ...

Oikeutta eläimille -järjestö julkaisi salakuvattua videota luomusikalasta (http://yle.fi/uutiset/oikeutta_elaimille_-jarjesto_julkaisi_salakuvattua_videota_luomusikalasta/7277701)

Lainaus
Eläinsuojelujärjestön mukaan sikojen olot ovat surkeita myös luomutuotannossa.

... johon Luomulakkokin puuttui ("Luomupossun onnellinen elämä? (http://luomulakko.blogspot.fi/2014/06/luomupossun-onnellinen-elama.html)") oli sellainen, että Pro Luomu katsoi tarpeelliseksi reagoida:

Oikeutta Eläimille -yhdistyksen luomusikalavideo ei oikein shokeeraa (http://proluomu.fi/oikeutta-elaimille-yhdistyksen-luomusikalavideo-ei-oikein-shokeeraa/)

Mikä se lopullinen totuus asiassa onkaan, niin luultavasti luomuväki jatkossa on varovaisempi siinä, miten se käyttää omassa myynninedistämisessään viittauksia tai vihjauksia tällaisiin salakuvattuihin videoihin ...

Minulla tämä tapaus taas vahvistaa edellisessä puheenvuorossani esittämääni / toistamaani käsitystä, että erilaisia määräyksiä ja ohjeita on ihan riittävästi, kyse on niiden noudattamisesta.

PS. Kyseinen järjestö ehdottomuudessaan ei aiemminkaan näytä luomulle erityistä arvoa asiassa antaneen:

Onko luomu pienempi paha? (http://www.oikeuttaelaimille.net/usein-kysyttyja-kysymyksia/onko-luomu-pienempi-paha)


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 24.06.14 - klo:05:35

Nimimerkki "Eno" Vihreässä Langassa lähtee tässä pakinassaan tai kolumnissaan aika vegaanisista (tai Animalian) lähtökohdista:

Elä syö eläintä, jos elät eettisesti (http://www.vihrealanka.fi/blogi/elä-syö-eläintä-jos-elät-eettisesti)

No, linja on mitä on, mutta tämä on on hauska (alkaen jo alaotsikosta):

Lainaus
[...]
Kalliilla luomulla voit vähentää lihansyöntiä.

[...]
Toisaalta, jos lihan syönnin lopettaminen kokonaan ei ole vaihtoehtojesi joukossa, luomu on eettisempi vaihtoehto. Luomuun siirtyminen vähentää paitsi eläinten kärsimyksiä myös todennäköisesti ostamasi eläinperäisten tuotteiden määrää. Ovat ne luomujuustot ja -lihat sen verran kalliimpia.

Se tuosta jää vielä sanomatta, että 100% vegaanilinjalla Suomessa maan molempia lehmiä kohdeltaisiin ruhtinaallisen hyvin.

(Laitoinpa viimeisen kommenttini myös Enon palstalle.)


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 02.09.14 - klo:06:37

Nyt tuli Elina Lappalaisen kautta tieto, että luomubroileria yritetään taas syksyllä lanseerata markkinoille. Ja samalla tässä artikkelissa on Lappalaisen pitkä perustelu sille, miksi luomubroileri olisi niin hyvä juttu (7 kohtaa, täytyy käydä läpi):

Luomubroileri tulee! – Miltä luomulinnun elämä Punkalaitumella näytti? (http://www.syotavaksikasvatetut.fi/luomubroileri-tulee-milta-luomulinnun-elama-punkalaitumella-naytti/)

Tämä yksityiskohta on minusta kiitettävää realismia, hän näkee, että yhdestä hyvästä voi seurata toista huonoa (kursiv. EL):

Lainaus
Lihankulutus kasvaa maailmalla ja merkittävä osa kasvusta tulee siipikarjan lihasta. Broileri on tehokkaasti kasvavaksi jalostettu eläin. Sen tuottaminen on edullisinta, vie lihakiloa kohti vähiten energiaa, vettä ja rehua. Lihantuotannosta broilerilla on pienin hiilijalanjälki. Mitä järkeä on kasvattaa lihan ekologista jalanjälkeä hitaammalla ja tehottomammalla luomutuotannolla? Ei siinä olekaan järkeä – jos arvostaa vain tehokkuutta. Jos vaakakupissa painaa myös eläinten hieman parempi elämä, luomutuotannon kriteerit ainakin pyrkivät parannuksiin monella tärkeällä alueella.

Vrt. myös tämä uutisemme (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=252). Jossa ei arvosteta "vain tehokkuutta".


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 13.09.14 - klo:09:13
Tässä nyt pohjoiseenkin (vaikkei vielä ihan Suomeen asti) levinneessä afrikkalaisessa sikarutossa (http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/ajankohtaista/?bid=4033) on valitettavasti yksi hyvä (lisä)syy, miksi tuotantosikojen sinänsä kivoja ulkoiluharrastuksia voidaan joutua rajoittamaan. Meillä ja maailmalla. Vaikkei tauti ihmiselle olekaan vaaraksi.

PS. 16.9.14: Ja tässä Eviran uutisessa (http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/ajankohtaista/?bid=4027) taas tietoa taudista, jonka vuoksi sama kuin edellä potentiaalisesti koskee kanojakin. Plus syy, miksi harrastekanaloita ei ehkä olekaan syytä suosia.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 20.09.14 - klo:07:51
Ja kyllä, niin siinä sitten kävikin. Tässä Eviran sikaruttoa koskevassa ohjeessa (http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten+terveys+ja+elaintaudit/elaintaudit/siat/afrikkalainen+sikarutto/asf-n-torjunta-/) on tällainen kohta:

Lainaus
"Alueella, jossa villisiat todennäköisimmin kulkevat Venäjältä rajan yli Suomen puolelle, sikatilat olisi suojattava luonnonvaraisilta villisioilta. Tämä alue ulottuu Eviran arvion mukaan noin sadan kilometrin päähän itärajasta, pohjoisessa Lieksan pohjoisrajalle asti. Evira suosittaa, että kesysiat pidettäisiin toistaiseksi kokonaan sisätiloissa tällä alueella. "
(lihav. HJ)

Ja tuossakin on tietysti taustalla sitten se harras toive, että Venäjän villisiat osaisivat lukea, ja noudattaisivat tuota 100 km suositusta. Ja huomaisivat, missä raja kulkee (edes ne ...  8) ).


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Jarrumies - 27.10.14 - klo:22:24
Pitäisikö perustaa myös triidi: "Kasvien kohtelu ja oikeudet"?

Researchers Have Found That Plants Know They Are Being Eaten

http://www.businessinsider.com/plants-know-they-are-being-eaten-2014-10?utm_content=buffer75de8&utm_medium=social&utm_source=facebook.com&utm_campaign=buffer

Lainaus
Vegetarians and vegans pay heed: New research shows plants know when they're being eaten. And they don't like it.

That plants possess an intelligence is not new knowledge, but according to Modern Farmer, a new study from the University of Missouri shows plants can sense when they are being eaten and send out defense mechanisms to try to stop it from happening.





Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 09.11.14 - klo:13:35

Siipikarjatiloja varoitetaan pulujen virustaudista (http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2014/11/08/Siipikarjatiloja%20varoitetaan%20pulujen%20virustaudista/2014518157689/4)

Lainaus
Paramyksovirus ei ole vaarallinen ihmisille, mutta se voi aiheuttaa siipikarjan sairastumisia. Siipikarjantuottajien onkin tärkeää huolehtia tautisuojauksesta, jotta luonnonlinnuissa kiertävät virukset eivät pääse tuotantotiloihin.

Noissa ohjeissa ei mainita mitään siipikarjan pitämisestä sisätiloissa, mutta se ei liene tässä vaiheessa talven tuloa enää tarpeellista, jos Joensuussa on Ilmatieteen laitoksen mukaan luntakin jo 4 cm.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 16.12.14 - klo:07:21
Tämän Eviran uutisen olisi voinut laittaa myös keskusteluun ruoan riskeistä, mutta laitettakoon tänne, jonne se myös kuuluu:

Luomukalkkunoiden ulkoilussa vaaransa (http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/ajankohtaista/?bid=4127)

Lainaus
Luomukalkkunatuotannossa suurimmat tautisuojaushaasteet ja tautiriskit liittyvät ulkoiluun. Ulkoilu altistaa luomukalkkunat villilintujen ja jyrsijöiden tuomille taudeille ja maaperäisille bakteereille, jotka harvoin aiheuttavat ongelmia tavanomaisessa siipikarjatuotannossa.

”Laiduntamisessa kalkkunat pääsevät suoraan kosketukseen villilintujen ja jyrsijöiden tuomien taudinaiheuttajien ja maaperäisten bakteerien kuten sikaruusua aiheuttavan bakteerin kanssa, jolle kalkkuna on erityisen herkkä. Luonnonlinnut voivat levittää kalkkunaan myös kampylobakteeria, lintuinfluenssaa ja Newcastlen tautia”, sanoo Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tutkija Kitty Schulman riskinarvioinnin tutkimusyksiköstä.
(lihav. alkup.)

Jos sairastumiset kasvavat, ja jos vielä lääkinnässä on rajoituksia (vaikka vain velvoite ensin yrittää homeopaattisilla ..), niin kyllä tässä on sitten "kolikon toinen puoli" myös mukana: tuosta kaikesta kalkkunoiden hyvinvointi vähenee.

Artikkeli ei juuri korosta riskiä ihmisille, mainitsee sen vain ohimennen: "[...] monet siipikarjantaudeista tarttuvat myös ihmisiin."

Lainaus
Tautien lisäksi vaaroina ovat petoeläimet, lämpötilojen vaihtelut ja sääsuojan puuttuminen, joka voi heikentää kalkkunoita.

Eikä näissäkään kysymyksissä tietysti kalkkunoilta mitään kysytä, se on ihminen, joka on päättänyt, että kalkkunat haluavat olla ulkona.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 17.12.14 - klo:07:33
Sattuipa niin, että YLE:llä oli juuri ollut (1.12.2014 Kainuu) uutinen, josta selvisi tämän luomukalkkunatuotannon laajuus Suomessa:

"Mietittiin 30 vuoden jälkeen, mitä alkaisi tehdä isona" – luomutila vaihtoi lehmät kalkkunoiksi (http://yle.fi/uutiset/mietittiin_30_vuoden_jalkeen_mita_alkaisi_tehda_isona__luomutila_vaihtoi_lehmat_kalkkunoiksi/7662446)

Lainaus
Laitalan tilan navetta remontoitiin lehmien jäljiltä sopivaksi 2000 luomukalkkunan kasvattamiseen. Syötäväksi linnuille on annettu tilan luomuviljaa, ja nyt Suomen ainoat luomukalkkunat ovat lähdössä joulupöytiin.
(lihav. HJ)

Yrittäjä itsekin hiukan tätä asiaa ihmettelee tai miettii:

Lainaus
Kilposten mallissa kalkkunoiden elämällä on merkitystä.

– Luomukalkkunan elontaival kestää noin 100 päivää. Eihän se pitkä elo ole, mutta luomussa sille yritetään järjestää tilaa, valoa ja mahdollisuus ulkoiluun.

Jos kalkkunan elämä saattuu osumaan keskitalveen, se ei siis tada paljon ehtiä (Kuhmon korkeudella) aurinkoa tai ulkoilmaa näkemään. En löytänyt tietoa, paljonko kalkkunan ikä olisi luonnostaan, mutta eiköhän se ole jotain samaa kuin kanalla, eli 5-15 vuotta? Eli tässä tulee kyllä sama kysymys mieleen kuin broilerien kohdalla, että paljonko se lisää asian "eettisyyttä", jos lintu saa elää hiukan pidempään, ja ehkä hiukan tai jossain suhteessa "paremmissa" olosuhteissa, mutta se kuitenkin teurastetaan "lapsena"?

Plus sitten ne edellisessä puheenvuorossa esitetyt, lääkintää koskevat kysymykset. Jotka ainakin jossain määrin saattavat "tasata" asiaa, so. vähentää luomun "paremmuutta" eläinten kohtelussakin, niiden lyhyen elämän aikana.

Ruokatiedon kalkkunauutisessa (http://www.ruokatieto.fi/ruokafakta/tilastoja-tietohaarukka/tilastopuraisut/kalkkunasta-kuoriutuu-joulupoydan-kuningatar) ollaan ihan varmasti tietävinään tämä:

Lainaus
Toisaalta eläinten hyvinvointia huonontaa se, että tavanomaisessa tuotannossa kalkkunat eivät pääse ulkoilemaan, vaan elävät ilmastoidussa ja lämmitetyissä halleissa koko elämänsä.

Mutta tiedetäänkö tämä? Onko kalkkunoilta kysytty? Voisiko järjestää kokeilun, jossa kalkkuna saisi itse valita ulkoilman ja ilmastoidun ja lämmitetyn hallin välillä? Katsottaisin, kummassa tilassa se mieluummin oleskelisi 100 elinpäivänsä aikana?

Toisaalta Ruokatiedon uutinen tuo myös esiin tämän tutun näkökulman:

Lainaus
Kuluttajien kiinnostusta luomukalkkunaan saattaa vähentää sen korkea hinta. Luomukalkkunan hinnan tulee olla miltei 2,5-kertainen tavanomaiseen verrattuna kulujen kattamiseksi.

Hankkeessa on kokeiltu myös laidunkalkkunan tuotantoa närpiöläisellä tilalla. Kesällä kasvatettavat laidunkalkkunat elävät ulkoaitauksessa, jossa niillä on katos ja viljarehua. Laidunkasvatus on haasteellista, sillä lintujen tautiriski kasvaa, kun ne laiduntavat ulkona.

Onnistuessaan laidunkalkkunan tuotanto voi edistää eläinten hyvinvointia, mutta ilman luomurehun saantiongelmia. Tuotantomuoto vastaa monissa maissa tuttua ja perinteistä free range –kasvatusta. 

Eli jos tuo ulkoilma todella on kalkkunalle tärkeä asia, ja asian hyödyt ylittävät tautiriskistä johtuvat haitat, asia voidaan toteuttaa myös ilman luomurehua. Joka luomurehu ei lisää kalkkunan hyvinvointia, mutta aivan varmasti lisää hintaa.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 19.12.14 - klo:07:55
Vaikka Suomen Luonto -lehti on saanutkin tietoa siitä, ettei luomu- ja tavanomaisten sikojen kohtelu lopulta niin kauhean erilaista olekaan ...

www.suomenluonto.fi/blogit/kinkku-ja-miten-se-tuotetaan/

... niin tiukasti se kuitenkin pysyy traditionaalisella kannallaan, ja suosittaa luomukinkkua.

(Eikä kysy itseltään myöskään, mitä hyötyä tai iloa tehottomasti tuotetusta luomurehusta on eläimille tai luonnolle. Tämän asian aktiivinen unohtaminen tuli muuten esille silmiinpistävästi myös eläinsuojelu- ja luontojärjestöjen joululahjassa presidentille. Kasviskorin voi siinä yhteydessä ymmärtää, ikäänkuin muistutuksena siitä, että ruokavaliomme tulisi olla kasvispainoitteisempi, jonka asian voisi ehkä katsoa hyödyttävän sekä eläimiä että luontoa - ihan ongelmaton asia ei ole kyllä sekään (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=161.0). Mutta miksi se oli luomukasviskori? Luultavasti vain, koska tähänhän on aina uskottu, näissä piireissä. Olen jo tuolla toisaalla verranut asiaa polvirefleksiin ...)


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 14.01.15 - klo:07:53
Eivät nämä Anni Sinnemäen jäähyväiset: Vetoaa nautojen puolesta (http://www.vihrealanka.fi/uutiset-kotimaa/sinnem%C3%A4en-j%C3%A4%C3%A4hyv%C3%A4iset-vetoaa-nautojen-puolesta) ...

Lainaus
Sinnemäki kieltäisi nautojen pitämisen kytkettynä parsinavetoissa siirtymäajalla vuoteen 2030 mennessä. Pihatossa naudat pääsevät liikkumaan ja päättämään oman rytminsä. Aloitteessa vaaditaan myös pihattonaudoille mahdollisuutta ulkoiluun kesäisin. Tällä hetkellä pihattonautojen ei tarvitse lain mukaan päästä ulos.
*)

... oikeastaan niin mahdottomilta vaatimuksilta tunnu. Rahaa voi asiaan tietysti palaa,  ja kustannuksista ja niiden maksajasta tulisi tietysti keskustelua. Siirtymäajoista ja mahdollisista (perustelluista) poikkeusluvista niinikään. Kun asia ei ihan niin mustavalkoinen ole:

Lainaus
Puheenjohtaja [MTK:sta] Juha Marttila sanoi Politiikan toimittajien tilaisuudessa maanantaina, että parsinavettojen arvostelu loukkaa maatilojen emäntiä, jotka ovat tehneet elämäntyönsä parsinavetoissa elävien nautojen hyväksi.

Eli varmaankin on tilanteita, jossa nautojen hyvinvointia voi tarkoituksenmukaisemmin ja kustannustehokkaammin lisätä muilla keinoin kuin kokonaan uuden (kaikkine tekniikkoineen kalliin) navetan rakentamalla **) vanhaa korvaamaan (ihan uudethan jo käytännössä rakennetaan pihattomallilla, kuten tuo VL:nkin uutinen toteaa).   

____________

*) ei tuo ainakaan siinä pihattonavetassa, jossa olen Savossa jo kaksi kertaa vieraillut, ollut mikään ongelma, vaan järjestetty juuri noin, ja vieläpä niin, että lehmät itse voivat päättää myös ulkoilustaan (so. ei tarvita erillistä työvoimaa niiden viemiseen ulos ja takaisin sisään). Ulkoilumahdollisuus on näillä lehmillä jopa talvella!

**) varsinkin tulee tämä mieleen, kun tiedän, minkälaisen "pitkän pennin" tuo - meille ihmisvieraille ja lehmilleen - sympaattinen isäntämme Savossa oli navettaansa juuri investoinut - ja sitten tulivat nämä Venäjän "vastapakotteet" ... se navetta täyttää nyt varmasti helsinkiläisen Sinnemäen kaikki vaatimukset, nautojen osalta, mutta isäntäväkeä ei ehkä tässä kokonaisuudessa maailma enää kohtele oikeudenmukaisesti ... (toivottavasti Tatu perheineen kuitenkin selviää tästä kaikesta ...)


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 22.01.15 - klo:11:43
Näin eläinsuojeluasiamies Sari Salminen - Elina Lappalaisen tavoin - katsoo olevansa pakotettu mainostamaan luomua:

Sianlihatuotannosta (http://elsuasiamies.blogspot.fi/2015/01/sianlihantuotannosta.html?m=1)

Hänkin siinä selvästi ymmärtää, ettei luomurehu mitenkään lisää sikojen hyvinvointia. Mutta kun nuo ovat Suomessa ne vaihtoehdot, hänenkin mukaansa.

***

Vähän "off-topic" ... hänkin oli kiinnittänyt huomiota tähän:

Lainaus
Jo monena vuonna on uutisoitu joulun alla, kuinka luomukinkkuja on vaikea saada. Silloin ihmiset haluavat panostaa myös eläinten hyvinvointiin.

Viime jouluna se ei ollut niin vaikeata kuin ennen, kun tarjontaa massiivisesti lisättiin. Tekivätkö ihmiset siis niin, eli myös ostivat luomukinkkuja massiivisesti enemmän? Joulusta on jo kuukausi, mutta netissä ainakaan ei kerrota, kuinka siinä kävi (tarkistin äsken).

Toisaalta tuon voi sitoa aiheeseenkin: onko sellainen eläinsuojelu oikein tehokasta, joka edellyttää yleisöltä isohkoja taloudellisia uhrauksia? Jotka voivat vielä johtua suojelun näkökulmasta aivan epäolennaisesta asiasta (luomurehu)?


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 12.02.15 - klo:15:06
Mistä tässä on kyse (MMM):

Eläinten hyvinvointikorvaus uudistuu ja laajenee (http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/150212_hyvinvointikorvaus.html)

Ollaanko tässä nyt etenemässä siihen suuntaan, jota mm. Elina Lappalainen on (ks. vaikka edellä 05.04.11) suositellut (ja miksemmepä mekin - ks. edellä "passim")? Luomusäännöistä riippumattomaan järjestelmään eläinten hyvinvoinnin lisäämiseksi?

Näinhän tässä kerrotaan olevan:

Lainaus
Eläinlajikohtaisen toimenpiteiden ehdot ylittävät peruslainsäädännön vaatimukset. Tilalla on noudatettava myös täydentäviä ehtoja.
(lihav. HJ)

Luomu ko. uutisessa mainitaan, mutta vain näin:

Lainaus
Luomukotieläintila ei voi valita niitä toimia, joita luonnonmukaisessa kotieläintuotannossa kyseisen eläinlajin osalta on muutoinkin noudatettava.
 


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 13.03.15 - klo:08:19
Tässä artikkelissa esitellään sitten radikaalein näkemys asiaan ...

Eläinten suojelu vai eläinten oikeudet? (http://maailma.net/artikkelit/elainten_suojelu_vai_elainten_oikeudet)

... näin:

Lainaus
Yksi eläinoikeusliikkeen päätavoitteista on lopettaa eläintuotanto.

Tämä vertaus kyllä sitten siinä skenaariossa ontuu pahasti:

Lainaus
Eläinten oikeuksien ei suotta katsota kuuluvan samaan jatkumoon ihmisoikeuksien kanssa. Jokainen voi miettiä, miltä maailma näyttäisi, jos orjuuden lakkauttamisen sijaan olisi tyydytty vaatimaan orjille parempia oloja.

Jokainen voi miettiä, miltä maailma näyttäisi, jos orjuuden lakkauttamisen jälkeen orjat olisi teloitettu tai ainakin steriloitu tai muutoin estetty heidän lisääntymisensä.

On nimittäin aika lailla itsestään selvää, että jos maailma siirtyisi täydelliseen veganismiin, nykyisiä tuotantoeläimiä ei säilytettäisi. Erittäin harva haluaisi lemmikkieläimekseen vaikkapa lehmän tai sian. Eivätkä vaikka Suomen luontoon vapaaksi päästetyt sonnitkaan vaikuta todennäköiseltä (tai toivottavalta) tulevaisuudenkuvalta. Ihan täysin vapaat kanat Suomen metsissä eläisivät hyvin lyhyen elämän (vaikka varmaan kettupopulaatio ilahduttavasti kasvaisi ... hetkeksi).





Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Tarkkailija - 17.03.15 - klo:08:52
Valio on aiheuttanut luomulle pienehkön imagokohun, kun se ei tunnut tietävän sitä, että miten sen luomutuotannossa olevat maitotilansa toimivat.

Valio on vastailllut twitterissä mm. Oikeutta eläimille -järjestölle (https://twitter.com/oikeuttaelaimil), että luomuvasikka saa olla emänsä kanssa kokonaista 3 kk (kuukautta) syntymästään, mutta todellisuudessa vasikat ovat vain n. 3-5 vrk (vuorokautta), jonka jälkeen niitä ruokitaan täysmaidolla tuo Valion mainitsema 3 kk. Ajatteluun kykeneväinen ymmärtää aika nopeasti, että kyseessä ei ole sama asia, vaan että mainonta perustuu valheellisuuteen ja mielikuviin, joka on ruusuinen, vastoin todellisuutta. Valiohan käyttää luomun mainoksissa ja myyntipakkauksissa kauniita kuvia lehmistä ja vasikoista kiehnäämässä pellolla yms yhdessä.

Kävin pikaisesti läpi muutamia blogisteja (http://www.kemikaalicocktail.fi/) ja vastaavia tahoja (http://www.syotavaksikasvatetut.fi/), jotka tekisivät tästä kissan kokoiset otsikot välittömästi jos kyseessä olisi tavanomainen tuotanto, mutta luomutuotannon onneksi heidän intonsa kirjoittaa tällaisesta on äärettömän vähäinen, kun arvostelu kohdistuu heidän pyhänä pitämäänsä luomutuotantoa kohtaan.

Mutta joka tapauksessa Valio käyttää kyseisen maitonsa purkeissa ja mainoksissa valheellisia mielikuvia, eikä tämä tunnu yhtään elintarviketeollisuuden ja eläintuotannon kriitikkoa kiinnostavan, kun se tapahtuu luomutuotannossa.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 06.04.15 - klo:08:55
Tässä saksankielisessä jutussa ...

Freilandhühner verweigern den Freigang (http://www.achgut.com/dadgdx/index.php/dadgd/article/freilandhuehner_verweigern_den_freigang)

... kerrotaan, että vapaat kanat kieltäytyvät ulkoilusta, eivät juuri käytä niille järjestettyä ulkoliikuntatilaa, tai (erään tutkimuksen mukaan) vain 5,4% käytti:

Lainaus
„Nur 5,4 Prozent der Legehennen in Großställen nutzen den Auslauf“, fand man heraus.

Onko kanoistakin tullut "sohvaperunoita"? Onko tästä ilmiöstä tietoa muilla kielillä, esimerkiksi suomeksi?


PS. 22.6.15: Minähän esitin tästä asiasta edellä 17.12.14 kysymyksen, kalkkunoiden osalta.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 11.05.15 - klo:12:59
MMM:n maksama kampanja alkaa heti valehtelulla. Tässä linkissä radiomainos (https://www.youtube.com/watch?v=JLYb-5r9NQk), jossa väitetään, että:

Lainaus
Luomueläimet voivat hoitaa jälkeläisiään luontaisten vaistojensa mukaan.

Mutta - nyt uskomme Animaliaan (http://www.animalia.fi/animalia-toimii/toimintakohteet/tuotantoel%C3%A4imet/naudat/lypsylehm%C3%A4t) - todellisuus on tämä:

Lainaus
Yli viikon ikäisiä vasikoita ei luomutuotannossa saa kasvattaa yksittäiskarsinassa ja luomuvasikat saavat oman lajinsa maitoa 3 kuukauden ikään asti. Oman emänsä utareista ne saavat usein imeä maitoa 3-5 päivän ternimaitovaiheen ajan.

Voisimme oikeastaan antaa Animalialle oikeuden protestoida ensimmäisenä sitä, että valtion varoilla tällaista valehtelua tuetaan.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 15.05.15 - klo:08:40
Elina Lappalainen kirjoittaa suorastaan vihaisesti Valion luomumaitokampanjasta:

Luomulehmä "tekee mitä tykkää" - Valio, älä viitsi! (http://www.marmai.fi/blogit/toimitukselta/luomulehma+tekee+mita+tykkaa++valio+ala+viitsi/a2305939)

Lainaus
Valion maitopurkin kyljessä oleva kuva emolehmästä ja vasikasta on romantisoitua mielikuvamainontaa, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

Hänen silmiinsä eli korviinsa ei näytä sattuneen yllä mainittu samanlainen MMM:n mielikuvamainonta. (Ainakaan vielä.)

Vaikka nyttemmin kaikkea mainontaa koskemaan on tehty eettiset ohjeet, jotka myös korostavat totuudessa pysymistä, minusta se vaatimus koskee erityisen paljon MMM:n tapaista julkisorganisaatiota. Joka on vastuussa kampanjastaan, vaikka sen yksityinen mainostoimisto toteuttaisikin.

Lappalainen itse tässä emolehmän ja vasikan asiassa muuten näyttää jopa kallistuvan sille kannalle, että tavanomaisen karjanhoidon menettely on - yhteensä - parempi:

Lainaus
Tavallisilla tiloilla vieroittaminen tapahtuu yleensä heti, luomutuotannossa vasikka saa usein olla emän kanssa muutamasta päivästä viikkoon. Lehmä leimaantuu vasikkaansa heti ja kärsii vierottamisen jälkeen stressistä. Vasikalla leimautumisessa kestää pari päivää. Mitä pidempään ne saavat olla yhdessä, sitä rankempaa ero on vasikalle.

Muutoinkin hänen tavanomaisen ja luomukarjanhoidon vertailussaan jää oikeastaan hyvin vähän asioita, jotka erityisesti puoltaisivat luomua - jos lopulta yhtään! Mm. tämä liikuntamahdollisuus on täysin mahdollistta hoitaa myös tavanomaisessa navetassa - ja niin myös tehdään (kuten itse olen saanut nähdä!):

Lainaus
Luomunavetat ovat lähes aina pihattoja, eli lehmät voivat kävellä navetan sisällä vapaasti. Myös pihattonavetoissa elävien luomulehmien pitää päästä kesällä laitumelle, kun tavallisesti laudunnuspakko koskee vain parsinavetoiden talvisin kiinni kytkettyjä lehmiä. Usein luomulehmillä on talvellakin ulkoilumahdollisuus.

(Muuten, onkohan tutkimusta siitä, paljonko lehmät sitten tosiasiassa pihattonavetoissa käyttävät tätä ulkoilumahdollisuuttaan? Vrt. saksalaiset kanat, edellä 06.04.15.)

Silti hän edelleen kertoo ostavansa luomumaitoa:

Lainaus
Itse juon luomumaitoa, mutta minulle ratkaisevat kriteerit ovat laiduntaminen ja kivunlievityspakko vasikoiden nupouttamisessa. Luomu on silti hyvin epätäydellinen järjestelmä, eikä sitä ole luotu varsinaiseksi eläinten hyvinvointimerkiksi.

Mitään estettä ei liene sillekään, että kivunlievityspakko nupouttamisessa otettaisin vaikka yleiseen eläinsuojelulakiin? Vai olisiko?

Tämä on iskevästi sanottu:

Lainaus
Lopuksi Valio palaa härskille linjalle. Viimeinen argumentti lehmien suusta kuuluu: ”Niinpä luomumaito on juuri sellaista, millaiseksi olemme sen itse alun perin tarkoittaneet.”

Ei. Lehmä tuottaa maitoaan vasikalle. Lehmä ei ole tarkoittanut maitoaan elintarvikkeiden raaka-aineeksi.

Me olemme jo tuolla sanoneet, että lehmiä ei todellakaan hankitä lemmikeiksi. Vaikka ne saattavat monen silmissä söpöiltä ja hellyttäviltä näyttääkin (jopa minun!  ;D).


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 16.05.15 - klo:08:56
Eikä jäädä Virossakaan kakkosiksi härskissä harhaanjohtamisessa tässä asiassa (Baltic Guide):

Luomu takaa paremmat olosuhteet eläimille (http://balticguide.ee/fi/luomu-takaa-paremmat-olosuhteet-elaimille/)

Lainaus
Mitä luomu sitten tarkoittaa naudankasvatuksessa? Luomu takaa tuotantoeläimille minimiä paremmat olosuhteet. Nautoja ei pidetä ympärivuotisesti navetassa, vaan ne pääsevät myös laitumelle. Eläimille taataan myös muut luontaiseen käyttäytymiseen kuuluvat mahdollisuudet, kuten vasikan imettäminen.
(lihav. HJ)

***

Tuon lisäksi yritetään tätä "vanhanaikaista" (tästä väitteestä on Suomessa luomupropagandassakin käsittääkseni jo luovuttu):

Lainaus
Luomunaudanlihan kehutaan olevan myös terveellisempää. Tavalliseen lihaan verrattuna siinä on parempi rasvakoostumus, luomuliha sisältää enemmän omega 3 -rasvahappoja ja vähemmän tyydyttyneitä rasvahappoja.
(lihav. HJ)

Niitä varsinaisesti tavoiteltuja omega 3 -rasvahappoja kun ei lehmän kautta ollenkaan tule, ei luomulehmän eikä tavallisen, tuo on siis puppua. (Jos se olisi totta, eivät kiinalaiset tiedemiehet varmasti olisi vaivautuneet tähän yritykseen (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=74.msg6806#msg6806).)


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 02.06.15 - klo:09:04
Kansan Uutiset julkaisi nyt - aika pian muuten Jussi Tammisolan artikkelin (http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/lukijoilta/3367857/luomu-luo-vastustuskykyisia-superbakteereita) jälkeen - tämän uutisen:

Luomu ei takaa eläinten hyvinvointia (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3381911/luomu-ei-takaa-elainten-hyvinvointia)

Selvästi hiukan kriitiinen, mutta: "Luomussa on etujakin". Mainitut edut ovat aivan samat kuin edellä Lappalaisellakin, joten siltä osin voinee viitata edelliseen puheenvuorooni (15.05.15).

PS. klo 16:40: Tätä ideaa tai siinä rivien välissä sanottua ...

Lainaus
– Suomesta puuttuvat hyvinvointituotteet, joita myytäisiin eläinten hyvinvoinnilla. Tällä hetkellä ainoa tuotannon erityistunnus on luomu, jossa vaatimukset ovat korkeammat kuin lain minimitaso.

... (eli luomusta irrallista eläinten hyvinvointituotetta) olen edellä pitänyt epärealistisena, kun se varmaan nyky-EU:ssa edellyttäisi vielä yhtä uutta ja kallista tarkastusjärjestelmää (ja kuluttajien tietoisuutta siitä). Mutta ei se ole ihan sanottua, kun tuo idea yhä uudelleen näyttää noin esiin pompsahtavan, Suomessa mutta myös muissa EU-maissa.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 05.06.15 - klo:04:44
Eipä taida juuri jäädä epäilystä siitä, mihin suuntaan tällä Hesarin (HSTV:n) aktiolla on puoltoa:

Onko luomuliha huijausta? – Katso HSTV:n keskustelu suorana kello 9 (http://www.hs.fi/kulttuuri/a1433387855430)

Keskustelutilaisuudessakin ovat "mukana tietokirjailija Elina Lappalainen, Karsinasta kauppaan -dokumentin ohjaaja Marika Väisänen ja eläinoikeusaktivisti Saila Kivelä". Kysymyksenasettelu on selvästi näennäiskriittinen: aiotaan varmasti päätyä lopputulokseen, että ei, luomuliha ei ole huijausta, tai ainakin se on vaihtoehdoista paras.

Jopa Hesarin kulttuuritoimittaja Veli-Pekka Lehtonen toteaa arviossaan:

Karsinasta kauppaan -dokumentti on luomulihan puolustuspuhe (http://www.hs.fi/arviot/elokuva/a1433387929134?ref=hs-art-artikkeli)

Lainaus
Teräksiset hautomot, häkkien ketjut ja ahtaat karsinat vertautuvat elokuvasarjassa luomutilojen vapauteen ja vehreyteen, joissa eläin saa toteuttaa luontaisia viettejään.

Ei ole kahta kysymystäkään siitä, etteikö Karsinasta kauppaan olisi luomutilojen puolustuspuhe.

Tuo filmisarja näyttää lisäksi Lehtosen kuvauksen pohjalta sellaiseksi rakennetulta, että sen kanssa on erityisen vaikea keskustella. (Eli tulemme nettikeskusteluissa varmasti jatkossa törmäämään "argumenttiin", että älä puhu mitään, ennenkuin olet katsonut Karsinasta kauppaan -"dokumentin" ...)

PS.  Sellainen pieni mahdollisuus tosin on, että edellisessä puheenvuorossa mainitsemani ei-luomuiset "hyvinvointituotteet" tulevat jotenkin esille, vaikkapa Elina Lappalaisen toimesta.

PS2.klo 14:45: Minulla ei ollut mahdolllisuutta katsoa tuota keskustelua. Se ei olekaan katsottavissa uudelleen, jälkeenpäin (luulin muuten olevan). Katsoiko joku? Jos, kuinka siinä kävi? Mainittiinko esim. em. "hyvinvointituotteet"? Tai ... kertovatkohan keskusteluun osallistuneet, jälkeenpäin, esim. nettisivuillaan, mitä he siellä sanoivat?


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 06.06.15 - klo:06:33
Erittäin hyvin arvasin:

Luomu ei vielä riitä, mutta se on edes askel parempaan – luomutuotanto sai kritiikkiä ja puolustusta HSTV:n keskustelussa (http://www.hs.fi/kulttuuri/a1433470277924)

Lainaus
Luomutuotanto ei vielä takaa eläinten hyvinvointia, mutta se on silti parempi vaihtoehto kuin tavallinen ruuantuotanto.

Kutakuinkin tällainen johtopäätös oli vedettävissä HSTV:n perjantaiaamun keskustelusta [...]

Keskustelu on nyt siellä linkissä katseltavissa. Ja katsoin sen läpi.

Eläinoikeusaktivisti Saila Kivelän mielestä eläimet eläimet eivät ole ruokaa. Sitten hän antoi luvun, että n. 70 miljoonaa eläintä meillä tuotetaan vuosittain syötäväksi. Ei esittänyt mitään arviota siitä, kuinka monta eläintä meillä sitten voisi elää, "kokien ja tuntien", hyvän elämän, jos niitä ei syötäisi. (Kaikkikin keskustelijat kannattivat lihansyönnin vähentämistä. Miksi? Jos eläimet jotenkin kärsivät, väheneekö kärsimys, jos kärsijöitä on vahemmän?)

Lappalainen toi kun toikin esiin (mahdollisen) "eläinten hyvinvointimerkin", mutta ei (tietystikään?) sitten maininnut mitään luomurehujen turhuudesta eläimen hyvinvoinnin kannalta. Ihan keskustelun lopussa hän myös pani toivonsa uuteen eläinsuojelulakiin, ja siinä siihen, että saadaan aikaan kaikkia eläimiä koskeva "minimitaso". Mikä kuulostaakin järkevältä. Ja kuten edellä on (15.5.15) on retorisesti kysytty, mikä estää (tai estääkö mikään), etteikö "laiduntaminen ja kivunlievityspakko" voisi vaikka olla mukana tässä minimitasossa.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 14.06.15 - klo:06:57
Tietysti koko nupouttamisen kivunlievitysongelma poistuisi päiväjärjestyksestä, jos edettäisiin tässä:

http://www.geneticliteracyproject.org/2013/04/29/media-mangles-latest-biotech-innovation-hornless-cows/

Aika yksinkertaisella geenieditoinnilla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=840.msg6954#msg6954) saataisiin aikaan sarvettomia rotuja. Tämä editointi jättäisi tuon mukaan lehmien muut ominaisuudet (tuotto ym.) entiselleen.

(Jos tuo ratkaisu otettaisiin käyttöön, niin eräänä päivänä meidän täytyisi muuttaa tämän triidin otsikkoakin ...  ;))


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 19.06.15 - klo:08:38
Näistä Elina Lappalaisen teeseistä ...

http://www.syotavaksikasvatetut.fi/viisi-teesia-elaimista/

... tulee (minulle) se uusi tieto, että jonkinlaista vakavaa yritystä jo on tämän "hyvinvointimerkin" luomiseksi. Vaikka hanke hänen mukaansa on yhä "alkutekijöissään".

Asialla on siis Suomen Eläinsuojeluyhdistysten Liitto:

http://www.sey.fi/ajankohtaista/tiedotteet/534-elainten-hyvinvointimerkki-vastaisi-kuluttajien-toiveita

Ihan äkkiä tulee mieleen, että jotta tuo hanke saisi ilmaa siipiensä alle - ettei se siis loppuisi kuin kananlento - tuohon hankkeeseen pitäisi saada kauppa mukaan?

***

Muilta osin Lappalaisen teesit - ansioineen ja puutteineen - lienee jo edellä käsitelty? Laitoin hänelle hänen omalla sivuillaan kommentin koskien lihansyönnin vähentämistä, jota hänkin taas kerran tuossa suositteli.

Muutoin samansisältöisessä Image-lehden haastattelussa ...

http://www.image.fi/image-lehti/elainsuojelulaki-on-uudis-tettava-nyt-vaatii-elina-lappalainen

... Lappalainen sanoo ulos tämän (lihav. HJ):

Lainaus
"Luomu on valvottu järjestelmä, ja siinä on tiettyjä parannuksia, mutta se ei ole eläinten hyvinvointimerkki. Luomusta tekee kalliimpaa luomurehu, eikä kaikkia motivoi maksaa siitä. Monissa maissa on tarjolla free range -tuotettua lihaa.”

Mutta ei sitä johtopäätöstä, jonka minä olisin sanonut, että luomu - rehuvaatimuksineen - on näin ollen lopulta suoranainen este hänen tavoitteilleen.


PS. 22.15: Nyt Elina Lappalainen mainitsi luomurehun ja sen kalleuden, ja rivien välissä myös sen turhuuden, vaikkei 05.06.15 HSTV:n keskustelussa sitä maininnutkaan. Nyt, meiltä: pisteet!


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 22.06.15 - klo:06:22
Tuolle yllämainitulle johtopäätökselle (josta siis laitoin myös vähän Lappalaisenkin sivulle, ja meille (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=383)) tulee tukea myös tuolta SEY:n sivulta, jossa kirjoitetaan:

Lainaus
- Huoli eläinten hyvinvoinnista on jatkuvassa kasvussa: jo lähes 70 prosenttia kuluttajista näkee tuotantoeläinten pito-olosuhteet ongelmallisina, kertoo Wallenius.

Mihin mielipidetiedusteluun tuo sitten perustuu, ei ole tietoa, mutta jos noin on, kuluttajat selvästikään - 1% ostoineen - eivät pidä luomulihaa lainkaan ratkaisuna asiaan. Tai vaikka periaatteessa pitäisivätkin, eivät siis käytännössä sillä tavalla toimi. (Kananmunien tai maidon kohdalla on hiukan eri tavalla, mutta ei niissäkään niin, että tuo 70% olisi lähelläkään).

Tietysti on tässä vaiheessa vaikea sanoa, missä määrin tuo hyvinvointimerkkikään saisi kukkaron nyörejä auki, ihan oikeasti, ostotilanteessa. Kun on vielä vaikea sanoa siitäkään, aiheuttaisiko ja missä määrin tämä suunniteltu uusi järjestelmä lisäkustannuksia ja tuotteille lisähintaa (vaikkei niin paljon varmasti aiheuttaisikaan kuin luomu).

Hiukan olen, tässäkin asiassa, taipuvainen ajatteluun, että "paras on hyvän vihollinen". Toisin sanoen olisi selkeämpää, "hyvä", että eläinsuojelulakia tarvittaessa muutettaisiin niin, että kaikilla eläimillä olisi kohtuulliset olosuhteet. Kun sitä kohtuullisuutta sitten määritellään, se voikin olla hankalampi juttu. Mutta henkilökohtaisesti en näe, etteikö mm. useita Lappalaisen vaatimuksia voisi toteuttaa. Ja laittaa ihan siihen lakiin. Kohtuullisuutta tietysti myös viljelijöitä kohtaan osoittaen, esim. tietyissä tapauksissa tarvittavia siirtymäsäännöksiä säätäen jne.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 12.07.15 - klo:12:30
Viikonlopun Iltalehdessä oli hyvin myönteinen artikkeli tästä Mantereen tilasta (http://www.mantereentila.fi/index.php/fi/luomukukko), joka nyt on ottanut silmämäärakseen sen, että kukkoja ei heti kaasuteta (ja syötetä rehuksi) vaan niillekin annetaan jonkinpituinen elämä, ja sitten vasta ne syödään.

Iltalehden mukaan kukot kasvavat kokonaista 110 päivää, ennen kuin ne laitetaan lihoiksi. Pohdintaa artikkelissa ei ollut, miten tämä tekee asiaa "eettisemmäksi", jos kuitenkin kanojen ja siten myös kukkojen potentiaalinen elämä olisi vuosia.

Mutta kuitenkin nämä kukonpojat saavat tuon ajan olla tavallaan hulppeissa oloissa, ulkona, niillä on tilaa moninkertaisesti, ja vielä ulkona, virikehäkkikanoihin verrattuna. Ulkona sen vuoksi, että toimintaa harjoitetaan vain kesällä. (Tammikuussa - kuten minä itse - syntynyt kukonpoika voisi puuskahtaa, että tämä on epistä!)

Koko kuvaus kuitenkin vakuuttaa siinä, että kukonpojat varmasti tuon ajan voivat hyvin.

Mutta sitten:

Ne kasvatetaan luomuna. Rehu kyllä saadaan omalta tilalta. Miksi luomuna? Siihen ei tule artikkelisssa vastausta, mutta kyllä tällaista realismia kahdessa viimeisessä kappaleessa:

Lainaus
[...] Kasvatusta on vaikea saada kannattavaksi.

Mayerien tilalla kiinteät kustannukset on pyritty minimoimaan, ja kasvatus on työvoimavaltaista. Omalle työlle ei parane laskea hintaa.

Kukkojen lihaa myydään huippuravintoloihin ja suoraan yksityisasiakkaille. Sitä myydään myös lähi- ja luomuruokaan erikoistuneissa vähittäisliikkeissä.

Ja varmaan viimeksimainituissakin kovaan hintaan. Niinpä tämä (voi sanoa) selvä piilomainos kyllä kertoo myös senkin, että tällä luomulinjalla eläinsuojellaan hyvin pientä osaa eläimista.

Eli "keissi" tukee omalla tavallaan teesiämme (ks. edellä), että luomu on lopulta yleisen eläinsuojelun este.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 16.07.15 - klo:06:46
Kummallisesti sitten vapaiden kanojen kohdalla on vähän samoin kuin vapaiden lehmien:

Ulkokanalatuotanto on edelleen harvojen käsissä (http://m.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/80101-ulkokanalatuotanto-on-edelleen-harvojen-kasissa)


Lainaus
Viime vuonna ulkokanaloiden munien osuus kokonaistuotannosta oli alle prosentin, kun esimerkiksi luomumunien osuus oli viisi prosenttia.

[...]

- Osalle asiakkaista eläinten hyvinvointi painaa ostopäätöksessä eniten, mutta osa ostaa ulkomunia ihan puhtaasti maun ja leivontaominaisuuksien takia.

Lopulta ulkotuotannon yleistyminen onkin kiinni kuluttajien valinnoista, sanoo Torikka.

Sisätilojen osalta vaatimukset ovat samat luomu- ja ulkokanaloille. Erot syntyvät siitä, mitä kanoille syötetään ja kuinka paljon ne saavat olla ulkona olla, sanoo Kuluttajaliiton elintarvike- ja ravitsemusasiantuntija Annikka Marniemi.

- Eläinten hyvinvoinnin kannalta näissä kahdessa tuotantotavassa ei välttämättä ole kovin suurta eroa. Paljon riippuu kanalan pitäjästä, Marniemi summaa.

Jos siis kanojen hyvinvointi ts. ulkoilumahdollisuus olisi kuluttajille (tai osalle heistä) tärkeä asia, ja näiden munien hintahan on halvempi, niin kuvittelisi asian olevan osuuksissa juuri toisinpäin.



PS. klo 14:25: Epäselvää ... tässäkin: lähikaupassa (äsken) vapaan kanan munat olivat kalliimpia kuin luomumunat! (? ? ?)


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 22.07.15 - klo:08:56
Tämänkään idyllin kuvauksessa (Satakunnan Kansa) ...

Kanamaista elämää luomussa (http://www.satakunnankansa.fi/lehdessatanaan/1194991002824/artikkeli/kanamaista+elamaa+luomussa.html)

... ei ole ainakaan nettiversiossa sanaakaan siitä, miksi näille kanoille sitten pitää tarjota luomurehuja. Onko niin, että kanojen vapaus on nyt niin vahvasti onnistuttu mielikuvissa yhdistämään luomuun, ettei sitä rehuasiaa tarvitse tai oikeastaan kannatakaan tässä (piilomainonta)yhteydessä tuoda esille?

***

Aika turhaa ihmettelyä muuten:

Lainaus
"Viita myy kananmunat pakkaamoon ja saa niistä 2,70–2,80 euroa kilolta. Auto hakee kuormat pihasta.

Emäntä päivittelee käyneensä juuri kaupassa, jossa luomumunat maksoivat yli 8 euroa kilolta."

Eivät tuossa kuljetuksen, pakkaamon ja kaupan katteet kummallisen isoja ole. Eikä tuota halvemmalla luomumunia juuri missään taida kaupasta saada.

Ks. vaikka Ilkka Alarotu tässä Kuningaskuluttajan jutussa vuodelta 2013:

Luomumunien hinta nousee - suoramyynti lisääntyy (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/01/17/luomumunien-hinta-nousee-suoramyynti-lisaantyy)

Lainaus
"Alarotu muistuttaa, että luomumunia myydään vähemmän kuin tavallisia, joten niistä tulee munaa kohden kaupalle enemmän kustannuksia. S-ryhmä myy luomumunia jopa hieman pienemmällä prosentuaalisella katteella kuin tavallisia."

Josta artikkelista myös selviää, että tuo päivitelty n. 8 euroa oli jopa vähän!


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 29.07.15 - klo:08:15
Geenieditoinnissa olisi yksi vastaus tähän sarviongelmaan:

Gene editing could end cruelty to dehorned dairy cows–unless GMO opponents derail it (http://www.geneticliteracyproject.org/2015/07/28/gene-editing-could-end-cruelty-to-dehorned-dairy-cows-unless-gmo-opponents-derail-it/)

Tämä ei taida kaikille kelvata ... kuten tuo artikkelikin kertoo (asiasta oli jo aiemminkin artikkeli GLP:n sivuilla, ja mekin siitä jo edellä 14.6.15  linkkaamalla kerroimme)

Onko tällainen jalostuksen niksi sitten hyväksyttävä, "eettinen" menetelmä eläinten kärsimysten vähentämiseksi? Niin, miksei olisi, jos jopa luomuväki esimerkiksi pyrkii samaan suosimalla jotain tiettyä broilerirotua? Tai Suomen eläinlääkärit vastustamalla erästä lihakarjarotua (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=79.msg7041#msg7041)?


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 07.08.15 - klo:17:25
Maaseutumedia (eli Hannu Koivisto) julkaisi uudelleen, ehkä nyt uudelleen otsikoituna, tämän noin vuoden takaisen kirjoituksen:

Avoin kirje Jenni Haukiolle (http://www.maaseutumedia.fi/avoin-kirje-jenni-haukiolle/)

Vaikka siinä toivotaan "kaksisuuntaista keskustelua", se tuskin sellaisenaan toteutuu. Mutta siinäpä nyt kuitenkin tämän palstan lukijoille - ja kirjoittajille - pohdittavaa. (Mielestäni olemme jo tämän "triidin" aloittamisella osoittaneet, että pyrimme asiassa avoimuuteen ja tasapuolisuuteen, monipuoliseen keskusteluun! Jopa Elina Lappalainen (http://www.syotavaksikasvatetut.fi/viisi-teesia-elaimista/) tavallaan, vastauksessaan 22.6.2015, toteaa minun/meidän vilpittomyytemme asiassa.)


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 16.08.15 - klo:08:57
Ja kyllä, niin siinä sitten kävikin. Tässä Eviran sikaruttoa koskevassa ohjeessa (http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten+terveys+ja+elaintaudit/elaintaudit/siat/afrikkalainen+sikarutto/asf-n-torjunta-/) on tällainen kohta:

Lainaus
"Alueella, jossa villisiat todennäköisimmin kulkevat Venäjältä rajan yli Suomen puolelle, sikatilat olisi suojattava luonnonvaraisilta villisioilta. Tämä alue ulottuu Eviran arvion mukaan noin sadan kilometrin päähän itärajasta, pohjoisessa Lieksan pohjoisrajalle asti. Evira suosittaa, että kesysiat pidettäisiin toistaiseksi kokonaan sisätiloissa tällä alueella. "
(lihav. HJ)

Ja tuossakin on tietysti taustalla sitten se harras toive, että Venäjän villisiat osaisivat lukea, ja noudattaisivat tuota 100 km suositusta. Ja huomaisivat, missä raja kulkee (edes ne ...  8) ).

Tilanne muodostuu yhä uhkaavammaksi:

Vaara vaanii villisiassa  (http://www.mmm.fi/fi/index/luonnonvarayhteistyo/luonnonvarauutiset/120814_vaaravaaniivillisiassa.html)

Kotisikojen sisätiloissa pitämisen vaatimusta ei tuossa toisteta. Mutta voimassa se lienee.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 09.09.15 - klo:08:26
Eläinsuojelulliset syyt tälle ovat varmasti - tällä hetkellä - päteviä ...

EU-parlamentti haluaa kieltää kloonieläinten tuonnin (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/3427014/eu-parlamentti-haluaa-kieltaa-kloonielainten-tuonnin)

... mutta luultavasti muut tuossa uutisessa mainitut syyt ovat sitten enemmän tai vähemmän huuhaata. En pysty uskomaan, että tästä kloonauksesta voisi olla kuluttajille terveydellistä haittaa.

Minulla ei ole tällä hetkellä oikein tarkkaa tietoa kloonaustekniikan statuksesta. Mutta kummasti tämä päätös on linjassa sen kanssa, miten EU systemaattisesti vastustaa kaikkia innovaatioita (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=59) maatalouden alueella, perusteenaan usein vain "imago".


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 15.09.15 - klo:07:14
Tämmöistä voi tapahtua:

Lohjalaisella lammastilalla epäillään poikkeuksellisen törkeää eläinsuojelurikosta (http://www.hs.fi/kotimaa/a1442206446647)

Mitään merkitystä ei ole jollain eläinsuojelumääräysten pikku yksityiskohdilla, jos perusjuttujakaan ei hoideta. Uutinen pistää ihan ihmettelemään sitä hidasta kiirettä, mikä viranomaisilla asiassa on ollut: väärinkäytökset ovat siis alkaneet jo 2008, eli 7 vuotta sitten!

Lainaus
Tilalla on harjoitettu lampaiden kasvatuksen lisäksi majoitus- ja ravitsemustoimintaa sekä suoramyyntiä.

Ties vaikka kyseessä olisi ollut luomutila!


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 01.10.15 - klo:05:52
Kotisikojen sisätiloissa pitämisen vaatimusta ei tuossa toisteta. Mutta voimassa se lienee.

Onko tilanne yhä pahentunut? Tällaisia lisäohjeita meille kuitenkin taas annetaan:

Evira suosittelee: Älä tuo villisianlihaa Suomeen (http://www.mmm.fi/fi/index/luonnonvarayhteistyo/luonnonvarauutiset/150929_villisika.html)

Eräs ystäväni metsästää, ja on käynyt Virossa näitä villisikoja metsästämässä. Harmillista hänen kannaltaan, ja harmillista näiden maiden kannalta, onhan niilläkin tästä ollut tuloja.

***

Pikkuhuvittava oli lisätietoja-osassa esille tullut tieto Eviran organisaatiojaosta:

"[...] rajaeläinlääkäri Anna-Stiina Antola, raja- ja luomuvalvontayksikkö, [...]"

Mutta meneehän näin tieto sikojen sisällä pitämisestä itärajalla varmemmin perille myös luomutiloille, jos siellä sellaisia sikatiloja on.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 03.11.15 - klo:10:00
Tässä MOT-ohjelmassa sitten kiinnitettiin huomiota teurastuksen:

Julmuutta ja välinpitämättömyyttä suomalaisteurastamoissa (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/10/22/julmuutta-ja-valinpitamattomyytta-suomalaisteurastamoissa)

Alustava kantani kyllä tässä(kin) on, että asiat olisivat kelvollisella tolalla, jos määräyksiä noudatetaan:

Lainaus
Teurastamot valvovat itse itseään. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tarkastuseläinlääkärien pitäisi valvoa, että teurastamon omavalvontajärjestelmä toimii. Jos tarkastuseläinlääkäri havaitsee vakavia rikkomuksia, hän voi tehdä teurastamon tai kuljetusyrityksen toiminnasta eläinsuojelupäätöksen.

Jos tuo valvonta ei nyt kunnolla toimi, niin ei liene kuitenkaan mitään periaatteellista syytä, miksei sitä saataisi toimimaan. Jollakin Oikeutta Eläimille -yhdistyksellä voi kuitenkin olla periaatteellisiakin syitä, miksei se usko näin koskaan tapahtuvan.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 07.11.15 - klo:07:31
Vaikka tästä tekstistä ...

Onko luomu pienempi paha? (http://oikeuttaelaimille.fi/faq-page/onko-luomu-pienempi-paha)

... näkyy, miten Oikeutta Eläimille -yhdistykselle ongelma ei lopulta ole se, miten teurastus tapahtuu, vaan se, että se tapahtuu.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 11.11.15 - klo:04:26
Tämä Hesarin tämänaamuinen juttu ...

Eettiselle lihalle ei ole omaa laatumerkintää – HS keräsi neuvoja lihan tunnistamiseen (http://www.hs.fi/kotimaa/a1447139504990)

... menee käytännössä luomulihan piilomainostamiseksi (paperiversiossa oli kolme erilaista luomulogoakin esillä), vaikka tämä ehdotus mainitaankin:

Lainaus
Ehdotuksia uusista merkinnöistä kuullaan aika ajoin. Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ehdotti elokuussa hyvinvointimerkintäjärjestelmää elintarvikepakkauksiin.

Ja vaikka mainitaan tämä:

Lainaus
”Terveydenhuoltojärjestelmä, valvonta ja tuottajat toimivat pääsääntöisesti niin kuin pitääkin. Uskon, että suomalainen liha pärjää vertailussa hyvin muihin verrattuna”, sanoo Eviran jaostopäällikkö Jaana Mikkola.

Riistakin mainitaan jutussa "eettisenä", mutta me (mekin, Animalia tekee sen tuossa omalla tavallaan) olemme toisaalla jo kyseenalaistaneet asian: onko se eettistä ihmisen kannalta (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=739.msg7580#msg7580)? (Minulla ja vaimolla oli kaveri, joka suht. nuorella iällä halvaantui hirvikolarissa pyörätuoliin, suht. lyhyeksi koppuelämäkseen.)


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 17.11.15 - klo:07:59
Tämä uutinen oli Savon Sanomien lisksi myös Demokraatissa. Onko tilanne tullut pahemmaksi, uhkaavammaksi? (Saattaa olla, jos Virossa on jouduttu jo 20 000 sikaa hävittämään.)

Karmea tauti uhkaa Suomen sikaloita: kaikki taudin saaneet eläimet kuolevat (http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/tappava-sikarutto-uhkaa-suomen-sikaloita/2174303)

Lainaus
Sikaruton torjunnassa auttaa, ettei Suomessa ole monista Etelä-Euroopan maista tuttuja "takapihasikaloita", joita esiintyy paljon Itä-Euroopassa, ja joissa bioturvallisuus on puutteellinen. Joissakin maissa siat liikkuvat vapaasti alueella.

Tehosikaloila on puolensa.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 18.11.15 - klo:09:44
Enon palstalla Vihreässä Langassa esitetään mielenkiintoinen kysymys, johon ei kyllä oikeastaan vastata:

Onko parempi syödä yksi iso eläin vai monta pientä? (http://www.vihrealanka.fi/blogi-eno-vastaa/onko-parempi-sy%C3%B6d%C3%A4-yksi-iso-el%C3%A4in-vai-monta-pient%C3%A4)

Tästä paradoksista Eno yrittää selvitä "näppärällä" denialismilla (lihav. HJ):

Lainaus
Johonkin raja on vedettävä, etenkin jos aletaan pohtia eläimien epäsuoria kuolemia. Kasvien kasvatus ruoaksi aiheuttaa -nimittäin epäsuorasti eläinten kuolemia. Peltohiiriä menehtyy traktorin pyörien alle ja hyönteisiä torjuntakeinoihin, olivat ne sitten luonnollisia tai eivät.

Aiheesta käytiin jonkinlainen debattikin takavuosina, kun amerikkalainen tutkija Steven Davis esitti, että maanviljely tuottaisi enemmän epäsuoria kuolemia kuin laiduntamiseen perustuva karjankasvatus.

Laskelmat eivät ilmeisesti pitäneet paikkansa, mutta ei varmastikaan olisi mahdotonta kasvattaa karjaa niin, että oheiskuolemat olisivat maanviljelyä vähäisempiä. Sitten jouduttaisiin puntaroimaan naudan elämän arvoa verrattuna peltohiiren tai kymmenen tuhannen tuhoöttiäisen elämään. Kuten sanottu, raja on vedettävä johonkin, jos aikoo elää.

Laskelmat pitivät paikkansa, suorastaan väistämättä, koska Steven Davis puhui alunperinkin henkensä menettäneiden eläinten lukumäärästä, ei kiloista.

Sinänsä, jos ryhdytään puhumaan kiloista, avautuu outoja näkymiä: olisiko broilereita siis oikeutetumpaa kohdella huonosti kuin lehmiä ja sikoja ...  :o


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 10.12.15 - klo:08:56
Tänään Hesarissa:

Lehmä iloitsee ja leikkii kuin lapsi, sanoo tutkija – Miten eläinten tunteisiin pitäisi suhtautua? (http://www.hs.fi/elama/a1449634667490)

Yllätys, yllätys: artikkelissa ei mainittu luomua kertaakaan!

Tällainen ajatus oli:

Lainaus
Ruokakaupassa hän haluaisi ostaa lihaa, josta tietää, että eläintä on pidetty hyvin. Se on kuitenkin vaikeaa. Hännisen mielestä ruuassa pitäisi olla hyvinvointimerkki, joka kertoisi tilan sitoutuneen eläinten hyvinvointiin.

Miten sen merkin saisi:

Lainaus
Hännisen mielestä hyvinvointimerkin voisi saada esimerkiksi tila, jossa naudat pääsevät ympäri vuoden ulos, vasikoita ei vieroiteta heti syntymän jälkeen emästä ja aikuisille naudoille on pehmeät, tilavat makuupaikat sekä kuivat lattiat kävellä. Vasikat nupoutettaisiin eli niiden sarvenalut poistettaisiin kivunlievityksessä. Vasikat myös pidettäisiin suurissa, kuivitetuissa ryhmäkarsinoissa ja niille juotettaisiin tutin kautta runsaasti juomarehua.

Eli hän on aika lailla samoilla linjoilla kuin Elina Lappalainen (ks. edellä). Ja kuten edellä jo esitimme, nämä vaatimukset eivät kuulosta lopulta kohtuuttomilta. Edes eläinsuojelulakiin, kaikkia koskevina vaatimuksina kirjoitettuina? Vai?

Pois lukien tuosta ehkä tuo vasikoiden vierottaminen, josta on "kahenlaista ilmoo": toisen teorian mukaan myöhäinen vieroittaminen on vasikoille tuskallisempi asia.

***

Sen sijaan tämä vaatimus ...

Lainaus
”Lisäksi eläimillä olisi hoitajana ihminen, joka pitää työstään ja jota naudat eivät pelkää.”

... pistää vähän miettimään. Onko meillä ihmisilläkään oikeus aina elämässämme olla työssämme kohtaamatta ikävää esimiestä, joka lainkaan ei ole tuollainen  ...?  8)



Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 17.01.16 - klo:09:13
Onnen hinta (HS):

Pihakanaa kutittaa tehokanaa enemmän (http://www.hs.fi/tiede/a1452653952273)

Lainaus
Pihakana lienee onnellisempi kuin tuotantokanalassa muniva lajitoverinsa, mutta se maksaa vapaudestaan kutisevan hinnan, raportoi Journal of Medical Entomology.

Pihakanoilla nimittäin esiintyy isompi kirjo ulkoloisia kuin tehokanoilla on raportoitu, Kalifornian yliopiston tutkijat kertovat  tiedotteessaan (http://www.eurekalert.org/pub_releases/2016-01/esoa-bch010616.php).

Tuohon tietysti lisättävä se, miten ulkoilevat kanat ovat sisäkanoja alttiimpia oikeille taudeillekin.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 19.01.16 - klo:08:58
Tällaista siis on ollut se luomutilojen oletettu tarkka valvonta Suomessa, eläinsuojelun osalta:

Luomutila ei saa enää nupouttaa eläimiä ilman lupaa (http://ttp://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/luomutila-ei-saa-en%C3%A4%C3%A4-nupouttaa-el%C3%A4imi%C3%A4-ilman-lupaa-1.136785)

Rehujen luomuisuus on varmasti koko ajan syynätty tarkkaan ...

Emme silti väitä, että asiassa olisi sääntöjä rikottu.

Lainaus
Manninen ei usko, että luvan saannissa syntyisi ongelmia.

Ei, luomuviljelyn luvissa ja poikkeusluvissakaan ei synny ongelmia, johon seikkaan olemme jo kiinnittäneet huomiota toisaalla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=740.0).


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 19.01.16 - klo:15:51
Mistä tässä on kyse?

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointivalvonta muuttuu vuonna 2016 (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/taydentavien-ehtojen-elainten-hyvinvointivalvonta-muuttuu-vuonna-2016)

Lainaus
Tänä vuonna täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointivalvonta laajenee kattamaan lähes koko tuotantoeläimiä koskevan eläinsuojelulainsäädännön. Mitään uutta lainsäädäntöä ei ole tässä yhteydessä annettu, vaan valvonnan kohteena on nykyisen eläinsuojelulainsäädännön noudattaminen.
(lihav. HJ)

Olisiko jopa kyse siitä "teesistäni" edellä (05.04.11), että jos voimassa olevaa eläinsuojelulakia, ja ehkä lisäksi sen pohjalta annettuja suosituksia noudatettaisiin, asiat olisivat Suomessa kutakuinkin hyvin? Ehkä nyttemmin hyväksyen Elina Lappalaisen pari lisävaatimusta - vaan etteivätkö nekin olisi jo noissa suosituksissa mukana?


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 20.01.16 - klo:07:07
Kun tuohon edelliseen asiaan tutustuu tarkemmin tällä Eviran sivulla (johon oli annettu linkki) ...

Täydentävien ehtojen valvonta laajenee kaikkiin tuotantoeläimiin (http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/asiakokonaisuudet/taydentavat+ehdot/taydentavien-ehtojen-valvonta-laajenee)

... niin se panee kysymään, että onko nyt loogisesti perustettu se "eläinten hyvinvointimerkki", vaikkei siitä tuossa mitään puhutakaan? Eivätkö tilat, jotka täyttävät nuo "täydentävät ehdot",  loogisesti sen ansaitsisi? Puuttuu enää se, että sitä käytettäisiin myös kaupassa. "Meillä myydään vain TET-lihaa"! (So. täydentävät ehdot täyttävää)

Selvästi myös on tavoitteena, että "TET-tuotteista" tulee pääsääntö:

Lainaus
Kotieläintilojen pitää noudattaa täydentävien ehtojen vaatimuksia, jotta viljelijätuet voidaan maksaa tiloille täysimääräisinä.

PS. Kivunlievittämisestä nupoutuksessa ei noissa täydentävissä vaatimuksissa ollut mainintaa. Olisi sopinut olla!


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 28.01.16 - klo:06:43
Nyt minulla ei ole selvää käsitystä, miten paljon saparo todella merkitsee sian hyvinvoinnille (jos se esim. puudutuksessa poistettaisiin) mutta tämä uutinen tuo toisaalta hyvin esille sen, miksi eläinsuojelumääräysten pitää olla yleisiä, edes yhden maankaan kattavat lait eivät tavallaan riitä:

Sikaruuhka purkautuu Puolaan – hyvinvoinnista kertova saparo ei houkuta ostajia (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/sikaruuhka-purkautuu-puolaan-hyvinvoinnista-kertova-saparo-ei-houkuta-o-stajia-1.137331)

Mutta tämän tiedon mukaan kattavatkaan lait eivät riitä ...

Sian hyvinvointi (http://www.elaintieto.fi/lajit-complete-info/sika/sian-hyvinvointi.aspx)

... kun niitä ei noudateta:

Lainaus
Europpalaiseen sikatalouteen kuuluu yleisesti sikojen häntien typistäminen hännänpurennan ehkäisemiseksi, vaikka häntien typistäminen on EU alueella kielletty. Suomessa ja Ruotsissa hännäntypistyskieltoa noudatetaan. Hännänpurentaa esiintyy kuitenkin kaikissa kasvatusmuodoissa, niin typistetyillä kuin pitkilläkin hännillä. Hännänpurenta aiheuttaa taloudellisia tappioita kuolleisuuden, eläinten poistojen, teurastappioiden ja sairaskulujen muodossa.

Vaikka siis typistäminen ei estä tätä asiaa, niin sitä kuitenkin muualla EU:ssa tehdään. Väistämättömästi tulee mieleen kysymys: miksi? Vähentääkö se kuitenkin ilmiötä? Jos, niin mitkä ovat lopulta toimenpiteen plussat ja miinukset, ja loppusumma, ihan sian kannalta?




PS. Toiseen keskusteluun, toisesta asiasta, tällainen perustieto (MT:n uutisesta):

Lainaus
Puolalaisten tarjoama 34 euron kappalehinta kattaisi Uimosen mukaan juuri rehukustannukset. Kasvattamisen todellinen kulu on 50–60 euroa porsasta kohden.

Mikähän se on luomuporsaalla? Minkähän ikäisiä ko. porsaat ovat, so. kuinka kauan niitä on syötetty?


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 29.01.16 - klo:08:21
Olisiko jopa kyse siitä "teesistäni" edellä (05.04.11), että jos voimassa olevaa eläinsuojelulakia, ja ehkä lisäksi sen pohjalta annettuja suosituksia noudatettaisiin, asiat olisivat Suomessa kutakuinkin hyvin? Ehkä nyttemmin hyväksyen Elina Lappalaisen pari lisävaatimusta - vaan etteivätkö nekin olisi jo noissa suosituksissa mukana?

Minusta tämäkin Vihreän Langan uutinen oikeastaan vähän tukee tuota "teesiäni":

Eläinsuojelulaki uudistuu - tämän vuoksi järjestöt huolissaan (http://www.vihrealanka.fi/uutiset-kotimaa/el%C3%A4insuojelulaki-uudistuu-t%C3%A4m%C3%A4n-vuoksi-j%C3%A4rjest%C3%B6t-huolissaan)

"Eläinasiajärjestöt" ovat "huolissaan" ja "pelkäävät", mutta näyttää siltä, että siinä on pääosin kyse lain soveltamisesta, valvonnan ym. resursseista, taloudesta. Konkreettisia ehdotuksia siitä, minkä itse laissa tulisi olla toisin, on vähän. Toki joitakin.

Lainaus
Parsinavetat väistyvät muissa Pohjoismaissa, Suomessa niiden rakentamiseen saa yhä tukea. Myös emakoiden häkissä pitämisestä luovutaan monissa maissa. Suomessa emakko viettää puolet vuodesta tilassa, jossa se ei pysty kääntymään.

Tässä on MMM:n sivu (http://mmm.fi/elainsuojelulaki) lain uudistamisesta. Sen mukaan on noista huolen kohteista ainakin tehty selvitykset (joiden tuloksetkin löytyvät sivulta):

Lainaus
Työn tueksi on teetetty asiantuntijaselvityksiä muun muassa lehmien pidosta parsinavetoissa ja pihatoissa, sikojen tiineytyshäkkien käytöstä sekä useista muista aiheista.

Nopean selailun pohjalta, muistiot asettuivat tukemaan tiineyshäkeistä ja parsinavetoista luopumista, vaikka jälkimmäisen kohdalla asteittain, siirtymäajalla (juuri niistä taloudellisista syistä johtuen).


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 29.01.16 - klo:16:35
Kansan Uutisissa oli tämä uutinen eläinsuojelulaista;

Sikatehtaista uuteen eläinsuojelulakiin (http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3495859-sikatehtaista-uuteen-elainsuojelulakiin)

Lainaan siinä siteeratusta "Eläinsuojelujärjestöjen vetoomuksesta" nämä neljä kohtaa:

Lainaus
1. Eläinten on saatava toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään. Esimerkiksi liikkumista rajoittavat parsinavetat ja emakkohäkit on kiellettävä. Samasta syystä turkistarhaus on lakkautettava kokonaan.

2. Kivuliaat toimenpiteet ilman asianmukaista kivunlievitystä ja kivun hoitoa on kiellettävä. Näitä toimenpiteitä ovat nupoutus eli sarvenalkujen polttaminen vasikoilla ja kastrointi porsailla, lampailla ja poroilla.

3. Viranomaisille on määrättävä velvollisuus kieltää jalostus, joka aiheuttaa eläimille rakenteellisia tai muita terveysongelmia.

4. Eläintuotantotiloilla ja teurastamoilla on otettava käyttöön kansalaisille avoin, säännöllinen ja tehokas valvonta.

Jos en nyt ota kantaa turkistarhaukseen, enkä kissoihin ja koiriin (täällähän on jo tavallaan, hienokseltaan (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=73.msg6683#msg6683), otettu kantaa siihen, että ne pitäisi lopuksi syödä, joka kanta taas ei nauttine kovin suurta suosiota näiden järjestöjen keskuudessa ...  ;D) niin nuo vaatimukset näin äkkiä katsottuna näyttävät muutoin kohtuullisilta. paitsi ehkä näillä pikku huomautuksilla:

- "lajityypillisen käyttäytymisen" määrittely tuotantoeläimillä, joiden kesyttämisestä on usein jopa tuhansia vuosia, on aikamoisen hankalaa

(Jopa - tuli mieleen - jopa ihmisellä: mikä meillä olisi "lajityypillistä käyttäytymistä" ...)

Joten sen sisällyttäminen lakiin ei liene hyvä juttu.

- olen taipuvainen hyväksymään kohdan 3, edellä esitetyn "Belgian Sinisen" esimerkin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=79.msg7041#msg7041) pohjalta, mutta se ei saa merkitä jalostuksen kieltoja ylipäänsä.

- valvontakohdassa en kannata sellaista "avoimuutta", jossa kansalaiset tulisivat itse tekemään ratsioita eläintiloille. Tosin sitä tuskin tuossa tarkoitetaan, vaan tiedon avoimuutta.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 01.02.16 - klo:09:14
Tästä sian saparostakin on muodostunut tällainen kauppapoliitinen kysymys:

Miksi suomalainen maksaa Saksan sikatuet? (http://www.maaseutumedia.fi/miksi-suomalainen-maksaa-saksan-sikatuet/)

Lainaus
Samalla saksalainen virkamieskunta on valjastettu tekemään parhaansa elinkeinon hyväksi. Saksalaiset sikatuet on uskomaton välistäveto, josta Suomen pitäisi tehdä selkeä nootti. Saksan saparotuki esimerkiksi on suurelta osin EU:n maksama, jota me suomalaisetkin kiltisti maksamme. Saksalainen saa 16,5 euroa jokaista lihasikaa kohti saparotukea, joka on direktiivin vaatimus, eikä tukiperuste.

Kaikkea se saksalainen keksii: jos lakia noudattaa, siitä saa erityispalkkion! Kuten Maaseutumediakin toteaa:

Lainaus
Saparotuki on toinen kummallisuus: vaikka direktiivi määrää saparon leikattavaksi, Ala-Saksissa määräystä tottelemalla saa rahaa. Aivan kuin autoilija saisi rahaa, kun ajaa liikennesääntöjen mukaan.

Mutta siis, yllätys: "määrää saparon leikattavaksi"?! Vai onko tuossa painovirhe, lapsus? (Kysyin.)

(Mutta tuostakaan ei selvinnyt, kuinka olisi sialle parempi.)

PS. Hannu Koivisto vastasi:

Lainaus
Meillä saparon leikkamisesta saisi sanktion. Saksassa palkitaan jos sitä ei leikata.

Edelleen väitän, että hiukan epäselvästi oli asia sanottu. Mutta noin päin se siis kuitenkin on, ja direktiivi siis kieltää saparon leikkaamisen.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 06.02.16 - klo:21:32
Kyllä tätä nyt sitten kovasti yritetään:

Luonnonlaidunlihasta uusi hittituote? - Luomun kylkeen syntyy luomua muistuttavia tuotteita (http://yle.fi/uutiset/luonnonlaidunlihasta_uusi_hittituote_-_luomun_kylkeen_syntyy_luomua_muistuttavia_tuotteita/7081603)

Ruotsiin viitataan, vaikka - kuten edellä todettiin - ei se sielläkään mikään hittituote ole.

Yritetään edelleen, ja edelleen Ruotsin esimerkkiin vedoten, nyt tämän biotalousstrastegian puitteissa ...

LUONNONLAIDUNLIHA ANSAITSEE SERTIFIKAATIN (http://www.biotalous.fi/luonnonlaidunliha-ansaitsee-sertifikaatin/)

... vaikka:

Lainaus
Mallia otettiin Ruotsista, missä luonnonlaidunlihaa myydään noin 400 tuhatta kiloa vuodessa.

Ruotsalaista kohti 41 grammaa. Yksi lastenannos? Eli ei hittituote vieläkään. Kun ruotsalainen syö vuodessa keskimäärin n. 85 kiloa lihaa, ja luomunaudanlihaakin n. 2 kg.

Onko nuo luonnonlaidunlihan kriteerit asetettu niin, että siitäkin tulee (lliian) hintavaa? Eli ostajasegmentti siitä johtuen pieni? Se kun voi olla myös luomua:

Lainaus
Vuositasolla 100 prosenttia rehusta pitää olla kotimaista tai luomua, mutta ei soijaa.

Tästä vihjaa tämäkin:

Lainaus
Tilamyynnissä tuotteen hinta voi olla korkeampi, ja silti asiakas maksaa sen mielellään.

Niinpä näyttäisi siltä, että tämän takia tuo menetelmä parantaisi vain hyvin pienen eläinjoukon hyvinvointia, eli ei oikeastaan vaikuttaisi juuri lainkaan eläinsuojelun kokonaistilanteeseen, luulen ja pelkään.

(Toinen kysymys sitten on, kun se on ilmeisesti tuomittu jäämään puuhasteluksi, sopiiko se sitten lainkaan biotalousstrategiaan, jolle on ilmoitetut suurellisemmat tavoitteet. Mutta siellähän ei hankkeiden mukaanottamisessa ole muutenkaan oltu niin turhantarkkoja (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=862.0).)


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 15.02.16 - klo:05:42
Kieltämättä eräs näkökohta, optio:

"Parsinavetat loppuvat joka tapauksessa" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/parsinavetat-loppuvat-joka-tapauksessa-1.138349)

Lainaus
Suomessa on arvioitu, että tulevien viiden vuoden aikana nykyisistä noin 8 000 maitotilasta 3 500 lopettaa. *)

”95 prosenttia näistä on todennäköisesti parsinavettoja”, Kämäräinen totesi. Aika siis hoitaa ongelman.

[...]

Lain ohjausryhmä on linjannut, että parsinavetoista pitäisi jatkossa luopua. Luopumisen aikataulu ja keinot ovat auki.

Norjassa parsinavettakiellolle annettiin 25 vuoden siirtymäaika, Kämäräinen totesi.
(lihav. HJ)

Itssasiassa lain valmistelumuistiokin suositteli asteittaista muutosta.

Tietysti, jos tuohon siirtymäaikaan mentäisiin, uusien parsinavetoiden rakentamiseen ei tukea tietysti pitäisi antaa. Tällä hetkellä n. 60% lehmistämme kyllä elää parsinavetoissa. Asiassa ei tietääkseni ole eroa luomu- ja tavanomaisten tilojen välillä.

Siirtymäaikana tukea annettaisiin pihattonavettojen tekemiseen ... vaikka luomutukeen nyt kuluvista rahoista ... ;)

_________

*) tuli mieleen, että tässä nyt eläinsuojelukin tavallaan tukee keskittymistä.  Pihattonavettaa ei kannattane rakentaa, ottamatta käyttöön saman tien lypsyrobotteja ja muuta uutta tekniikkaa? Ja pieneen navettaan niitä ei sitten kannata hankkia?


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 23.02.16 - klo:07:06
Nämä ovat realiteetit, YLE:n uutisesta:

Häkkikanan muna edelleen suosituin – luomu yleistyy hitaasti (http://yle.fi/uutiset/hakkikanan_muna_edelleen_suosituin__luomu_yleistyy_hitaasti/8691124)

Lainaus
[...]  Lattiatuotantoon lasketaan myös ulkokanalat, joita ei ole Suomessa kuin puolenkymmentä.

– Ulkoilu on Suomessa haastavaa. Jos talvella on kovin tuulista ja kosteaa, vain pieni osa linnuista käy nopeasti ulkona. Eläintautivaaran takia luonnonlintujen kevätmuuton aikana ei saa edes päästää lintuja ulos, Hanna Hamina sanoo.
(lihav. HJ)

Eli sama huomio kuin Saksassa, ks. edellä 06.04.15. Tuossakaan ei tietysti ole pohdintaa siitä, missä määrin kalliimpi (ja pääsyynä munienkin hintaeroon oleva) luomurehu lisää kanojen hyvinvointia. Rehuaan kun linnut eivät saa itse valita (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=127). ;)


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 26.02.16 - klo:06:41
Tämä uutinen oli Savon Sanomien lisksi myös Demokraatissa. Onko tilanne tullut pahemmaksi, uhkaavammaksi? (Saattaa olla, jos Virossa on jouduttu jo 20 000 sikaa hävittämään.)

Karmea tauti uhkaa Suomen sikaloita: kaikki taudin saaneet eläimet kuolevat (http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/tappava-sikarutto-uhkaa-suomen-sikaloita/2174303)

Lainaus
Sikaruton torjunnassa auttaa, ettei Suomessa ole monista Etelä-Euroopan maista tuttuja "takapihasikaloita", joita esiintyy paljon Itä-Euroopassa, ja joissa bioturvallisuus on puutteellinen. Joissakin maissa siat liikkuvat vapaasti alueella.

Tehosikaloila on puolensa.

Nyt MMM joka tapauksessa turvautuu myös tällaiseen toimenpiteeseen:

Villisian rauhoitusaika poistetaan afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/villisian-rahoitusaika-poistetaan-afrikkalaisen-sikaruton-torjumiseksi)

Tähän keinoon se ei ilmeisesti ainakaan ihan vielä voi turvautua (;)):

Pigs' genetic code altered in bid to tackle deadly virus (https://www.sciencedaily.com/releases/2016/02/160223132535.htm)

PS. Iisalmen Sanomissa on juttu, maksumuurin takana, jossa vertaillaan tavanomaisia ja luomusikoja, ja otsikossa väitetään: "Luomusika on terveempi". Niin ... onkohan vaan? Tai ainakaan tuossa kuviteltavissa olevassa, epätoivotussa tulevaisuudessa.  8)


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 29.03.16 - klo:07:59
Tässä sitten valotetaan (!) asiaa enemmän:

Luomukanalassa on valoa ja vapautta (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/luomukanalassa-on-valoa-ja-vapautta-1.141878)

Mutta mihin tuossa ihan tarkkaan ottaen verrataan:

Lainaus
”En enää palaisi häkkikanalaan, kun olen nähnyt, miten kanat täällä viihtyvät”, toteaa Esa Kivisaari, yksi Mäkiniemen tila Oy:n jatkajista.

Tuohan ei kai enää olisi mahdollistakaan, v. 2012 jälkeen? Joitakin lisämääräyksiä luomukanaloille (ravinnon lisäksi) ilmeisesti on:

Lainaus
Lisäkustannuksia aiheuttaa muun muassa osastojako. Luomukanalassa saa olla enintään 3 000 kanaa osastoa kohti. Osastot on eristettävä toisistaan kiinteillä väliseinillä. Joka osastolla pitää olla oma ilmastointi ja lannanpoistojärjestelmä.

”3 000 eläimelle ostetaan samat laitteet, jotka tavanomaisessa kanalassa riittäisivät 50 000 kanalle”, Pekka Kivisaari toteaa.

Tilaakin tarvitaan enemmän. Luomukanalassa neliömetrillä saa olla kuusi kanaa, tavanomaisessa kanalassa yhdeksän.

Ikkunapinta-alaa täytyy olla vähintään viisi prosenttia lattiapinta-alasta. Tarkastajat mittaavat sen mittanauhalla, Pekka Kivisaari naurahtaa.

Lisäksi orsi- ja ruokintatilalle sekä pesämäärälle on tiukat vaatimukset.

Paljonko ne kanojen hyvinvointia tosiasiassa lisäävät? Ja uudelleen kysyttynä, verrataanko tuossa yhä aiempiin häkkikanaloihin? (Ja myös uudelleen kysyttynä: tuostako ne lisäkustannukset pääosin muodostuvat vai luomukanoille syötetystä rehusta?)

Lainaus
Kanat ulkoilevat aktiivisesti toukokuusta lokakuuhun nauttien hiekkakylvyistä ja ulkona kuopsuttamisesta.

Kuinka aktiivisesti, tosiasiassa? Vrt. tuo edellä (06.04.15) mainittu saksalaistutkimus. Plus myös se Hesarissakin kerrottu "onnen hinta" (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=561.msg7927;topicseen#msg7927).


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 29.03.16 - klo:10:17
Ilta-Sanomien Lainatut-palstan mukaan Paavo Arhinmäki on KU:ssa sanonut näin:

Lainaus
"Jos lihaa tuotettaisiin vähemmän, voitaisiin eläimiä kohdella paremmin."

Hänen logiikkansa asiassa ei tietysti tuosta lainauksesta selviä. Löytyykö netistä alkuperäinen kirjoitus?


PS. klo 13: Ilta-Sanomien lukemispaikkani oli semmoinen, etten siellä pystynyt artikkelia tarkemmin netistä etsimään, mutta tässähän se on:

Mämmiä kuin Mieto (http://www.paavoarhinmaki.fi/blogi/2016/mammia-kuin-mieto/)

Mutta kum kirjoitus lähes päättyy tuohon lauseeseen, perustelujahan asialle siellä ei sitten tietysti ole.

Mutta se on aika lailla mieletön, kun sitä maistelee. Tietysti, jos - Arhinmäen tavoin - on ryhtynyt kasvissyöjäksi, niin eläimiä ei tavallaan kohtele (kulman kauttakaan) oikeastaan mitenkään, syömisensä välityksellä.

Mutta ellei ole, nin oikeastaan ainoa mieleentuleva tapa, miten tuo voisi toteutua, olisi se, että syömällä vähemmän eläimiä, kohtelisi väärin pienempää määrää niitä? Jossa taas ei ole oikein tolkkua, itsessään.

(Tottakai nuo muut kasvissyönnin perusteet hänellä ovat ovat tästä riippumattomia, ja niistä on täällä jo erikseen puhe (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=161.0), mutta siis juuri tuo perustelu!)

Hyvin todennäköisesti kuitenkin - kun Vasemmistoliiton kanta asiassa tiedetään, ja Arhinmäen itsensäkin, kun olen vaalikojulla asiasta hänen kanssaan asiasta keskustellut - tuossa on kyse luomusta, luomuviljelystä.

Jos oletetaan, että eläimiä kohdellaan luomuvilelyssä paremmin, niin sitten hyväksytään varmaan sekin, että sillä menetelmällä tuotetaan lihaa surkean vähän (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg8230#msg8230). Mutta jos vastaavasti lihaa syödään hyvin vähän, niin siitä ei tule ongelmaa? Win-win? Toisaalta kyllä sitten se kansanosa, jota Vasemmistoliitto ilmoittaa edustavansa, eli se köyhempi osa, on sitten kyllä sitä kautta kauempana tästä kulutusmahdollisuudesta, koska lihan hinta näin väistämättä nousee ja paljon.

Kaikkiaan, tuosta kirjoituksesta aistii, että asia ajattelu on poliitikko Arhinmäeltä vielä pahasti kesken, vaikka yksilö Arhinmäki on jo ratkaisunsa tehnyt. Ja aistii - ja sanotaanhan se oikeastaan aika suoraan - ettei asia ole mitenkään ongelmaton Vasemmistoliitossakaan.

***

Vielä isovanhempieni aikaan käytettiin Raumalla tätä humoristista sanontaa:

"Ko Joul o, nii Joul o! Paistast, ämm, toinenki silak!"

Jos joku tulkitsee asian niin, että tämän tarinan kertomalla jotenkin irvailisin Arhinmäelle, niin hän on tulkinnut asian täysin oikein.


PS. 31.3.16: Kommenttini itse tuolla Arhinmäen palstalla ei näytä ilmestyvän. Mutta katsotaan nyt, hänellä on varmasti monia muita kiireitä, eikä hän ehdi päivittäin tarkistaa blogiaan. Tarkistus 4.4.16: ... ja päättely: ei sitä vastausta tule, en käy turhaan enää katsomassa.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 15.04.16 - klo:01:30
YLE Uusimaa kertoi eilen hyvin mielenkiintoisesta kokeilusta:

Vapaan sian liha keventää nakinsyöjän omaatuntoa – Vihdissä sikamaisuus on hyvän elämän lähtökohta (http://yle.fi/uutiset/vapaan_sian_liha_keventaa_nakinsyojan_omaatuntoa__vihdissa_sikamaisuus_on_hyvan_elaman_lahtokohta/8807878)

Lainaus
Vihtiläisellä Ollikkalan sikatilalla saattavat asua Suomen onnellisimmat ruuaksi päätyvät siat. Ne kasvavat koko ikänsä vapaana olkipahnojen päällä eivätkä ole ahtaista porsitushäkeistä kuulleetkaan.

Tuossa artikkelissa on tietysti pelkkää hymistelyä asialle, ja varmaan saamme kuulla jatkossa asiassa kritiikkiäkin.

Kiinnittäisin itse huomiota siihen, että tuossa ei puhuta - paitsi luomusta - myöskään ulkoilusta mitään. Radio Suomi kyllä viittasi siihenkin, mutta kuinkahan asian kanssa on? Ulkoilusta kun seurraavat omat ongelmansa (ks. edellä).


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 18.04.16 - klo:08:05
Tällainen väite tai tällainen tutkimustulos on nyt tullut esiin:

Tutkimus: Eläintenpitokieltorekisteristä tulikin susi (http://yle.fi/uutiset/tutkimus_elaintenpitokieltorekisterista_tulikin_susi/8794706)

Lainaus
Eläintenpitokieltorekisteri ei tutkimuksen mukaan toimi. Itä-Suomen yliopiston tutkijan mukaan lähinnä vain eläinsuojeluviranomaisina toimivat eläinlääkärit käyttävät rekisteriä valvontatyössä. Esimerkiksi poliisi näyttäisi käyttävän rekisteriä vielä harvakseltaan.

Sääli, jos sitä ei kunnolla käytetä. Nyt tietysti tuo tutkimus ja sen julkaiseminen voi johtaa siihen, että käyttöä tehostetaan.

Edellähän olemme esittäneet, että eläinsuojelulaissa ei välttämättä ole ollut suurta uudistamistarvetta, vaan ongelmat ovat usein (useimmiten?) johtuneet siitä, ettei sitä noudateta. Vaikka emme ole nyt esitettyjä uusia ehdotuksia itse lakiin vastustaneetkaan (ks. edellä).


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 25.04.16 - klo:06:19
Hesarissa oli tänään varsin hyvä kirjoitus pihattonavetan eduista:

Lehmän elämänlaatu maistuu maidossa (http://www.hs.fi/paivanlehti/25042016/a1461296391305)

Ainoa kauneuspilkku jutussa oli tämä (lihavointi HJ):

Lainaus
TOUKOLAN tila Hausjärvellä on kooltaan tyypillinen suomalainen maitotila. Sen 46 lehmää lypsävät luomumaitoa suomalaisille joka päivä.

Viime vuonna 283 000 lehmää lypsi meijereihin maitoa 2 324 miljoonaa litraa. Se tekee 430 litraa suomalaista kohti.

Siinä luotiin kuvaa, että luomumaito olisi jotenkin tyypillistä, että tuo huimaava tuottavuus ja pihattonavetta ym. artikkelin kuvaamat lehmien hyvinvointia lisäävä asiat olisivat jotenkin luomuisuuden ansioita. Mitä ne eivät ole. *)

(Se, että haastatteluun löytyy juuri luomutila, taas on medialle hyvin tyypillistä. Ei muuten kerrottu, paljonko juuri tuo tila maitoa tuottaa.)

__________

*) luomumaidon (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg8092#msg8092) osuus tuotannosta on n. 2,15% (47,2 milj. litraa). Pihattonavettojen osuudessa ei ole eroa. Tuotanto lehmää kohti on luomutilalla keskimäärin pienempi kuin tavanomaisella (vaikkei ruokintaan tuhrautuneita ylimääräisiä hehtaareita edes laskisi).


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 30.04.16 - klo:08:56
Tässä väitetään, että sitä tapahtuisi - ainakin siis USA:ssa ...

The Cruel Irony of Organic Standards (http://inthesetimes.com/article/6330)

... että luomustatuksen säilyttämiseksi eläimille ei anneta niiden tarvitsemaa antibioottihoitoa.

Mitenkä lienee Suomessa? Järkeilen tässä, että jos eläimelle joudutaan antamaan se luomusääntöjen kannalta ylimääräinen, liiallinen kuuri, jonnekin täytyisi ilmoittaa, ettei eläin enää kuulu luomun piiriin. Kuka ilmoituksen ottaa vastaan? Onko tällaisia ilmoituksia tullut? Täytyisihän niitä jo joitakin olla, ihan tilastollisesti ajatellen.

Evira kertoo tässä (http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/asiakokonaisuudet/luomu/usein+kysyttya/elaimet/) perussäännön ...

Lainaus
2. Saako luomueläimiä lääkitä antibiooteilla?
[...]
Eläintä, jonka tuotantoelinkaari on yli vuoden (esim. lypsylehmät, emakot), voidaan hoitaa lääkevalmisteilla 12 kuukauden aikana kolme kertaa. Mikäli eläin joudutaan hoitamaan lääkevalmisteilla neljä kertaa 12 kuukauden aikana, ei sitä voida enää pitää luomukelpoisena. Neljä kertaa 12 kuukauden aikana hoidettu eläin katsotaan tavanomaisesti kasvatetuksi ja sen on aloitettava siirtymävaihe alusta. Eläintä, jonka tuotantoelinkaari on alle vuoden (esim. lihasiat ja -siipikarja), voidaan lääkitä hyväksytysti vain kerran eläimen elinaikana. Toisen lääkintäkerran jälkeen on eläimen aloitettava siirtymävaihe alusta.

... mutta ei kerro ihan tarkkaan, miten poikkeustapauksessa menetellään.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Jarrumies - 30.04.16 - klo:09:43
Tuosta antibioottien käytöstä luomueläimillä kannattaisikin kysyä Eviralta tilastoja. Miten ilmoitetetaan? Eläinlääkäri? Omistaja?

Onko tilastoja luomustatuksen menettämisestä? Kuinka paljon eläimet kärsivät kuin niitä ei lääkitä tehokkaasti luomustatuksen ylläpitämisen vuoksi?

Onko säännös käytännössä kuollut kirjain?
Jos tietoja ei löydy eikä valvonta ole tehokasta niin tämä viittaa mahdollisuuteen luomusääntöjen välttämiseeen.



Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 08.05.16 - klo:11:46

Tiedustelu asiasta on Eviralle lähtenyt, palautesivun kautta. Ellei siihen tule kohtuulliisessa ajassa vastausta, lähetän sen toista kautta uudelleen.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 10.05.16 - klo:07:26
Olisiko tämä innovaatio, joka parantaisi sikojen hyvinvointia:

Liikkuva laidun lihottaa luomupossuja Ruotsissa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/liikkuva-laidun-lihottaa-luomupossuja-ruotsissa-1.145275)

Tosin tuossa täytyy huomauttaa kahdesta asiasta:

- mitenkä on niiden päästöjen kanssa (kuopiminen, tonkiminen)?
- liittyykö luomu(ravinto) tuohon lopulta mitenkään?

PS. Tuossa on sitten toiseen keskusteluun myös tämä tieto:

Lainaus
Länsinaapurissa on 26 luomusikatilaa. Se on kaksi prosenttia Ruotsin sianlihatuotannosta.

Ja jo tässä kommentoiden: se on vähän. Kun vielä Ruotsi tuo Tanskasta suuren osan sianlihastaan. Se on omana tuotantona, väkiluku huomioon ottaen, suurinpiirtein yhtä vähän kuin Suomessakin. Tai vain vähän enemmän.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 11.05.16 - klo:07:04
Tämän mukaan geenitekniikan (geenieditoinnin) keinoin aikaansaatu sarveton lehmä on realistinen vaihtoehto:

Cows made hornless through gene-editing, with no off-target effects (http://geneticexperts.org/cows-made-hornless-through-gene-editing-with-no-off-target-effects/)

Kuten otsikko jo sanoo, muutoksella ei ollut ei-toivottuja sivuvaikutuksia. Niinpä tässä olisi taas geenitekniikan sovellus, jonka voisi ottaa käyttöön myös Suomessa.

Jos siis tosiaan otamme "sarvista härkää", tässä asiassa. ;)


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 29.05.16 - klo:05:36
Piilomainontaahan tämä on. Kovasti yritetään maalailla idylliä, tässä YLE:n jutussa:

Kuorttisen luomukanalassa kanoille lauletaan (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/28/kuorttisen-luomukanalassa-kanoille-lauletaan)

Huvittavuuteen asti, kuvatekstistä:

Lainaus
Kuorttisen luomukanalassa elelee yhteensä noin 18 000 kanaa. Nykyisin tehotuotantoon keskittyneet tilat ovat järjestään paljon suurempia ja vanhempi isäntä Juha Kuorttinen kutsuukin heidän tilaansa mummokanalaksi.

18 000 kanaa vielä tuntee nimeltä, vai mistä on kyse? Yli 18 000 kanaa sitten vasta tekee kanalasta sen hirvittäväm tehotuotannollisen keskitysleirin?

Tästä asiasta ollaan hyvillään, mutta ei kyllä sitten perustella, miksi:

Lainaus
Talon tytär Kaisa on onnellinen, että Kuorttisen kanatila on nimenomaan luomu. Kanoille ei heillä pelkästään syötetä luomurehua vaan ne saavat myös vapaasti kulkea kesäisin ulkona ja kanaloissa on orsia, kuopsuttelutilaa ja kukkoja pitämässä järjestystä yllä.
(lihav. HJ)

Kyllä kanojen täytyy olla sitten tyytyväisiä, tietäessään, että ruokakin on luomua? Tietystikään ne eivät noteeraa sitä asiaa mitenkään, vaikka loppuosasta listasta tykkäisivätkin. Mutta isäntäväki on niellyt koko paketin, ja ei sitten sitä asiaa enempää erittele. Kuten ei toimittajakaan.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 28.06.16 - klo:05:19
Pysyttekö tässä mukana:

Maija Vilkkumaa: ”Ravintoloissa voi käydä arkenakin” (http://www.elle.fi/ihmiset/maija-vilkkumaan-ruokafilosofia/) (Elle)

Lainaus
"Eläintuotteissa hinnan tulisi ohjata kulutusta ja rahan mennä eläinten parempiin oloihin. Ostan lihat luomuna. Broileria en osta, koska sen tehotuotanto hirvittää eniten."

Mitä kalliimpaa lihaa, sitä varmempi voi olla, että eläimiä kohdellaan hyvin? Mutta kyllä kaikkien muiden kohdalla "hinta ohjaa kulutusta" yleensä siihen halvempaan suuntaan?

***

Off topic. Vilkkumaa myös etsii oikeaa tiskiä ja hyllyä mieluummin kadulla kuin sisätiloissa:

Lainaus
"Automarketit täyttävät minut kauhulla. En hallitse niitä, enkä löydä mitään. Anton & Anton -ruokakauppa on tarpeeksi pieni. Kaipaan erikoiskauppojen aikaan, jolloin sai hakea lihat yhdestä ja leivät toisesta kaupasta."

Kaupan nimi tulee esiin sujuvasti.





Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 14.07.16 - klo:06:06
Luulisinpa, että joku muukin kuin minä on sitä mieltä, että tämä ampuu jo yli:

Kanaharrastaja: Kohtele kanaa kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan (http://yle.fi/uutiset/kanaharrastaja_kohtele_kanaa_kuin_haluaisit_itseasi_kohdeltavan/9008742)

Vaikkapa Elina Lappalaista voisi pyytää kommentoimaan tätä tapausta.



Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 23.07.16 - klo:06:04
Eläinsuojelulaista on jo näin valmis versio:

Lausunto esityksestä eläinsuojelulain muuttamiseksi (http://www.luomuliitto.fi/lausunto-esityksesta-elainsuojelulain-muuttamiseksi/)

Minusta on outoa, että versiota ei ole julkaistu MMM:n sivuilla. Näin vain harvoilta ja valituilta kysytään näkemystä. Minusta kaikilla tahoilla, järjestöillä ja yksityisillä, pitäisi olla mahdollisuus saada sanoa sanansa. MMM (ja eduskunta) toki voisi sitten painottaa eri tavalla eri lausuntojen merkitystä.

Sellainen olisi avoimuutta ja demokratiaa. Ei tällainen, jossa täytyy "kiittää mahdollisuudesta lausua asetusluonnoksista".

Onko asiasta edes avattu Ota kantaa -keskustelua? Ei nyt niin, että haistaisin asiassa mitään epäilyttävää (vaikka Luomuliitto noin hyväksyvän lausunnon antoikin! ;)), päinvastoin, ainakin aiempi valmistelu näyttää ihan hyvältä (ks. edellä). Mutta periaatteessa.

En pysty löytämään asiaa tästäkään listasta (vai onko vika silmissäni):

http://mmm.fi/lausunnolla

... ei kun korjaus välittömästi. Siellä se oli:

Lainaus
Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eläinsuojelulain muuttamisesta
Lausunnot viimeistään 21.7.2016

Mutta toisessa paikassa MMM:n eläinsuojelulain uudistamista koskevalla sivulla (http://mmm.fi/elainsuojelulaki) sitä ei ollut. Ja lausunnon antaminen on siis jo myöhäistä. Tässä kuitenkin vielä linkki itse esitykseen (pdf):

HE eläinsuojelulain muuttamisesta 20.6.2016, perustelut ja lakiehdotus, luonnos (http://mmm.fi/documents/1410837/2925253/MMM-217761-v7-ESLmuutosp%C3%A4tevyys.pdf/3cc8fb33-0d2a-4931-956c-afc4d850cbd8)

Eli aika hissukseen, "kesähelteillä", on tuo vaihe valmisteluprosessista hoidettu.

Mutta. Luin esityksen, ja pöh, useimmat edellä ehdotetut toimenpiteet oli ainakin tuossa esityksessä täysin unohdettu. Tuo esitys käsitteli vain henkilökunnan pätevyyttä ja riittävyyttä. Eli hyvin "riisuttu" esitys. Vai onkohan lisää tulossa?

PS. Ota kantaa -keskustelu on kyllä avattu, mutta jo vuonna 2012 lain uudistustarpeesta. Tästä (melkein) valmiista tuloksesta ei ilmeisestikään ole.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 24.07.16 - klo:13:14
Lainaus
Sikaruton torjunnassa auttaa, ettei Suomessa ole monista Etelä-Euroopan maista tuttuja "takapihasikaloita", joita esiintyy paljon Itä-Euroopassa, ja joissa bioturvallisuus on puutteellinen. Joissakin maissa siat liikkuvat vapaasti alueella.

Tehosikaloila on puolensa.

Nyt on näin (Evira):

"Virossa afrikkalaista sikaruttoa tuotantosikalassa

22.7.2016

Viron Rakveressa on 20.7.2016 todettu afrikkalaista sikaruttoa suuressa tuotantosikalassa. Vuoden 2016 aikaisemmat neljä sikalatartuntaa ovat olleet pienissä takapihasikaloissa. (https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/ajankohtaista-elaintaudeista/2016/viron-rakveressa-afrikkalaista-sikaruttoa-tuotantosikalassa/)"

Vaikkapa maatilamatkailu (luomu)sikatiloilla(kaan) ei liene tämän jälkeen kovin suositeltavaa. Vaikkei sikarutosta ole ihmiselle vaaraa, ja vaikka ne porsaat ovat kovin söpöjä. Eikä minkään sikojen kovin vapaa ulkoilu.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 30.07.16 - klo:07:24
Toivottavasti täällä käytiin ...

Liisa järjestää: Lehmien asuntomessut (http://www.maaseutumedia.fi/liisa-jarjestaa-lehmien-asuntomessut/)

... ja luultavasti kyllä käytiin, kun jo jutussa kerrotaan vierailijoista. Ja nähtiin:

Lainaus
Liisa Vuorela pitää tärkeänä avoimuutta: ”Tämän päivän karjatalous on aivan erilaista kuin -93, kun aloitettiin 20 lehmällä parsinavetassa.”

Nykyinen 200 lehmän lypsylehmän karja käyskentelee rauhallisena pihatossa. Ne käyvät lypsyllä kun huvittaa, makoilevat kun sattuvat olemaan sillä päällä.

Liisan ”opettajanhuoneesta”, navetan yläkerrassa olevasta tarkkailuhuoneesta voi seurata lehmien arkipäivää.

Lehmien asuntomessut ovat tulevana viikonloppuna 23.7. – 24.7. Jalasjärven Luopajärven kylässä Liisa ja Juha Vuorelan Koskenojan tilalla  voi jokainen käydä pällistelemässä miten rauhallisina lehmät asuvat hienossa ympäristössään.

Minun ei tarvinnut käydä, koska olen jo käynyt samanlaisessa, Tatun perheen navetassa Pohjois-Savossa (parikin kertaa).  Ja olin vaikuttunut.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 03.08.16 - klo:06:32
Eläinten kohtelusta ja kuluttajan valinnoista, YLE:

Virikehäkkikanojen munien kysyntä hiipunut – tuottajajärjestö seuraa tilannetta huolestuneena (http://yle.fi/uutiset/virikehakkikanojen_munien_kysynta_hiipunut__tuottajajarjesto_seuraa_tilannetta_huolestuneena/9066606)

Lainaus
Kysynnän laskun vuoksi isot pakkaamot ovat laskeneet virikehäkkikanojen munista maksettavaa tuottajahintaa. Eniten kysyntää on lattiakanaloiden ja luomutilojen munilla.
(lihav. HJ)

Onko todella? Tilanne on kyllä sitten tavattoman äkkiä muuttunut, jos HS vielä alkuvuonna  12.1.2016 kertoi (vaikka silläkin otsikko tavallaan muuta väittää):

Asiakkaat ovat valmiita maksamaan luomumunista – MTK syyttää kauppoja rahastuksesta (http://www.hs.fi/talous/a1452493791060)

Lainaus
LUOMUMUNAT tuotetaan lattiakanaloissa, joissa kanoilla on lisäksi aina sään salliessa mahdollisuus mennä ulos. Niiden osuus tuotannosta on kasvanut hitaasti ja lähestyy nyt viittä prosenttia.
(lihav. HJ)

Olisi voinut laittaa tämän tuonne toiseenkin luomun kysyntää koskevaan (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=6.0) triidiin. Mutta näin se lehtiväen logiikka tässä asiassa siis menee: virikehäkkimunia myydään noin 60%, lattiakanojen munia n. 30%, luomumunia noin 5% - niinpä kuluttajat haluavat eniten luomumunia, niiden kysyntä on rajua!

PS. Huomasin muuten - kun ihmettelin, ettei tuosta tule yhteensä 100% - että ei, mikään ei ole muuttunut, kyllä YLE:lläkin kainaloartikkelissaan oli tämä tieto:

Lainaus
Luomukanaloissa tuotetaan noin 5 prosenttia munista.

Eli asian olisi voinut otsikoida jopa: "Perinteiset häkkikanalat sinnittelevät - munien myynti lähes samalla tasolla kuin luomumunien"!  ;D


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 15.08.16 - klo:06:36
Kahdessa Maaseutumedian artikkelissa syytetään keskustelua uudesta eläinsuojelulaista tietystä populismista ja asiantuntemattomuudesta. Tässä käydään läpi TV-keskustelussa esiintulleita väitteitä:

Yle Aamu-TV — Eläinsuojelulain uudistus puhuttaa tietämättömiä (http://www.maaseutumedia.fi/yle-aamu-tv-elainsuojelulain-uudistus-puhuttaa-tietamattomia/)

Tässä käsitellään tarkemmin tätä "kuumaa perunaa":

Miksi emakko on häkissä? Tarkastelussa emakkohäkki ja tiineytyshäkki (http://www.maaseutumedia.fi/emakko-hakissa-tarkastelussa-emakkohakki-tiineytyshakki/)

***

Ihan yksityiskohtana, tästä "rahoillaan äänestämisestä", jonka oletetaan vaikuttavan asiassa:

Lainaus
Väite viisi: Luomusianlihan kysyntä kasvaa koko ajan.

Fakta viisi: Miten Tuppurainen asian perustelee? Suomessa on kymmenen luomusikalaa. Millä hän mittaa kasvaneen kysynnän? Luomusianlihantuotantoa on nykyisillä säännöillä mahdoton edes tuottaa. Tuskin kuluttaja on valmis oikeasti maksaaan luomusianlihasta kolminkertaista hintaa tavanomaiseen verrattuna.

On valmis maksamaan, mutta vain hyvin pieni osa kuluttajista, ja hekin oikeastaan vain osasta siasta, ja vain jouluisin, luomukinkusta (keskusteltu täällä jo eri otsikoiden alla). Edelleen on muistettava, että siinä asiassa erittäin suurelta osin vielä maksetaan lisähinta rehun kohtelusta, ei eläinten kohtelusta! (So. sian ruokaa ei ole "kidutettu" keinolannoitteilla jne.)


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 25.08.16 - klo:06:41

Villisikakolareita Vantaalla ja vilaus kärsästä Kannelmäessä – Joko villisiat ovat levittäytymässä Helsinkiin asti? (http://www.hs.fi/kaupunki/a1472008428318)

... kysyy Helsingin Sanomat. Meidän täytyy esittää uudestaan tämä ihmettelymme:

Ja kyllä, niin siinä sitten kävikin. Tässä Eviran sikaruttoa koskevassa ohjeessa (http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten+terveys+ja+elaintaudit/elaintaudit/siat/afrikkalainen+sikarutto/asf-n-torjunta-/) on tällainen kohta:

Lainaus
"Alueella, jossa villisiat todennäköisimmin kulkevat Venäjältä rajan yli Suomen puolelle, sikatilat olisi suojattava luonnonvaraisilta villisioilta. Tämä alue ulottuu Eviran arvion mukaan noin sadan kilometrin päähän itärajasta, pohjoisessa Lieksan pohjoisrajalle asti. Evira suosittaa, että kesysiat pidettäisiin toistaiseksi kokonaan sisätiloissa tällä alueella. "
(lihav. HJ)

Ja tuossakin on tietysti taustalla sitten se harras toive, että Venäjän villisiat osaisivat lukea, ja noudattaisivat tuota 100 km suositusta. Ja huomaisivat, missä raja kulkee (edes ne ...  8) ).

Jos siis villisiat todella näin leviävät ympäri Suomea, voidaanko kuitenkin olettaa, että tuon sikaruton riskialue rajoittuu vain rajanpintaan?

Eviran ohjeissa asiasta ...

Estä taudin pääsy sikalaan (https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/siat/afrikkalainen-sikarutto/esta-taudin-paasy-sikalaan/)

... muistutetaan edelleen suojaamistoimista erityisesri Itä-Suomessa, mutta toisaalta siellä sanotaan näin:

Lainaus
Luonnonvaraisten villisikojen pääsy sikatilojen ja villisikatarhojen läheisyyteen tulee estää niillä alueilla, joilla villisikoja esiintyy. Suomen luonnonvaraisten villisikojen populaation koosta ei ole tarkkaa tietoa, populaation koko on viime vuosina kasvanut leutojen talvien ja lisäruokinnan seurauksena.

Kun nyt on lisätietoa tästä populaatiosta ja sen koosta, antaako se syyn ohjeen päivittämiseen? Itä-Suomen suositusten laajentamiseen koko maata koskeviksi? Sioilta lähtisi niiden ulkoiluoikeus, ihan niiden oman turvallisuuden takia?

PS. toisesta asiasta (mutta samasta ohjeesta):

Lainaus
Työntekijöiden tulee myös tietää, että ruokajätteen syöttäminen sioille (kesysiat, villisiat, mini-, mikro- ja villasiat ym.) on kiellettyä Suomessa ja koko EU-alueella.

Eikö nyt olisi aika pohtia sianruoaksi aiotun ruokajätteen säteilytyksen (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=46) sallimista? Koko samalla alueella.

Siinä ei luultavasti ole pelättävissä, että "kuluttajat suhtautuvat kielteisesti" heille tai siis niille tarjottuun ruokaan.  ;D


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 06.09.16 - klo:05:58
Huomatkaa, mihin Lidl tässä ratkaisussaan vertaa:

Lidl hyvästelee virikehäkkimunat – myynnissä vain luomu- ja vapaiden kanojen munia (http://ruoka.ts.fi/uutiset/lidl-hyvastelee-virikehakkimunat-myynnissa-luomu-vapaiden-kanojen-munia/)

Lainaus
Keskimäärin suomalainen syö kananmunia vuodessa 12 kiloa. Lidlissä on lasketty, että jos yksin asuva kuluttaja siirtyy virikehäkkikanojen munista vapaan kanan muniin, hänen ruokalaskunsa kasvaa tämänhetkisillä hinnoilla laskettuna vain yhden pienen suklaapatukan hinnan verran (noin 45 senttiä) kuukaudessa.

Vertailua ei vahingossakaan siis tehty luomumuniin. Siinä olisikin ollut liikaa selittämistä, lisääkö yli kaksinkertainen hinta myös kanojen hyvinvointia yli kaksinkertaiseksi, ja miten se tapahtuisi. Jos tuon esimerkkikuluttajan ruokalasku tuosta valinnasta kasvaisi jo n. 20 suklaapatukan tai konfektirasian verran kuukaudessa?


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 06.09.16 - klo:18:50
Eipä Lidl tuolla tempullaan sitten ihan jymymenestystä saanut:

Lidl poistaa virikehäkkikanojen munat myynnistä, keskustelu ryöpsähti: "kaksilla korteilla pelaamista" (http://yle.fi/uutiset/lidl_poistaa_virikehakkikanojen_munat_myynnista_keskustelu_ryopsahti_kaksilla_korteilla_pelaamista/9146560)

Lainaus
Lidlin päätös hyllyttää virikehäkkikanojen munat on poikinut kannanottoja puolesta ja vastaan. Tiukka kannanotto asiaan on tullut Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:lta, joka syyttää saksalaista kauppajätti Lidliä kaksilla korteilla pelaamisesta.

– Yhtiö tiedotti eilen luopuvansa suomalaisista virikehäkkimunista vastuullisuuteen vedoten samaan aikaan kun se kauppaa myymälöissään suomalaisen vastuullisen tuotantotavan vastaisesti antibiootein kasvatettuja liha- ja maitovalmisteita, ilman saparoa kasvatettua sikaa ja nokka-typistettyä siipikarjaa, lataa MTK tiedotteessaan.

Ja kyllähän Lidl asiassa astui vähän arveluttavalle alueelle:

Lainaus
MTK:n mukaan on hyvä, että kuluttajilla on valittavanaan erilaisilla tuotantotavoilla tuotettuja kananmunia.

– Meillä kaupan ei tarvitse päättää millaisia tuotteita kuluttaja syö. Se rooli ja valinta kuuluu kuluttajille. Virikehäkkimunilla on tärkeä osa kuluttajien kananmunien hankinnassa, MTK:n kotieläinasiamies Jukka Rantala jyrähtää.

Jos virikehäkkikanat ovat myös Suomen lainsäätäjän hyväksymiä, ei ole kyllä Lidlin asia niitä näin "kieltää".

Netissä(kin) nyt todella asiasta aika rajustikin keskustellaan. Taisi Lidl tehdä vikatikin, vaikka kuinka uskoen olevansa hyvällä asialla.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 09.09.16 - klo:07:29
Tähän kysymykseen ...

Miksi MTK ei kannusta tuottajia lisäämään luomua? (http://www.ess.fi/uutiset/talous/art2300190?ref=lssta)

... oli MTK:n edustajalla hyvin selkeä vastaus:

Lainaus
MTK on tietysti tuottajien asialla. Entä jos vaikuttaa siltä, että kuluttajat haluavat yhä enemmän luomutuotteita? Miksei MTK kannusta tuottajia samaan suuntaan?

Tuottajien kannattaa tuottaa sitä, mistä on kysyntää. Puhutaan, että luomu kasvaa paljon, mutta volyymit ovat vielä pieniä verrattuna kokonaistuotantoon. Kananmunien kohdalla puhutaan noin viidestä prosentista. Jos vuosien saatossa todella käy niin, että luomumuna on ainoa, joka kelpaa, totta kai tuottajien kannattaa silloin keskittyä niiden tuotantoon. Tällä hetkellä virikehäkkimunat taitavat kattaa noin 60 prosenttia myytävistä munista.

Kun ei siis "vaikuta siltä".

(Vaikka kananmunien kohdalla tuo prosentti on vieläpä reippaasti korkeampi kuin minkään muun tuotteen kohdalla. Nestemäinen luomumaito ilmoitetulla 15% osuudella ylittää sen vain näennäisesti, koska kaiken maidon kohdalla luomun osuus on vain vähän yli 2%.)

Maaseudun Tulevaisuudessa sitten esitettin tällainen kysymys:

Voiko kana paremmin virikehäkissä vai "vapaana"? Näin vastaa hyvinvointitutkija (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/voiko-kana-paremmin-virikeh%C3%A4kiss%C3%A4-vai-vapaana-n%C3%A4in-vastaa-hyvinvointitutkija-1.161152)

Siinä vastaus ei taas ollutkaan selkeä, pikemminkin: voi ja ei voi, "komsii komsaa". Mutta joka tapauksessa ei sinne päinkään, että se olisi oikeuttanut Lidlin (tai Stockmannin, kuten asian käsittelyn yhteydessä on selvinnyt) äkkiväärän päätöksen asiassa.

Tuon artikkelin mukaan myös Matti Pekkarisen "Kanan uutiset" (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=561.msg1928;topicseen#msg1928) ... näyttävät edelleen olevan totta.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 17.09.16 - klo:08:28
Venäjällä sikaruttotilanne on mennyt näin pahaksi ja näin reippaita toimenpiteitä suunnitellaan:

Lehti: Venäjällä suunnitellaan villisikojen joukkolahtaamista tapporahalla – afrikkalainen sikarutto halutaan kuriin (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/lehti-venäjällä-suunnitellaan-villisikojen-joukkolahtaamista-tapporahalla-afrikkalainen-sikarutto-halutaan-kuriin-1.162078)

(Ihan ohimennen: minua ärsyttää tämä lehtimiesten suosikki-ilmaus, että jokin ikävä ilmiö halutaan "kuriin" - silloin, kun koko ilmiöstä tai asiasta tosiasiassa halutaan päästä eroon, hävittää se!)

Lainaus
Jotta riittävä määrä villisikoja pääsee hengestään, Venäjän maatalousministeri Alexander Tkachev on ehdottanut kaatokorvauksen maksamista. Suurimman korvauksen saisi, jos ampuu tiineen emakon.

Afrikkalainen sikarutto levisi Venäjälle vuonna 2007. Tauti on tähän mennessä tappanut noin miljoona kesysikaa.
(lihav. HJ)

Tällaisen taudin kohdalla voi olla niin, että jos viranomaiset aikansa välttelevät liian radikaaleja toimenpiteitä, niin ne ovat kuitenkin edessä, ja täytyy sitten tehdä vielä radikalimpina?

Vrt. vaikka siihen, miten Evira nyt tätä kesysikojen sisälläpitoa vain hyvin varovaisesti suosittaa, ja vain Itä-Suomen sikojen kohdalla.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 18.09.16 - klo:08:58
Tässä SEY on löytänyt ihan oikean, puututtavan epäkohdan ...

SEY: Siat matkaavat Suomesta Puolaan jopa 32 tuntia (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/sey-siat-matkaavat-suomesta-puolaan-jopa-32-tuntia-1.162193)

Lainaus
EU:n laajuinen kampanja vaatii tiukennuksia eläinkuljetuksiin
[...]
EU:n eläinsuojelujärjestöjen kattojärjestö Eurogroup for Animals kampanjoi pitkiä eläinkuljetuksia vastaan koko Euroopassa. Stop the Trucks (Pysäyttäkää rekat) vaatii kuljetusten enimmäiskeston rajoittamista kahdeksaan tuntiin. Tavoitteena on elävien eläinten kuljettamisen sijaan lihan kuljettaminen.

... mutta tässä kesäisessä kannanotossaan ilmeisesti lyönyt kirveensä kiveen. Jää vain sana sanaa vastaan, tieto tietoa vastaan:

Eläinjärjestöt vaativat hitaammin kasvavia broilerirotuja - Siipikarjaliitto ihmettelee väitteitä terveysongelmista (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/eläinjärjestöt-vaativat-hitaammin-kasvavia-broilerirotuja-siipikarjaliitto-ihmettelee-väitteitä-terveysongelmista-1.154045)

Lainaus
Broilereiden hyvinvointiongelmat johtuvat pääosin siitä, että linnut on jalostettu kasvamaan liian nopeasti, suomivat Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto SEY ja Animalia. Niiden mukaan broilereilla on paljon sydän- ja jalkavaivoja.

Suomen Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina ihmettelee, mihin väite vaivoista perustuu. Teurastusten yhteydessä esimerkiksi jalkavaivoja todetaan erittäin vähän. Niiden syy on lähes aina bakteerin aiheuttama tulehdus. Myös kuolleisuus broileriparvissa on vähäistä, keskimäärin 2–4 prosenttia, joka on eläintuotannossa poikkeuksellisen alhainen luku.

Tuossa SEY:n ja Animalian vaatimuksessa tuntuu selvänä järjestöjen "lukkarinrakkaus" luomuun. (Animalia yksin olisi varmaan vaatinut, että nuokin kanat saisivat elää normaalin kanan elämän, eli 5-15 vuotta.)


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 20.09.16 - klo:08:04
Tämän mukaan on Evira on asiassa heräämässä ellei jo herännyt:

Sikaruton uhka karsii metsästysmatkoja Baltiassa – Evira mielissään (http://yle.fi/uutiset/sikaruton_uhka_karsii_metsastysmatkoja_baltiassa__evira_mielissaan/9166231)

Lainaus
Eviran mukaan sikarutto on merkittävä uhka Suomelle niin kauan kuin tautia esiintyy Suomen lähistöllä. Riskiä lisää se, että Suomesta ylipäätäänkin matkaillaan useasti Viron suuntaan.

Ylitarkastaja Sirpa Kiviruusun mukaan virusta on todennäköisesti jo tullut Suomeen, mutta ainakaan vielä suomalaisissa sioissa ei ole havaittu ruttoa.

Sikaruton ehkäisemiseksi Kiviruusu neuvoo metsästäjiä keskittymään villisikojen jahtiin oman maan sisällä.

– Villisikakantaa Suomessa pitää säädellä, ettei se pääse niin suureksi kuin Baltiassa.

Siinä oli jo samansuuntainen suositus kuin Venäjällä. Vaikka siis edelleen siis vain suositus.

PS. Koska afrikkalaisesta sikarutosta (https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/siat/afrikkalainen-sikarutto/) ei ole vaaraa ihmiselle, voisi nyt poikkeuksellisesti yhtyä WWF:n riistasuositukseen (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=739.msg4636;topicseen#msg4636): syödään nuo villisiat pois ja nimenomaan kuleksimasta!


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 21.09.16 - klo:16:40
Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitie on tietysti virkansa puolesta varma tästä otsikon väitteestä:

Kasvava kysyntä lisää luomumunan tuotantoa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/kasvava-kysynt%C3%A4-lis%C3%A4%C3%A4-luomumunan-tuotantoa-1.162600)

Siinä tulee paljon hellyttävää muyyntipuhettakin, mutta sitten myös se fakta (lihav. HJ):

Lainaus
Luomutuotannossa myös eläinten hyvinvointi on keskeisellä sijalla, ja muun muassa tämän vuoksi tuotantokustannukset ovat tavanomaista tuotantoa korkeampia. Oleellinen tekijä luomumunien hinnanmuodostuksessa on kanoille syötettävän luomurehun korkea hinta.

Jolla jäkimmäisessa lauseessa mainitulla tekijällä ei siis ole mitään tekemistä edellisen lauseen väitteen kanssa. Tuliko häneltä ... vahingossa tuo lipsautettua?


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 24.09.16 - klo:07:57
Maaseutumedia huomauttaa aivan oikein, että tietyistä yksittäisistä kysymyksistä on liiankin helppoa puhua, kun eläinsuojelusta on kyse:

Eläinsuojelulaki on muutakin kuin emakkoparsia ja häkkejä (http://www.maaseutumedia.fi/elainsuojelulaki-on-muutakin-kuin-parsia-ja-hakkeja/) (Hannu Koivisto · 23.9.2016)

Lainaus
Kun kirjoitetaan eläinsuojelulaki -uudistuksesta, ei puhuta itse asiasta vaan lillukoista, parsista ja häkeistä. Ilmeisesti muusta iso media ei tiedä, eikä piittaa edes perhehtyä.

Olisi parempi puhua eläinten elämänlaadusta muuttuneessa kotieläintuotannossamme. Pitää muistaa myös että tuotantoeläimiä kasvatetaan ruuaksi.

Pitää muistaa myös että eläimiä kohdellaan hyvin vaikka muuta yleisesti väitetään. Väittäjät ovat yleensä olleet ulkokehällä kun tietoa maataloustuotannosta on jaettu.

Ihan erikseen Koivisto ottaa tämän esille:

Lainaus
Kuluttaja saa katsoa myös peiliin, kun se puhuu luomusta ja lähiruuasta mutta ei osta sitä. Vain 1,7 prosenttia kaikista myydyistä elintarvikkeista on luomua.

Mutta kun luomun korkeammassa hinnassa ei selityksenä juuri olekaan eläinten parempi kohtelu, vaan muut tekijät. Niinpä kuluttaja tekee tavallaan aivan oikein, jos/kun ei yritä tuota kautta eläinten hyvinvointia edistää.

(Laitoinpa tuon kommenttini myös Maaseutumedian palstalle.)


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 25.09.16 - klo:07:35
Tällaista asiaa on siis tilastoitu jo kahden vuoden ajan (Ruokatieto):

JALKAPOHJAT KERTOVAT BROILERIEN TERVEYDESTÄ (http://www.ruokatieto.fi/ruokafakta/tilastoja-tietohaarukka/tilastotarinat/jalkapohjat-kertovat-broilerien-terveydesta)

Jos tuossa tilastoinnissa on kirjattu myös tieto kanalan luomustatuksesta, emme siltä osin olisi mutu-tiedon varassa, luomu- ja tavanomaisten broilerien hyvinvointia verratessamme. Jos broilerirotu on kirjattu, voisimme testata rotujakin koskevat väitteet? Valitettavasti uutisesta ei täysin selviä, mitä kaikkea tietoa tilasto sisältää.

Mutta hyvä ja lohdullinen on tämä tieto kokonaisuudestakin:

Hyvinvointi-indeksi (http://www.ruokatieto.fi/sites/default/files/Ruokafakta/Tietohaarukan%20taulukot/broilerien_hyvinvointia_mittaava_jalkapohjaindeksi.jpg)

Varsinaista huomautettavaa on näinä 2 vuotena ollut siis vain n. 2 prosentilla ja huono tilanne vain 2 promillella tutkituista tapauksista.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 27.09.16 - klo:05:34
Vielä tuosta Luomuliiton Talvitien lausunnosta luomumunista. Kun hän kirjoittaa ...

Kasvava kysyntä lisää luomukananmunantuotantoa Suomessa (http://www.luomuliitto.fi/kasvava-kysynta-lisaa-luomukananmunantuotantoa-suomessa/)

Lainaus
26.9.2016
Kananmunatuotannosta Suomessa on keskusteltu laajasti sen jälkeen, kun Lidl ilmoitti 5.9. ettei sen kaupoissa myydä enää jatkossa virikehäkkikanalassa tuotettuja munia, vaan ainoastaan lattiakanaloissa, ulkokanaloissa ja luomuna tuotettuja munia.

On hyvä, että Suomessa toimivien kauppaketjujen kiinnostus luomutuotantoa kohtaan kasvaa ja että kuluttajatutkimukset osoittavat luomutuotteiden kysynnän lisääntyvän. Vuonna 2015 Luomuelintarvikkeiden vähittäismyynti Suomessa kasvoi 6,7 prosenttia ja SOK:n ja Keskon luomutuotevalikoimassa kananmunat ovat olleet toiseksi myydyimpiä tuotteita.

Suomessa tuotetuista kananmunista 5% on luomua, ja vaikka tuotantomäärä kasvaa, on luomukananmunien osuus kaikista myydyistä kananmunista edelleen pieni.

... niin hän ei kyllä esitä evidenssiä luomumunien kysynnän kasvusta, vaan kertoo uskovansa ja toivovansa, että tämä Lidlin ja Stockmannin päätös rajoittaa muuta tarjontaa jotenkin nyt purkautuisi juuri luomumuniin.

Mutta tuo luomumyynnin yleinen kasvuprosentti ei tietysti kerro luomumunien myynnin kasvusta. Ja vaikka sekin tuolla prosentilla tai lujempaakin kasvaisi, marginaalinen se on silti: jos se olisi jonkun vuoden päästä vaikka 6% - so what? Edes sillä oletuksella, että luomukanoja kohdeltaisiin tavanomaisia paremmin - jos niin nyt tässä keskustelun vuoksi olettaisi - ei eläinsuojelun kokonaistilanne tuosta juurikaan muuttuisi. (Eikä muuten oikeastaan edes jutussa mainituilla Ruotsin ja Tanskan osuusprosenteilla.)

****

Tätä asiaa selvitellessäni ja miettiessään tormäsin taas kerran siihen "suurpiirteisyyteen", jolla luomun tilastoja saatetaan käsitellä. Kuningaskuluttaja nimittäin kertoi ohjelmassaan v. 2013, että "joka kymmenes" myyty muna on luomumuna. Siihen verrattuna tuo Talvitien 5% olisi rajua kysynnän laskua! No, Pro Luomun koosteessa vuoden 2013 luku oli 4%, joten vähäistä kasvua on ollut. Mutta toistaen johtopäätökseni edellä: so what, entä sitten.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 06.10.16 - klo:06:07
Tässä on sitten idea, jolla eläinten kohtelua Suomessa varmasti parannetaan vielä -  vähemmän kuin luomuviljelyä edistämällä:

Tämä nainen pelastaa teuraaksi meneviä sikoja ja lampaita – ”Eläinoikeuksien suhteen elämme pimeää keskiaikaa” (https://www.hs.fi/elama/a1475640155907)

Lainaus
Piia Anttonen perusti turvakodin tuotantoeläimille, jotka eivät enää kelpaa ihmisen käyttöön. Eläinten ei pitäisi elää vain hyödyttääkseen meitä, hän sanoo.

Tuon tilan tai keskuksen taloudesta ei tuossa ole tarkkoja lukuja, mutta näistä tiedoista saa osviittaa:

Lainaus
Anttosen perustamassa Eläinsuojelukeskus Tuulispäässä Somerolla asuu tällä hetkellä 56 eläintä – muun muassa lehmiä, lampaita, lintuja sekä kaksi sinikettua.
[...]
Myös uteliaita silmäpareja riittää. Kesäisin Tuulispäässä toimii vegaaninen kahvila, ja tilan ovet ovat avoinna vierailijoille. Lisäksi toiminnan pyörittämiseen osallistuu kymmeniä vapaaehtoistyöntekijöitä, joista osa viipyy Somerolla pitkiäkin aikoja. Anttonen arvioi, että tilalla vierailee vuosittain liki tuhat ihmistä.
[...]
Tuulispään toimintaa ylläpitää yhdistys, jossa on noin neljäsataa jäsentä. Sen keräämillä lahjoitusvaroilla kustannetaan sekä eläinten ylläpito että Piia Anttosen osa-aikainen palkka.

Tuon verran ehkä löytyy ihmisiä tällaisen eläintarhan ylläpitoon, mutta luultavasti ei kovin paljon enempää. Lisäksi voi kysyä, kuinka pitkäksi aikaa heitä löytyy. Mutta joka tapauksessa tuo kaikki kohdistuu n. puoleensataan eläimeen, sitä kohtelua vaille jää Suomessa vähintään kymmentuhatkertainen määrä, ja - uskaltaa kyllä ennustaa - tulee aina jäämään.

***

Oudosti sitten tuon HS:n 6.10.16 uutisen mukana netissä olevassa videopätkässä Anttosen annetaan kertoa (kuvateksti):

Lainaus
Eläinaktivisti: "Vielä joskus luomutuotannosta tulee standardi ja lihan hinta nousee.

Vaikka hän siis vastustaa kaikkea eläinten hyväksikäyttöä! Mutta hänen logiikassaan tuo onkin vain välivaihe, sen jälkeen luovutaan kaikesta lihasta. Myös ilmeisesti maidosta ja kananmunista? Kun tietää, miten tärkeitä (ks. vaikka Talvitie, juuri edellä) juuri nuo tuotteet ovat luomutaloudelle, on kyllä vaikea keksiä, miten tuo kehityskulku edes teoreettisesti voisi toteutua. Ei minkään tuotannosta tulee "standardi"?


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 12.10.16 - klo:08:49
Tässsäkin asiassa - joka siis on yhä kesken - on luonnollista, että katsotaan, miten asiat on tehty muualla:

Naapurimaat kieltäneet parsinavetat (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/naapurimaat-kieltäneet-parsinavetat-1.164549)

Hyvin tavallista taas uutisessa on se, että Suomen naapurimaista unohdetaan täysin Venäjä ja Viro. Mitähän Paasikivi tuohon sanoisi? "Hirmuista"?  ;D

Mutta joka tapauksessa noissa esimerkkimaissakin oli asiassa käytetty siirtymäaikaa, kuten varmaan meilläkin tehdään. Kuten kohtuullista onkin, koska parsinavetoissakaan ei varsinaisesta eläinrääkkäyksestä ole kyse, vaikka pihatot olisivatkin parempia.

Eläinsuojelulain valmistelusta ja siihen liittyvästä lobbauksessta kirjoittaessaan Maaseutumedialla eli Hannu Koivistolla on varsin rajuja sananvalintoja, ja varsin rajuja väitteitäkin:

Onko eläinaktivismi hyväntahtoisuutta, rikollisuutta, bisnestä vai äärijärjestö? (http://www.maaseutumedia.fi/onko-elainaktivismi-hyvantahtoisuutta-rikollisuutta-bisnesta-vai-aarijarjesto/)

Tämän otan pitkästä kirjoituksesta esiin (ellen muutoin, niin siksi, että olen tullut miettineeksi samaa  ;)), koko kappaleen:

Lainaus
Vaaditut parannukset ovat jo käytäntöjä

Tämänkin ristiriidan olemme mekin huomanneet:

Lainaus
Oikeutta Eläimille -yhdistyksen palveluksessa oleva tiedottaja ei hyväksy eläinten tappamista, mutta hänen edustamansa järjestö on kuitenkin mukana tuotantoeläinten hyvinvointia koskevan lain valmistelussa.

OE on siis mukana lain valmistelussa, mutta lopputulos ei kelpaa, koska eläinten tappamista ei hyväksytä.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 20.10.16 - klo:09:19
Ovatko nämä kerrosritilälattiakanalat *) jatkossa  vähän samaa kuin pihattonavetat siellä lehmäpuolella?

Tältä näyttää tulevaisuuden kanala – "Lidlin päätös vahvistaa tutkimuksesta saatua käsitystä" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/t%C3%A4lt%C3%A4-n%C3%A4ytt%C3%A4%C3%A4-tulevaisuuden-kanala-lidlin-p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s-vahvistaa-tutkimuksesta-saatua-k%C3%A4sityst%C3%A4-1.165310)

Sillä tämän toisen nousijaksi  ennustetun ...

Lainaus
Virikehäkki- ja lattiakanaloiden osuus tulee laskemaan tulevaisuudessa. Nousijoita ovat luomukanalat ja kerrosritilälattiakanalat.

... nousussa on !uonnolliset (etten sanoisi luonnonmukaiset) rajansa. Joista tärkein on se hinta. (Joka ei siis johdu kanalan järjestelyistä!) Jotain voi merkitä sekin, mihin ruotsalaiset päätyvät dioksiiniselvityksessään (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=132.msg9133#msg9133).

________

*) huh, mikä nimi. Jos asiaa halutaan edistää, keksikää parempi, ainakin lyhyempi!


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 09.11.16 - klo:06:34
Tämä kolumnisti voi sinänsä olla oikeassa otsikkonsa väitteessä ...

Ihmisen suhde eläimiin on murroksessa (http://www.karjalainen.fi/mielipiteet/mielipiteet/kolumnit/item/122026-ihmisen-suhde-elaimiin-on-murroksessa)

... mutta tässä ei:

Lainaus
Luomu- ja lähiliha tai vapaiden kanojen munat kiinnostavat kuluttajia. Kasvissyönnistä ja lihan ainakin satunnaisesta korvaamisesta kasviproteiinilla on tullut trendikästä.

Luomumunien kysynnästä edellä (esim. 03.08.16). Luomulihan kulutuksesta ja tuotannosta toisaalla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg8287#msg8287). (Oma kysymyksensä on, mitä luomutuotteiden kysyntä - tai varsinkaan kuluttajien "kiinnostus" - edes eläimiä auttaisi, siitäkin edellä.) Kaikesta nyhtökauraa ym. koskevasta mediakohusta huolimatta suomalaisten lihankulutus on kasvanut. Eli tilastollisessa  mielessä kasvissyönnistä ei ole tullut trendiä. Vaan ainoastaan siinä muotitoimittajien mielessä.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 11.11.16 - klo:02:41
Tällainen uusi sivusto on ilmestynyt nettiin:

http://elainruokana.elaintieto.fi/

Se sisältää ilmeisesti muunkinlaista tietoa, mutta laitoin tämän tämän keskustelun alle, koska johdantosivu jo kertoo:

Lainaus
Eläinten hyvinvoinnissa on eroja eri eläinlajien ja tuotantotapojen osalta.

Sivuston taustayhteisönäkin on MMM:n lisäksi Eläinten hyvinvointikeskus.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 11.11.16 - klo:05:15
Leikkimielisen testin (heti etusivulla) pohjalta - jossa tuloskin taitaa olla vähän leikkimielisen satunnainen - ei tuota sivustoa - ja sen mahdollista ideologista puoltoa - voine vielä arvioida, mutta tällaisen tuloksen sieltä sain. Olen "ruokapersoonana":

Lainaus
Gunnar on kuusikymppinen, kaupungissa asuva hyvätuloinen mies, entinen kokki. Hän ostaa lihat Votkinsilta ja suosii luomua ”koska se maistuu paremmalta”. Gunnar pitää kotimaista ruoan perustasoa hyvänä ja tuotantoa luotettavana, mutta haluaa itse parempaa, koska kokee olevansa sen arvoinen. Hän arvostaa omia keittotaitojaan enemmän kuin huippuravintoloiden kokkeja. Lihasta Gunnar ei ole koskaan harkinnut luopuvansa, vaikka rakastaa myös metsäsieniä ja villiyrttejä. Kissalleen Gunnar syöttää vain Shebaa.

Ruokavalion vaikutukset eläinten hyvinvointiin

Gastronomi-Gunnar on lihan suhteen kaikkiruokainen, joten hän voi vaikuttaa eläinten hyvinvointiin valitsemalla mahdollisimman eettisesti tuotettua lihaa. Luomuruoka on ensimmäinen askel. Ilmeisesti Gunnar valitsee myös tuontituotteita, koska haluaa vain parasta. Tuontilihan osalta eläinten tuotanto-olosuhteita ei kuitenkaan voida aina kontrolloida.

Sen pohjalta, mitä selatessani siitä näin, ei tuo sivusto kovin syvälliseen analyysiin (muutenkaan) yllä, ainakaan vielä.

Hiukan herättää epäilyksiä sekin, että hanketta esitellään nyt ELMA-messuilla luomuosastolla. Se voi olla tietysti vain sattuma, ehkä sillä osastolla oli vain tilaa esittelystandeille. Eikä hanke ole luomuun niin sitoutunut, kuin siitä tulee mieleen.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 12.11.16 - klo:16:46
Mikä tämän uutisen mukaaan jäi jonkinnäköiseksi eroksi:

Verkko-opas kertoo, miten ostamasi lihan tai maidon tuottanut eläin eli (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/verkko-opas-kertoo-miten-ostamasi-lihan-tai-maidon-tuottanut-el%C3%A4in-eli-1.168091)

Ei ainakaan tämä:

Lainaus
Muusta tuotannosta poiketen luomutiloille tehdään vuosittain valvontakäynti, jossa tarkastetaan luomuehtojen noudattaminen.

Koska käsittääkseni siinä tarkastuksessa pääasia on, etteivät "saatanallliset" keinolannoitteet tai torjunta-aineet ole tilaa koskettaneet. Ja kirjanpito, niissä asioissa, stemmaa.

Tai että tuo on ainakin tehty "kosherilla" tavalla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=740.msg4762#msg4762).

Onko eläinsuojeluksymyksiä ylipäänsä koskaan näissä tarkastuksissa esille otettu?

Tämä epäilyttää (lihav. HJ):

Lainaus
Tietopaketin suunnittelussa ja toteutuksessa on hyödynnetty hankkeen kuluttajaselvityksen tuloksia.

Eli mikä kuluttajien - ankarasti "pommitettu" - käsitys asiasta on?

Valitettavasti yhä vielä vahvistuu epäilys, että tuolla hankkeella on nk. puoltoa.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 14.11.16 - klo:09:20
Sattuipa niin, että YLE:llä oli juuri ollut (1.12.2014 Kainuu) uutinen, josta selvisi tämän luomukalkkunatuotannon laajuus Suomessa:

"Mietittiin 30 vuoden jälkeen, mitä alkaisi tehdä isona" – luomutila vaihtoi lehmät kalkkunoiksi (http://yle.fi/uutiset/mietittiin_30_vuoden_jalkeen_mita_alkaisi_tehda_isona__luomutila_vaihtoi_lehmat_kalkkunoiksi/7662446)

Lainaus
Laitalan tilan navetta remontoitiin lehmien jäljiltä sopivaksi 2000 luomukalkkunan kasvattamiseen. Syötäväksi linnuille on annettu tilan luomuviljaa, ja nyt Suomen ainoat luomukalkkunat ovat lähdössä joulupöytiin.
(lihav. HJ)

Nyt kun YLE jo toisen kerran katsoi asiakseen piilomainostaa tätä (yhä) Suomen ainoaa luomukalkkunatilaa ...

Suomalainen luomukalkkuna on harvinaisuus – "Hintataso Euroopassa on puolet Suomen tasosta" (http://yle.fi/uutiset/3-9278706)

... niin meidänkin täytyy tuoda esille, että myös tuon kalkkunankaan kohdalla kustannukset eivät niinkään synny lintujen paremmasta kohtelusta kuin luomurehun hinnasta. Jonka tuo artikkeli tavallaan kyllä kertookin (lihav. HJ) ...

Lainaus
Siipikarjaliitosta todetaan, että koko kalkkuna-ala on ollut kovilla kannattavuuden takia. Kasvatus on kallista muun muassa rehun hinnan takia, ja kolmasosa myynnissä olevasta kalkkunasta on edullista tuontitavaraa. Luomukalkkunalla haasteena ovat lisäksi tiukat vaatimukset erityisesti kasvatustiloista ja laiduntamisesta.

... mutta yrittää siis "vierittää" tuon ongelman yleisemmäksi, myös tavanomaisen tuotannon puolelle. Mutta siellä puolella ei takuulla olla vastaavissa ongelmissa, jos Ruokatiedon tietoon on uskominen (tuosta vanhasta puheenvuorostani lainaten):

Lainaus
Kuluttajien kiinnostusta luomukalkkunaan saattaa vähentää sen korkea hinta. Luomukalkkunan hinnan tulee olla miltei 2,5-kertainen tavanomaiseen verrattuna kulujen kattamiseksi.

Tilalliset kertovat myös:

Lainaus
– Oikea kasvatusmäärä on löytynyt, ja markkinointi alkaa toimia.

Ja se määrä on siis nyt 1300. Siinä määrin kuin kasvatusmenetelmä siihen suuntaan vaikuttaa, niin tuon edestä ja osuudella siis korkeintaan eläinten hyvinvointia lisätään. Tämän tiedon (http://www.syncrontech.fi/fi/component/content/article/13-fi/blogi/93-kysynta-joustoa-jouksi) mukaan ...

Lainaus
Suomalaiset ostavat joulupöytäänsä 1,1 miljoonaa kinkkua ja 66 000 kalkkunaa.

... asian vaikutus edes kalkkunoiden hyvinvointiin ei ole suuren suuri.

***

Onko tuo luomukalkkuna muuten erityisesti Suomessa harvinaisuus? Jossain mielessä tietysti on,  mutta jos kaikki nuo myydään,  ja kalkkunoiden kokonaismyynniksi tulee tuo, luomun osuudeksi tulee 2% - eli suurempi kuin kinkuissa! USA:ssa, jossa sekä kalkkunaa että luomua myydään enemmän kuin Euroopassa, luomukalkkunoiden osuudeksi v. 2015 arvioitiin vain 3%.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 15.11.16 - klo:08:42
Tämä pistää miettimään, vaikka olenkin niin "kallellani" pihattojen puolelle:

Navetanrakentaja säästi miljoonan: "Aina ei tarvitse olla suurta ja kallista!" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/navetanrakentaja-s%C3%A4%C3%A4sti-miljoonan-aina-ei-tarvitse-olla-suurta-ja-kallista-1.168731)

Lainaus
Hanna ja Pekka Luukisen mukaan hyvä parsinavetta on parempi kuin huono pihatto. Myös huokeammat rakennuskustannukset puolsivat sitä, että Luukisen tilalle nousi vuosi sitten uusi, 40-lypsypaikkainen parsinavetta. Pihattoon verrattuna säästöä kertyi miljoona euroa.

Varsinkin, jos Luukiset ovat tuossa ensimmäisen lauseen arviossaan oikeassa.

Olisiko pihattoratkaisulla edistetty eläinten hyvinvointia miljoonan euron edestä?

Tietysti tuossa on retoriikkaa, kukapa vasiten tekisi huonoa robottipihattoa. Ja robottipihatolla saadaan aikaan muutakin parannusta kuin vain eläinten hyvinvointia.

Tämäkin pariskunta on miettinyt asiaa eteenpäin:

Lainaus
"Olemme varautuneet myös suunnitteilla olevaan parsinavettakieltoon. Takaportti kahden robotin pihattoon pidetään auki, mutta toteutumisvaihe on vielä täysin avoin. Tämä navetta palvelee meitä siihen saakka, kunnes on aika ottaa seuraava askel", isäntäpari muotoilee.

Joka tapauksessa tuo pihattonavetan hinta on otettava huomioon, kun tehdään asiassa siirtymäsäädöksiä.



Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 16.11.16 - klo:06:37
Nyt on sitten yleisemminkin näin ...

Siipikarjan vakavat taudit jylläävät Euroopassa – Ruotsissa todettiin Newcastlen tautia (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/siipikarjan-vakavat-taudit-jyll%C3%A4%C3%A4v%C3%A4t-euroopassa-ruotsissa-todettiin-newcastlen-tautia-1.168935)

... eikä se merkitse hyvää luomun sille myyntivaltille, että linnut saavat ulkoilla. Useampaan kertaan tuossakin uutisessa kerrotaan, miten tärkeä (ainoa?) keino vastustaa näitä epidemioita on pitää linnut sisällä. Vieläpä hyvin visusti:

Lainaus
Tartunta todettiin 30 000 kanan siitosmunia tuottavassa emokanalassa. Huolestuttavaa on, että linnuilla ei ole ollut pääsyä ulos, mutta tästä huolimatta virus levisi kanalaan.

Ei taida olla siis apua verkoin eristetystä ulkoilupihastakaaan? Eikä viranomaisilla välttämättä ole kovin suurta halua antaa luomutiloille poikkeuslupiakaan? Eikä naapurien tavanomaisilla tiloilla tällaista menettelyä hyväksyäkään, ankarasti protestoimatta?

PS. Nyt on menossa kansalaisaloite, jossa ehdotetaan tiettyjä helpotuksia harrastekanaloille, juuri tautien tarkkailussa. Jos tilanne Euroopassa pahenee, pelkäänpä, että eduskunta ihan itse ottaa käsittelyyn (oman, tai MMM:n tai Eviran) ehdotuksen, että harrastekanalat - kielletään!


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 19.11.16 - klo:06:34
Tästä tosiasiasta on hyvä aina välillä muistuttaa, vaikkapa näinkin:

Eläinten hyvinvointipäivä syntyi halusta kertoa positiiviset asiat: "Ongelmia on vain murto-osalla tiloista" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/el%C3%A4inten-hyvinvointip%C3%A4iv%C3%A4-syntyi-halusta-kertoa-positiiviset-asiat-ongelmia-on-vain-murto-osalla-tiloista-1.169269)

Sille murto-osallekin yritetään tehdä jotakin, mitä voidaan:

IS: Suomessa yli 400 ei saa omistaa eläimiä (http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/elaintenpito-57647)


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 20.11.16 - klo:05:36
PS. Huomasin muuten - kun ihmettelin, ettei tuosta tule yhteensä 100% - että ei, mikään ei ole muuttunut, kyllä YLE:lläkin kainaloartikkelissaan oli tämä tieto:

Lainaus
Luomukanaloissa tuotetaan noin 5 prosenttia munista.

Eli asian olisi voinut otsikoida jopa: "Perinteiset häkkikanalat sinnittelevät - munien myynti lähes samalla tasolla kuin luomumunien"!  ;D

Kuningaskuluttajakaan ei huomaa, miten sen kaaviossa (kuvassa, linkissä) esitetyistä prosenttiosuuksista ei tule yhteensä sataa:

Muna käteen kaupassa: Numero kyljessä kertoo, miten kana on elänyt (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/11/10/muna-kateen-kaupassa-numero-kyljessa-kertoo-miten-kana-elanyt)

Mitä munia ovat siis puuttuvat viisi prosenttia?

Lainaus
Ongelmia tuovat myös ahtaat tilat. Suuret parvet aiheuttavat stressiä ja kanaloissa esiintyy kannibalismia sekä höyhenpeitteen nyppimistä.

Muun tekstin pohjalta melkeinpä muita ongelmia ei olisikaan kuin tuo tila eli liikkuminen. Mutta kun niitä on, kuten Matti Pekkarisen tästä tutkimusyhteenvedosta selviää:

LUOMU- JA LATTIAKANOJEN KUOLLEISUUS on suuri (http://mattipekkarinen.net/luomukanatutk.htm)

Samaa valittaen kuin Matti siellä, tutkimus ei ole kovin tuore. Onko jossain uudempaa, vieläkään? Mutta tuon pohjalta tilanne näyttää tyystin erilaiselta, eikä tämän Kuningaskuluttajan suosittaman ensimmäisen vaiheen ...

Lainaus
Mikäli eläinten hyvinvointi kiinnostaa, paras tapa valita omia eettisiä arvoja noudattava kananmuna on katsoa munasta ensimmäinen numero, joka kertoo tuotantotavan.

... jälkeinen valinta olekaan helppo, eikä edes välttämättä tai nimenomaan sellainen,  johon Kuningaskuluttaja selvästi johdattelee.

Tämän Kuningaskuluttaja kertoo:

Lainaus
Munakana saa elää noin puolitoista vuotta, minkä jälkeen se teurastetaan ja siitä tehdään usein minkin rehua. Normaalisti kana eläisi useita vuosia.

Niinpä tämä on varmasti totta ...

Lainaus
Todellisuudessa munakanoista vain pieni osaa pääsee koskaan ulos.

... kuin myös se, että nekin, jotka pääsevät, pääsevät ulos vain hyvin lyhyeksi aikaa elämästään (kesäisin). Niin kauan kuin edes vielä pääsevät, jos tuo lintujen tautitilanne vielä pahenee: hyvinkin kohta voi olla tilanne, että luomumunia mainostetaan sillä, että kanat pääsisivät ulkoilemaan, jos EU-määräykset vain sen sallisivat!


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 23.11.16 - klo:07:39
Tässäkin selvityksessä ja uutisessa (http://www.hs.fi/talous/a1479794383510) on ...

Lainaus
Eettisen kulutamisen trendistä kertoo se, että noin puolet K-kaupoissa myytävistä kananmunista on joko vapaiden kanojen munia tai luomumunia.

a) luokiteltu yhteen vapaan kanan munat ja luomumunat, jolloin ei tule esille luomumunien tosiasiassa vähäinen menekki, mutta sen lisäksi
b) lähdetty tyypillisen yksioikoisesti siitä, että "eettisyys" on liikkumismahdollisuuksien lisäämistä.

Ja tätähän edellä on problematisoitu
a) tuomalla esiin muita kanan hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja
a) sillä,  miten pahenevan tautitilanteen myötä voimme kohta olla pulassa tuollaisen eettisyyden määrittelyn kanssa (asiasta myös tässä keskustelussa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=123.msg9265#msg9265)).


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 25.11.16 - klo:05:25
Nyt tapahtui tämä:

Lintuinfluenssaa todettu Ahvenanmaalla – viruksen tyypitys vielä kesken  (https://www.evira.fi/elaimet/ajankohtaista/2016/lintuinfluenssaa-todettu-ahvenanmaalla--viruksen-tyypitys-viela-kesken/)

Seuraava askel on tämä:

Lainaus
Maa- ja metsätalousministeriö on antamassa 25.11.2016 asetuksen, jolla siipikarja määrätään pidettäväksi sisällä. Määräyksellä pyritään estämään siipikarjan ja luonnonvaraisten vesilintujen kontaktit, koska vesilinnut saattavat kantaa lintuinfluenssaa. Virus voi tarttua luonnonvaraisesta linnusta siipikarjaan, jos linnut ovat joko suoraan tai välillisesti kontaktissa keskenään.

Siis jo tänään. Suositus (https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/ajankohtaista-elaintaudeista/2016/evira-suosittelee-siipikarjan-ja-harrastelintujen-sisallapitoa/) muuttuu määräykseksi. Nopeammin tämä tapahtui kuin mitä minäkään olisin uskonut, vaikka asiaa edellä jo aavistelin.

Samat ihmettelyt kuin Ruotsinkin määräyksen kohdalla: eikö suurin osa siipikarjasta jo ole sisällä (talvi), kuinka kauan tuo on voimassa? Mutta tänäänhän se jo selviää.

Vielä tuo asetuksen antaminen (ja sen kattavuus?) on ehdollinen, Maaseudun Tulevaisuus (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/lintuinfluenssa-uhkaa-siipikarjatiloja-ihmisille-ei-pit%C3%A4isi-olla-vaaraa-1.169874):

Lainaus
MTK:n asiantuntijaeläinlääkäri Leena Suojala korostaa, että tautisuojauksen on ehdottomasti oltava kunnossa ja suojaus koskee kaikkia siipikarjatiloja, jos nyt tavattu virus on korkeapatogeeninen.

"Matalapatogeenisia viruksia on liikkeellä koko ajan. Ne eivät aiheuta toimenpiteitä", Suojala huomauttaa.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 25.11.16 - klo:15:52
Tällaisena se nyt tuli:

Siipikarja sisälle suojaan lintuinfluenssalta (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/siipikarja-sisalle-suojaan-lintuinfluenssalta)

Lainaus
Ahvenanmaalla on todettu H5-tyypin lintuinfluenssaa. Maa- ja metsätalousministeriö määrää asetuksella suojaamaan siipikarjan kontakteilta luonnonvaraisten lintujen kanssa.

Lintuinfluenssaviruksen leviämisen estämiseksi siipikarja on suojattava kontakteilta luonnonvaraisiin lintuihin 1.12.–31.5 välisenä aikana. Siipikarja on jo aikaisemmin määrätty sisätiloihin 1.3.–31.5. välisenä aikana, mutta nyt Euroopassa luonnonlintujen välityksellä leviävien lituinfluenssatartuntojen takia määräys pitää siipikarja sisätiloissa ulotetaan alkamaan 1.12.

Pessimmistinä uskon, ettei se tähän asetukseen lopu.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 03.12.16 - klo:08:03

Tämä ei olennaisesti muuta tilannetta, koska varotoimet on jo aloitettu, mutta näin asia nyt on edennyt:

Lintuinfluenssa levisi Turun saaristoon: Tukkasotkia kuoli Nauvossa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/lintuinfluenssa-levisi-turun-saaristoon-tukkasotkia-kuoli-nauvossa-1.170875)


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 03.12.16 - klo:08:07
Ja näin tämä asia etenee:

Sikojen kastrointirajoitukset yleistyvät maailmalla – porsaan voi kastroida myös rokotteella (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/sikojen-kastrointirajoitukset-yleistyv%C3%A4t-maailmalla-porsaan-voi-kastroida-my%C3%B6s-rokotteella-1.170995)

Lainaus
Saksa kieltää kastroinnin ilman nukutusta vuoden 2019 alusta. Suomessa karjuporsaat saa tällä hetkellä kastroida ilman nukutusta tai puudutusta, mutta vaihtoehtoisia keinoja kartoitetaan.

Ja osin ehkä ei etene, tämän vaihtoehdon osalta:

Lainaus
Yksi suuri kysymysmerkki on myös kuluttajien mielipide. Vaikka immunokastraatio on rokote eikä hormonivalmiste, Ylikännö ja kotieläintuotantoon keskittyvillä Eurotier-messuilla paikalla olleet suomalaiset sika-alan edustajat pitivät kuluttajien reaktioita riskinä. ”Ihmiset reagoivat jopa siihen, että sika on syönyt gm-soijaa, vaikka lihasta sitä ei pysty millään tavalla mittaamaan”, Ylikännö pohtii.

Immunokastraatio itsessään ei ole uusi keksintö. ”Zoetisin patentti on jo 20 vuotta vanha. Hinta on nyt suhteellisen korkea, mutta patentin päättyessä markkinoille saattaa tulla muitakin valmistajia.”

Luomussa tuo ei joka tapauksessa tule kyseeseen, oletan.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 07.12.16 - klo:08:49
Maaseudun Tulevaisuus:

Eläinten hyvinvointi huolettaa suomalaisia – varsinkin niitä, joille maatalous on vierasta (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/el%C3%A4inten-hyvinvointi-huolettaa-suomalaisia-varsinkin-niit%C3%A4-joille-maatalous-on-vierasta-1.171417)

Otsikon tiedon lisäksi kerrotaan tästä kehityksestä:

Lainaus
Myös suomalaisia kuluttajia eläinten hyvinvointi kiinnostaa – kenties enemmän kuin koskaan aikaisemmin: Tuoreimman Eurobarometri-kyselyn mukaan suomalaisten kiinnostus eläinten tuotanto-olosuhteisiin kasvoi enemmän kuin missään muussa EU-maassa vuosina 2006–2015.

Onhan tuo huomattukin. Ja mikä ettei, on tuo kehitys ihan tervetulluttakin. Vaikka siihen sitten liittyy kritisoitavia, yliampuvia piirteitäkin, kuten edellä on tullut esille. Ja tiettyä epäanalyyttisyyttä, joka yleensä tai ainakin hyvin useiin liittyy juuri tuossa MT:nkin artikkelissa mainittuun  "lajityypillisen käyttäytymisen" käsitteeseen, joka ohjaa ja rajoittaa eläinten kokonaishyvinvoinnin arviontia.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 09.12.16 - klo:08:10
Tässä ratkaisussa ollaan huolissaan eläinten kohtelusta, oikeuksista ..

Sokos heivaa turkikset, keskustalaiset kansanedustajat kehottavat boikotoimaan kauppoja (http://yle.fi/uutiset/3-9342017)

... mutta kuitenkin sillä tavalla yksioikoisesti, että mikään  turkisalalla ei kertakaikkiaan voi olla eettistä. Ei siis puhuta turkistarhojen olosuhteista tai niille asetettavista vaatimuksista. Hesarin samaa asiaa koskevasta uutisesta (http://www.hs.fi/talous/art-2000004999214.html):

Lainaus
Sokoksen kenttäjohtaja Arttu Laine tarkentaa, että Sokoksen päätös on puhtaasti kaupallinen linjaus.

”Päätöksemme ei ole kannanotto elinkeinoa vastaan.”

Eli harjoittakaa vain elinkeinoanne, kunhan ette myy mitään. Vähän vastaavanlainen kuin vaikka Animalian linjaus, että karjaa on kohdeltava hyvin, ja eniten tätä edistää se, jos ihmiset siirtyvät täysin kasvisruokaan, ryhtyvät vegaaneiksi.

Vastaavalla tavalla Sokos nyt tuossa tekee eettisiä ratkaisuja asiakkaidensa puolesta kuin Lidl teki kananmunien osalta. Vedoten enemmistöön. Jos tulisi selville, ettei suurin osa ihmisistä pidäkään lakritsista, harkitsisiko  Sokos lakritsin poistamista kokonaan valikoimistaan? Näitä kansanedustajia voi ymmärtää, vaikka boikottikin on vähän epätäsmällinen ase. Kun on kyse osuusliikkeestä, muutosta tuohon päätökseen voinee yrittää muullakin tavalla.

PS. klo 18:20: Uutisessa samasta asiasta Maaseudun Tulevaisuudessa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kansanedustajat-esitt%C3%A4v%C3%A4t-sokosta-boikottiin-turkistuotteiden-myynnist%C3%A4-luopumisen-vuoksi-1.171644) Arttu Laine on vielä varannut perääntymisreitin:

Lainaus
"Tiedote käydään vielä sisäisesti läpi huomenna ja linjausta täsmennetään tarvittaessa."


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 10.12.16 - klo:02:18
YLE kertoi lisää:

Sokos tarkentaa: Turkiksista luovutaan kysynnän vähäisyyden vuoksi, ei eläinten oikeuksien (http://yle.fi/uutiset/3-9343869)

Lainaus
Tänään kauppaketju kuitenkin tarkensi viestiään kertomalla, että "valikoimapäätös on tehty puhtaasti asiakkaiden kysynnän ja ketjun itsenäisesti tekemän kaupallisen harkinnan perusteella". Sokos siis luopuu turkisten myymisestä vähäisen kysynnän vuoksi.

– S-ryhmällä ei ole linjausta kotimaista turkiselinkeinoa koskien, painottaa SOK:n kenttäjohtaja Arttu Laine.

Laine kertoo, että turkikset voivat teoriassa palata ketjun valikoimaan, jos kysyntä kasvaa. Tämä on kuitenkin epätodennäköistä, sillä turkistuotteiden kysyntä on laskenut vuosien ajan. Sokoksen valikoimissa turkistuotteita on tällä hetkellä muutamia.

Mutta verratkaapa tuota passiivista ja reaktiivista linjausta tähän asenteeseen:

Luomufoorumi tarkasteli kasvun mahdollisuuksia (http://proluomu.fi/luomufoorumi-tarkasteli-kasvun-mahdollisuuksia/)

Lainaus
Kasvu ei tule itsestään

SOK:n tuoteryhmäasiantuntijoiden laatiman arvion mukaan luomun myynnin on mahdollista kasvaa vuoteen 2020 mennessä noin 70 % nykytilanteesta. Alarotu korosti, että kasvu ei tule itsestään.

– Tämä arvio on katsottu kysynnästä ja lamatilanteesta päin, mutta sen saavuttamiseksi on tehtävä aktiivisesti töitä. Tarvitaan viimeisen päälle tuotteistusta ja markkinointia, hän sanoi.

Ja samasta kaupparyhmästähän on kyse, jos ette jo huomanneetkin.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 10.12.16 - klo:05:35
Tämän aamun Hesari kertoi, että Sokos tai SOK joutui käytännössä perääntymään:

S-ryhmä paikkailee Sokos-ketjun turkislinjausta: ”Sokoksen viestiä ei ole ihan täsmällisesti ymmärretty” (http://www.hs.fi/talous/art-2000004999968.html)

Ja siis kiemurtelee nyt sen kanssa, mitä oikein tulikaan alunperin sanottua. Paperihesarissa kerrotaan, että - mikäpä mukaan - Animalia antoi täyden tukensa alkuperäiselle linjaukselle.

Jos muka kyse oli vain tästä ...

Lainaus
”Kyse on vain neljästä tuotteesta, joissa on turkista mukana ja joita Sokos ei aio enää pitää valikoimissaan ensi vuonna”, Laine painottaa.

... niin tuskinpa tuollaisen asian takia mihinkään lehdistötiedotteeseen olisi ollut tarvetta.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 13.12.16 - klo:17:55
Näin sitä mennään:

Afrikkalaisen sikaruton torjuntaa tehostetaan − tulossa rajoituksia villisikojen ja sikojen ulkotarhaukseen (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/afrikkalaisen-sikaruton-torjuntaa-tehostetaan-tulossa-rajoituksia-villisikojen-ja-sikojen-ulkotarhaukseen)

Myös luomusiastakin on tulossa sellainen, joka periaatteessa saa ulkoilla. Mutta vain periaatteessa.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 18.12.16 - klo:07:31
Keskustelua eläinten kohtelusta häiritsevät lukuisat väärinkäsitykset*) ja väärät tiedot ...

Yötä päivää valaistu broilerihalli ja muita urbaanilegendoja – eläinlääkäriopiskelijat tutustuivat heikommin tunnettuun tuotantomuotoon (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/y%C3%B6t%C3%A4-p%C3%A4iv%C3%A4%C3%A4-valaistu-broilerihalli-ja-muita-urbaanilegendoja-el%C3%A4inl%C3%A4%C3%A4k%C3%A4riopiskelijat-tutustuivat-heikommin-tunnettuun-tuotantomuotoon-1.172663)

... joita - valitettavaa sanoa - myös tietoisesti levitetään. Tämä on, variantteineen, eräs niistä:

Lainaus
Helsingin Sanomien tuoreimmassa kuukausiliitteessä selitettiin, että broilereille on jalostettu niin jättiläismäiset rintalihakset, että se vaikuttaa niiden tasapainoon. Jotta ne eivät kupsahtelisi nokilleen, niille on kirjoittajan mukaan jalostettu luonnottoman suuret jalat.

Pohjola ei tiedä, pitäisikö tällaisille jutuille itkeä vai nauraa. Mitään perää moisessa väitteessä ei ole, hän sanoo.

Tätäkään kaikkea eivät monet niistä, jotka ovat kritiikissään hyvinkin äänekkäitä, tiedä:

Mitä kuuluu joulusika? Osa 2: Emakko hyvinvoi digiajassa (http://www.maaseutumedia.fi/mita-kuuluu-joulusika-osa-2-emakko/)

______________

*) Tästä ...

Lainaus
Tiukka tautisuojaus tulkitaan usein virheellisesti salailuksi.


... tulee mieleeni, että nykyisessä tautitilanteessa salaa ja luvatta eläinten hoitotiloihin tunkeutuvat "aktivistit" voisivat jopa "ansaita" lisäsakot eläinten terveyden vaarantamisesta! Joka tapahtuisi jo siinä, jos he menevät noihin tiloihin.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 19.12.16 - klo:05:48
Tässä tila haluaa lanseerata tällaisen vaihtoehdon, joka ei ole (täysin) luomua, jonka idea on jo otsikossa ...

Niittylinnut saavat kuopsutella vapaasti ulkosalla (http://www.vihdinuutiset.fi/artikkeli/466403-niittylinnut-saavat-kuopsutella-vapaasti-ulkosalla)

... mutta kuinkas onkaan käynyt:

Lainaus
Kuvauspäivänä broilerit ovat kokonaan sisällä. Turun suunnalta on kantautunut ikäviä uutisia: lintuinfluenssaa on tavattu jo siellä.

– Me emme ota nyt mitään riskejä sen kanssa, Niittylinnun tilanhoitaja Ville Kallioperä sanoo. – Odottelemme muutaman kunnollisen pakkasyön, ja sitten katsomme asiaa uudestaan.

Ja viranomaiset, eli Evira ja MMM katsovat myös. Pois se meistä, että olisimme vahingoniloisia, mutta tiettyä koomisuutta tässäkin, näidenkin lintujen kohdalla on: nekin nyt periaatteessa ulkoilevat.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 21.12.16 - klo:06:10

Jalostusmeijerit: Eläimen itseisarvo -käsite eläinsuojelulaissa on liian tulkinnanvarainen (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/jalostusmeijerit-el%C3%A4imen-itseisarvo-k%C3%A4site- el%C3%A4insuojelulaissa-on-liian-tulkinnanvarainen-1.173125)

Näin on. Ja eläinten suojelua ja kohtelua koskeva keskustelu vilisee muitakin tällaisia käsitteitä.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 23.12.16 - klo:05:38
Tällainen harmistuneisuuden purkaus Laatuvastuu-järjestelmää vastaan oli Luomuliiton sivulla:

Laatuvastuu vs. luomu? (http://www.luomuliitto.fi/laatuvastuu-vs-luomu/)

Eläinten hyvinvoinnista kerrotaan olevan kyse, mutta automaattisesti listaan hiipii yksityiskohta, jolla ei siinä asiassa mitään merkitystä ole (lihav. HJ):

Lainaus
Järjestelmä on kehitetty parantamaan terveysseurantaa, jäljitettävyyttä ja tuoteturvallisuutta. Luomutuotannossa toki nämä asiat ovat tärkeitä, mutta luomussa huomioidaan laajasti eläinten hyvinvointiin, terveyteen ja ympäristöön liittyviä asioita. Eläimille syötetään luonnonmukaisesti tuotettuja rehuja, jonka tuottamisessa ei käytetä torjunta-aineita eikä keinolannoitteita. Ympäristö ja eläinten ja ihmisten terveys ovat luomussa tärkeässä asemassa.

Tämä ehkä lisää eläimen eli sian hyvinvointia (lihav. HJ) ...

Lainaus
Luomussa eläimillä on myös suuremmat tilavaatimukset ja ne pääsevät ulkoilemaan. Eläimillä pitää olla mahdollisuus käyttäytyä lajinmukaisesti ja sioilla tämä tarkoittaa muun muassa mahdollisuutta tonkia maaperää. Jos siis kuluttajana haluaa edistää eläinten ja ympäristön hyvinvointia, kannattaa valita luomukinkku.

... mutta kirjoittaja ei suostu näkemään, että kaikki kaunis ja hyvä ei ole aina samassa paketissa. Ulkona tonkiva sika omalta osaltaan varmistaa, että ravinteet valuvat vesistöihin.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 24.12.16 - klo:09:05
Tässä sitten heti edelliseen, Prisma-ohjelman selostuksesta:

Elikö joulukinkku hyvän elämän? Tutkijat tietävät, kuluttaja ei (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/12/23/eliko-joulukinkku-hyvan-elaman-tutkijat-tietavat-kuluttaja-ei)

Lainaus
Tällä hetkellä ainoa merkintä, joka kertoo kuluttajalle tuotantoeläinten oloista, on luomumerkintä. Se ei kuitenkaan kerro paljoakaan sikojen hyvinvoinnista.

- Missään tapauksessa luomu ei ole tae siitä, että sikalassa ei ole ongelmia. Voi olla, ettei korkein hyvinvoinnin taso olekaan luomutilalla, toteaa sikojen hyvinvoinnin tutkija Camilla Munsterhjelm.

Helsingin yliopiston Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen tutkijan mukaan luomutiloilla sioilla on leveämmät olot, mutta pelkästään eläinten puitteiden määrittely ei takaa hyvinvointia. Munsterhjelmin mukaan on jopa mahdollista, että siat voivat joissakin luomusikaloissa huonommin kuin tavallisissa, sillä luomusäännöt tekevät sikojen riittävän ravinnonsaannin varmistamisen ajoittain hankalaksi.

Tuossa myös selostettuun tanskalaiseen hyvinvointimerkkiin täytyy tutustua tarkemmin. Ja myös tähän toiseen hyvinvointimerkkiin:

Lainaus
Sikojen yleistä hyvinvointia ei tässäkään [tanskalaisessa] järjestelmässä mitata. Munsterhjelm toivookin, että Suomessa otettaisiin kulutusmerkinnäksi Welfare Quality eli WQ. Menetelmän on kehittänyt EU:n rahoittama tutkijayhteisö.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 27.12.16 - klo:07:00
Pääasiassa nämä kaksi kysymystä hiertävät:

Vääntö lehmistä ja sioista viivyttää taas uutta eläinsuojelulakia (http://yle.fi/uutiset/3-9363154)

Lainaus
Lainlaatijat ovat kaavailleet, että tiineytyshäkit ja parsinavetat kiellettäisiin pitkällä siirtymäajalla. Pullolan mukaan tuottajat ovat vastustaneet mahdollista kieltoa.

Mutta laki siis viivästyy.

Eläimen itseisarvo -käsitteen osalta rauhoitellaan:

Lainaus
Käytännössä lakiehdotukseen kirjattaneen hyvin yleisellä tasolla ja julistuksenomaisesti, että eläimiä tulee kohdella hyvin, ja niiden itseisarvoa tulee kunnioittaa.

– Kirjauksella ei ole sellaista itsenäistä merkitystä, että sen kanssa mentäisiin navettaan mittaamaan karsinaa tai katsomaan, miten eläintä kohdellaan, vaan se on enemmän tällainen yleinen periaate.

Mutta tarvitaanko lakeja, jotka eivät muuta mitään? Eikö tällaisten seurauksettomien lakien säätämistä Suomessa ole yleisemminkin arvosteltu?


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 30.12.16 - klo:10:00
Harjavalta ...

Merikotka kuoli lintuinfluenssaan Harjavallassa, alueelle rajoitusvyöhyke (https://www.evira.fi/elaimet/ajankohtaista/2016/merikotka-kuoli-lintuinfluenssaan-harjavallassa-alueelle-rajoitusvyohyke/)

... ja Eviran täsmennys (lihav. HJ):

Lainaus
Luonnonvaraisten lintujen ja siipikarjan keskinäisten kontaktien estämiseksi siipikarja on pidettävä sisällä tai niiden ulkoilualue on suojattava riittävän tiheällä verkolla 1.12.2016–31.5.2017 maa- ja metsätalousministeriön asetuksen mukaisesti. Evira on nyt päivittänyt asetuksen tulkintaa siten, että mitään siipikarjaa ei tule pitää ulkona 75 kilometrin levyisellä rannikkokaistaleella ulottuen Kokkolasta Vaalimaalle ilman riittävän tiheää, sekä sivuilta että päältä peittävää suojaverkkoa. Evira on jo aiemmin suositellut lintujen haaskaruokinnan rajoittamista samalla alueella.

Vaikea tarkkaan sanoa, mutta olisiko Harjavallasta jotain noin 20 tai 30 kilometriä merenrantaan? Ellei ihan niin paljon tai vähän, mutta ihan rannikolla se ei ole kumminkaan.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 02.01.17 - klo:10:52
Kaleva oli myös kiinnittänyt huomiota tähän:

Vaarallinen lintuinfluenssa on ensi kertaa Suomessa – miten käy kanaharrastajien ja luomun? (http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/vaarallinen-lintuinfluenssa-on-ensi-kertaa-suomessa-miten-kay-kanaharrastajien-ja-luomun/744832/)

Mutta siinä on vielä nämä lisätiedot:

Lainaus
Maa- ja metsätalousministeriö määräsi perjantaina suojaamaan siipikarjan kontakteilta luonnonvaraisten lintujen kanssa.

– Suomessa on alle kymmenen ulkokanalaa, joissa kanat ulkoilevat talvellakin. Nekin ovat siis nyt sisällä tautiuhan takia. Lihasiipikarja on sisällä ympäri vuoden. Munivista kanoista luomukanat ovat olleet sisällä marraskuun alusta asti, Hamina kertoo.

Tulkitsenko oikein, että broilerit, olivat ne vaikka luomussakin, eivät koko lyhyen elämänsä aikana pääse ulos?

Tämä joustavuus jo tiedetäänkin (eli luomusäännöt aina taipuvat, kun on rahasta kyse):

Lainaus
Ulkonapitomahdollisuudesta ovat olleet eniten huolissaan luomukanalat, sillä luomutuotanto edellyttää, että kanojen on päästävä ulkoilemaan

– Eläintaudin vastustus menee tämän yli, eli luomustatus säilyy, vaikka ulkoilu jääkin tällaisessa tilanteessa, Levonen kertoo.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 24.01.17 - klo:03:55
Meillä Suomessa tämä idea, että nopeasti kasvavien broilerien jalostus olisi jollakin tavalla eläinsuojelullisesti arveluttavaa, liittyy luomuun ja luomun myyntiin.  Luomussahan käytetään näitä hitaasti kasvavia rotuja. Montaa luomun kannattajaa hellyttää jo se, että linnut saavat elää jonkun viikon pidempään, jota ajatusta olemme täällä pilkanneetkin. Mutta lisäksi on esitetty väitteitä, että nopeasti kasvaminen aiheuttaisi broilereille rakenteellisia, anatomisia ongelmia, ne kärsisivät koko lyhyen elämänsä.

Tässä Steve Savage käy näiden väitteiden kimppuun:

Whole Foods Wants To Sell You Slower-Growing Chicken. That Is Probably A Bad Idea (http://appliedmythology.blogspot.fi/2017/01/whole-foods-wants-to-sell-you-slower.html)

Lisäksi tuossa on nätti taulukko siitä, mitä siirtyminen hitaasti kasvaviin rotuihin merkitsisi broilerinlihan ekokologiselle jalanjäljille. Se kasvaisi merkittävästi, vaikkei ehkä vieläkään sellaiseksi kuin punaisella lihalla.

Tuon mallin mukaan pitäisi Suomessakin tehdä vertailutaulukko, mitä se luomubroilerin tuotanto täällä merkitsee (siltä osin kuin se ei ole tuontirehun varassa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=721.msg5885#msg5885)!).


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 24.01.17 - klo:05:49
Jos on näin - ja jos vielä katsoo kuvasta, miten massiivisia järjestelyjä suojaus vaatii ...

Jokainen vieras lisää kotieläintilan tautiriskiä – Suojaus ja liikennejärjestelyt kuntoon (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/jokainen-vieras-lis%C3%A4%C3%A4-kotiel%C3%A4intilan-tautiriski%C3%A4-suojaus-ja-liikennej%C3%A4rjestelyt-kuntoon-1.176166)

Lainaus
Eläintaudeilta suojautuminen ei koske vain kotieläintuottajia.

"Jos lintuinfluenssa iskee harrastelintuihin, se vaarantaa lähialueen ja koko Suomen tuotantosiipikarjat", Ruoho muistuttaa.

... niin miksi harrastekanaloita ylipäänsä siedetään, miksi otetaan - turhaan - se riski? Entä jos vaikka kilpa-autoharrastajille sallittaisiin tietyin ehdoin nopeusrajoitusten ylittäminen myös yleisillä teillä? Tiukoin ohjein varovaisuudesta, toki?

Eikä tuossa harrastelinnulla varmaankaan tarkoiteta kotona olevaa häkkipapukaijaa?

Hiukan olemme jo olleet havaitsevinamme tuota samaa "nihkeyttä" kuin meilläkin:

Eikö tässä uutisessa ...

Harrastesiipikarjan mykoplasmatilanne (https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/ajankohtaista-elaintaudeista/2016/harrastesiipikarjan-mykoplasmatilanne/)

... hiukan anneta ymmärtää, että tätä harrastesiipikarjan kasvatusta ei oikeastaan pitäisi (antaa) jatkaa?


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 31.01.17 - klo:05:07
Luultavasti/toivottavasti Evira tietää mitä tekee ...

Lintuinfluenssan vuoksi perustettu rajoitusvyöhyke purettiin Harjavallasta  (https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/ajankohtaista-elaintaudeista/2017/lintuinfluenssan-vuoksi-perustettu-rajoitusvyohyke-purettiin-harjavallasta/)

... mutta näin arkijärjellä tuntuisi, ettei tällainen sahaaminen eli soutaminen ja huopaaminen ole välttämättä oikein mielekästä.

Kun tuo lintuinflenssa samaan aikaan oikein jyllää Euroopassa, ja Ahvenanmaallakin oli taas uusi tapaus (siellä ei rajoituksia ole kyllä purettukaan). Ja kevätkin, eli lintujen muuttokausi, on jo tuloillaan.

Varsinkin, jos on näin:

Tämä joustavuus jo tiedetäänkin (eli luomusäännöt aina taipuvat, kun on rahasta kyse):

Lainaus
Ulkonapitomahdollisuudesta ovat olleet eniten huolissaan luomukanalat, sillä luomutuotanto edellyttää, että kanojen on päästävä ulkoilemaan

– Eläintaudin vastustus menee tämän yli, eli luomustatus säilyy, vaikka ulkoilu jääkin tällaisessa tilanteessa, Levonen kertoo.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 03.02.17 - klo:08:15
Tämä harrastekanala oli kylläkin Saksassa, mutta ...

Siipikarjan sisälläpitomääräystä rikkonutta saksalaista lintuharrastajaa voi odottaa jopa 30 000 euron sakko (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/siipikarjan-sis%C3%A4ll%C3%A4pitom%C3%A4%C3%A4r%C3%A4yst%C3%A4-rikkonutta-saksalaista-lintuharrastajaa-voi-odottaa-jopa-30-000-euron-sakko-1.177557)

... niin miksi harrastekanaloita ylipäänsä siedetään, miksi otetaan - turhaan - se riski?

Tällaisessa harrastetoiminnassa on usein taustalla halu kohdella eläimiä mahdollisimman hyvin. Jos olen oikein ymmärtänyt, tuotantoeläimet muuttuvat siinä osin lemmikeiksi. Plus tietysti se, että harrastelijalta voi puuttua se ratkaiseva ammattitaito, juuri näissä eläinten terveyskysymyksissä.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 07.02.17 - klo:07:08
Tuosta HS:n valokuvanäyttelyn arvostelusta, josta oli toisessa yhteydessä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=75.msg9689#msg9689) puhe, tämä:

Lainaus
POSSUISTA puheen ollen, palataan vielä siihen possukuvaan. Kyseessä on Oikeutta eläimille -järjestön kuvaajan Kristo Muurimaan otos yksinään makaavasta possusta.

Mikä siinä teki niin suuren vaikutuksen?

”Minusta se vain on järkyttävä kuva. Kuvaajan mukaan se possu on heitetty syrjään kuolemaan kaikessa hiljaisuudessa. Sitä ei ole välitetty edes lopettaa, se ei ole edes sen arvoinen. Tunkiolle vaan.”

”Myös katse on todella pysäyttävä. Se kysyy, että miten ihminen voi olla näin julma ja itsekäs.”

Luonnossa, ilman ensimmäistäkään ihmistä, tämän sian esivanhempien, ja sukulaislajien yksilöiden kuolema nykyisinkin on luultavasti tyypillisesti juuri tällainen. Ellei joku petoeläin katso niitä lopettamisen arvoisiksi.

Mutta lisäksi olemme tuossa täysin tämän kuvaajan sanojen varassa. On hyvin helppoa kuvitella tuon possun tilanteelle muita selityksiä. Itse asiassa tuollainen vain kuolemaan jätetty possu tuntuu äärimmäisen epätodennäköiseltä ilmiöltä. Jos se on esim. sairas, eikä juuri nyt kelpaa teurastettavaksi, niin kaiketi sitä yhä yritettäisiin lääkitä jne.


Otsikko: Siirretty toisesta aiheesta
Kirjoitti: Jarrumies - 09.02.17 - klo:17:50
Tällä kuuluisalla keskustelupalstalla on tähän asiaan hyviä kommentteja kuten tämä:

http://www.vauva.fi/keskustelu/2783893/il-luomu-ei-normaalia-ruokaa-terveellisempaa?page=2

Lainaus
33/33
klo 17:42 | 8.2.2017

Hyvä ystäväni on valvova eläinlääkäri, tarkastaa sekä tavallisia "tehotuotanto" eläimiä ja luomueläimiä. Hänen juttujensa perusteella ostan mieluummin ei-luomua maitoa, munia ja lihaa. Eläinten hyvinvointi näyttää paperilla paremmalta kuin todellisuudessa: eläimille syötetty luomurehu on ravintoarvoiltaan huonompaa --> eläimet saavat vähemmän tärkeitä hivenaineita ja ovat kitukasvuisia (joskus jopa kuolevat) tämän takia. Tykkään enemmän ajatuksesta että syömäni lihan ei ole tarvinnut eläessään elää puutostaudeissa


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 10.02.17 - klo:07:30

Eikö tuo olisi tieteellisesti tutkittavissakin? Sopiva otanta tavanomaisia ja luomussa olevia eläintiloja, ja sitten ("täydellinen") lääkärintarkastus eläimille? Systemaattisesti tehden, ettei jäätäisi vain tuon valvontaeläinlääkärin tuntuman ja lausunnon varaan?

Toisaalta, kaiketi nämä eläinlääkärit tekevät jonkinlaisen raportin valvontakäynneistään? Ovatko niissä olevat tiedot yhdistettävissä, vertailtavissa? Yhteenveto niistäkin voisi ensi alkuun riittää?


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 16.02.17 - klo:05:34
Tämäkin vielä niistä harrastekanaloista (MT):

Laittomasti Suomeen tuotu, ikäennätyksiä rikkonut Tipi-kana olisi voinut tuoda maahan tappavia tauteja (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/laittomasti-suomeen-tuotu-ik%C3%A4enn%C3%A4tyksi%C3%A4-rikkonut-tipi-kana-olisi-voinut-tuoda-maahan-tappavia-tauteja-1.178844)

Lainaus
Ammatinharjoittajat ovat Suomessa tarkkoja eläinten tuontivaatimuksista, mutta harrastajapiireissä kaikki eivät ole asiasta yhtä tietoisia tai tarkkoja. Eviran ylitarkastaja Seppo Kuosmanen kertoo, että viime vuosina on ollut epäilyjä siipikarjan laittomasta maahantuonnista harrastepiireissä, mutta tietoa ilmiön laajuudesta ei ole.

Anteeksi vähän raju vertaus, mutta sinänsä Suomessa on ollut mahdollista kieltää ihan hyvältä tuntuva harrastus kuten kotipuutarhan hoito. Jos viljelykasvina on cannabis. Siinäkin on asetettu rinnakkain harrastuksen hyödyt ja haitat.

Edellä sanomani toistaen:

Tällaisessa harrastetoiminnassa on usein taustalla halu kohdella eläimiä mahdollisimman hyvin. Jos olen oikein ymmärtänyt, tuotantoeläimet muuttuvat siinä osin lemmikeiksi. Plus tietysti se, että harrastelijalta voi puuttua se ratkaiseva ammattitaito, juuri näissä eläinten terveyskysymyksissä.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 16.02.17 - klo:05:39
MT:ssä Tuulikki Viilon kommentti, eläinten kohtelusta, valokuvanäyttelystä, jota olemme kritisoineet myös toiselta kannalta (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=75.msg9676#msg9676):

Kommentti: Suomi, kahden eläinsadun maa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kommentti-suomi-kahden-el%C3%A4insadun-maa-1.178818)

Lainaus
Elävätkö tuotantoeläimet ihmemaan vai painajaisen keskellä?

Kuvatekstissä toisesta vastaavasta näyttelystä:

Lainaus
Henk Wildschut on kuvannut moderneja hollantilaisia tiloja. Alun perin Wildschut halusi tuoda esiin ruokateollisuuden varjopuolet. Todellisuus ei kuitenkaan ollut mustavalkoinen. Teknologisesti edistynyt tuotanto voi kuvaajan mukaan parhaimmillaan johtaa energian säästämiseen, parempaan valvontaan ja kohentaa ruokateollisuuden osana olevien eläinten vointia. Wildschut haluaakin välttää ruokateollisuuteen liittyvien teemojen romantisointia ja demonisointia.

Kirjoittaja toteaakin:

Lainaus
Painajainen vai ihmemaa – sen saa katsoja päättää itse.

Mutta vaikeaksi tämä tavalliselle katsojalle tai kuluttajalle menee, jos ja kun asiaan vielä sotketaan luomuideologia.



Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 21.02.17 - klo:07:03
Lintuinfluenssa on Ruotsissa jo vaikuttanut kananmunien merkintätapaan eli määräyksiin niistä ...

Fågelinfluensan påverkar märkningen av ägg (https://www.livsmedelsverket.se/om-oss/press/nyheter/pressmeddelanden/fagelinfluensan-paverkar-markningen-av-agg/)

... mutta merkillistä kyllä, vain vapaiden kanojen kohdalla, ja luomumerkinnät säilyvät ennal!aan. Niinpä luomukanoista voidaan yhä ylläpitää illuusiota, että ne saavat käyskennellä ulkona. Vaikkeivät saakaan.

En nyt osaa ehdottaa heille, mikä olisi reilu ratkaisu tuossa, mutta joku sellainen, lisäys ehkä, jossa muistutettaisiin tästä ulkoliikuntarajoituksesta, tällä hetkellä.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 25.02.17 - klo:06:57
Sama se on Suomessakin eli tuo määräys tulee ilmeisesti EU:sta:

Suojautuminen lintuinfluenssaa vastaan vie ulkokanojen munat markkinoilta (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/suojautuminen-lintuinfluenssaa-vastaan-vie-ulkokanojen-munat-markkinoilta-1.179956)

Tuossakaan ei mainita luomukanoja, ja tuolla edellähän oli tieto, että ne saavat säilyttää luomustatuksensa, vaikka niitä pidettäisiin sisätiloissa. Samat sanat kuin Ruotsistakin. Sillä kyllä varmaan täälläkin jatketaan sen kertomista, miten luomukanat saavat ulkoilla, vaikkeivät nekään nyt saa.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 25.02.17 - klo:07:07
SEY antoi julkilausuman:

Vesittyykö huolella valmisteltu eläinsuojelulaki? (http://www.sey.fi/ajankohtaista/tiedotteet/939-vesittyyko-huolella-valmisteltu-elainsuojelulaki)

Siihen MTK vastasi:

MTK täydentäisi eläinsuojelulakia laatujärjestelmällä (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/mtk-t%C3%A4ydent%C3%A4isi-el%C3%A4insuojelulakia-laatuj%C3%A4rjestelm%C3%A4ll%C3%A4-1.180076)

Tuon voinee tulkita siten, että myös MTK kannattaa jonkinlaista hyvinvointimerrkkiä tai sertifikaattia.

Minustakin tuo voisi olla hyvä kompromissi erilaisten minimi- ja maksimivaatimusten välillä:

Lainaus
MTK:n mielestä ei kuitenkaan pidä viedä kaikkia vaatimuksia tappiin asti.

"Paras tulos saadaan, kun lakia täydennetään omilla laatujärjestelmillä", Suojala sanoo.

"Laatujärjestelmää voidaan valvoa tehokkaammin. Ja toisin kuin lainsäädäntö, laatujärjestelmä voidaan brändätä. Silloin kuluttajan on helpompi tehdä valintoja ja tuotteelle toivon mukaan saadaan lisäarvoa."

Tervetullut tuollainen järjestelmä olisi erityisesti siksi, ettei tarvitsisi Suomessa sanoa, että ainoa eläinten hyvinvoinnista kertova merkki on luomumerkki. Joka siis olennaisesti kertoo jostain aivan muusta.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 07.03.17 - klo:06:10
Tässä mennään nyt:

Lakiluonnos esittää parsinavetta- ja tiineytyshäkkikieltoa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/lakiluonnos-esitt%C3%A4%C3%A4-parsinavetta-ja-tiineytysh%C3%A4kkikieltoa-1.181007)

Kuten uutisesta selviää, siirtymäsäännöksistä ei vielä ehdotusta ole. Kun lakiluonnos tulee lausuntokierrokselle, katsotaan sitten, onko meillä asiasta tähdellistä sanottavaa.

Tämä on hauska huomio:

"Valmistelussa haasteena on laaja-alaisuus: lain pitäisi koskea kaikkia otuksia kummitussirkasta hevoseen. Se on vasta vaikeista yhtälöistä ensimmäinen. "


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 13.03.17 - klo:06:40
Hesarin pääkirjoituksessa tuodaan esiin itse eläinsuojelusta varsin tärkeitäkin näkökohtia ...

Eläinsuojelulaki uudistuu – mitä väliä? Muuan muassa sitä, kuinka paljon ruokasi on kärsinyt ennen päätymistään lautasellesi
Takaako Suomi eläimille elämisen arvoisen elämän, vai pitäydymmekö vanhentuneissa, vain ihmisille hyötyä tavoittelevissa käsityksissä, pohtii Katarina Baer. (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005124042.html)

... mutta asiaa sitten tässä kappaleessa perustellaan oudolla, voi sanoa jopa heikolla tavalla:

Lainaus
PINNAN ALLA muhii suuri muutos. Kuluttajat ovat alttiimpia kuin koskaan muuttamaan ruokatottumuksiaan. Kasvisten, uusien vegeruokien ja luomutuotteiden myynti kasvoi poikkeuksellista tahtia viime vuonna. Yhä useampi haluaa syödä terveellisesti, välttää ympäristön pilaamista – ja eläinten kärsimyksiä. Kiinnostus eläinten hyvinvointia kohtaan on Eurobarometrin kyselyn mukaan Suomessa Euroopan kovinta Ruotsin ja Portugalin rinnalla.

Sillä ensinnäkään tuollaisia trendejä tuskin oikeastaan on olemassa, jos kokonaisuutta arvioidaan. Jos vegeruokien myynti on kasvanut, niin toisaalta lihaa myytiin Suomessa 2016 enemmän kuin koskaan ennen. Paitsi luomulihaa, jonka myyntiosuus edelleen on yhden prosentin luokkaa. Vähemmän kuin luomumyynnin osuus yleensä.

Mutta toiseksi, eläinten kohtelun sääntöjä ja käytäntöjä tuskin kannattaa edes laittaa sen äärimmäisen pienen vannoutuneen kasvissyöjäjoukon varaan, vaikka se vähän kasvaisikin. On löydettävä säännöt, jotka ovat hyväksyttäviä niille, jotka kuitenkin sitten popsivat nuo eläimet suuhunsa. Ja myös maksavat siitä. Eli ihmisille täytyy olla asiasta hyötyä. Se näkökohta ei ole "vanhentunut".

***

Itse tässä lainsäädännössähän otettiin aikalisä: nyt uuden aikataulun mukaan tähdätään siihen, että uusi laki tulee voimaan vasta v. 2019 alusta.

PS. Tässäkin Baerin visiossa pistäisin jäitä hattuun:

Lainaus
Varmaa on, että uudesta eläinsuojelulaista tulee osa Suomi-brändiä.

Jo sen pohjalta kuinka näissä Suomi-brändin luomisyrityksissä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=541.0) on aiemmin käynyt. Mutta myös sen pohjalta, että tämä eläinsuojelukysymys - koska se väistämättä liittyy tiiviisti kauppaan - on mitä selvimmin EU-asia. Eli odottaisin ennemmin "EU-brändiä", yhtenäistä lainsäädäntöä joskus tulevaisuudessa.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 13.03.17 - klo:07:51
Sen sijaan tämmöisen ikioman brändin luomisessa on varmaan mahdollisuutensa:

Oljissa kasvaa onnellisia possuja – sikatilan isäntä ja tytär lupaavat mennä "luomunkin edelle" (http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/495225-oljissa-kasvaa-onnellisia-possuja-sikatilan-isanta-ja-tytar-lupaavat-menna/)

Lainaus
Vuosi sitten tilan isäntä Jari Ollikkala aloitti tyttärensä Veera Ollikkalan kanssa vapaaporsitusmenetelmään perustuvan Olkipossun tuotannon.

Nyt Olkipossu on saanut Patentti- ja rekisterihallituksen myöntämän nimisuojan.

– Pyrkimyksemme on uida suoraan kuluttajan liiveihin, Jari Ollikkala sanoo ja tarkoittaa sianlihan myyntiä välikäsittä suoraan kuluttajalle.

Mutta asian menestyksen ratkaisevat sitten sianlihan syöjät, eivät vegaanit.

Tuosta tulee kyllä mieleen monesta suunnasta väläytelty vapaaehtoinen hyvinvointimerkki. Tässä sanotaan rohkeasti:

Lainaus
Ollikkalan sikatila ei ole luomutila, eikä sellaiseksi aiokaan.

– Me menemme niin monessa kohdassa luomun ohi. Luomutuotetulla ravinnolla olisi varsin pieni merkitys enää tässä kokonaisuudessa, eikä luomu välttämättä täytä kaikkia sian tarpeita, Veera Ollikkala sanoo.

Mutta tässä sitten mennään myyntipuheen "virran" mukana (lihav. HJ):

Lainaus
Olkipossut lääkitään yksilöllisesti vain tarpeeseen ja ne syövät gmo-vapaata ruokaa. Vilja tulee Haimoosta omilta pelloilta.

Mikä oli oikeastaan jopa turha sanoa: ei ole olemassa sellaista EU:n hyväksymää GMO-lajiketta, jota voisi Haimoossa viljellä. (Kun niitä taitaa yhä olla vain yksi, se GMO-maissi? Sen sijaan tavanomainen härkäpapu kyllä menestyy, kun noin eteläisessä Suomessa (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Haimoo) ollaan.) Eikä GMO:n välttely missään ole lisännyt sikojen hyvinvointia. Ja eikö muuten kaikkia sikoja Suomessa lääkitä "yksilöllisesti vain tarpeeseen"?


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 26.03.17 - klo:07:06
Tämmöistä pikkuista luomun puoltoa näyttää nyt olevan Hesarissa lähes joka päivä. Tässä artikkelissa, joka on maksumuurin takana (ei ole enää. 27.3.17) ...


Mätä brassiliha järkyttää, mutta Suomessakin kuluttajaa sumutetaan – ihan joka päivä (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005142724.html)

... luokitellaan vapaan kanan munatkin tällaiseksi sumutukseksi, mm. kertomalla tietoja kanojen määristä kyseisissä kanaloissa jne. Ja kysytään:

Lainaus
Oletko huolissasi eläinten hyvinvoinnista, mutta et pysty tai halua maksaa luomun hintaa?

Ikäänkuin kanoja niistä luomukanaloissa olisi olennaisesti vähemmän, että ne olisivat niitä "mummon" kanaloita ja kanoja. Ynnä se, että hirveä lisähinta (yli kolminkertainen (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=66.msg9901#msg9901)!) muka tulisi eläinten hyvinvoinnin parantamisesta. Sumutusta tuo on, kun hyvin tiedämme, että se pääosin syntyy kalliista luomurehusta. Joka ei yhtään kanojen hyvinvointia lisää.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 27.03.17 - klo:06:03
Hiukan HS myös jatkoi tuolla linjalla suuressa munartikkelissaan tänään:

Kananmuna on nyt trendiruokaa – tutkimukset korostavat terveellisyyttä, ja suomalaisia vaivaavan kolesteroli­herkkyyden voi testata helposti (http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005143458.html)

Tuo grafiikkaelementti tuossa toimii huonosti, joten poimin kulutusprosentit tähän:

0 luomumunat 5%
1 ulkomunat 2%
2 vapaan kanan munat 31%
3 virikemunat 62%

Kovasti muuten korostettiin sitä ulkona liikkumisen autuutta. Ulkokanojen osalta muistettiin mainita lintuinfluenssan aiheuttama poikkeustila - mutta ei luomukanojen osalta!

Yhtäkaikki artikkeli tarjoaa tällaista trendiä jatkossa:

Lainaus
Keskossa kananmunien myynti on kasvanut viimeiset yhdeksän vuotta noin kahden prosentin vuosivauhdilla, mutta luomumunien menekki kasvoi viime vuonna viisi prosenttia.

S-ryhmässä luomumunien osuus on noussut viime vuosina toistakymmentä prosenttia vuosittain, uusien ulkokananmunien menekki sitäkin enemmän. Tuoretuotteiden valikoimajohtaja Antti Oksa uskoo, että jatkossakin suosiotaan lisäävät tuotantotavat, joissa kanojen hyvinvointi huomioidaan.

Eikä sekään kerro luomumunien hurjista hinnoista. Eikä sen hinta-asian varsinaisesta syystä.

PS. Kun Akkanen pääkirjoituksessaan kauhisteli, miten ...

Lainaus
Lattiakanalan hallissa voi olla useita tuhansia eläimiä.

... niin tuosta toisesta artikkelista selvisi, miten luomukanaloissa tähän on asetettu tiukka rajoitus: niitä saa olla vain 3 000!  8)

PS.2. Tätä asiaa tuossa isossa artikkelissa sivuttiin:

Lainaus
Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina muistuttaa, että Suomi on yksi maailman harvoista maista, joissa kananmunia voi syödä myös raakana. Siitä kiitos Suomen noudattamalle tiukalle salmonellavalvonnalle, joka kattaa koko tuotantoketjun.

Mutta ei tuotu esille, että on näkemyksiä, joiden mukaan myös salmonellariski kasvaa kanojen ulkoilun myötä. Eli missä määrin tuo salmonellavapaus on sen ansiota, että 93% kanoista kasvatetaan sisätiloissa (ja käytännössä Suomen talven takia suurempikin osa)?


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 31.03.17 - klo:06:04
Vaikka siis eläinsuojelulain kokonaisuudistus lykkääntyi, niin kummasti vain tällainen muutos tehtiin tässä välillä:

Muutoksia lihasikojen ja vieroitettujen porsaiden tilavaatimuksiin (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/muutoksia-lihasikojen-ja-vieroitettujen-porsaiden-tilavaatimuksiin)

Kun tuossakin vedotaan koko EU:n tilanteeseen ...

Lainaus
Asetusmuutoksen jälkeen tilavaatimukset pienenevät nykyisestä ja ovat jatkossa lähes samat kuin Ruotsissa. Pohjoismaissa pinta-alavaatimukset ovat jatkossakin merkittävästi suurempia, kuin Euroopan unionin lainsäädäntö edellyttää.

... niin eikö sekin osaltaan tue näkemystä, että eläinsuojelumääräysten pitäisi olla EU:n yhteisiä, kansalllnen lainsäädäntö asiassa on vähän "tårta på tårta". Sikojen lisätila voisi sitten olla vaikka sen hyvinvointimerkin asia?

Tietysti edellyttäen, että EU:ssa myös noudatetaan yhteisesti sovittua, eikä anneta kerkeästi poikkeuslupia. Tätä kansalaisaloitetta voi kyllä ymmärtää:

Kansalaisaloite: Sianlihalle ei maahantuontilupaa, jos saparot on katkaistu (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/kansalaisaloite-sianlihalle-ei-maahantuontilupaa-jos-saparot-on-katkaistu-1.183397)

Lainaus
Rutiininomainen saparonkatkaisu on vastoin EU:n direktiiviä.
[...]
Saparonkatkaisu tehdään useimmissa EU-maissa rutiininomaisesti.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 02.04.17 - klo:07:55
Varmaan tämä tuo maatiloille jotain tuloja ...

Helsinkiläisiin iski kesäkanakuume – kanoja vuokrataan maatiloilta (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/helsinkil%C3%A4isiin-iski-kes%C3%A4kanakuume-kanoja-vuokrataan-maatiloilta-1.183684)

... mutta en silti suhtautuisi asiaan noin innostuneesti ja kritiikittä kuin MT. Ks. edellä, erityisesti 24.01.17 esitetty perustelu asiaa eli harrastekanoja vastaan.

Jos ja kun näin on ...

Lainaus
Kanojen talvihoito, tipujen myötä tulevat ylimääräiset kukot ja niiden teurastus ovat monelle kanoista haaveileville haasteita. Vuokraamalla aikuisia kanoja pääsee vähemmällä.

... niin ottaisivat, nämä hesalaiset, mieluummin kissan tai kanarialinnun, hoivailuhalujensa tyydyttämiseksi. Kananmunia saa Helsingissä kaupasta, hyvin läheltä, hyvin edullisesti (halvimmillaan tuolla kananvuokran hinnalla lähes 20 kiloa!). Talvihoitoon palautettava kana palauttaa  mukanaan kesän aikana hankkimansa tauditkin.

PS. Asiastahan saa melkein itsestään samanlaisen (eläinsuojelullisen) iskulauseen, joka on jo sanottu kissoista: kaupunkilainen, älä ota kesäkanaa!


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 08.04.17 - klo:06:43
Mehiläiskadon ja -yhdyskuntien romahtamisen syynä Euroopassa - kokemattomat harrastelijatarhaajat?

Inexperienced hobbyist beekeepers ‘major driver’ of honey bee colony losses in Europe (https://www.geneticliteracyproject.org/2017/04/07/inexperienced-hobbyist-beekeepers-major-driver-honey-bee-colony-losses-europe/)

Lainaus
[M]odels revealed that hobbyist beekeepers with small apiaries and little experience in beekeeping had double the winter mortality rate when compared to professional beekeepers. Furthermore, honey bees kept by professional beekeepers never showed signs of disease, unlike apiaries from hobbyist beekeepers that had symptoms of bacterial infection and heavy Varroa infestation.

Our data highlight beekeeper background and apicultural practices as major drivers of honey bee colony losses.

Jos tuossa vielä olisikaan osoitettu syytä, eli varsinaisesti selitetty asiaa, niin vahva yhteys, korrelaatio, on osoitettu, jos tuhot amatöörien tarhoissa ovat (ainakin, yli)  kaksinkertaiset ammattilaistarhoihin verrattuna.

Eli edelleen: kaupunkilainen (tai maalainenkaan), älä ota "kesämehiläisiäkään"!


PS. EU-komissiolla riittää intoa ja aloitteellisuutta kyllä neonikotinoidien kieltämiseksi (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=515.msg9934#msg9934). Mutta eipä taida sitä löytyä mehiläisharrastuksen kieltoon.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 12.04.17 - klo:05:38
Tällainen "hyvinvointimerkki" on vaivihkaa (?) siis perustettu:

Hyvinvointikorvaus siipikarjatilojen suosikiksi: Neljä viidestä haki korvausta (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/hyvinvointikorvaus-siipikarjatilojen-suosikiksi-nelj%C3%A4-viidest%C3%A4-haki-korvausta-1.184882)

Lainaus
Eläinten hyvinvointikorvausta maksetaan toimista, jotka ylittävät peruslainsäädännön vaatimukset. Toimet voivat tarkoittaa esimerkiksi lisätilaa tai kuivikkeita eläimen karsinaan, laidunnusta kesällä ja ulkoilua talvisin tai virikkeitä, jotka estävät stressiä.

Näin kauan järjestelmä on jo ollut voimassa (lihav. HJ) ...

Lainaus
Aiemmin hyvinvoinnin tukeen sitouduttiin viideksi vuodeksi. Hyvinvointikorvauksen ensimmäinen sitoumusjakso oli puolitoistavuotinen eli sitä haettiin päätukihaussa keväällä 2015.

Tästä vuodesta eteenpäin siihen sitoudutaan vuodeksi kerrallaan.

... ja tuollainen pieni muutos siihen nyt tuli.

Mutta en ole nähnyt, että sitä olisi markkinoinnissa käytetty. Yhä vielä on vallalla käsitys (jota vielä mediassa usein vahvistetaan), että ainoa eläinten hyvinvoinnista kertova merkki on luomumerkki, luomusertifiointi.

Eikä siitä voi sanoa hyvin tiedotetun, jos aktiiviset eläinsuojelijat Elina Lappalainen, Laura Hänninen ja Suomen Eläinsuojeluyhdistysten Liitto vielä loppuvuodesta 2015 ehdottivat ja vaativat (ks. edellä) tuollaista järjestelmää - joka siis oli ollut jo siitä keväästä asti voimassa!



Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 14.04.17 - klo:07:40
Tässä tästä kysymyksestä, monelta kantilta, myös vaihtoehtoisia strategioita pohditaan:

Hännän typistys aiheuttaa sialle kuukausien kivut (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/h%C3%A4nn%C3%A4n-typistys-aiheuttaa-sialle-kuukausien-kivut-1.185118)

Niitähän täytyy löytää, jotta tavoitteeseen päästäisiin:

Lainaus
Tutkimushankkeen tavoitteena oli typistämisen ja purennan aiheuttamien ongelmien ohella kartoittaa, miten ongelmaa pystyttäisiin hallitsemaan.

Tavoitteena on löytää keinoja, joilla häntien typistämiselle voitaisiin asettaa ehdoton kielto koko EU:ssa.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 14.04.17 - klo:16:04
Jos tuossa vielä olisikaan osoitettu syytä, eli varsinaisesti selitetty asiaa, niin vahva yhteys, korrelaatio, on osoitettu, jos tuhot amatöörien tarhoissa ovat (ainakin, yli)  kaksinkertaiset ammattilaistarhoihin verrattuna.

Eli edelleen: kaupunkilainen (tai maalainenkaan), älä ota "kesämehiläisiäkään"!

Tässä Iida Ruishalme on pyrkinyt selittämään tarkemmin syytä mehilaiskadon ja mehiläisharrastuksen syy-yhteyteen:

Hobbyist beekeeping practices and rejection of chemical treatments major driver of bee-killing Varroa mites and disease (https://www.geneticliteracyproject.org/2017/04/13/hobbyist-beekeeping-practices-rejection-chemical-treatments-major-driver-bee-killing-varroa-mites-disease/)

Tuossa linkissä vielä linkki pitempään artikkeliin. Perusidea on se, että harrastajien parissa on levinnyt luomuaatteen sukuinen aate, että mehiläispesiä on hoidettava niin, että mehiläiset olisivat mahdollisimman paljon kuin luonnossa. Kun tiettyjä toimenpiteitä sen takia vältetään, nämä varroa-loiset leviävät reippaasti.

Luomumääräyksissä tätä asiaa ei luultavasti ole, mutta ideologisesti se taitaa olla hyvin lähellä: mehiläistenkin kuuluu jotenkin saada elää "lajityypillisesti"?


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 18.04.17 - klo:06:27
Tämä ammattimainen mehiläishoitaja USA:sta on varma siitä, että harrastelijahoitajat ovat aiheuttaneet varroapunkkien (https://fi.wikipedia.org/wiki/Varroapunkki) määrän räjähtämisen hänen alueellaan, joka on tuhonnut hänenkin (jalostuksen kannalta tärkeät) pesänsä:

Urban ‘treatment-free’ beekeeping leads to explosion in killer Varrora mites (https://www.geneticliteracyproject.org/2017/04/17/urban-treatment-free-beekeeping-leads-explosion-killer-varrora-mites/)

Suomen mehiläishoitajien liitto kertoo tämän punkin torjuntatoimenpiteistä (http://www.mehilaishoitajat.fi/hoitotyot/taudit/varroapunkki/). Nuo lienevät niitä toimenpiteitä, joita tämän "treatment free" -ideologian mukaan vältellään.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 28.04.17 - klo:08:44
Sama se on Suomessakin eli tuo määräys tulee ilmeisesti EU:sta:

Suojautuminen lintuinfluenssaa vastaan vie ulkokanojen munat markkinoilta (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/suojautuminen-lintuinfluenssaa-vastaan-vie-ulkokanojen-munat-markkinoilta-1.179956)

Tuossakaan ei mainita luomukanoja, ja tuolla edellähän oli tieto, että ne saavat säilyttää luomustatuksensa, vaikka niitä pidettäisiin sisätiloissa. Samat sanat kuin Ruotsistakin. Sillä kyllä varmaan täälläkin jatketaan sen kertomista, miten luomukanat saavat ulkoilla, vaikkeivät nekään nyt saa.

Nyt Ruotsissa ollaan jo näin pitkällä, uhka pulasta ulottuu muihinkin kuin vain ulkokanan muniin:

Lehti: Ruotsissa uhkaa munapula lintuinfluenssan takia (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/lehti-ruotsissa-uhkaa-munapula-lintuinfluenssan-takia-1.186477)

Lainaus
Ruotsissa joudutaan tuhoamaan lavoittain kananmunia, jotka on tuotettu lintuinfluenssatilalla.

Suomessa ei olla tuossa saakka, mutta tällaisen uutisen Evirakin kertoi:

SUOMEN 16. LINTUINFLUENSSATAPAUS ON VARMISTUNUT AHVENANMAALTA 27.4.2017 (https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/ajankohtaista-elaintaudeista/2017/suomen-16.-lintuinfluenssatapaus-on-varmistunut-ahvenanmaalta/)

Lainaus
Jomalasta kuolleena löydetystä merikotkasta todettiin Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa korkeapatogeeninen eli korkeaa kuolleisuutta luonnonvaraisille linnuille ja siipikarjalle aiheuttavaa H5N8-tyypin lintuinfluenssa.

Mutta Eviran toimenpiteet ovat - ainakin vielä - asiassa maltillisia:

Lainaus
Evira ei perusta alueelle rajoitusvyöhykettä.

Eli ei määrää kanoja sisätiloihin.

***

Kun Heli Saavalainen haluaa (kaikkea hänen aikanaan sanomaansa täysin totena pitäen) Hesarissa elvyttää vihreän profeetan Rachel Carsonin palvonnan (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005186680.html), hän kirjoittaa muun muassa:

Lainaus
Suomessa DDT:n haitoista kärsi muun muassa merikotka, joka oli sukupuuton partaalla 1970-luvulla.

ÄÄNETÖN KEVÄT herättää halun uskoa ihmiskunnan ottaneen opikseen niin, että luonnon tasapainoa ei enää järkytettäisi.

Mitenköhän merikotka selviää nyt lintuinfluenssan leviämisestä? Ja millähän tavalla nyt osoitetaan, että sekin on meidän ihmisten syytä?  ;D


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 08.05.17 - klo:08:07
Suoranaista väärää tietoa ei tässä uutisessa kerrota ...

Munien tuotanto kääntyy laskuun – luomu- ja lattiatuotanto kasvaa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/munien-tuotanto-k%C3%A4%C3%A4ntyy-laskuun-luomu-ja-lattiatuotanto-kasvaa-1.187368)

... mutta tässä prosenteilla pelaamisella pystytään kuitenkin eräällä tavalla luomaan väärä käsitys.

Jos luomumunien tuotanto on kasvanut 12%, niin kasvuahan se kyllä on, mutta jos se lasketaan 5% osuudesta, on se vain 0,6 prosenttiyksikköä, eli luomumunien osuus tuon kasvun jälkeenkin on vain 5,6%. Ja virikehäkkimunien osuus 3% vähenemisen jälkeenkin yhä n. 57% eli kymmenkertainen.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 08.05.17 - klo:08:19
Tässäkin pyrkimyksessä otetaan nyt huomioon tautien vaara:

Tutkimus: Avoimien ovien tilat herättävät kuluttajan luottamuksen (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tutkimus-avoimien-ovien-tilat-her%C3%A4tt%C3%A4v%C3%A4t-kuluttajan-luottamuksen-1.187179)

Lainaus
Tutkijat haastattelivat lähes 3 000 vierailijaa ennen tilakäyntiä ja myöhemmin sen jälkeen.

Haastattelut osoittivat, että tilakäynti muutti huomattavasti kävijöiden asenteitaan siipikarjantuotantoa kohtaan: Tutkijoiden mukaan he olivat huomattavasti vähemmän epäileviä intensiivistä tuotantoa kohtaan kuin ennen vierailua.

Avoimuuteen uskoo Pirkanmaalainen broilerintuottaja Anu-Maarit Välikoski. Häntä haastateltiin MT:ssä viime viikolla.

Välikosken tilalla taukotilaan asennettiin ikkuna, jonka kautta kuka tahansa tilalla vieraileva voi seurata aitiopaikalta broilerihallin elämää.

”Broilerituotannossa hygieniavaatimukset ovat niin tiukat, että tuotantoa on vaikea esitellä käytännössä siitä kiinnostuneille. Ikkunan kautta vierailijatkin näkevät, millaista broilerintuotanto on ja mitä broilerihallissa tapahtuu”, Välikoski totesi MT:lle.

Tulee mieleen, eivätkö valvontakamerat tulisi halvemmaksi. Niillä kun seurataan petolintujenkin elämää, ja netissä voi sitä seurata. Ja siinä tulisi kai kaksi kärpästä samalla iskulla: mahdolliset kutsumattomat eläinaktivistitkin saisi saman kameran kuvaan? Tietysti tuollaisiin tilavierailuhin voi liittyä myös tilamyyntiä, joka muuttaa tilanteen.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 16.05.17 - klo:14:22
Tänä keväänä väitellyt eläinlääketieteen tohtori Leena Pohjola kertoo mietteitään tästä aiheesta ....

Mitä ajatella harrastekanoista? (https://www.hkscanagri.fi/kotitilalta-blogi/mitae-ajatella-harrastekanoista/)

... jota hänen väitöskirjansakin käsitteli. Linkki itse väitöskirjaan löytyy artikkelIn lopusta, sen kirjoittajaesittelystä.

Lainaus
Kanoja pidettiin pääosin munantuotannon takia, mutta usealle ne olivat myös lemmikin roolissa.

Lainaus
Tähän mennessä ei kuitenkaan ole viitteitä siitä, että näitä viruksia olisi levinnyt eri tuotantomuotojen välillä.

Harrastekanalat ovat pieniä ja sijaitsevat pääosin etäällä tuotantokanaloista, mikä vähentää riskiä tautien siirtymiselle. Tuotantosiipikarjan omistaja kykenee oman hyvän, jokapäiväisen tautisuojauksen avulla estämään tautien siirtymisen halliin sisälle.

Mutta edellä 02.04.17 mainitulla kesäkanatoiminnalla tätä riskiä varmaankin kasvatetaan.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 19.05.17 - klo:06:21
Eduskuntaankin on tullut eläinten (sikojen) ulkoilumahdollisuuksien turvaamisen lisäksi tämä huoli:

Kansanedustaja vaatii lisäsuojaa sikojen ulkotarhoihin – ASF-uhka nyt suurimmillaan (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kansanedustaja-vaatii-lis%C3%A4suojaa-sikojen-ulkotarhoihin-asf-uhka-nyt-suurimmillaan-1.189508)

Hänkin kiinnittää huomiota tähän:

Lainaus
Hakasen mielestä afrikkalaisen sikaruton (ASF) torjumiseksi ei riitä, että suojauksesta huolehditaan vain Itä-Suomessa.

"On liian ruusuista ajatella, että taudin riski olisi vain itärajalla.”

Hakasella itsellään on sikatila Sastamalassa. Hän korostaa, että ASF:n torjumiseksi on tehty monia toimenpiteitä, mutta ulkotarhoihin liittyy yhä vakavia riskejä.

Hän heittää pallon maa- ja metsätalousministeriölle. Ministeriön tulisi tehdä "linjauksia aitauksien vahvistamisesta koko maassa pelkän itärajan sijaan".

Jonka me edellä ilmaisimme jotenkin siihen tapaan, että osaavatko ne villisiat varmasti lukea ja onko niillä matkamittari, että ne tietävät, miten kauas ne ovat maamme itärajalta kulkeneet. Kun niitä on havaittu aika kaukana lännessäkin, vaikkeivät ne tiettävästi täällä talvea selviäkään, ilman ruokintaa.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 19.05.17 - klo:18:54
Vaikka sitä pidetään yleensä hiukan huonona, tyhmänylpeänä käytöksenä sanoa, että mitä minä sanoin, niin sanon nyt, että mitä minä sanoin:

Luomusiat määrättäneen sisälle ensi vuoden alusta lukien (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/luomusiat-m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4tt%C3%A4neen-sis%C3%A4lle-ensi-vuoden-alusta-lukien-1.189832)


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 23.05.17 - klo:12:14
Onhan se tietysti näinkin, tämäkin on näkökulma:

Mikko Välttilä: Jos luomusika ei ulkoile, luomu on enää kemikaalikammoisen rauhoittelua (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/mikko-v%C3%A4lttil%C3%A4-jos-luomusika-ei-ulkoile-luomu-on-en%C3%A4%C3%A4-kemikaalikammoisen-rauhoittelua-1.190275)

Kaikkien hyväksyttävissä olevat ratkaisut ovat kyllä vähissä, jos ja kun sikojen sisäulkoiluhalleja kuitenkaan tuskin rakennetaan.

Tämä tietty epäjohdonmukaisuus lakiluonnoksessa on myös huomio sinänsä:

"Toisaalta, jos niitä ulkoilun mahdollistavia sikaloita on maassa harvemmassa kuin lentokenttiä, en tiedä kuinka valtava se riski niiden kohdalla edes on. Kuitenkin villi- ja villasiat rajattaisiin tämän päätöksen ulkopuolelle ja sikoja nekin ovat. "

Välttiläkin toki tuossa tunnistaa sen puun ja kuoren, jonka välissä asiassa ollaan.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 29.05.17 - klo:08:56
Tässä jotain hyvin konkreettista, mitä jokainen voi tehdä eläinten hyvinvoinnin hyväksi:

5 000 ruotsalaislehmää vuodessa kuolee juomatölkkien takia (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/5-000-ruotsalaislehm%C3%A4%C3%A4-vuodessa-kuolee-juomat%C3%B6lkkien-takia-1.191131)

Ja myös hyvin helppoa, halpaa ja yksinkertaista: palauta tölkkisi kauppaan. Tölkit ovat vielä kevyitä, joten niitä jaksaa kantaa, ja kassillisella tyhjiä saa jo, juomasta vähän riippuen, yhden tai muutaman täytenä takaisin.

Toisaalta tulee mieleen, eikö nykyaikana osattaisi tehdä jotain näille koneillekin:

Lainaus
Sieltä ne joutuvat korjuukoneisiin ja pilkkoutuvat veitsimäisen teräviksi kappaleiksi rehun sekaan.

Kun luomuviljelyn puolella jo kerrotaan koneista, jotka osaavat tunnistaa (mekaanisesti) poistettavan rikkaruohon viljelykasvista, ei luulisi olevan mahdotonta kehittää konetta, joka erottaisi juomatölkin heinästä. Juu, tottakai kyse on myös hinnasta. Mutta kyllä 5000 lehmääkin jotain maksaa. Ja jopa tuon tunnistamisen vaihekin on tavallaan samantekevä: toimisihan asia niinkin, että jollakin kurin ne metallinkappaleet havaittaisin myöhemminkin rehussa ja saataisin poistettua siitä.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 31.05.17 - klo:05:50
Myös Animalia on ottanut asiaan kantaa ja vetoaa myös tuohon tiettyyn epäjohdonmukaisuuteen luonnoksessa, jossa kuitenkin eräille sioille ulkoilu sallitaan, turvatoimenpiteiden jälkeen:

Ministeriö haluaa sioille ulkoilukiellon (http://animalia.fi/2017/05/ministerio-kieltaisi-sikojen-ulkoilun/)

Lainaus
”Olisi oikeudenmukaista, että samat periaatteet koskisivat kaikkia tiloja. Myös muiden kuin villi- ja villasikojen ulkona pitämisen tulee jatkossakin olla sallittua, mikäli niiden aitaukset ovat uusien vaatimusten mukaiset. Myös aitojen rakentamiseen tarkoitettu tuki tulisi ehdottomasti ulottaa kaikille tiloille, joissa sikoja kasvatetaan ulkona”, [Animalian vs. toiminnanjohtaja Heidi] Kivekäs sanoo.

Myöskään SEY:n mielestä tuo ei ole "oikea tapa":

JÄRJESTÖT: SIKOJEN ULKOILUTUSKIELTO ISKISI RAJUSTI LUOMUTILOIHIN (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3727746-jarjestot-sikojen-ulkoilutuskielto-iskisi-rajusti-luomutiloihin)

Otsikko tulee siitä, että vaikka luomustatus säilyisikin, niin:

Lainaus
Ulkoilutuskielto iskisi rajusti luomutiloihin, sillä eläinten ulkoilutus on luomun keskeinen myyntivaltti.

Mutta kyllä SEY muistaa nämä muutkin tilat:

Lainaus
Myös yhä useampi ei-luomutuotantoon kuuluva sikatila on viime vuosina erikoistunut sikojen hyvinvointiin ja alkanut ulkoiluttaa sikojaan. Muutos tuhoaisi SEY:n arvion mukaan positiivisen sikojen hyvinvointikehityksen, jota kuluttajatkin toivovat.

Joilla siis oikeastaan ainoa myyntivaltti on tämä ulkoilutus. Eikä siis voi olla sellaista sertifiointia, joka kuitenkin säilyisi, mahdollisen lainmuutoksen jälkeen.

Nuo parannetut aitaukset ovat varmasti halvempia kuin leikilläni esittämäni sikojen ulkoiluhallit. Mutta jotain nekin maksavat - ja tuossahan on jo aloitettu vääntö siitä, kuka sen maksaisi. Kaikki kuluttajat eivät varmaankaan toivo sianlihalle lisähintaa.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 01.06.17 - klo:05:13
Mutta olisiko Suomi tässäkin suhteessa täysin erilainen kuin Ruotsi:

Tölkkien tappamat lehmät ovat vieras ilmiö eläinlääkäreille – "En ole eläissäni törmännyt sellaiseen tapaukseen" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/t%C3%B6lkkien-tappamat-lehm%C3%A4t-ovat-vieras-ilmi%C3%B6-el%C3%A4inl%C3%A4%C3%A4k%C3%A4reille-en-ole-el%C3%A4iss%C3%A4ni-t%C3%B6rm%C3%A4nnyt-sellaiseen-tapaukseen-1.191672)


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 03.06.17 - klo:06:41
Kompromisseihin on valmiutta:

Sika-ala on valmis luopumaan tiineytyshäkeistä siirtymäajalla (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/sika-ala-on-valmis-luopumaan-tiineytysh%C3%A4keist%C3%A4-siirtym%C3%A4ajalla-1.192013)

Ja näinkin on:

Lainaus
Tanskassakin siirtymäaika on 20 vuotta, Ylikännö huomauttaa. Siellä siirtymäaika alkoi vuonna 2015.

Mutta vieläkin on kysyttävä, miksei EU anna näitä normeja? Ja valvo niitä (saparoiden typistys)!


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 04.06.17 - klo:10:30
Tästä puuttuu se viimeinen askel ajatuskulun saattamisessa loogiseen loppuunsa:

Eläinsuojelukeskus Tuulispää auttaa heitteille jätettyjä tuotantoeläimiä – puhelin soi päivittäin (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/el%C3%A4insuojelukeskus-tuulisp%C3%A4%C3%A4-auttaa-heitteille-j%C3%A4tettyj%C3%A4-tuotantoel%C3%A4imi%C3%A4-puhelin-soi-p%C3%A4ivitt%C3%A4in-1.192118)

Lainaus
Vaikka veganismi on viime vuosina noussut toden teolla valtavirtaan, Anttonen tietää, että muutokset ruokailu- ja tuotantotottumuksissa tapahtuvat hitaasti.

”Eläinten määrä pitäisi saada laskuun. Minun puolestani broileri voisi kuolla sukupuuttoon. Se on niin sairas, ettei se selviäisi luonnossa hetkeäkään.”

Nimittäin siinä on se, että jos veganismi todella voittaa ja jyrää, ei juuri jää enää mitään eläinsuojeltavaa. Ei broilereita mutta ei mitään muutakaan. Sillä vaikka Anttonen kuinka näkisi asian näin ....

Lainaus
”Jako lemmikkeihin ja tuotantoeläimiin on täysin ihmisen keksimä. Se on myös täysin kulttuurisidonnainen. Joissain maissa syödään koiria ja kissoja, ja joissain maissa ei syödä lehmiä.”

... niin on erittäin epätodennäköistä, käytännössä, että kukaan Suomesa ottaisi sonnin tai lehmän lemmikikseen, vailla muuta tarkoitusta. Kaupungissa nyt ainakaan, mutta tuskinpa maallakaan. *) Vaikka eräs karannut sonni takavuosina teki itsestään jopa legendan (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Liekki-sonni) pärjäämällä jonkin aikaa luonnossa ihan itsekseen, talvea ei sekään joutunut lopulta kohtaamaan.

Ehkä jo toistan, mutta on kyllä kysyttävä, miten veganismi edes olisi noussut "valtavirtaan", ja "toden teolla", ja "viime vuosina", jos v. 2016 saavutettiin Suomessa lihan myynnissä kaikkien aikojen ennätys?

________

*) kyseistä Anttosta ja ehkäpä muutamaa muuta lukuunottamatta. Mutta ilmaista tai halpaa tuo ei ole:

Lainaus
Varsinainen rahoitus tulee kuitenkin yhdistyksen jäsen- ja kummi­maksuista, keräyksistä, lahjoituksista ja yritysyhteistyöstä. Eläinoikeus­järjestöt kuten Animalia ja Oikeutta eläimille ovat myös tärkeässä roolissa.

Kissanruoan ja -hiekan pystyy kuka tahansa kustantamaan, yksin, ilman yhdistystä tai liikeyritystä taustaryhmänään (lisäys 6.6.17)


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 06.06.17 - klo:06:57
Eläinsuojeluväen protestit auttoivat, menivät läpi:

Ministeriö: Kaikkia sikoja saa pitää edelleen ulkona – tappavaa sikaruttoa vastaan taistellaan tupla-aidoin (https://yle.fi/uutiset/3-9649553)

Valitun keinon tehosta ei tuossa ole arviota, mutta kyllä siitä, paljonko se karkeasti maksaa. Plus myös siitä, millaiset summat kaiken kaikkiaan ovat pelissä:

Lainaus
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton kotieläinasiamies Jukka Rantala sanoi Ylen aamu-tv:ssä, että yksikin sikaruttotapaus Suomessa voisi seisauttaa viennin.

Sikaruton on arvioitu voivan aiheuttaa lähes 40 miljoonan euron tappiot sika-alalle.

Tukia kaksinkertaiseen aitaukseen

Ylen aamu-tv:ssä ollut maatalousyrittäjä Mikko Välttilä arvioi tupla-aitauksen kustantavan hänelle tuhansia euroja. Aaltonen vastasi tähän, että uudessa asetusluonnoksessa tämä on huomioitu.

– Valtion tukia on järjestelty juuri tätä silmällä pitäen, ettei tilanne olisi kohtuuton, Aaltonen sanoo.

Eli kerrotaan, että ainakin osin kulut suunnitellaan kaikkien maksettaviksi. Kovin suurista rahamääristä ei tosin ilmeisesti ole kyse, jos luomusikatiloja on Suomessa vain 14. Sikojaan muutoin ulkoiluttavien tilojen määrästä ei ole virallista lukua. Varmaan siinä vaiheessa sekin luku tiedetään, jos/kun tuo ehdotus muuttuu budjettiesitykseksi.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 06.06.17 - klo:16:54
Vai mitä tuossa oikein päätettiin? Luomuliitto jo uhkui (voiton)riemua (http://www.luomuliitto.fi/sikojen-ulkoilukielto-saatiin-torjuttua/) asiassa, mutta nyt taas valittaa asiasta:

Luomuliitto: Sikojen ulkoilukielto ei ole perusteltua (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/luomuliitto-sikojen-ulkoilukielto-ei-ole-perusteltua-1.192598)

Lainaus
Ministeriö on myöntämässä avustusta villi- ja villasikatiloille suoja-aitojen rakentamiseksi. Aitausavustusta tulee myöntää myös luomusikatiloille, vaatii Luomuliitto.

Eikö niin sitten jo kerrottu tehtävän? Katsotaanpa ministeriön omaa uutista:

Afrikkalaisen sikaruton torjuntaan uusia keinoja (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/afrikkalaisen-sikaruton-torjuntaan-uusia-keinoja)

Lainaus
Asetuksessa kiellettäisiin sikojen ulkonapito, muuten kuin sellaisilla ulkonapitoalueilla, jotka on aidattu niin, että siat eivät pääse kosketuksiin luonnonvaraisena elävien villisikojen kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaisi kahdelta puolen sähköaidalla vahvistettua aitaa, kahta erillistä aitaa tai muuta riittävän vankkarakenteista aitaa.

Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee lisäksi sikojen ulkotarhojen suoja-aidoille myönnettävää avustusta. Tulevan asetuksen nojalla voitaisiin myöntää maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) varoista tukea aitaamiselle niin, että sikoja voidaan jatkossakin pitää ulkona. Tuetuille aidoille tulisi rakennevaatimukset.

Minusta siinä mainitaan vain tämä poikkeus:

Lainaus
Harraste-eläiminä pidettäville minisikojen tarhoille ei kuitenkaan valtiontukea myönnettäisi, mutta myös minisikoja voitaisiin pitää ulkona, jos niiden aitaus on rakennettu vastaavalla tavalla.



Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 07.06.17 - klo:09:10
Ei, Luomuliitto oli sittenkin oikeassa. Tämän asetusluonnoksen (http://mmm.fi/documents/1410837/1894060/Sikojen+ulkonapito+lausuntopyynt%C3%B6+FI.pdf/3a773e93-75c7-47ab-9b54-8b7bb789a77f) 1. pykälässä soveltamisalasta rajataan asia koskemaan villi- ja villasikatarhoja!

Nyt meillä on harvinainen mahdollisuus olla solidaarisia Luomuliitolle: ei tuossa ole mitään järkeä. Jos tuollainen päätös tehdään, niin kyllä sen pitäisi koskea myös luomusikoja, ja myös muita ulkoilevia tavallisia sikojakin.*) Vaikkeivät siat kansalaisia olekaan, niin kyllä tuossa kulman kautta on kyse kaikkien kansalaisten yhdenvertaisesta kohtelusta!  ;D

Ellei tällaista laillista mahdollisuutta luomu- ja vapaiden sikojen tiloille tarjota, se luultavasti voi johtaa "kansalaistottelemattomuuteen" eli siat päästetään kuitenkin ulkoilemaan. Joka lisää riskejä itse sikaruton suhteen. Tai sitten ne maat, joissa tällasta ulkoilurajoitusta ei ole, ottavat siitä mainosvaltin? Ja tuonti kasvaa? **)

Sen lisäksi tuo on MMM:ltä aivan kelvotonta tiedottamista. Olisi tuo rajaus pitänyt kyllä heti kertoa asiaa koskevassa uutisessakin!

___________

*) edellähän on jo arvioitu, että eivät ne kokonaiskustannuksia luultavasti edes kovasti siitä kasvaisi. Harraste-eläimien suhteen emme sano mitään, nihkeä asenteemme niihin ei ole muuttunut. Vai mitä?
**) ja mikä erityinen velvollisuus meillä olisi tukea "herrojen" villisikaharrastustakaan? Jos luomusikojen tukeminenkin kyllä maksaa. Ei-luomujen "vapaiden" tavanomaisten sikojen kasvattamiseen tuo iskee pahiten, niillähän ei sitten voi olla sellaista statusta, jonka voisi säilyttää (päinvastoin kuin on luomusikojen kohdalla).


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 08.06.17 - klo:06:42
Nyt se ehdotus sitten tuli:

Tällainen on uusi eläinsuojelulaki: kivunlievitys pakolliseksi, sonnien parressa pito ja tiineytyshäkit kieltoon (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/t%C3%A4llainen-on-uusi-el%C3%A4insuojelulaki-kivunlievitys-pakolliseksi-sonnien-parressa-pito-ja-tiineytysh%C3%A4kit-kieltoon-1.192789)

Tuo on sen verran iso kokonaisuus, että täytynee siihen nyt rauhassa tutustua, ennen kuin otamme mitään kantaa. SEY on tietysti koko ajan meitäkin tarkemmin seurannut prosessia, ja kommentoi heti:

SEY eläinsuojelulaista: "Esitetty linjaus vaarantaa eläinten hyvinvoinnin" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/sey-el%C3%A4insuojelulaista-esitetty-linjaus-vaarantaa-el%C3%A4inten-hyvinvoinnin-1.192810)

Ja Animalia siinä ohella. Molemmilla kyllä on sitten niin vahva lähtökohta, ennakkoasenne, että helppohan siitä ponnistaen on välittömästikin kantaa ottaa.

Olen kyllä yllättynyt, ettei parsinavetoiden kielto (pitkällä) siirtymäajalla ei tullut mukaan, kuvittelin sen ehdotuksen olevan vahvoilla.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 08.06.17 - klo:14:57
Tämä asia selkenee hissukseen:

Siat saavat sittenkin ulkoilla, mutta tiukoissa aidoissa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/siat-saavat-sittenkin-ulkoilla-mutta-tiukoissa-aidoissa-1.192910)

Lainaus
Maatalouden kehittämisrahaston (makera) käyttösuunnitelmassa on varattu 1,2 miljoonaa euroa sikojen ulkoilun mahdollistavien aitojen rakentamisen tukemiseen. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisemassa tiedotteessa kerrotaan, että sikojen täysi ulkoilukielto ei tule sellaisenaan voimaan, vaan asetusta on muokattu lausuntokierroksen jälkeen.
(lihav. HJ)

Ja edelleen:

Lainaus
Sikoja ulkoilutetaan yleisimmin luomutiloilla, jossa se kuuluu luonnonmukaisen tuotannon ehtoihin, sekä pienemmillä free-range sikatiloilla.

Niin myös MMM:n sivulla nyt lukee:

Lainaus
Maa- ja metsätalousministeriö järjesti asetusluonnoksista lausuntokierroksen 16.5. - 30.5.2017. Lausuntojen määräaika jouduttiin asettamaan näin lyhyeksi asian kiireellisyyden vuoksi. Lausuntopalautteen perusteella asetuksia on muokattu siten, että aitausvaatimuksia on tiukennettu, mutta sikojen ulkonapito tullaan sallimaan kaikille sioille asetuksessa määritellyin edellytyksin.
(lihav. HJ)


Loppu hyvin, kaikki hyvin, kun väärinkäsitys näin on selvinnyt. Eikä tuo 1,2 miljoonaa euroa lopulta ole sietämätön lisä jo maksamiimme kustannuksiin, vain n. 22 senttiä per kansalainen.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Jarrumies - 11.06.17 - klo:17:48
Helsingin uutiset kertoo seuraavaa Iltalehden uutisen perusteella:

"Vihreät huolissaan hyönteisistä – IL: Eivät sovi ruuaksi henkisten kykyjensä takia

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/529015-vihreat-huolissaan-hyonteisista-il-eivat-sovi-ruuaksi-henkisten-kykyjensa-takia
Toiveista huolimatta proteiinirikasta hyönteisravintoa kokouksessa ei tarjoilla, sillä puolueessa sitä pidetään eettisesti arveluttavana ruokana. Asiasta kertoo Iltalehti.

IL:n mukaan vihreissä ei sytytä hyönteisruokaan, mutta asiaa ollaan valmiita harkitsemaan uudelleen, kun hyönteisravinto hyväksytään elintarvikkeena.

Hyönteisravintoa on joissakin tutkija-arvioissa pidetty "tulevaisuuden ruokana". Sen ympäristövaikutukset ovat pieniä etenkin lihantuotantoon verrattuna.

Vihreiden puoluehallituksen hyönteisruokaa koskevassa päätöksessä kuitenkin todetaan, että viime aikaiset tutkimukset ovat todenneet hyönteiset ajatteleviksi olennoiksi.

– Hyönteiset tai osa niistä on kognitiivisesti kyvykkäitä, vihreiden puoluehallitus huomauttaa.

Sanakirjamääritelmän mukaan kognitio tarkoittaa tietokykyyn liittyvää ajattelua tai korkeampia henkisiä toimintoja."


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 12.06.17 - klo:08:38
Varmaan tämä tuo maatiloille jotain tuloja ...

Helsinkiläisiin iski kesäkanakuume – kanoja vuokrataan maatiloilta (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/helsinkil%C3%A4isiin-iski-kes%C3%A4kanakuume-kanoja-vuokrataan-maatiloilta-1.183684)

... mutta en silti suhtautuisi asiaan noin innostuneesti ja kritiikittä kuin MT. Ks. edellä, erityisesti 24.01.17 esitetty perustelu asiaa eli harrastekanoja vastaan.
[...]
PS. Asiastahan saa melkein itsestään samanlaisen (eläinsuojelullisen) iskulauseen, joka on jo sanottu kissoista: kaupunkilainen, älä ota kesäkanaa!

Tämä maatalousnäyttelystä kertova uutinen ...

Farmarissa torjutaan eläintauteja tupla-aidoin (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/farmarissa-torjutaan-el%C3%A4intauteja-tupla-aidoin-1.193448)

... vahvistaa näissä kohdissaan sen, että olin tuossa oikeilla jäljillä:

Lainaus
Näyttelyssä olleet siat eivät enää palaa tuotantoeläinsikalaan mahdollisten tautiriskien takia.

Lainaus
”Myöskään tuotantosiipi­karja ei enää palaa tuotantoeläin­tiloille. Harrastajaparvet voivat palata, mutta omistajat tietävät mahdolliset riskit. Harrastajaparvet ovat todella pieniä verrattuna tuotantoeläinparviin.”



Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 12.06.17 - klo:09:00
Vihreiden puoluehallituksen hyönteisruokaa koskevassa päätöksessä kuitenkin todetaan, että viime aikaiset tutkimukset ovat todenneet hyönteiset ajatteleviksi olennoiksi.

– Hyönteiset tai osa niistä on kognitiivisesti kyvykkäitä, vihreiden puoluehallitus huomauttaa.

Sanakirjamääritelmän mukaan kognitio tarkoittaa tietokykyyn liittyvää ajattelua tai korkeampia henkisiä toimintoja."

Yhä vaikeammaksi menee. Vielä kymmenkunta vuotta sitten asia oli vihreille ihan varmasti näin:

Hyönteiset ovat ilmastonystävän kesäherkku (http://www.vihrealanka.fi/lanka-200825/hyonteiset-ovat-ilmastonystavan-kesaherkku)

Sitten tuohon tulee se, jo täällä mainittu paradoksi, että kasvisruoan tuotannossa itse asiassa tapetaan enemmän eläimiä, ja juuri hyönteisiä, kuin eläinruoan tuotannossa.

Koska vihreät tuskin kuitenkaan ehdottavat ihmisille eli puoluekokousväelle täyttä ja ehdotonta syömättömyyttä, kriteeri lienee siinä kohdassa, että jos hyönteinen on niin tyhmä, että ei osaa edes hirvittävän isoa leikkuupuimuria (https://fi.wikipedia.org/wiki/Leikkuupuimuri) vältellä, silloin se ei ole "kognitiivisesti kyvykäs" ja sopii siis syötäväksi?  ;D


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 14.06.17 - klo:06:43
Tästä Luonnon päivästä ja luomusta olemme jo yleisemmin keskustelleet (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=597.msg8716#msg8716), mutta minusta tämä on tässä tilanteessa peräti kummallista, jopa pöyristyttävää (vertaa edellä, lihav. tässä HJ):

Ennätysmäärä luomutiloja avoinna Luonnon päivänä 26.8. (http://proluomu.fi/ennatysmaara-luomutiloja-avoinna-luonnon-paivana-26-8/)

Lainaus
Lisäksi tapahtuman luomutilat edustavat useampia tuotantosuuntia kuin aiemmin, sillä ovensa avaa muun muassa kaksi luomusikatilaa ja luomumansikkatila.

Antaako MMM nyt sitten luvan ja tukensa sille, että tämän satunnaisen happeningin takia otetaan noin 40 miljoonan euron riski? Edellä on jo siteerattu arviota, että yksikin sikaruttotapaus voi keskeyttää esim. viennin.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 22.06.17 - klo:17:04
Vaaran kai piti olla jo ohi, mutta taas on näin:

Laulujoutsenella lintuinfluenssaa Sastamalassa (https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/ajankohtaista-elaintaudeista/2017/laulujoutsenella-lintuinfluenssaa-sastamalassa/)

Lainaus
Siipikarjan ulkonapitokielto päättyi toukokuun lopussa, mutta Evira suosittelee, että siipikarja pidetään sisällä tai muulla tavoin pyritään estämään suorat ja epäsuorat kontaktit luonnonvaraisiin lintuihin.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 23.06.17 - klo:04:12
Samoja seurauksia pelätään kuin sikojenkin kohdalla:

Siipikarjaliitto pitää lintuinfluenssauhkaa vakavana – Sastamalasta löytyi sairastunut laulujoutsen (https://yle.fi/uutiset/3-9687497)

Lainaus
– Olemme yhä isomman uhkan edessä, Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina sanoo.

Hamina viittaa siihen, että jos lintuinfluenssa tarttuisi tuotantoeläimiin, seuraukset olisivat järeät: vienti loppuisi tyystin ja siipikarjan kuolleisuus olisi suurta. Tappiot olisivat sen mukaiset.

On jo näin:

Lainaus
Ruotsissa tartuntoja kanoissa

– Me olemme vielä säästyneet taudilta, mutta Ruotsissa ensimmäiset sairastumiset munintakanaloissa ovat jo tapahtuneet, ensimmäinen marraskuussa ja toinen huhtikuussa, Hamina kertoo.

Artikkelissa kuvataan siitten melko monimutkaiset suojaustoimenpiteet, ja esitetään hurskas toivomus:

Lainaus
Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina toivoo myös, että suojaussuositukset tavoittavat kotikanaloita pitävät kanaharrastajat. Suomessa on useita tuhansia kotikanaloita.

– Toivotaan, että kanaharrastajat ovat myös vastuullisia ja tarvittavat varotoimet muistetaan tehdä, Hamina sanoo.

Olemme täällä jo esittäneet radikaalin vaihtoehtomme tämän kanaharrastuksen osalta.

Siitäkin politiikasta olemme jo sanamme sanoneet, että Evira tyytyy suositteluun. Vertaus: liikenneministeriö suosittelee, että ajoneuvoja ajetaan tien oikeata laitaa? Kuitenkin niin, että toukokuun loppuun asti vasemmalla puolella ajaminen on kiellettyä?


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 29.06.17 - klo:07:46
Näin sitten jo sovitusti tehdään:

Sikojen ulkotarhoille vaatimukset ja valtion tukea rakentamiseen (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/sikojen-ulkotarhoille-vaatimukset-ja-valtion-tukea-rakentamiseen)

Ja syytä onkin, jos tuon taudin liikkeet ovat näin arvaamattomia:

Afrikkalainen sikarutto levisi Tšekkeihin – tauti saattoi livahtaa maahan ihmisten mukana (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/afrikkalainen-sikarutto-levisi-t%C5%A1ekkeihin-tauti-saattoi-livahtaa-maahan-ihmisten-mukana-1.196252)

Lainaus
On mahdollista, että afrikkalainen sikarutto kulkeutui Tšekkiin ihmisten mukana, koska sitä ei ole todettu naapurivaltio Slovakiassa, ETT kertoo.

Vielä olisi MMM:llä aikaa vetää tukensa pois avoimien ovien luomusikatiloilta Luonnon päivänä 26.8.17.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 18.07.17 - klo:07:59
Kiistaa ja jupinaa on oikeista ja tehokkaista toimenpiteistä yhä vielä:

Sikaruttoasetuksessa on porsaanreikiä (http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/3582839/Sikaruttoasetuksessa+on+porsaanreikia)

Lainaus
Sikatilallisten mielestä suoja-aidat ovat näennäinen suoja afrikkalaista sikaruttoa vastaan. Todellinen vaara piilee rehussa ja kuivikkeissa.

Villisikoja ei säälitä, niille tarjotaan veristä loppuratkaisua:

Lainaus
Suoja-aitojen rakentamisen sijaan ongelma voitaisiin Nymanin mielestä ratkaista karsimalla suomalaista villisikakantaa. Vaihtoehdosta on keskusteltu ministeriössäkin.

– Mielestäni se on ainoa realistinen ratkaisu. Villisikakanta on osittain kasvanut tarhoista karanneiden sikojen vuoksi. Kaikki ne eivät ole täällä luonnollisesti, Nyman sanoo.

Luonnollisesti? Sikarutto tuskin välttää niitä villisikoja, jotka ovat ihan luonnollisesti tänne tulleet?

***

Ohimennen saadaan tietoa myös siitä, mitä luomusikojen ruokkiminen merkitsee:

Lainaus
Nymanin tilan tuotanto on luomua, mikä tarkoittaa sitä, että myös rehulle on tarkkoja vaatimuksia. Jos Nymanin tilan 200 emakkoa ja niiden porsaita haluttaisiin ruokkia omalla rehulla, pitäisi rehua kasvaa noin 500 hehtaarin kokoisella alueella. Luomusikaloita on Varsinais-Suomessa kolme, ja Suomessa arviolta reilut kymmenen. Kaikkiaan maakunnassa on 283 sikalaa.

Eipä siis ole luomusikatila mainoskuvien pieni söpö idylli ruokinnankaan osalta. Ja ainakin tuolla tilalla tuo merkitsee siis juuri sitä rehun ja kuivikkeiden liikennettä, josta ko. tilallinen oli huolestunut.

Olisi kiva saada vertailutietoa tuostakin asiasta tavanomaisista sikaloista. Varmasti sitä on olemassa, mutta siis minulla ei ole.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 21.07.17 - klo:05:10
Mutta olisiko Suomi tässäkin suhteessa täysin erilainen kuin Ruotsi:

Tölkkien tappamat lehmät ovat vieras ilmiö eläinlääkäreille – "En ole eläissäni törmännyt sellaiseen tapaukseen" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/t%C3%B6lkkien-tappamat-lehm%C3%A4t-ovat-vieras-ilmi%C3%B6-el%C3%A4inl%C3%A4%C3%A4k%C3%A4reille-en-ole-el%C3%A4iss%C3%A4ni-t%C3%B6rm%C3%A4nnyt-sellaiseen-tapaukseen-1.191672)

Mutta nyt, kun asiaa on tarkemmin selvitetty, näyttääkin tältä:

Kyselyn yllättävä tulos: Juomatölkit tappavat lehmiä lähes joka kolmannella nautatilalla (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kyselyn-yll%C3%A4tt%C3%A4v%C3%A4-tulos-juomat%C3%B6lkit-tappavat-lehmi%C3%A4-l%C3%A4hes-joka-kolmannella-nautatilalla-1.198940)

Vaikka nämä näin erilaiset arviot hiukan ihmetyttävätkin, ei ole mitään syytä olla tukematta tätä kampanjaa:

Roska päivässä -liikkeen ja Mtech Digital Solutions Oy:n somekampanja: Tölkki tappaa lehmän – kerää tölkit pois! (https://www.epressi.com/tiedotteet/maatalous/roska-paivassa-liikkeen-ja-mtech-digital-solutions-oyn-somekampanja-tolkki-tappaa-lehman-keraa-tolkit-pois.html)

(Saako samalla lähettää terveisiä? Ai saa? Tuula-Maria Ahoselle, koulukaverilleni Jyväskylän ajoilta!)


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 26.07.17 - klo:04:33
Tässä taas esimerkki siitä, että laissa ei ole välttämättä vikaa vaan sen noudattamisessa:

Yle: Tuhannet suomalaiset lehmät eivät pääse koskaan ulos (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/yle-tuhannet-suomalaiset-lehm%C3%A4t-eiv%C3%A4t-p%C3%A4%C3%A4se-koskaan-ulos-1.199225)

Lainaus
Lypsylehmien ulkoilu on yhä usein puutteellista, vaikka eläinsuojelulaki on määrännyt naudoille jaloittelumahdollisuuden kesäisin jo yli kymmenen vuoden ajan, kertoo Yle.

Ylen mukaan sekä valvovat viranomaiset että meijerit ovat saaneet lukuisia yhteydenottoja karjoista, joiden tiedetään elävän navetassa pääsemättä jaloittelemaan. Yhteydenottojen paljouden vuoksi Itä-Suomen aluehallintovirasto valvoo lehmien ulkoilumahdollisuuksia tänä kesänä tehostetusti.

Tietysti voi kysyä, että miksi sitä ei noudateta? Olisiko muita keinoja kuin tuo aika raskas valvonta? Suuremmat - positiiviset tai negatiiviset - sanktiot, ehkä? Onhan valiteltu sitä, että Suomessa säädetään paljon lakeja, joiden noudattamisesta tai noudattamatta jättämisestä ei seuraa yhtään mitään. Miten on tämä asia eläinsuojelulaissa?


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 29.07.17 - klo:07:32
Tämä menee kyllä asian eli otsikon vierestä, mutta tulee kyllä mieleen, että me selviämme sentään helpolla omien eläinaktivistiemme kanssa:

Intia kohisee ”lehmien suojelujoukkojen” tekemistä murhista – Lihaa repussaan kuljettanut 15-vuotias muslimipoika puukotettiin hengiltä viime viikolla (http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005272371.html)

Ja omien viranomaisten ja lainsäätäjienkin kanssa. Paperiversiossa oli vielä tämä lisätieto:

Lainaus
Lehmien teurastaminen on kielletty suurimmassa osassa Intian osavaltiota. Nautaeläimen teurastamisesta tai lihan hallussapidosta voi saada jopa 10 vuoden vankeusrangaistuksen.

Täällä sentään tyydytään koulujen kasvisruokapäiviin tms.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 01.08.17 - klo:14:07
Tässäkin asiassa syntyi jo pientä imagokilpailua:

http://www.kaikkipaketissa.fi/2017/08/juhlapoydan-munanapit.html

Lainaus
Saimme maistiaiseksi myös free range eli ulkokanojen munia. Pidimme mausta valtavasti. Entä miten free range eroaa esimerkiksi luomumunista? Yksi eroavaisuus on siinä, että ulkokanalassa kanat pääsevät halutessaan ulos myös talvella, kun luomussa kanojen ulkoilukausi rajoittuu vain kesäaikaan. Jos mausta puhutaan, meidän mielestä sekä luomu- että free range -munat ovat parhaita. Toki nämä ovat niitä kuuluja makuasioita.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 05.08.17 - klo:14:58
Tällainenkin yksityiskohta tai näkökulma tässä tapauksessa on:

MTK:n kotieläinasiamies Hollannin myrkkymunista: Suomalaisille pakkaamoille tuhannen taalan paikka (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/mtk-n-kotiel%C3%A4inasiamies-hollannin-myrkkymunista-suomalaisille-pakkaamoille-tuhannen-taalan-paikka-1.200546)

Lainaus
Tapaus alleviivaa Rantalan mukaan suomalaisten tuottajien vastuullisuutta ja tuotantoketjun hyvää ohjausta.

Riski vastaavanlaiseen tapaukseen Suomessa on Rantalan mukaan Suomessa hyvin pieni siksi, että muualla Euroopassa ulkokasvatuksen rooli on huomattavasti Suomea suurempi. Loiseläinten aiheuttaman ongelmat ovat nimittäin suurempi ongelma ulko- kuin sisäkanaloissa.

Esimerkiksi Iso-Britanniassa ulkotuotannon osuus on Rantalan arvion mukaan jopa 40 prosenttia. Sen sijaan Suomessa ulkotuotannon osuus on hyvin pieni.

Tätä koskevaan tai sivuavaan (amerikkalaiseen?) tutkimukseen on täällä muuten joskus jo viitattu: ulkokanojen vapauden hinta on jatkuva kutina.

***

Nyt on vähän epäselvää, missä määrin kielletty (ja/tai käytännössä vaarallinen) tuo aine on. Toisten tietojen mukaan se on EU:ssa sallittu aine - jopa luomuviljelyssä|


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 06.08.17 - klo:06:55
Maaseudun Tulevaisuus näyttää nyt takovan innokkaasti kun rauta on kuumaa. Tämähän on mitä parhain tilaisuus edistää kotimaisten kananmunien myyntiä. Vaikka niissä onkin jo valtaosa kotimaisia, mutta ehkä myös muuten lietsoa epäluuloa ulkomaista ruokaa kohtaan (jo aika mones artikkeli asiasta, siihen nähden, että Tullin mukaan näitä munia ei ole Suomeen tuotu):

Belgia myönsi tienneensä myrkyllisistä munista jo kesäkuussa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/belgia-my%C3%B6nsi-tienneens%C3%A4-myrkyllisist%C3%A4-munista-jo-kes%C3%A4kuussa-1.200691)

Vaikka sitten tulee esille, että riski tässäkin asiassa saattaa olla aika teoreettinen, kuitenkin (lihav. HJ):

Lainaus
Erityisesti yksi erä munia oli erityinen riski yleiselle terveydelle, virasto kertoi. Lähes 60 muun kanatilan munissa oli niin paljon hyönteismyrkkyä, että virasto varoitti, ettei lasten tulisi syödä niitä.

Saksan maatalousministerin Christian Schmidtin mukaan Hollannista on tuotu Saksaan ainakin kolme miljoonaa saastunutta kananmunaa viime viikkoina. Suurin osa niistä on myös myyty kuluttajille.

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan korkeat fiproniili-pitoisuudet voivat vahingoittaa maksaa, kilpirauhasta ja munuaisia, jos myrkkyä saa ravinnon mukana suuria määriä ajan mittaan.

"Ajan mittaan" tarkoittaa tuossa pitkäaikaista altistusta.

Tässä artikkelissa (Politico) vahvistetaan edellä mainittua käsitystä fiproniilista ja luomusta, kylläkin vain näin:

Are Europe’s eggs safe to eat? (http://www.politico.eu/article/are-europes-eggs-safe-to-eat/)

Lainaus
Would I be alright if I bought organic eggs?

Not necessarily. The detergent illegally boosted with fipronil was originally authorized for organic farming as it was fortified only with additives such as eucalyptus and menthol. Fipronil has been found in organic eggs.

Siinä on myös realismiin pyrkiviä arvioita aiheutuneesta riskistä, myös lasten osalta.

Mutta jos tämä fiproniili on ainoa tehokas keino (onko se? Koirien ja kissojen kohdalla sitä käytetään ja se on sallittua EU:ssakin) vastustaa kirppuja, niin sitten tilanne on kanojen kannalta ikävä: ihmisten turvallisuuden takia kutina sitten vaan jatkuu! Tai sitten se kiva ulkoilu on nyt loppu?


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 08.08.17 - klo:13:59
Näin sitten jo sovitusti tehdään:

Sikojen ulkotarhoille vaatimukset ja valtion tukea rakentamiseen (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/sikojen-ulkotarhoille-vaatimukset-ja-valtion-tukea-rakentamiseen)

Ja syytä onkin, jos tuon taudin liikkeet ovat näin arvaamattomia:

Afrikkalainen sikarutto levisi Tšekkeihin – tauti saattoi livahtaa maahan ihmisten mukana (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/afrikkalainen-sikarutto-levisi-t%C5%A1ekkeihin-tauti-saattoi-livahtaa-maahan-ihmisten-mukana-1.196252)

Lainaus
On mahdollista, että afrikkalainen sikarutto kulkeutui Tšekkiin ihmisten mukana, koska sitä ei ole todettu naapurivaltio Slovakiassa, ETT kertoo.

Vielä olisi MMM:llä aikaa vetää tukensa pois avoimien ovien luomusikatiloilta Luonnon päivänä 26.8.17.

Romaniastakin löytyi tautia, kotitarvesikalasta. Ja Eviran mukaan syytä yhä etsitään, eli leviämistapaa. Paikka on kaukana entisistä esiintymisalueista.

https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/ajankohtaista-elaintaudeista/2017/afrikkalaista-sikaruttoa-ensi-kertaa-romaniassa/

Tauti pystyy ilmeisesti leviämään juuri ihmisten tietämättään kuljettamana? Päätettiin siellä käydä maalla mummolassa tervehtimässä myös mummon possuja? Tai sillä on joku muu salakavala tapa?

Toistaen, ehkä: yksikin ASF-tapaus voi lopettaa maan sianlihan viennin. Venäjä jo kielsi tuonnin Romaniasta heti, vaikka sillä oli tautia alueellaan jo ennestään, kerrottiin toisaalla.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 11.08.17 - klo:07:12
Toivottavasti tämä yritys saa enemmän menestystä:

Sikayrittäjät vaatii EU:n laajuista saparonkatkaisukieltoa: "Tällä olisi suuri merkitys EU:n eläinsuojelulle" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/sikayritt%C3%A4j%C3%A4t-vaatii-eu-n-laajuista-saparonkatkaisukieltoa-t%C3%A4ll%C3%A4-olisi-suuri-merkitys-eu-n-el%C3%A4insuojelulle-1.201205)

Maaseutumediasta lähtenyt kansalaisaloite (ks. edellä 31.03.17) ei näytä saavan tarpeeksi kannatusilmoituksia Suomessakaan, jotta se tulisi edes eduskunnan käsittelyyn (nyt vain 1203, aika päättyy syyskuussa).


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 15.08.17 - klo:05:42
Jotenkin odotinkin, että tämä taas tulisi:

Aktivistit estävät teurastamoliikennettä Ruotsissa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/aktivistit-est%C3%A4v%C3%A4t-teurastamoliikennett%C3%A4-ruotsissa-1.201600)

Ei keskustelu eläinten hoito-olosuhteista, eläinsuojelulaista ym. näille riittänyt, vaikka asioissa selvästi edettiin. Amerikasta tämäkin tulee, ja tulee kyllä pian Suomeenkin. Tässä tapauksessa siellä annettiin periksi, aktivistit saivat symbolisen voiton:

Vegan activists 'blackmail' butcher into displaying sign saying killing animals is 'violent and unjust' (http://www.independent.co.uk/news/world-0/vegan-activists-local-butcher-shop-berkeley-california-window-sign-killing-animals-violent-unjust-a7878371.html)

Näyttää kuitenkin siltä, että tällä kertaa nämä radikaalit säilyttävät maltin ihmisten kohtelussa, eli mielenosoitukset ja muu toiminta näyttää olevan väkivallatonta. Mitä se ei aina parisen vuosikymmentä sitten ollut, ainakaan maailmalla.

PS. Täytyy muistaa, että luomuväki.kuuluu tässä kysymyksessä kuitenkin niin sanoakseni maltillisiin, keskilinjan kulkijoihin. Sen vaatimukset ovat periaatteessa kohtuullisia, vaikka voivatkin joissain kysymyksissä olla ärsyttävän "kiveen hakattuja", silloin kun muuttunut tilanne muuta vaatisi (esim. eläintaudit, esimerkkejä edellä).


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 17.08.17 - klo:05:28
Suoranaista väärää tietoa ei tässä uutisessa kerrota ...

Munien tuotanto kääntyy laskuun – luomu- ja lattiatuotanto kasvaa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/munien-tuotanto-k%C3%A4%C3%A4ntyy-laskuun-luomu-ja-lattiatuotanto-kasvaa-1.187368)

... mutta tässä prosenteilla pelaamisella pystytään kuitenkin eräällä tavalla luomaan väärä käsitys.

Jos luomumunien tuotanto on kasvanut 12%, niin kasvuahan se kyllä on, mutta jos se lasketaan 5% osuudesta, on se vain 0,6 prosenttiyksikköä, eli luomumunien osuus tuon kasvun jälkeenkin on vain 5,6%. Ja virikehäkkimunien osuus 3% vähenemisen jälkeenkin yhä n. 57% eli kymmenkertainen.

Eikä siis Hesarissakaan, kun se tänään kertoo artikkelissaan "Munat tekivät komean paluun", että:

Lainaus
Toistaiseksi yli puolet kananmunista tuotetaan edelleen virikehäkkikanaloissa, mutta viime vuosina luomu- ja ulkokanaloissa tuotettujen munien suosio on noussut.

Sitten HS puhuu kanojen kohtelusta ja munien hinnasta, ja unohtaa taas täysin, miten luomumunien hinnanmudostuksessa ratkaisevaa on kallis luomurehu, eivät kanojen olosuhteet. Ja kuinka "toistaiseksi" on noin, jos se hinta luomumunilla tiiviisti yhä pysyy kolminkertaisena?


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 21.08.17 - klo:16:11
Mikään kello ei MMM:ssä sittenkään kilissyt:

Luomutilat avaavat ovensa kävijöille Luonnon päivänä 26.8. (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/luomutilat-avaavat-ovensa-kavijoille-luonnon-paivana-26-8-)

Lainaus
Niin ikään ensi kerran yleisölle on avoinna kaksi luomusikatilaa Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa.

Vaan vielä siis viime tingassa kehotetaan ihmisiä niillä sikatiloilla vierailemaan. Jos nyt pahin skenaario toteutuu - Tsekin ja Romanian jälkeen (ks. edellä 8.8.17) - niin jonkun kyllä täytyy saada "fudut". Ja jopa enemmän.



Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 24.08.17 - klo:07:01
Tähän ongelmaan ...

Laiduntavia lehmiä näkee yhä harvemmin – Vasemmistoliiton Sarkkinen toivoo pihattolehmillekin ulkoilua (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/laiduntavia-lehmi%C3%A4-n%C3%A4kee-yh%C3%A4-harvemmin-vasemmistoliiton-sarkkinen-toivoo-pihattolehmillekin-ulkoilua-1.202732)

... etteivät pihattolehmät ulkoile tarpeeksi, oli eräällä tuntemallani tilalla (niitä on hyvin vähän) kehitetty mielestäni näppärä ratkaisu. Ulkoilulaidun oli pihattonavetan välittömässä läheisyydessä. Lehmät voivat vapaasti mennä sille. Mutta niille oli tietoisesti jätetty syy tulla välillä navettaan. Vettä oli tarjolla vain sisällä. Juomaan tullessaan lehmät tietysti muistivat myös käydä lypsyrobotissa.

Olisiko tuo niksi kirjattava Vasemmistoliiton ohjelmaan?   ;)


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 24.08.17 - klo:07:25
Mikään kello ei MMM:ssä sittenkään kilissyt:

Luomutilat avaavat ovensa kävijöille Luonnon päivänä 26.8. (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/luomutilat-avaavat-ovensa-kavijoille-luonnon-paivana-26-8-)

Lainaus
Niin ikään ensi kerran yleisölle on avoinna kaksi luomusikatilaa Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa.

Vaan vielä siis viime tingassa kehotetaan ihmisiä niillä sikatiloilla vierailemaan. Jos nyt pahin skenaario toteutuu - Tsekin ja Romanian jälkeen (ks. edellä 8.8.17) - niin jonkun kyllä täytyy saada "fudut". Ja jopa enemmän.


Jos nimittäin tämä näin laajaksi muodostunut bisnes loppuu kuin seinään:

Atrialta lähtee nyt sikaa Kiinaan kontti päivässä (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/atrialta-l%C3%A4htee-nyt-sikaa-kiinaan-kontti-p%C3%A4iv%C3%A4ss%C3%A4-1.202719)

MT:n tuota Luonnon päivää koskevaan uutiseen laitoin ihmettelevän kommenttini. Sitä kautta se on nyt julkisesti sanottu. Mikä minä olen ammattiministeriötä ja sen ammattivirastoa neuvomaan? Enpä kai mikään, mutta ihmetellä saa, ja noin ihmettelyni oin varmasti julkinen, vaikkei meidän sivustoamme yleisesti luettaisikaan.


PS. klo 17:15: Ihan toiseen, mutta vientiin liittyvääm asiaan: kovasti mm. silloisen maatalousministeri Tiilikaisen maoinostaman luomubroilerin viennin Hongkongiin on pakko olla tuohon verrattuna hyvin mitätöntä, jos koko tuotanto Suomessa on viime vuonna ollut 180 tonnia, eli alle 10 tuollaista kontillista,


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 01.09.17 - klo:07:22
Hiukan HS myös jatkoi tuolla linjalla suuressa munartikkelissaan tänään:

Kananmuna on nyt trendiruokaa – tutkimukset korostavat terveellisyyttä, ja suomalaisia vaivaavan kolesteroli­herkkyyden voi testata helposti (http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005143458.html)

Tuo grafiikkaelementti tuossa toimii huonosti, joten poimin kulutusprosentit tähän:

0 luomumunat 5%
1 ulkomunat 2%
2 vapaan kanan munat 31%
3 virikemunat 62%

Kovasti muuten korostettiin sitä ulkona liikkumisen autuutta. Ulkokanojen osalta muistettiin mainita lintuinfluenssan aiheuttama poikkeustila - mutta ei luomukanojen osalta!

Yhtäkaikki artikkeli tarjoaa tällaista trendiä jatkossa:

Lainaus
Keskossa kananmunien myynti on kasvanut viimeiset yhdeksän vuotta noin kahden prosentin vuosivauhdilla, mutta luomumunien menekki kasvoi viime vuonna viisi prosenttia.

S-ryhmässä luomumunien osuus on noussut viime vuosina toistakymmentä prosenttia vuosittain, uusien ulkokananmunien menekki sitäkin enemmän. Tuoretuotteiden valikoimajohtaja Antti Oksa uskoo, että jatkossakin suosiotaan lisäävät tuotantotavat, joissa kanojen hyvinvointi huomioidaan.

Tänään HS jatkoi tuota artikkeliaan. Tai toisti sen:

Kananmunien menekki kasvaa, ja yhä useampi valitsee luomumunia – mutta millainen muna on kaikista eettisin? (http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005348828.html)

Jo sen paperiversion 1. aukeaman johdantosivulla oli otsikko:

Lainaus
Yhä useampi haluaa luomumunia s. A18

Mutta mitä itse artikkelissa asiasta kerrottiin:

Lainaus
SUOMESSA tuotettiin viime vuonna 73 miljoonaa kiloa kananmunia. Kotimaassa tuotetuista munista noin 60 prosenttia on virikehäkkimunia. Siipikarjaliiton mukaan niiden suosio ei ole laskenut.

Suomen Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina pitää vapaan kanan muniin siirtymistä maailmanlaajuisena trendinä, jota ala seuraa tarkkaan.

”Suomessa vapaan kanan munien tuotanto on selvässä kasvussa, joten markkinasignaaleja tulkitaan näin myös meillä kotimaassa”, Hamina sanoo.

Lainaus
Haminan mukaan nyt eletään kymmenettä perättäistä vuotta, kun kotimaisten munien suosio on noussut. Keskivertosuomalainen syö yli 200 munaa vuodessa, jos mukaan lasketaan myös leivonnassa ja elintarvikkeissa käytetyt kananmunat.

Erityisesti luomumunien suosio on merkittävässä kasvussa.

Siinä kaikki. Tuo lause, mutta ei yhtään uutta lukua. Ja jos virikehäkkimunien myynti ei ole laskenut, ja vapaan kanan munien myynti on noussut, ei tuohon oikein paljon jää tilaa luomumunien myynnin "erityiselle" kasvulle. Mutta juuri niin HS haluaa meille (taas) kertoa. Kovin vakuuttavia lukuja ei ollut ehkä esittää: jos nuo keväällä esitetyt kasvuprosentit ovat edelleen pysyneet, olisi luomumunien osuus nyt korkeintaan jotain 6%, joka luku ei tuon toisenlaisten munien 60%:in vieressä vaikuttaisi oikein miltään?

HS kertoo käyneen näin:

Lainaus
KAUPPAKETJUT ovat heränneet viime aikoina kuluttajien huoleen kananmunien eettisyydestä.

Mutta kertoo sitten parin kauppaketjun tehneen päätöksen asiasta kuluttajien puolesta. Tai tässä ovat ne kuluttajat, päätös syntyi ikäänkuin tiskin alta:

Lainaus
OIKEUTTA eläimille -järjestön mukaan Reitangruppenin uusi linjaus syntyi eläinasiajärjestöjen kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen.

Myös eläinsuojelujärjestö Animalia on ajanut virikehäkkimunista luopumista.

Mutta niitä tuskin saa tyytyväisiksi:

Lainaus
Eläinsuojelujärjestö suosittelee ulko- tai luomukanalassa tuotettuja kananmunia. ”Eivät ulko- tai luomukanalatkaan ole ongelmattomia, koska kanat elävät niissä valtavissa parvissa”, Uotila huomauttaa.

Tällaisen kuluttajan HS oli löytänyt:

Lainaus
HS:N helsinkiläismarketissa tapaama Leena Hiltunen, 70, on yksi niistä kuluttajista, jotka kiinnittävät huomiota munien alkuperään. Hän ostaa luomumunia niiden eettisyyden takia.

Hinta ei vaikuta. Olen tietoinen munantuotannosta, ja uskon, että luomukanaloissa kasvatetuilla kanoilla on hyvä olla”, Hiltunen sanoo.
(lihav. HJ)

Mutta kyllä sitten tällaisenkin:

Lainaus
Lastenvaunuissa nukkuu Jerri-vauva, jolla on viisi vanhempaa sisarusta. Kun Merra ostaa kananmunia, ostopäätökseen vaikuttaa eniten hinta. ”Jos munia ei kuluisi näin valtavasti, päätökseen vaikuttaisivat enemmän myös kanojen olot.”

***

Tautitilannetta HS ei tällä kertaa mainitse, vaikka siitäkin olisi löytynyt kaikenlaista ajankohtaista kirjoitettavaa:

Global Meat News: Venäjällä lopetettu miljoona broileria lintuinfluenssaepäilyn takia (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/global-meat-news-ven%C3%A4j%C3%A4ll%C3%A4-lopetettu-miljoona-broileria-lintuinfluenssaep%C3%A4ilyn-takia-1.203715)

Lainaus
Lintuinfluenssan torjunnassa tärkeää on elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan tautisuojauksen ylläpito siipikarjatiloilla, siipikarjan eristäminen luonnonvaraisista vesilinnuista ja ulkomaisten maatilavierailujen jälkeisen karenssiajan noudattaminen.

Ruotsista löydetty siipikarjasta Newcastlen tautia (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ruotsista-l%C3%B6ydetty-siipikarjasta-newcastlen-tautia-1.202162)

Mera:

Newcastlesjuka på gård i Kalmar (http://www.maskinbladet.se/artikel/54742/newcastlesjuka-pa-gard-i-kalmar.html)


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 01.09.17 - klo:10:23
Tuo Hesarin artikkeli oli paperilla otsikoitu:

"Huoli munan eettisyydestä näkyy kaupassa"

Mutta ihan oikeasti: näkyykö se? Ovatko kuluttajat siitä todella huolissaan? Jos ovat, niin jakavatko he kaikki nuo eläinsuojelujärjestöjen näkemykset? Ovatko heidän mielestään virikehäkit kauhean epäeettisiä?

Voisi ajatella, että kuluttajat eivät niitä sellaisina pidä, jos valtaosa kuitenkin niitä munia ostaa. Tai sitten tuollaista huolta ei ole, tai se ei sen enempää näy kaupassa. Myyntiluvuthan säilyvät käytännössä samoina. muutokset ovat aika mitättömiä.

Missä määrin kuluttajaa tulee stressatakaan tällaisilla moraalisilla pohdinnoilla, vielä siellä kaupassa? Eikö lainsäätäjä ole jo huolehtinut siitä, ettei kanoja kiduteta tai laiminlyödä? Pitäisikö tavallisen kuluttajan ylipäänsä kyetä arvioimaan noita hienovaraisia eroja erilaisten kanaloiden oloissa? Kun noilla leimoillakaan ei kerrota kuin yhdestä näkökulmasta kanojen hyvinvointiin, so. ulkoilumahdollisudesta. Joka ei ole ainoa huomioon otetettava asia, eikä itsessään edes yksiselitteisesti hyvä asia? Esimerkkeinä lisääntyneet sairaudet ja loiset, petoeläimet, niistä aiheutuva stressi. Kanat usein jopa tuovat esiin oman mielipiteensä asiasta (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=561.msg6663#msg6663)!


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 09.09.17 - klo:08:07
Lainaus
Mitenköhän luomuväki? Hyväksyykö se keinolihan, jos solut otetaan luomueläimistä?
 
Sellainen keinoliha on jo olemassa: nimittäin tuo ensimmäinen erä oli kasvatettu kahden luomulehmän soluista:
http://www.cbc.ca/news/health/story/2013/08/05/technology-lab-grown-burger.html
Lainaus
Post's team made the meat from shoulder muscle cells of two organically raised cows. The cells were put into a nutrient solution to help them develop into muscle tissue, and they grew into small strands of meat.

Ottamalla kantasolut luomueläimistä tutkijat varmaan ajattevat vaimentamansa kritiikkiä.
[...]
Tuskin erehdyn kun arvelen, että keinoliha tulee olemaan kova isku kaikille luomupiireille ja vähitellen muokkaa ilmapiiriä suotuisammaksi muullekin "teolliselle" tuotannolle ja geenimuuntelulle. Ympäristöhyödyt ovat valtavat ja makukin tulee olemaan jopa parempaa kuin muussa lihassa, kunhan homma kehittyy. Eikä eläinrääkkäysargumentteja voi enää käyttää samalla menestyksellä kuin ennen.


Keinolihan kehittäminen etenee ...

Scientists serve up 100% real meat, without the cruelty or carbon (https://www.weforum.org/agenda/2017/08/memphis-meat-vegetarian-humane-sustainable/)

... mutta matkaa tavoitteeseen vielä on:

Lainaus
Early products have been eye-wateringly expensive – the first clean-meat burger cost around $330,000 in 2013. But Memphis Meats is now producing clean meat for $40 per gram. The ultimate goal is for it to be cheaper than the least expensive conventionally produced chicken.

40 000 dollarin tai euron kilohinnalla se ei kovin kilpailukykyiseltä vielä tunnu. Vaikka hinta onkin hyvin reippaasti pudonnut. Jos tuossa vuoden 2013 hampurilaisessa oli 100 gramman pihvi, maksaisi se "enää" 4000 dollaria.

Vielä on luomubroilerikin tuohon verrattuna lähes ilmaista, köyhien ruokaa.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 11.09.17 - klo:08:29
Tämä kohta tästä uutisesta (http://nttp://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/broileri-sy%C3%B6-pian-kotimaista-h%C3%A4rk%C3%A4papua-1.204935) tukee näkemystämme ja huolemme aiheellisuutta:

Lainaus
Saavumme Seinäjoen Alakylässä sijaitsevan broilerhallin asvaltoidulle pihalle. Sen pidemmälle ei toimittaja pääse.

En pääse näkemään hallin sisällä sirkuttavia reilun viikon ikäisiä untuvikkoja. Näin käy, kun yhdessä A-Rehun siipikarjarehujen kehittämispäällikkö Anne Rauhalan ja tilallinen Juha Kortesmäen kanssa toteamme, että tautiriski on liian suuri. Minulla on kotona parvi maatiaiskanoja, eikä harraste- tai isompienkaan kanaloiden ole hyvä olla kosketusetäisyydellä. Ei, vaikka broilertilavierailulla kävijät suojataan suoja-asuilla ja hygienialla taiten.

Vaikkei kyllä täällä esitetyssä radikaalissa muodossa, ettei noita harrastekanaloita lainkaan tarvittaisi (tai edes saisi olla), vaan ihmisten pitäsi valita lemmikkinsä toisin.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 22.09.17 - klo:06:53
Vaikka poikkeuksia on, Evira ilmoittaa sen näin:

SIKOJEN ULKONAPITOKIELTO (https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/siat/afrikkalainen-sikarutto/sikojen-ulkonapitokielto/)

Pikku hiljaa nämä määräykset kiristyvät: 1600-luvulla Turun raati päätti kieltää porvareilta sikojen päästämisen Turun kaduille. ;D

Vakavammin. Isoista rahoista on kyse:

EU:lta miljoona-apu Puolan sikatiloille (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/eu-lta-miljoona-apu-puolan-sikatiloille-1.206867)


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 03.10.17 - klo:09:23
Näinkin voi sitten käydä:

Sikojen hyvinvointia parantava kansalaisaloite ei kiinnostanut MTK:ta, ympäristöjärjestöjä eikä ketään muutakaan (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/sikojen-hyvinvointia-parantava-kansalaisaloite-ei-kiinnostanut-mtk-ta-ymp%C3%A4rist%C3%B6j%C3%A4rjest%C3%B6j%C3%A4-eik%C3%A4-ket%C3%A4%C3%A4n-muutakaan-1.208039)

Lainaus
Saparottomien sikojen tuontikielto ei saanut tukea, vaikka se olisi sekä MTK:n että ympäristöjärjestöjen toiveiden mukainen.

Me kyllä ilmoitimme ymmärryksemme tuolle aloitteelle (ks. edellä 31.3.17) mutta emme mekään voi kehua, että olisimme sitä kovin aktiivisesti tukeneet. Ehkä asia jäi sen käsityksemme alle, että eläinsuojelusäännöksien pitäisi olla koko EU:ssa yhteisiä - ja niitä myös noudatettaisiin! Jälkeenpäin ajatellen tuo kansalaisaloite läpimenneenä olisi kyllä ollut oiva demonstraatio siitäkin ja juuri siitä asiasta.  Eli oikeastaan: anteeksi passiivisuutemme, Hannu Koivisto. (Vaikka varmasti esim. MTK:n tuki aloitteelle olisi tuomut kansalaisia  aloitteen taakse paljon enemmän kuin pienen yhdistyksemme tuki.)


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 12.10.17 - klo:07:47
Mitäs tämä nyt on? Kun määrärahaa ei saada kulumaan, tehdään tällainen temppu, jotta saataisiin?

Haku avataan uudelleen – vain 36 tilaa haki tukea uusiin sika-aitauksiin (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.209291)

Ja puoli vuotta päätetään elää riskillä. Siis puoli vuotta kauemmin, riskihän on jo nyt olemassa. ASF ei varmasti ole mukautumat Suomen lainsäädännön rytmeihin.

Sikojen ja villisikojen ulkotarhaus on ensi vuoden alusta lähtien kokonaan kielletty afrikkalaisen sikaruton riskin vuoksi. Vaisusti sujuneen haun vuoksi ministeriö on kuitenkin nyt esittämässä ulkonapitokiellon voimaantuloa vuodenvaihteesta kesäkuun alkuun eli 1.6.2018.

Kun sikatilalliset nyt ilmeisesti hyvin laajasti ovat päättäneet noudattaa lakia luopumalla sikojen ulkonapidosta, ministeriö ei sitä hyväksykään, vaan yrittää nyt saada heidät tätä toimintaa jatkamaan?

Jos afrikkalaisen sikaruton torjunta on todella tärkeää, eikö tuo ulkoilutuskiellon aikataulu pitäisi jättää ennalleen, vaikka lisäaikaa annettaisiinkin avustuksen anomiseen?


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 13.10.17 - klo:08:56
Näissä väitteissä on nyt jotain outoa:

Eläinsuojelulain uudistukset jakavat mielipiteitä (http://turunseutusanomat.fi/2017/10/elainsuojelulain-uudistukset-jakavat-mielipiteita/)

Lainaus
Eläinten siirtäminen luomuun oli Uusitalon tilan tapa edistää myös eläinten hyvinvointia. Siellä pihattoa väljennettiin vuonna 2014 ja muita tiloja on peruskorjattu tai rakennettu eri-ikäisille vasikoille sopiviksi, ajatellen eläinten hyvinvointia, työturvallisuutta ja työn keventämistä.

Luomunautoja ei saa pääsääntöisesti pitää sisälläkään kiinni kytkettyinä, vaan ne saavat liikkua vapaasti pihattorakennuksissa. Tavanomaisessa tuotannossa karjaa on sallittua kasvattaa rakolattiapohjaisissa karsinanavetoissa, mutta luomutuotannossa se on kiellettyä.

Eihän pihatto suinkaan ole luomun yksinoikeus. Eivätkä karsina- eli parsinavetat ole luomussa kiellettyjä ja niitä myös runsaasti on. "Rakolattiapohjaisissa"? Ensi kertaa näen tuon sanan tässä eläinsuojelulakikeskustelussa. Mistä on kyse?

Yksityiskohta. Kuvatekstissä kerrotaan:

Lainaus
Uusitalon luomutilalla eläimet mahtuvat liikkumaan.

Mutta ne eivät juuri liiku. Valtaosa näyttää makoilevan kiltisti omassa "karsinassaan" kuvanottohetkellä. Olisiko niin, etteivät lehmät tuosta kuitenkaan pääse vapaasti ulkona käymään - siten kuin näkemässäni tavanomaisessa pihattonavetassa Pohjois-Savossa! :)


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 14.10.17 - klo:07:31
Pikavauhtia tuo sikojen ulkonapidon lisäaika sitten hyväksyttiin. Se oli jo MMM:n sivulla.

Mutta eikö samalla annettu maailmalle signaali, ettei Suomi tätä afrikkalaista sikaruttoa kovin vakavasti ota? Jos nyt toivottu sianlihan vienti Kiinaan tökkii ...

Euroopan unioni vajoaa sikakriisiin: Kulutus laskee ja Kiinan-vienti sakkaa
Yhdysvallat valtaa nyt Kiinan sikamarkkinoita takaisin EU:lta. (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.209558)

... niin eikö jo tuossa lykkäystoimenpiteessä otettu taloudellinen riski?

Yhdysvalloissa ei tietääkseni tätä sikaruttoa ole havaittu.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 15.10.17 - klo:08:09
Pro Luomun luomulihan arvoketjutyöryhmän kokouspöytäkirjasta 7.6.2017:

Lainaus
• Ministeriö selvittää, mitä tapahtuu luomusikojen
luomustatukselle, jos jokin luomutila ei sikaruton takia enää anna
sikojen ulkoilla. Ala seuraa tilannetta.

Odottivatko luomutilalliset mahdollisesti jotain poikkeussäännöstä, eivätkä siksi rynnänneet niitä suoja-aitoja rakentamaan? Ks edellä 12.10.17, jossa linkatussa uutisessa eivät kyllä näy erikseen luomutilat. Voin hyvin olla tässä epäilyksessäni väärässä. Sorry. jos olen. Mutta kieltämättä tuo vähän oudolta tuntuu.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 18.10.17 - klo:07:26
Tämä tulos, jos totta, onkin sitten ikävämpi eläinten kannalta:

Livestock feedlots more sustainable than organic cattle grazing, research shows (https://thebreakthrough.org/index.php/voices/might-feedlots-be-the-sustainable-option)

Nimittäin eläinten laitumella kasvattaminen ei olisikaan paras tapa kasvihuonepäästöjen kannalta. Juuri se, jollaista luomussa suositaan. Ja josta sitä ylistetään.

Kysymys on maankäytöstä, metaanista ym. ym. Eikä tuo tulos ole välttämättä varma ja kaikkiin tilanteisiin ja olosuhteisiin pätevä, varoittelee tuo artikkeliin. Silti:

Lainaus
But ultimately, an evidence-based look of this terrain demands that we reconsider what we have cast as the traditional environmental villains. While we’re giving people the uncomfortable advice to eat less beef, we should be honest about the uncomfortable evidence in favor of feedlots.

Eli jos varoittelee ihmisiä lihansyönnin haitoista, tulisi olla rehellinen tuonkin epämukavan evidenssin suhteen. (Onko Suomen WWF (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=739.msg9696#msg9696) kuulolla?)

En huomannut tuossa, oliko asiassa eli tutkimuksessa verrattu pihattoratkaisuja.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 18.10.17 - klo:14:14
Edelliseen vielä: osaan kyllä sen verran eläytyä lehmäksi tai siaksi, ettei tuo ole kiva asia, jos ihmiset toimivat tuon mukaan. Laidun tai ulkoilualue on tosi nasta| Aivanpa oikeutemme!

****

Hesarista näyttää nyt tältä:

Sikojen ja lehmien elo paranee uuden lain myötä – turkiseläimet eivät saa erityistä helpotusta oloihinsa (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005410829.html)

Tämä on tietysti ääriskenaario ...

Lainaus
Elomaa korostaa, että lakien tiukentamisella ei saa vaarantaa tuottajien tilannetta. ”Tuottajilla on vaikeaa tällä hetkellä. Tarkkana saa olla, ettei mennä överiksi. Niin ei voi mennä, että tuotanto loppuu Suomessa.”


... mutta olemmehan itsekin edellä vitsailleet sillä tulevaisuuskuvalla, jossa ne kaksi äärimmäisem hyvin kohdeltua eläinyksilöä (nykyisestä tuotantolajista) ovat - Korkeasaaressa. Ja ainoita lajisssaan, tässä maassa.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 19.10.17 - klo:07:58
Tämä Seuran artikkeli pyrkii asiassa objektiivisuuteen ...

Tutkija: Näissä elintarvikkeissa otetaan huomioon eläinten hyvinvointi (https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/tutkija-naissa-elintarvikkeissa-otetaan-huomioon-elainten-hyvinvointi/)

... mutta tiettyä ylimääräistä puoltoa luomun suuntaan on havaittavissa.

Satun tietämään, itse asian nähneenä, että tämä ei välttämättä pidä paikaansa:

Lainaus
Luomumaidon tuotannossa lehmällä on enemmän tilaa käytössään ja se pääsee pihatosta kesällä laitumelle, toisin kuin tavanomaisen maidontuotannon pihattonaudat.

Ulkoilumahdollisuus on toteutettavissa myös tavanomaisessa pihatossa. Tilastoja, kuinka asiassa yleensä tehdään, ei nyt tähän hätään ole. Se tieto kyllä on, joka tuli jo edelläkin esille, että kaikki luomunavetat eivät kyllä ole pihattoja (jonka käsityksen tuosta lauseesta voi saada.)

Tutkija ei tuossa tarkastele sitä, mikä on tämän ostoksilla tapahtuvan eläinsuojelun hinta, eikä siten myöskään, mistä se luomulihassa muodostuu. Myöskään hän ei ota esille, minkälaisia käytännön mahdollisuuksia tavallisella ihmisellä on valita hanen suosittelemaansa riistaa.

Ulkoilun osalta ei tule esille, miten maailmalla riehuvat eläintaudit ovat nyt määritelleet tilanteen täysin uudelleen.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 29.10.17 - klo:06:34
Nykyinenkin laki toista edellyttäisi, mutta ...

Valvontakierroksen karu tulos: Moni parsinavetan lehmä koko kesän sisällä Itä-Suomessa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.211329)

"Kolmanneksessa tarkastetuista tiloista karjan kesälaiduntaminen oli hoidettu hyvin, mutta siihen iloiset uutiset loppuvatkin.

Tarkastusten perusteella jopa 45 prosenttia parsinavetoista ei laidunna lainkaan lehmiään. Yleisimmiksi syiksi laiduntamisen laiminlyönteihin tilanpitäjät mainitsivat terveydentilaansa liittyvät syyt, henkilöresurssien puute yksin työskenneltäessä sekä eläinten tottumattomuus ulkoiluun.

21 prosenttia kyllä laidunsi lehmiään, mutta vähemmän aikaa kuin laki edellyttää. Parsinavetoissa asuvilla lypsylehmillä on oikeus ulkoilla 60 päivänä toukokuun alusta syyskuun loppuun."

Hiukan kyllä tuloksen karuutta lieventää se, ettei tiloja valittu satunnaisotannalla:

"Tarkastettuja tiloja on kymmeniä. Valvonta kohdistui tiloihin, joista oli epäily, ettei laidunnusvelvoite toteudu."


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 31.10.17 - klo:07:10
Iltasanomat:

Pohjanmaalaiset tuottajat tiesivät ottavansa riskin, mutta tekevät jotakin erilaista: Possut juoksevat metsässä (https://www.is.fi/ruokala/ajankohtaista/art-2000005426620.html)

Poliisi!!! (Ainakaan tuossa ei mainita välttämättömästä massiivisesta aitauksesta metsäalueen ympärillä.)


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 12.11.17 - klo:07:01
Tästä uutisesta ...

Juustoportista Euroopan ensimmäinen meijeri, jolla kansainvälinen sertifikaatti eläinten hyvinvoinnista (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.212969)

... tulee tieto, että tällainen sertifikaatti on siis olemassa. Missä määrin se olisi laajemminkin käytettävissä? Eläinsuojelulain minimivaatimusten täydentäjänä? Jos sellaista tarvitaan tai halutaan?

Käsitän tuosta, koska ko. meijeri suosii nk. vapaita lehmiä, ettei kyseiseen sertifikaatin ole sotkettu luomuaatetta. Menetelmässä on selvästi myös pyrkimystä objektiivisuuteen:

Lainaus
WQ-menetelmä mittaa Juustoportin mukaan hyvinvoinnin toteutumista eläimestä. Näin ollen hyvinvointia voidaan mitata toistettavasti, riippumatta eläimen pitopaikasta.

Tietoa minulla ei kyllä ole, miten mittaukset tehdään.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 19.11.17 - klo:09:36
Maksumuurin takana, mutta olennainen sanoma selviää jo otsikosta:

Lohjalainen maidontuottaja: ”Parsinavetoita turha kieltää, poistuvat ilman pakkoakin liian työläinä” (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.214025)

Lainaus
Lausuntokierrokselle lähtevä eläinsuojelulakiluonnos sallisi parsinavetat jatkossakin, mutta veisi niiltä investointituet.

Näin siis tuottavuusnäkökohdat tukevat eläinsuojelullisia!


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Matti Pekkarinen - 23.11.17 - klo:13:14
Hyönteisten käyttämisessä ihmisravinnoksi on tosiaan monia eettisiä ongelmia. Semmoisina vähemmän esilletuotuina tällaisiakin (esimerkkieläimen muurahainen):
-   miten muurahainen eettisen hellävaraisesti tainnutetaan ennen tappamista/veren laskua?
-   miten estetään, etteivät mahdollisesti toiset tapettavaksi tulevat muurahaiset pelästy ja mene paniikkiin (http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201711082200520002_u0.shtml)?
-   ei kai vaan muurahaisia pakolla raahata jalasta tai muusta elimestä vetäen tappopaikalle. Puhumalla suostuttelu olisi hyväksyttävintä.

-   On tapettava tuhansia eläimiä, että yksi ihminen elää päivän.
Mielestäni jopa suhteellisen eettiseltä hyönteisruualta kuulostaisi (seosruoka tosin) vaikkapa hevosmuurahaispata. Seossuhde fifty-fifty. Yksi hevonen, yksi muurahainen.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 24.11.17 - klo:10:19
Vaimoni tuntee jostain syystä syvää epäluuloa ötökkäruokaa kohtaan. Ehkä häntä voisi totuttaa ajatukseen tuolla sinun reseptilläsi.

***

Taitaa muuten ikimuistoinen sanonta lehmän hermoista olla harhaanjohtava, jos tähän on uskominen:

Stressitön lehmä on tyytyväinen lehmä - nämä tekijät vähentävät lehmien stressitasoja (https://www.farmit.net/kotielain/2017/11/20/stressiton-lehma-tyytyvainen-lehma-nama-tekijat-vahentavat-lehmien)

Erityisesti nämä olivat tutkimuksessa yllättäviä havaintoja:

Lainaus
Yllättävämpiä stressitekijöitä lehmille olivat kirkkaat värit sekä suuret tumman ja vaalean värin kontrastit. Tutkimuksen mukaan lehmät eivät myöskään pitäneet vesilätäköistä.

Näiden tekijöiden poistaminen laski tutkimuksessa lehmien stressitasoja. Pienilläkin asioilla voi siis olla vaikutusta lehmien hyvinvointiin.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Matti Pekkarinen - 24.11.17 - klo:15:41
Joo kyllä siedätystä tarvitsisin minäkin... aloitettava olis tuommoisella muurahaiskarhu- tai hevosmuurahais-sekaruualla, ja oltava sittenkin hyvät ruokajuomat (Kekkosen tapaan: oli tarinan mukaan Venäjällä aterialla nielaissut herkkuna tarjotun etanan tms, ja heti perään vodkaa, ja sanonut, että jos tulet ylös, niin et ainakaan tule selvin päin...)


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 25.11.17 - klo:15:56
Mielestäni jopa suhteellisen eettiseltä hyönteisruualta kuulostaisi (seosruoka tosin) vaikkapa hevosmuurahaispata. Seossuhde fifty-fifty. Yksi hevonen, yksi muurahainen.


Vai oletko kuitenkin turhan optimistinen asian eli tuon ruokareseptisi suhteen?

Monessa osassa Eurooppaa, ainakin Englannissa, voi syntyä valtava haloo eli meteli siitä, että se sisältää hevosta.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Matti Pekkarinen - 25.11.17 - klo:19:43
Nojooo... tunneseikkoja. Hirvikärpäskeitto olisi ehkä "sallitumpaa".


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 26.11.17 - klo:09:40
Minusta tämä juttu osoittaa vain yleisesti sen ...

Isojen robottinavetoiden luomulehmät pääsevät Tanskassa laitumelle (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.214795)

... että robottinavetat ja lehmien ulkoilu on mahdollista yhdistää. Myös tavanomaisessa karjataloudessa.

Ohitan nyt tässä artikkelin luomuhehkutuksen. Toteanpahan vain, että mitään vertailua tavanomaiseen ei tuossa edes yritetä. Mutta useimpia tuossa esitettyjä niksejä voi hyvin tavanomainenkin tila käyttää. Ilman, että varsinaisesti voitaisiin sanoa opitun luomulta jotakin. Päinvastoin kuvittelisin, että lisäämällä tuohon muutamia tehoviljelyn niksejä, saataisiin tuo toimimaan vieläkin paremmin. Esim. vaikka tekemällä glyfosaatilla alkukeväästä tai jonain muuna ajankohtana rikkakasveista selvää?

Nämä rajat saattavat Suomessa olla hiukan toisin:

Lainaus
Tanskan säädösten mukaan luomulehmien laidunkausi alkaa huhtikuun alussa ja päättyy marraskuun koittaessa.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 08.12.17 - klo:11:59
Tästä Helsingin kaupungin tiedotteesta tai uutisesta:

Joulun makuja ja tunnelmaa kauppahalleissa ja toreilla (https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunkiymparisto/joulun-makuja-ja-tunnelmaa-kauppahalleissa-ja-toreilla)

Lainaus
Annan Villilihasta löydät jälleen kaikki jouluherkut, kuten tilateurastettuja luomukinkkuja, laidunkalkkunoita Närpiöstä ja Tammisaaresta Pienen saaristolaisleipomon käsintehtyjä joululaatikoita.
(lihav. HJ)

En saa heti kiinni, mitä lisäarvoa on sen enempää kuluttajalle kuin siallekaan siitä, että teurastus tapahtuu tilalla. Kuljetuksen välttäminen, kenties? Eläinten kuljettamisessa on Euroopassa mainittu olleen ongelmia, mutta eivätkö ne ongelmat ole pitkälle ratkaistu? Minusta esim. keskustelussa eläinsuojelulaista ei eläinkuljetuksista ole juuri tai lainkaan puhuttu?


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 08.12.17 - klo:16:22
Pieni muutos nyt sallittuun ulkonapitoaikaan ..

Lintuinfluenssan riski pieneni – Siipikarja pidettävä sisällä maalis–toukokuun ajan (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.216663)

... mutta tätä muutosta on pidettävä oikeudenmukaisena:

Lainaus
Kielto pitää lintuja ulkona ei enää muuta ulkokananmunien statusta. Tänä syksynä voimaan tulleen komission asetuksen mukaan kananmunia voi myydä ulkokananmunina, vaikka kanat olisivat olleet eläintautisyistä sisällä 16 viikkoa.

Luomukanathan ovat saaneet säilyttää statuksensa koko ajan, vaikka ovat nekin olleet sisällä, samoista syistä. Oikein siis tavallaan, vaikka kieltämättä samalla myös EU:n luvalla valehtelemista,  kumpikin tapaus.



Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 22.12.17 - klo:06:17
Keinolihan kehittäminen etenee (ks. edellä  09.09.17 ) mutta onko keinomaidon kehittäminen jo pidemmällä:

Milk without cows: Commercialization of synthetic dairy products in the works (https://geneticliteracyproject.org/2017/12/20/milk-without-cows-commercialization-synthetic-dairy-products/)

Molemmilla on seurauksensa eläinsuojelulle - mutta myös muulle, koko maataloudelle!

Tuossa keinomaidossa ei ole oikeastaan kyse maidon korvikkeesta, kuten erilaisissa "kasvimaidoissa", joita on jo kaupassa, vaan tavallaan "oikeasta" maidosta, joka vain on tehty ilman lehmää.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 22.12.17 - klo:07:37
Lähtee lausuntokierrokselle:

Ei enää sukupuoliyhteyttä eläimen kanssa, turkin värjäystä tai teurastusta ilman tainnutusta – Lakiehdotus eläinten hyvinvoinnista julkaistiin (https://yle.fi/uutiset/3-9989676)

SEY lähes automaattisesti näkee esityksessä "vakavia puutteita". Kuten jo edelläkin sanottu, minusta niitä on vaikea nähdä. Ja jos jotain lisää vielä kaivataan, niin onhan aina mahdollisuus kehittää se eläinten hyvinvointimerkki, jossa lisävaatimukset on otettu huomioon. Mutta kaikkia koskevana tuo esitys vaikuttaisi varsin kelvolliselta. Tietysti olettaen, että sitä sitten noudatetaan. Ja valvotaan!

(Varmaan tuo sukupuoliyhteyden esille ottaminen innostaa irvileukoja keksimään vitsejä, kuten 1960-luvullakin, että maaltapako lisääntyy jne. Mutta ne käsiteltäköön tuolla huumoriosastollamme.)

Toivottavasti uskonnollisessa teurastuksesta keksitään kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu: siinähän ei käytännössä tänä päivänäkään mitään ongelmia ole.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 29.12.17 - klo:08:54
Jos on näin ...

Afrikkalainen sikarutto jatkaa leviämistään (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.218937)

... ja jos toisaalta radiosta kuulin, että Porvoon tiellä oli samana päivänä ollut kaksi villisikakolaria, eli niitä on Suomessa  varmasti liikkeellä, niin tuon ulkosikojen aitauspakon lykkääminen vasta kesäkuussa voimaan tulevaksi, kyllä minusta kuulostaa elämiseltä riskillä. Hieman vastuuttomalta. Ja myös leväperäsyyden suosisimiselta. Toisesta tuohon liitetystä uutisestahan selviää ...

Haku avataan uudelleen – vain 36 tilaa haki tukea uusiin sika-aitauksiin (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.209291)

... että kyseisillä sikatilallisilla kyllä oli aikaa hoitaa asia kuntoon. Mutta ehkäpä asiantuntijat MMM:ssä ovat arvioineet, että Suomessa on varaa tuo riski ottaa?


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 03.01.18 - klo:07:04
Tässä nyt olisi eräs esimerkki vapaaehtoisesta hyvinvointimerkistä.

Valio maksaa lisähintaa vastuullisesta maidosta: "Edellytys sille, että maitotuotteet pysyvät houkuttelevina" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.219333)

Ottamatta kantaa siihen, että systeemi on tavallaan yksityinen. Sen ehdot ovat kuitenkin julkisia. Näissä ehdoissa on järkeä:

Lainaus
Eläinten paremman elämän edistäminen tarkoittaa muun muassa, että maitotilan karja on suunnitelmallisen terveydenhuollon piirissä ja kuuluu nautojen terveydenhuoltorekisteriin Nasevaan.

Vastuullisuuslisän saaminen edellyttää myös säännöllistä sorkkaterveyden seurantaa ja kivunlievitystä nupoutuksessa. Useimmilla tiloilla on näin toimittu jo pitkään.

[...]

Tuotantotapaohjeiden mukaan uuden navetan tulee olla pihatto, jossa lehmillä on vapaasti mahdollisuus ulkoilla tai laiduntaa. Tällä hetkellä noin 55 prosenttia valiolaisista lehmistä asuu pihatoissa.
*)

Mutta ei sen sijaan tässä:

Lainaus
Aiempien vuosien tapaan Valio vaatii tiloilta myös eläinten rehun soija- ja GMO-vapautta.

Tuossa ei ole mitenkään kyse eläinten hyvinvoinnista. Se on puhdasta kaupallista spekulaatiota ja oikein hyvä - tai paha esimerkki tästä ilmiöstä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=77.msg11162#msg11162).

Niinpä jos tuossa olisi kyse yleisestä hyvinvointimerkistä, protestoisimme tuota voimakkaasti. Mutta Valiolla on Eviran mukaan oikeus yrittää noinkin tuotteitaan myydä.

__________

*) toinen asia on sitten, onko noissa kaikissa kyse jatkossa enää lisävaatimuksista. Esim. nupoutus kivunlievityksessä on tulossa uuteen eläinsuojelulakiin?


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 03.01.18 - klo:09:19
Villisikatarhauksen osalta on nyt käymässä näin:

Moni villisikatarhaaja luopuu eläimistä sikojen ulkonapitokiellon takia (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.219356)

Valittelivat mutta totesivat:

Lainaus
Sekä Kinnari että Reinikainen harmittelevat, että asetus valmisteltiin niin kiireessä. Aikaa reagoida ja toimia on ollut vähän.

”Mutta on toki todettava, että ne villisiankasvattajat, jotka aitaamisavusta aikovat hakea, ovat sitä jo varmasti hakeneet”, Kinnari arvioi.

Tietysti voidaan kysyä. mikä olisi saanut vapaana olevat villit villisiat ja itse tuon ASF-viruksen käyttäytymään niin, että viranomaisvalmisteluun olisi jäänyt kunnolla aikaa.

Miten käy nyt tavallisten sikojen liikuntaharrastuksen?


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 06.01.18 - klo:08:48
Aika kritiikittömästi Annamari Sipilä esittää Hesarissa tämän ideaaliksi ja malliksi myös Suomelle:

Englantilainen sika nauttii omasta tilasta, mutta Suomessa hyötyeläimiä näkee yhä harvemmin ulkona
Britannian maaseudulla näkee ulkona oleilevia sikoja ja lehmiä useammin kuin Suomessa. Emakoista ulkona asuu noin 40 prosenttia. (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005513376.html)

Loput on maksumuurin takana, mutta koko artikkelissa ei kertaakaan edes mainittu afrikkalaista sikaruttoa. Jolta Englannin kanaali on ilmeisesti Britanniaa suojannut. Suomen kylmyys sentään mainitaan.

Mutta jo tuostakin voi lukea, että 60% emakoista Britanniassakaan ei asu ulkona.

Siitä ei tietenkään ollut tarkastelua paljonko ne 40% sioista saavat ulkona tonkiessaan ravinteita liikkeelle ja kulkeutumaan vesistöihin. Ainakin kuvassa olevalla kaltevalla peltoalueella uskoisi sen onnistuvan varsin hyvin.

Mitä lehmiin tulee, niin UK:ssakin osataan jo kysyä:

What’s wrong with factory farming? (http://www.paniconaplate.com/index.php/site/article/whats_wrong_with_factory_farming/)

Lainaus
The notion that ‘cows belong in fields’ comes from the same set of ideas that lead supermarkets to put a picture of a farmer on meat packaging. He’s leaning on a farm gate surrounded by happy cows, it’s summer and the sun is shining. Factory farming conjures images of big business, evil corporations who care only about profits. We need the picture of the farmer to assure us of our ethical righteousness. We are prejudiced against factory farming because of juvenile anthropormophism. The sentiment behind this prejudice – ‘Surely cows shouldn’t be kept indoors with no natural light for months on end? I’d be miserable if they did that to me!’ – is understandable but misguided.

Tuon artikkelin mukaan eivät sisällä pidetyt lehmät lehmät välttämättä hyvinvoinnissa lainkaan häviä. Ja olisiko se sielläkin niin , että eläimiä näkee ulkona nykyisin yhä harvemmin?

Toisesta sikälaisestä artikkelista luin teesin, että viljelijöiden tehtävänä on tuottaa ruokaa eikä pitää yllä vanhanaikaista, idyllistä maalaismaisemaa (niillle, jotka siellä joskus harvoin käyvät).


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 08.01.18 - klo:06:27
Tästä Helsingin kaupungin tiedotteesta tai uutisesta:

Joulun makuja ja tunnelmaa kauppahalleissa ja toreilla (https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunkiymparisto/joulun-makuja-ja-tunnelmaa-kauppahalleissa-ja-toreilla)

Lainaus
Annan Villilihasta löydät jälleen kaikki jouluherkut, kuten tilateurastettuja luomukinkkuja, laidunkalkkunoita Närpiöstä ja Tammisaaresta Pienen saaristolaisleipomon käsintehtyjä joululaatikoita.
(lihav. HJ)

En saa heti kiinni, mitä lisäarvoa on sen enempää kuluttajalle kuin siallekaan siitä, että teurastus tapahtuu tilalla. Kuljetuksen välttäminen, kenties? Eläinten kuljettamisessa on Euroopassa mainittu olleen ongelmia, mutta eivätkö ne ongelmat ole pitkälle ratkaistu? Minusta esim. keskustelussa eläinsuojelulaista ei eläinkuljetuksista ole juuri tai lainkaan puhuttu?

Tässä kuljetus tapahtuu sian eri elämänvaiheessa, mutta esimerksi tämä uutinen ei näe tätä kuitenkaan ongelmana:

Joka kymmenes possu saa kyydin Etelä-Suomesta Pohjanmaalle, "hyvin ovat matkan kestäneet" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.219797)

Hesarissa oli tänään taas artikkeli, joka antoi ymmärtää, että uusi ehdotus eläinsuojelulaiksI olisi ollut pettymys. Tämä vaikutelma luotiin ottamalla kussakin erityiskysymyksessä esiin maita, joissa juuri ko. asia oli hoidettu paremmin eli oli tiukemmat  määrykset.

Sama linja oli oikeastaan tuossa HS:n Sipilänkin artikkelissa. Ulkoilua on Briteissä enemmän mutta sitten tämä hämmästelijä oli brittiläinen toimittaja:

Suomalaisten sikojen saparot hämmästyttivät ulkomaalaista toimittajaa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.219779)

HS-artikkeli mainitsi kyllä myös näkemyksen, että eläinsuojelumääräysten tulisi olla EU:lle yhteisiä, jota mekin olemme täällä kannattaneet. Linkkaan artikkelin tänne, jos se tulee saataville.

Tässä se on, mutta meni maksumuurin taakse:

Monet maat kohtelevat tuotantoeläimiä Suomea paremmin – HS vertasi uutta kiisteltyä lakia muihin Euroopan maihin (https://www.hs.fi/paivanlehti/08012018/art-2000005516407.html)

Lainaus
Siitä piti tulla ”maailman paras eläinsuojelulaki”. Niin ainakin eläinsuojeluyhdistykset toivoivat. Ei taida tulla. HS tarkasteli eri maiden eläinsuojelulainsäädäntöä ja vertasi sitä nyt lausuntokierroksella olevaan lakiehdotukseen.

Kopioin paperilta tämän mainitsemani kohdan (MTK:n Juhani Åberg):

Lainaus
"[...] Mutta jotta tuottajat eivät joudu laittamaan pillejä pussiin, vaihtoehdot ovat, että tehdään yhtenäinen EU-lainsäödäntö tai sitten kuluttaja tai valtio maissa enemmän.'


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 10.01.18 - klo:07:36
Tämä on hyvä ja tästähän mekin olemme puhuneet:

Uusi eläinsuojelulaki helpottaa valvontaa – "Eläintenpitokiellon seuranta on ollut heikoissa kantimissa" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.220140)

Vaikka tuo idea ei ollut meidän: että lievempi seuraus, kehotus, voisikin paradoksaalisesti tehostaa valvontaa. Mutta todellakin niin voi olla.

Lainaus
Eläinsuojeluviranomainen voi jatkossa antaa määräyksen sijaan eläinten omistajalle kehotuksen, jos laiminlyönti on ollut vähäinen. Kehotuksesta ei tarvitse ilmoittaa poliisille, mikä vähentää paperisotaa. Viranomainen saisi myös ottaa mukaan asiantuntijan, jos eläinlaji on hänelle vieras.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 14.01.18 - klo:07:10
Aamun Hesari kertoi, mikä tässä asiassa on tilanne:

Venäjältä Suomeen työntyvistä villisioista ei enää päästä eroon, ja metsästys on vaikeaa – Tunnistavat moottorin äänet ja oppivat harhauttamaan koiria (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005523805.html)

Lainaus
Viimeisimmät viisi vuotta on menty Kiukkaan sanoin saparot suorina. Villisikakanta on vuosittain kaksinkertaistunut ja levittäytynyt länteen.

”Mikkeli–Tampere-linjan eteläpuolella voi kohdata kaikkialla villisikapahnueen, pohjoisempanakin harhailijoita.”

Talven kynnyksellä tehdyn arvion mukaan Etelä-Suomessa asusti 3 500 sikaa.

Ja tässähän on tyly taustafakta:

Lainaus
Metsästysintoa lietsoo afrikkalainen sikarutto. Tauti on pysytellyt rajojemme takana, mutta tuotantosikalaan levitessään se vaikeuttaisi elintarvikkeiden vientiä.

”Moniin EU:n ulkopuolisiin maihin sianlihan vienti pysähtyisi saman tien”, ylitarkastaja Riikka Lahdenperä muistutti Elintarviketurvallisuusviraston joulukuisessa tiedotteessa.

Mikko Välttilä pohdiskeli asiaa viime keväänä:

Mikko Välttilä: Jos luomusika ei ulkoile, luomu on enää kemikaalikammoisen rauhoittelua (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/mikko-v%C3%A4lttil%C3%A4-jos-luomusika-ei-ulkoile-luomu-on-en%C3%A4%C3%A4-kemikaalikammoisen-rauhoittelua-1.190275)

Lainaus
Välttilä toteaa ymmärtävänsä afrikkalaisen sikaruton riskit.

"Jos ja kun sikaeläinten ulkonapitokielto astuu voimaan, pienenee riski siihen, että Venäjällä ja Virossa jo muutaman vuoden jyllännyt sikaruttoepidemia saapuu Suomeen. Pienenee, ei poistu. "

"Toisaalta, jos niitä ulkoilun mahdollistavia sikaloita on maassa harvemmassa kuin lentokenttiä, en tiedä kuinka valtava se riski niiden kohdalla edes on.

En minäkään sano tietäväni. Mutta MMM ilmeisesti tietää: se riski on siinä kohdassa, että (vahvojen) aitausten pakollisuuden lykkäämiseen kesäkuulle on varaa (ks. edellä 29.12.17).

***

Toisaalta jos villisioista todella halutaan eroon, on vielä mahdolista luopua tästä hellämielisydestä:

Metsästäjät tyytyväisiä villisian pyyntiajan vapauttamiseen – vanhimmat emakot syytä jättää yhä ampumatta (https://yle.fi/uutiset/3-8701797)

Lainaus
Hallitus on kumonnut villisian yleisen rauhoitusajan, joten porsaattoman villisian metsästys on mahdollista ympärivuotisesti maaliskuun alusta alkaen. Naarasvillisika, jota seuraa vuotta nuorempi jälkeläinen, on edelleen aina rauhoitettu.

Käsittääkseni Venäjällä niin on tehty. Maksetaanko porsaallisen villisian tappamisesta vielä jokin erityispalkkio, siellä, jos oikein muistan.

PS. 15.1.18:  Hiukan väärin muistin. Venäjällä oli vielä kyse ehdotuksesta (ks. edellä 17.09.16). Sen mukaan erityispalkkion saisi, jos ampuu tiineen emakon. Tässä uudestaan linkki:

Lehti: Venäjällä suunnitellaan villisikojen joukkolahtaamista tapporahalla – afrikkalainen sikarutto halutaan kuriin (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/lehti-ven%C3%A4j%C3%A4ll%C3%A4-suunnitellaan-villisikojen-joukkolahtaamista-tapporahalla-afrikkalainen-sikarutto-halutaan-kuriin-1.162078)


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 15.01.18 - klo:07:55
Tuossa ei sanottu, että yhdistyksemme haluaisi villisioista eroon.  Oikeastaan luonnossamme on aika vähän eläimiä, ainakin isoja nisäkkäitä. Ellei tuota sikaruttoa olisi, oikeastaan villisika olisi ihan hyvä lisä Suomen metsiin.

Se kun ei normaalisti (metsästystilanteiden ulkopuolella) ole kai ihmisellekään vaarallinen, mitä luultavasti hiukan olisivat nämä pari muuta ehdotettua (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=927.0) lisäeläintä (ihan jo kokonsa takia).

Olemme myös tuoneet esille tämän:

On valinta, mitä eläimiä kohtelee hyvin (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=252)

Tuossa on siis tavallaan vastakkain kotisian oikeus ulkoilla ja villisian oikeus elää Suomessa. Luonnon ja eläinten ystävän valinta ei tuossa ole mitenkään helppo ja itsestäänselvä. Hyvin olisi kuviteltavissa myös jyrkkä "kotisiat kotiin" (eli sisälle) -linja.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 16.01.18 - klo:07:07
Sauli Niinistö radion mukaan ei aio pyrkiä arvojohtajaksi. Vaikka tässä nyt hiukan (linjamme vastaisesti) puututaan yleispolitiikkaan, niin sanon kuitenkin, että oikein hyvä. Sillä tämän kaltainen kyseleminen on kyllä presidentinvaalien yhteydessä varsin turhanaikaista:

Kolme presidenttiehdokkaista lopettaisi turkistarhauksen, Niinistö vaikenee kannastaan: "Kuluttajat päättävät" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.220878)

Kyllä, turkistarhaus voidaan Suomessa vaikka kieltää. Jos eduskunta niin päättää. Tai kuluttajat. Joista nämä ehdokkaat ovat vain 8 henkilöä, eivät edes edustava otos.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 18.01.18 - klo:05:26
Tämän pikku-uutisen pikkutieto on taas ristiriidassa sen kanssa mitä olemme asiasta täällä kertoneet:

Uusi teurastamo aloittaa Purujärven koululla (http://www.kotikarjala.fi/tuotanto/etusivu/295682.html#295683.jpg)

Lainaus
– Nämä ovat alustavia lukuja, mutta jostakin on lähdettävä liikkeelle. Lisäksi teurastamo rakennetaan ns. luomuhyväksytyksi, ovathan omat higlandit eli ylämaan karja luomueläimiä. Luomu on muutenkin tulevaisuuden sana jo tänä päivänä.
(lihav. HJ(

Nimittäin, ettei luomussa ole erityisiä säädöksiä teurastamisesta. Onko siis vai eikö?


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 18.01.18 - klo:06:47
Mitähän tästä seuraa ja kuinka nopeasti:

Vaarallinen lintuinfluenssa leviää Euroopassa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.221225)

Vaikea sanoa, mutta kanojen liikuntaharrastuksen lisäämistä tuo ei varmaankaan edistä.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 18.01.18 - klo:07:14
Tällainen vähän vanhempi (ei kovin vanha: keväältä 2017) mutta silti hiukan yllätyksellinen tutkimustieto:

Tutkimus paljasti yllätyksen: Broilerit eivät pidä orsista vaan ritilätasoista – Jalat huonossa kunnossa (https://www.aamulehti.fi/kotimaa/tutkimus-paljasti-yllatyksen-broilerit-eivat-pida-orsista-vaan-ritilatasoista-jalat-huonossa-kunnossa-200162716/?_ga=2.242459202.1365108078.1516252048-1562311661.1477537905)

Lainaus
Orsia on pidetty broilereiden jalkojen terveyden edistäjänä ja niitä on myös tuettu hyvinvointikorvauksin. Tutkitut broilerit eivät kuitenkaan orsia juuri käyttäneet.

–Sen sijaan ne kokoontuivat rampillisille ritilätasoille ruuhkaksi asti, Kaukonen kuvailee.

Väitöksen mukaan ritilätasoilla voidaankin edistää broilereiden jalkaterveyttä, sillä niiden havaittiin parantavan lintujen kävelykykyä ja vähentävän ontumista.

Vähän samantapainen yllätys kuin se saksalainen huomio, että valtaosa kanoista ei halunnutkaan ulkoilumahdollisuuttaan käyttää, vaikka sellainen oli järjestetty (edellä 06.04.15).


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 19.01.18 - klo:07:48
Hesarin mielipidepalstalla väännetään sikojen reaalisista elinolosuhteista:

Älkää valehdelko lapsille ruoantuotannosta – viekää heidät häkkikanalaan tai sikalaan (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005528000.html)

Lainaus
Kotieläinpihat eivät kerro mitään nykyisistä maatiloista. Ne esittävät lähinnä 1950-lukulaista idylliä.

OSA lapsista ei välttämättä tiedä, mistä ruoka tulee tai millaista elämä maa­tilalla on. Ongelma ei johdu kaupungistumisesta vaan siitä, että aikuiset haluavat salata lapsilta, millaista ruoantuotanto nykyisin on.

(Loput valitettavasti maksumuurin takana.)

Ellen. Tänään sitten tämä:

Suomalaisten sikojen hyvä ruokinta, riittävä kasvatustila ja virikkeet ehkäisevät hännänpurentaa – saparoita ihmetellään ulkomailla asti (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005529642.html)

Tämä tuntuu järkevältä:

Lainaus
On totta, että työtä riittää yhä, sillä kehitystyö on jatkuva prosessi. Nykyisten vahvuuksien huomiointi on kuitenkin tärkeää, jotta muistamme arvostaa vuosien aikana jo tapahtunutta kehitystyötä. Suomen eläintuotannossa eläinten hyvinvointia edistetään lain vaatimusten ulkopuolellakin.

Sen sijaan, että harrastettaisiin erilaisia "keskitysleirikuvauksia".  Vaikka "keskitysleirejä" saattaa ollakin, ovatko ne tyypillisiä? Mistä niiden olemassaolo johtuu? Vaikkapa viljelijöiden väsymys, liiallinen alkoholinkäyttö tai ammattitaidon puute eivät välttämättä suoraan lainsäädännöllä vähene.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 24.01.18 - klo:07:35
Sarjassamme "siinä on monta monessa". Nautoja (toisin kuin sikoja ja siipikarjaa) eivät näillä näkymin Suomessa uhkaa taudit, mutta:

Maitovaliokunta kritisoi eläinsuojelulakiesitystä: Vaarantaa eläinten turvallisuuden (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.221833)

Lainaus
Eläinten pakkolaidunnus ja suurpetojen uhka ovat ristiriidassa keskenään, valiokunta perustelee.
[...]
Erityinen riski nähdään uudessa eläinsuojelulaissa. Siinä eläintenpitäjät asetetaan valiokunnan mielestä ristiriitaiseen tilanteeseen.

"Toisaalta eläimiä kuuluu ulkoiluttaa mutta toisaalta ollaan säätämässä rangaistavaksi eläinten pitäminen alttiina pedoille. Mikäli laki toteutuu esitetyssä muodossa, vaarantaa se eläinten laiduntamisen susi- ja karhutiheillä alueilla Suomessa."


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 27.01.18 - klo:07:46
Nyt on näin:

Yli sata lammasta lopetettiin Maalahdessa eläinsuojelurikkomusten vuoksi, määräyksiä olojen parantamisesta annettiin 13 kertaa – "Viranomaisilla ei ole muita keinoja" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.222141)

Lainaus
Läänineläinlääkärin mukaan nykyinen eläinsuojelulaki, kuten myös nyt lausunnolla oleva uusi hyvinvointilaki, on pitkään jatkuneissa tapauksissa ongelmallinen.

"Valvontaviranomaisille ei ole oikein muita työkaluja, kuin kerta toisensa jälkeen annettavat määräykset ja vasta aivan pahimmissa tapauksissa eläinten lopetus."

Tuo uusi laki on kuitenkin yhä työn alla. Olisiko sitä mahdollista muuttaa niin, että se tarjoaisi tuollaisia työkaluja?


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 28.01.18 - klo:12:05
Tässä on nyt tilanne:

Villisiat hivuttautuvat vahvoille sikatalousalueille Länsi-Suomeen – "Ei niitä hävitettyä saa" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.222244)

Lainaus
Honkalan tilalle avattiin tällä viikolla erityinen vierailijahuone, jossa kävijät voivat tutustua sikalan touhuihin ikkunan takaa. Vaikka vieraat eivät sikalan puolelle pääse, myös vierailuhuoneeseen tulevien on käytettävä kenkäsuojia.

Tästä vierailuhuoneen innovaatiosta oli MT:ssä ja muuallakin useampiakin juttuja (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.222127). Hyvä keksintö, ja jos saadaan vielä 24/7-palvelu, niin voivat eläinsuojelijoidenkin iskuryhmät vierailla ja kuvata sikaloissa turvallisesti. Se ei liene liikaa vaadittu, että hekin pistävät suojat kenkiinsä?  ;D

PS. 3.2.2018: Tässä on hyvä yhteenveto riskeistä ja suojautumisesta:

Miksi vain smurffit saavat vierailla kotieläintilalla? (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.223135)


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 01.02.18 - klo:09:30
Mutta tässä uutisessa jo väläytetään radikaalia ratkaisua:

Villisiat levittäytyvät yhä laajemmalle – maatilat pelkäävät niiden levittämää sikaruttoa (https://yle.fi/uutiset/3-10050438)

Lainaus
Villisikojen määrä on kasvussa.
[...]
Kanta pienemmäksi, jopa kokonaan pois

Pohjanmaan riistaneuvosto on linjannut, että villisikakanta halutaan paljon pienemmäksi, jopa kokonaan pois alueelta. Viime vuonna ammuttiin lähemmäs kymmenen villisikaa.

Tuo koski Pohjanmaata, mutta varmaan asiaa on mietitty koko maankin osalta.

***

ASF:ään ei ole rokotetta. Mutta erääseen toiseen virustautiin sioilla on löydetty apu geenitekniikasta:

Virus-resistant CRISPR pigs could save pork producers $600 million per year (https://geneticliteracyproject.org/2018/01/31/virus-resistant-crispr-pigs-save-pork-producers-600-million-per-year/)

En lainkaan osaa sanoa,  olisiko vastaavaa kehitettävissä tätä sikaruttoa vastaan. Tai onko sitä yritetty? ASF:ää ei tietääkseni ole havaittu Amerikan mantereen puolella.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 04.02.18 - klo:08:55
Kustannukset on usein mainittu pihattoihin siirtymisen esteeksi, mutta nyt on avuksi tullut tällainen tuotekehittely:

Robokoppi tuo robotin parsinavettaan: "Uuttakin navettaa mietittiin, mutta kustannusarviot hirvittivät" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/artikkeli-1.223193)

Lainaus
Konttiin asennettu lypsyrobotti on nopea ja melko edullinen tapa muuttaa parsinavetta robottipihatoksi.

Kun tuosta minun järkeni mukaan saadaan tuottavuushyötyjäkin, eli se tavallaan maksaa itsensä, tuossa voisi olla tie, jolla myös eläinten oloja parannetaan.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 12.02.18 - klo:06:34
Olisiko tälle yhdelle ongelmalle näin helppo ratkaisu:

Vaihtoehto kastraatiolle? Saksalaistutkimus: Syötä sialle ruista, niin karjunhaju katoaa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.224008)

Luonnnonmukainenkin, jos niin halutaan sanoa. Tuossa ei verrata niksiä kemialliseen kastraatioon.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 18.02.18 - klo:08:45
Näinkö sitten onkin? Vapaat kanat ulkoillessaan kärsivät:

Tierschutz
Freilandhaltung stresst die Hühner (http://m.tagesspiegel.de/wissen/tierschutz-freilandhaltung-stresst-die-huehner/20967836.html?utm_referrer=http%3A%2F%2Fm.facebook.com)

Aiemman saksalaistutkimuksen mukaan kanat eivät juuri menneet ulos, jos ne saivat itse valita. Siitä kerrottiin edellä 6.4.2015.

PS. 19.2.18: Taisi tulla raportoiduksi tuosta hiukan yksioikoisesti. Tuli myös esille, että kanat stressaantuvat erityisesti avoimesta ja laajasta vapaasta tilasta. Jos ulkoilualueella on puita tai pensaita, viihtyvät ne jo paljon paremmin. (Muitakin yksityiskohtia siinä on.)


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 24.02.18 - klo:07:49
Maaseutumedia on varmaan tässä oikeassa:

Eläinsuojelulaki on oltava kompromissi (http://www.maaseutumedia.fi/elainsuojelulaki-on-oltava-kompromissi/)

Tähän tapaan näyttää ministeri Leppäkin ajattelevan:

Jari Leppä ei pidä eläinsuojelulakia vielä kiveen hakattuna: "Täysin mahdollista että muutoksia tulee" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.225691)

Ja kompromisseihin siis valmiskin. "Toinen osapuoli" ei kannoissaan näytä paljon liikkuvan. Johon heillä tietysti on oikeus. Kuten myös mielensä osoittamiseen, mielenosoituksissa.

Yhsityksemme kanta lienee aika selvä: eläinten hyvinvointia on edistettävä, kompromissihakuisesti on ratkaisu löydettävä. Mutta luomurehun syöttäminen eläimille ei tätä tavoitetta mitenkään edistä. Eikä luultavasti myöskään muu eläytyminen itse eläimeksi, eläinten inhimilistäminen.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 27.02.18 - klo:10:53
Tässä ollaan nyt Suomessa:

Ministeriön ja metsästäjien Villisikajahti tuloksellinen: metsälle lähti useita seuroja ja saalistakin saatiin (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ministerion-ja-metsastajien-villisikajahti-tuloksellinen-metsalle-lahti-useita-seuroja-ja-saalistakin-saatiin)

Lainaus
Kymmenet metsästysseurat osallistuivat viime viikonloppuna järjestettyyn valtakunnalliseen Villisikajahtiin. Tavoitteena oli harventaa kasvavaa villisikakantaa Suomessa, koska ne levittävät Euroopassa afrikkalaista sikaruttoa. Suomen kasvava villisikakanta lisää tautiriskiä. Viikonlopun jahtitapahtuman aikana tätä riskiä onnistuttiin pienentämään ainakin seitsemän kaadon verran.

Radiossa haastateltiin jahtiin osallistunutta kansliapäällikkö Jaana Husu-Kalliota. Oli saanut saalista, yhden porsaan.

Ruotsissa on jo tullut esille maanviljelijöiden ehdotus, että koko kanta hävitettäisiin sukupuuttoon. Joskus tai viime vuosisadalla näin oli siellä ollutkin. Siellä kanta on nyt kyllä isompi, arviolta 100 000, jolloin ne varmaan aiheuttavat muutakin vahinkoa, eivät ainoastaan tuota ASF-riskiä.

Kuten edellä sanottu tai ainakin vihjattu, se on tavallaan sääli. Villisika voisi olla sopiva lisä Suomenkin luontoon. Eli sääli ekologisesti. Mutta myös kulinaarisesti: minusta villisika on tosi hyvää!

Mutta tavallisten sikojen osalta vaatimus on nyt selvä: nuo järeät aidat on tehtävä! Jos sikojaan haluaa ulkoiluttaa. Jaana Husu-Kallio käytännössä haastattelussaan kertoi, että yksikin ASF-tapaus, ja juuri hyvin alkanut sianlihan vienti Kauko-Itään loppuu siihen paikkaan. Eivätkä siinä kiinalaiset niuhoja ole: heillä on suunnaton määrä omia sikoja, jotka ovat vaarassa.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 14.03.18 - klo:08:10
Tämä idea on nyt edennyt hankkeeksi asti ...

Eettisesti tuotetuille eläinperäisille tuotteille kehitteillä hyvinvointimerkintä (https://www.luke.fi/uutiset/eettisesti-tuotetuille-elainperaisille-tuotteille-kehitteilla-hyvinvointimerkinta/)

... mutta kuten artikkelista ilmenee, ei asia sillä ole itsestään selvä, vaan monet kysymykset ovat yhä auki.

Jos edelleen tästä vähän jupisisi: kuten minimivaatimuksetkin, myös tuo hyvinvointimerkkikin voisi ehkä parhaiten sopia EU:n tehtäväksi. Eläimillähän kun tunnetusti ei juuri ole kansallisuusaatetta, tai kansallista kulttuuria.

Mutta hyvä on idea itsessään:

- eläinsuojelulaki määrittelisi minimitason
- jos joku haluaa eläimille vielä parempaa kohtelua, suosikoon tuotteita, joissa on tuo merkki
- ja tarvittaessa maksakoon siitä lisää
- mutta ei joutuisi maksamaan hyvinvoinnin kannalta turhasta: luomurehu ei eläinten hyvinvointia lisää (kuten juuri toisaallakin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=592.msg11541#msg11541) todettiin)
- (ja yhdestä luomumyytistä päästäisiin eroon?)

Olettaen, ettei merkkiin saada salakuljetettua eli kähmittyä mukaan luomuideoita, että siitä tulee siinä suhteessa neutraali. Tietysti luomueläimillekin (tai niiden kasvattajille) tuollainen merkki kuuluu, sikäli ja siltäosin kuin ne (he) sitten sen ansaitsevat.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 18.03.18 - klo:07:40
Nyt tuotiin Suomeenkin tällainen idea (Vihreä Lanka):

Maitoa ilman teurastusta? (https://www.vihrealanka.fi/uutiset-kotimaa/maitoa-ilman-teurastusta)

Lainaus
ELÄINTEN TAPPAMINEN on osa maidontuotantoa. Sonnivasikat kasvatetaan lihaksi, ja maidontuotannon heikennyttyä myös lehmät syödään, usein yhä nuorempina. Suomessa syödystä naudanlihasta 70 prosenttia on peräisin maitotiloilta.

Britanniassa perustettiin viime vuonna ensimmäinen slaughter free dairy -tila. Tila siis mainostaa tuottamaansa maitoa eläinystävällisyydellä. Sonnit koulutetaan työjuhdiksi ja ehtyvät lehmät saavat viettää eläkepäiviään. Vasikat kulkevat emojensa kanssa. Tuotantoa, jossa eläimiä ei tapeta, on myös Yhdysvalloissa.

Ei se varmaankaan tänne kunnolla tule eli kotoudu, epäilee artikkelikin. Mutta täälläkin se nyt sitten on, ideana.

Ei noita varmaan entisten kansanedustajien sopeutumiseläkkeisiin voi tasoltaan verrata, mutta toisaalta niitä lehmiä on paljon enemmän. Laitetaanko maidon hintaan myös eläkemaksu? Kokonaan toteutuessaan tuo synnyttäisi varmasti myös jonkinlaisen suurten ikäluokkien ongelman?  8)

****

Professorikin käyttää tässä "tehotuotannon isoa piikkiä" (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=160.0).

Lainaus
Terveyssosiologian professori, ihmisten valintoja tutkinut Piia Jallinoja sanoo, että joissain mainoksissa vaikkapa maidontuotantoon liitetään mielikuvia ennen tehotuotantoa vallinneesta idyllisestä tilanteesta.

”Käytetään eläinkuvastoa jostain entisaikain maalaispihasta, vaikka se ei enää vastaa totuutta.”
(lihav. HJ)

Mutta onko hänelläkin vain mielikuva tuosta menneestä idyllistä? Ja vastaavasti nykyhetken (jotenkin) päinvastaisesta? Onko hän käynyt nykyaikaisessa pihattonavetassa?

Nyt siihen olisi mahdollisuus ihan kotona pysyen:

Maitotilan nuori isäntä kuvasi lehmiään vastaiskuna salaa kuvatuille navettavideoille – "Minäpä näytän, miltä ruuantuotanto näyttää" (https://yle.fi/uutiset/3-10113379)

No, todennäköisesti (ja toivottavasti) Jallinoja tarkoittikin vain mielikuvia siitä menneestä.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 25.03.18 - klo:16:52
Tällaisenkin takia voi joutua eläinsuojelullisten toimenpiteiden kohteeksi:

Länsi-Savo: Yli tuhat sorsaa ja kanaa kulki vapaana pihapiirissä – omistajalle eläintenpitokieltoa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.228673)

Lainaus
Mies oli pitänyt noin 850 sorsaa, noin 300 kanaa, noin 27 hanhea ja noin 70 lammasta. Sorsien kasvatus oli miehen pääelinkeino.

Syyttäjän mukaan eläimet olivat vailla tarpeellista hoitoa ja ravintoa ja niitä oli kohdeltu julmasti ja tarpeetonta kipua aiheuttaen.

Todistajana kuultu eläinlääkäri kertoi, että eläinten ja lintujen sairauksia oli vaikea havaita, koska ne kulkivat vapaasti pihapiirissä. Miehen mielestä vapaana pitäminen lisäsi eläinten hyvinvointia.

Tuomion mukaan mies ei halunnut menetellä lakien ja vaatimusten mukaan, koska ei kokenut sille olevan tarvetta.

No, tapaukseen liittyy varmasti niin monia yksityiskohtia, ettei sitä tuon lyhyen selostuksen pohjalta ole helppo arvioida. Mutta ehkä siksi juuri toin tuon tapauksen esille.



Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 29.03.18 - klo:08:53
Tilanne jatkuu, Suomessakin:

Paraisilta löytyneessä merikotkassa lintuinfluenssaa – siipikarja pidettävä sisällä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.229772)

Lainaus
Evira muistuttaa, että siipikarja ja muut kotieläiminä pidettävät linnut on pidettävä sisällä tai suojattava kosketukselta luonnonvaraisiin lintuihin toukokuun loppuun asti lintuinfluenssatartuntojen torjumiseksi.

Ei siis mitään erityistä hätätilannetta, mutta Evira katsoi kuitenkin tarpeelliseksi muistuttaa asiasta. Nuo kuukaudet ovat siten poissuljettuja kanojen ulkoiluharrastusten kohdalla, Suomessakin. Oikein tarkkaan ottaen ei siis luomumunia tai vapaan ulkokanan munia ole ainakaan kahteen kuukauteen kaupassa saatavissa, kuten ei luomubroilereitakaan (http://www.luomunokka.fi/fi/etusivu/):

Lainaus
L’Uomu Nokka -luomukananpojat ovat alkuperäistä luomurotua, joka pystyy ja saa liikkua vapaana. Nokat kasvavat suomalaisilla luomutiloilla ja –ravinnolla. Ne saavat paljon päivänvaloa ja raikasta ilmaa juostessaan puutarhassa kuopsuttamassa ja seurustelemassa.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 29.04.18 - klo:09:23
Tämänkin katsotaan olevan hyvinvointikysymys:

Mepit haluavat sallia lampaanlihan tilateurastuksen ja suoramyynnin – EU-komissiolle kirjallinen kysymys (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.232996)

Lainaus
Euroopan parlamentin suomalaismepit Heidi Hautala (vihr.), Sirpa Pietikäinen (kok.), Liisa Jaakonsaari (sd.), Henna Virkkunen (kok.), Merja Kyllönen (vas.), Petri Sarvamaa (kok.) ja Nils Torvalds (r.) lähettivät komissiolle kirjallisen kysymyksen lampaiden tilateurastuksesta ja suoramyynnistä.

Lampaiden tilateurastusta ja suoramyyntiä kuluttajille kannatetaan meppien keskuudessa ennen kaikkea eläinten hyvinvoinnin ja tilojen taloudellisten toimintaedellytysten takia.

Eläinten kuljetuksista näyttää olevan kyse. Onko se sitten eläimille niin stressaavaa kuin kirjelmä antaa ymmärtää, vaikea sanoa. Ja mitä perusteluita tälle on ollut ja on:

Lainaus
EU:n asetusten mukaan teuraslihan myynti kuluttajalle edellyttää, että teurastus tapahtuu hyväksytyssä laitoksessa.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 06.05.18 - klo:07:11
Tämän ilmiön yleisyydestä eli ongelman merkittävyydestä ei vallitse vieläkään yksimielisyyttä:

Eläinlääkärit Ylellä: Tölkinpalat eivät ole varmasti tappaneet yhtään lehmää (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.234035)

Lainaus
Lääkärin mukaan tölkkikuolemien oireet sopivat hyvin mahahaavaan, joka aiheutuu esimerkiksi stressistä.

Kun nyttemmin on osoitettu, että lehmällä ei olekaan "lehmän hermot", ks. edellä 24.11.17.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 08.05.18 - klo:03:58
Pitäisikö perustaa myös triidi: "Kasvien kohtelu ja oikeudet"?

Researchers Have Found That Plants Know They Are Being Eaten

http://www.businessinsider.com/plants-know-they-are-being-eaten-2014-10?utm_content=buffer75de8&utm_medium=social&utm_source=facebook.com&utm_campaign=buffer

Lainaus
Vegetarians and vegans pay heed: New research shows plants know when they're being eaten. And they don't like it.

That plants possess an intelligence is not new knowledge, but according to Modern Farmer, a new study from the University of Missouri shows plants can sense when they are being eaten and send out defense mechanisms to try to stop it from happening.

Tuon uuden triidin perustaminen alkaa käydä yhä välttämättömämmäksi, jos tähän on uskominen:

IS: Italialainen viininviljelijä soittaa viiniköynnöksilleen Mozartia (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.234177)

Lainaus
Viinitilan omistaja kertoo, että kasvit kokevat musiikin hyökkäyksenä, jota vastaan ne puolustautuvat tuottamalla itse suojaavia aineosia. Sen vuoksi tilalla käytetään kemiallisia torjunta-aineita todella vähän.

Mutta kärsivätkö nuo viiniköynnökset tuosta? Onko niillä oikeus hevirokkiin? Tai hiljaisuuteen, omaan rauhaan?


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 01.06.18 - klo:07:48
Anteeksi vain siat, mutta tämä on teidän omaksi parhaaksenne:

Sikojen ulkonapitokielto tuli voimaan – maatiloille rajoituksia ja aitavaateita (https://yle.fi/uutiset/3-10233524)

Eikö meiile lapsina siihen tapaan sanottu, kun jouduimme jonkun ikävän toimenpiteen kohteeksi?

Nyt taitaa olla niin, ettei tässä asiassa enää voida erivapauksia tai lisäaikaa antaa. Eli nyt sitten nähdään, missä määrin luomusioilla on todellista kysyntää. Sen kautta, paljonko löytyy nyt tarjontaa, kun nuo lisäkustannukset on tuottajien  täytynyt hyväksyä.


PS. 3.6.18: Teoreettinen mahdollisuus on, ettei noiden aitausten rakentaminen tuista huolimatta sikatilalliselle kannata. Ja luomusta luovutaan. Ja ensi jouluna on ihan todellinen puute luomukinkuista.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 04.06.18 - klo:15:56
Nyt saamme tietää tämän:

Tanska rakentaa villisika-aidan Saksan rajalleen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.247019)

Minkälaisia määräyksiä nyt Tanskassa on voimassa (luomu)sikojen ulkoilusta ja tarvittavista aitauksista?

Oli sen asian kanssa miten oli, niin meiliä vastaavassa rajaoperaatiossa puhuittaisiin yli 1000 kilometristä, ja aika "tiettömistä taipaleista" tms.

Eikä muuten afrikkalainen sikarutto Eviran aika tuoreiden esitteiden mukaan ole vielä edes edennyt Saksaan (?).


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 15.06.18 - klo:08:08
Tuohon edelliseen on tuliut tällä välin lisätietoa.

Vastaavanlainen aita Suomessa tulisi julmetun kalliiksi eikä välttämättä edes auttaisi:

Voisiko Suomi ottaa mallia Tanskasta ja rakentaa rajalle villisika-aidan? Näin ministeriö kommentoi (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.248422)

Lainaus
Mikäli Suomen ja Venäjän rajalle siis rakennettaisiin jokin vastaavanlainen aita, maksaisi se arviolta yli 100 miljoonaa euroa.

Aidan rakentaminenkaan ei Aaltosen mukaan kuitenkaan välttämättä ratkaisisi ongelmaa. Esimerkiksi Tsekissä villisikoja ei nimittäin ole onnistuttu pitämään aitojen sisällä.

Mutta muutoin tuo Venäjän suunta otetaan hyvin vakavasti:

Ruokakoira Aino aloitti uudessa työssä: Se etsii lihatuotteita rajanylittäjien matkatavaroista – video (https://yle.fi/uutiset/3-10252235)

Lainaus
Suomen viranomaiset tehostavat sikaruton torjuntaa EU:n ja Venäjän rajalla.
[..]
Ruokakoiran lisäksi Vaalimaalle pystytetään uudet infotaulut, joissa muistutetaan, ettei eläinperäisiä tuotteita, kuten lihaa, lihatuotteita tai maitotuotteita saa tuoda rajan yli. Suomeen matkustaville tulee myös mahdollisuus heittää matkassa olevat lihatuotteet niin sanottuihin katumusastioihin.

Ja totta oli, ettei sikarutto ole vielä edennyt Saksaan. Mutta on jo rakennettu tieteellinen malli tai ennuste, että 4 vuodessa se tapahtuu, ja Puolasta se Saksaan siinä mallissa tulee.

***

Mutta aitojen rakentaminen kesysikojen ulkoilualueen ympärille katsotaan Suomessa tehokkaaksi keinoksi. Ja on siis hyväksytty voimassa olevaksi määräykseksi. Nyt vaan sitten odottelemme tietoja siitä, kuinka moni se!laisen rakensi. Ja moniko sulki sikansa sisätiloihin. Vaikka se merkitsi luomustatuksesta luopumista.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 19.06.18 - klo:07:18
Toisaalta Pro Luomun tietojen mukaan niitä luomusikaloita oli yhteensä vain 13 kappaletta.  Eivätköhän ne ole aitauksensa tehneet? Jos sitä luomulihan kysyntää kuitenkin se tietty määrä on? Joka ei viime vuonna kyllä kasvanut, mutta ei paljon vähentynytkään. Prosenttiosuus kaikesta sianlihasta 0,5% säilyi edellisvuodesta samana.

Mutta tosissaan tässä asiassa on oltava, jos uhka on havaittu jo näin lähellä (Evira 18.6.18):

AFRIKKALAISTA SIKARUTTOA TODETTU VILLISIOISSA PIETARIN LÄHISTÖLLÄ (https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/ajankohtaista-elaintaudeista/2018/afrikkalaista-sikaruttoa-todettu-villisioissa-pietarin-lahistolla/)


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 25.06.18 - klo:06:15
Puola on nyt päättänyt rakentaa yhtä pitkän aidan, joka meidän itärajallemme vaadittaisiin:

Saksan ensimmäinen sikaruttotapaus sotkisi EU:n lihamarkkinat – Puola tukki itärajojaan villisioilta 1 200 kilometrillä aitaa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.260463)

Tämä on nyt yhteistä, vaikka ehkä eri mittakaaavasssa, Saksalle ja Suomelle:

Lainaus
Saksa vie vuodessa noin miljardi kiloa sianlihaa Kiinaan. Jos afrikkalainen sikarutto (ASF) leviäisi Saksaan, Kiina sulkisi rajansa saman tien. Saksalaiset sianlihakilot jäisivät sotkemaan EU-markkinoita.

Suomella tuo Kiinan vienti tietysti on vasta alussaan.

Nyt olisi mielenkiintoista tietää, minkälaisia määräyksiä Saksa ja Puola ovat antaneet kesysikojen ulkoilusta.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 26.06.18 - klo:04:27
... niin ottaisivat, nämä hesalaiset, mieluummin kissan tai kanarialinnun, hoivailuhalujensa tyydyttämiseksi. Kananmunia saa Helsingissä kaupasta, hyvin läheltä, hyvin edullisesti (halvimmillaan tuolla kananvuokran hinnalla lähes 20 kiloa!). Talvihoitoon palautettava kana palauttaa  mukanaan kesän aikana hankkimansa tauditkin.

PS. Asiastahan saa melkein itsestään samanlaisen (eläinsuojelullisen) iskulauseen, joka on jo sanottu kissoista: kaupunkilainen, älä ota kesäkanaa!

Tämä uusikaan asiaan innostava Hesarin artikkeli tänään ...

Kesäkanoista on iloa ja hyötyä – näin varmistat, että myös kanasi ovat tyytyväisiä (https://www.hs.fi/talous/art-2000005732788.html)

... ei saa minua muuttamaan tuota kantaani. Itse asiassa siinä oli yksi lisäargumentti asiaa vastaan:

Lainaus
”Muuten kanan pitää antaa elää lajityypillistä elämää. Kana on laumaeläin eli se kaipaa lajitovereiden seuraa. Ei ole hyvää kananpitoa hankkia vain yhtä kanaa”, hän sanoo.

Kuitenkin se yksi kana saatetaan hankkia. Parasta kananpitoa olisi jättää kaikki kanat sinne maalle.

Ja tästä saa laskettua sen taloudellisen hyödyn:

Lainaus
Tilan isäntä Markku Lassila on myynyt tänä kesänä jo noin 300 kanaa 40 euron kappale­hintaan.

Foodiessa äsken kananmunat halvimmillaan olivat vähän yli 2 euroa kilo. Jopa luomumunia sai hintaan 5 euroa kilo. Kun kana saa aikaiseksi vain munan päivässä, on aika nippa nappa, saako se koko kesän aikana "tienattua" hintaansa. Kiloon näytti Foodien kuvissa mahtuvan 10-15 kananmunaa. Kesää kestää noin 100 päivää. Ehkä sen kanan syöminen syksyllä voi vähän tasoittaa tilannetta, mutta tuskin sekään paljon.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 08.07.18 - klo:07:23
Hetkellisesti metsästäjien asemaa voi pitää hyvänäkin:

Vuoden Sikateko-palkinto Metsästäjäliiton Kymen piirille (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/era/artikkeli-1.265903/)

Lainaus
Sikayrittäjät on kannustanut metsästysseuroja pitämään Suomen villisikakannan kurissa. Metsästysseurat ovat lähettäneet kaadetuista villisioista näytteitä Eviraan.

Heidät näin palkitaan, ja näytteen lähettämisestä Eviraan saa korvauksen. Ja metsästäjälle jää herkullinen villisian liha, joka on sitten tutkitusti puhdasta, sikarutosta vapaata.

Mutta tässä on taas arvio riskin rahallisesta suuruudesta, sikayrittäjille:

Lainaus
Suomen Sikayrittäjien puheenjohtajan Martin Ylikännön mukaan Suomesta viedään sianlihaa maailmalle vuosittain noin 30 miljoonaa kiloa.

"Jos ASF:ää havaitaan Suomessa, vienti vaarantuu oleellisesti. Tällöin kaupalliset tappiot voivat olla jopa 100 miljoonaa euroa", Ylikännö kertoo.

Ja vienti Kiinaan on vasta aivan alussaan, olen ymmärtänyt.

Joten selvästi kannattaa metsästäjiä pitää hyvällä mielellä ja aktiivisina harrastuksessaan.


PS. Luomusianlihaa tuotettiin Suomessa v. 2017 yhteensä 0,84 miljoonaa kiloa. Mikä sen tuotannon kokonaisarvoksi sitten arvioidaankaan. Mutta niin paljon se ei ole, että sen takia kannattaisi tuota vientiä vaarantaa. Niinpä uusia tiukkoja sääntöjä luomusikojen ulkonapidosta ei tulla katsomaan läpi sormien. Mieluummin joustetaan sikojen luomustatuksen määrittelyssä.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 09.07.18 - klo:04:48
Tämänpäiväinen Hesarin artikkeli (maksumuurin takana) päätyy lopulta luomun piilomainokseksi ...

Lehmät ovat sosiaalisia laiduntajia, mutta osa lypsylehmistä ei pääse ulos edes kesällä – Minkälaista maitoa eettisen kuluttajan kannattaa ostaa? (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005748486.html)

Lainaus
Yhä useampia kiinnostaa maidon alkuperä ja lehmien hyvinvointi, sillä luomun ja vapaan lehmän maidon myynti kasvavat. Maitopurkkeihin on suunnitteilla lehmien hyvinvoinnista kertova merkki.

... vaikka varsinaisia virheellisiä faktoja ei esitäkään. Se johtuu siitä, ettei eroja, mm. hintaerojen syytä kyllin pontevasti analysoida. Luomurehu mainitaan, muttei sen hintavaikutusta. Tai merkityksettömyyttä lehmän hyvinvoinnin kannalta. Sen sijaan luodaan vaikutelmaa, että kaikki lehmälle kiva, mm. pihattonavetat, olisivat juuri ja vain luomulle tyypillisiä.

Vaikka sitten joudutaankin myöntämään, että luomussa on yhä lukuisia parsinavettoja käytössä. 40 kappaletta, eli aika monta.  Ja yli puolet kaikista Suomen lehmistä elää jo pihattoissa, jolloin aivan valtaosa niistä on tavanomaisilla tiloilla.

PS, Tässä MT:n referaatissa on jotain lisää, mutta ei olennaista:

HS: Osa lehmistä ei pääse ulos edes kesällä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.267347)


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 09.07.18 - klo:21:45
HS:n uutisessa esille tulleesta hyvinvointimerkistä olemme esittäneet tämän mielipiteemme:

Jos edelleen tästä vähän jupisisi: kuten minimivaatimuksetkin, myös tuo hyvinvointimerkkikin voisi ehkä parhaiten sopia EU:n tehtäväksi. Eläimillähän kun tunnetusti ei juuri ole kansallisuusaatetta, tai kansallista kulttuuria.

Mutta hyvä on idea itsessään:

- eläinsuojelulaki määrittelisi minimitason
- jos joku haluaa eläimille vielä parempaa kohtelua, suosikoon tuotteita, joissa on tuo merkki
- ja tarvittaessa maksakoon siitä lisää
- mutta ei joutuisi maksamaan hyvinvoinnin kannalta turhasta: luomurehu ei eläinten hyvinvointia lisää (kuten juuri toisaallakin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=592.msg11541#msg11541) todettiin)
- (ja yhdestä luomumyytistä päästäisiin eroon?)

Olettaen, ettei merkkiin saada salakuljetettua eli kähmittyä mukaan luomuideoita, että siitä tulee siinä suhteessa neutraali. Tietysti luomueläimillekin (tai niiden kasvattajille) tuollainen merkki kuuluu, sikäli ja siltäosin kuin ne (he) sitten sen ansaitsevat.

Tuon hyvinvointimerkin jälkeen kuluttajan ei tarvitsisi täällä tavalla hapuilla ...

Lainaus
Luomun ja vapaan lehmän maidon myynti on kasvussa, mikä kertoo HS:n mukaan kuluttajien kiinnostuksesta lehmien hyvinvointiin.
(lihav. HJ)

... vaan hän voisi suosia ostoksissaan täsmällisesti haluamaansa.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 10.07.18 - klo:04:55
Arja Peltomäen - jonka maatilalla HS oli vieraillut - puheenjohtamassa (Pro Luomun) luomumaidon arvoketjutyöryhmän kokouksessa 29.05.18 oli kirjattu tällaiset ongelmat:

Lainaus
• Neuvonnan havaitsema ongelma: Luomuehdoissa ei määritellä
laiduntamista riittävän tarkasti, joten se toteutetaan eri tiloilla eri
tavoin. Laiduntamisen vaatimusta olisi syytä tarkentaa.
• Laiduntamiseen kiinnitetään huomiota myös tavanomaisessa
tuotannossa, minkä takia on pidettävä huoli että luomun ero
tavanomaiseen säilyy!

Tuosta voisi rivien välistä lukea, ettei kuluttaja ihan varma asiasta kuitenkaan voi olla, luomuakaan valitessaan.

Muistettava on tietysti myös, että tuo laidunnus on vain yksi hyvinvoinnin osatekijä.

Eläinten hyvinvointi on todellakin esillä myös tavanomaisessa viljelysssä, kuten seuraavassa kerrotaan.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 10.07.18 - klo:05:05
Tästä uutisesta ...

Juustoportista Euroopan ensimmäinen meijeri, jolla kansainvälinen sertifikaatti eläinten hyvinvoinnista (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.212969)

... tulee tieto, että tällainen sertifikaatti on siis olemassa. Missä määrin se olisi laajemminkin käytettävissä? Eläinsuojelulain minimivaatimusten täydentäjänä? Jos sellaista tarvitaan tai halutaan?

Käsitän tuosta, koska ko. meijeri suosii nk. vapaita lehmiä, ettei kyseiseen sertifikaatin ole sotkettu luomuaatetta. Menetelmässä on selvästi myös pyrkimystä objektiivisuuteen:

Lainaus
WQ-menetelmä mittaa Juustoportin mukaan hyvinvoinnin toteutumista eläimestä. Näin ollen hyvinvointia voidaan mitata toistettavasti, riippumatta eläimen pitopaikasta.

Tietoa minulla ei kyllä ole, miten mittaukset tehdään.

Nyt MT kertoo:

Maitomaa saavutti kansainvälisen eläinten hyvinvoinnin sertifikaatin – Suomi johtaa muuta Eurooppaa 2–0 (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.267396)

Lainaus
Itsenäisen Maitomaa -meijerin kaikki 170 tilaa ovat saaneet kansainvälisen eläinten hyvinvointia varmentavan sertifioinnin. Welfare Quality (WQ) -sertifikaatin on Suomessa ja Euroopassa saanut aiemmin vain Juustoportti.

Tuossa WQ-sertifikaatissa näyttäisi olevan ainekset toivomaamme EU:n yhteiseen hyvinvointimerkkiin:

Lainaus
WQ -sertifikaatin ovat kehittäneet eurooppalaiset tutkimusinstituutit ja yliopistot. Siihen sisältyy mittausmenetelmä, jossa otetaan huomioon eläinten kasvatusympäristö, terveys, niille ominainen käyttäytyminen ja ruokinta.




Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 23.07.18 - klo:05:53
Uskallan sanoa, että esille tullut vaatimus rapujen tainnuttamisesta esim. sähköllä ennen kiehuvaan veteen pudottamista on kyllä liioittelua. Kun ravut siinä kiehuvassa vedessä menettävät henkensä ja tietysti siinä yhteydessä tajuntansa noin sekunnissa.

Sensijaan tämä ei välttämättä ole:

Tältä näyttää, kun lehmät makaavat vesisängyissä – Rinteelän tilalliset veivät lehmien mukavuuden seuraavalle tasolle (https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/talta-nayttaa-kun-lehmat-makaavat-vesisangyissa-rinteelan-tilalliset-veivat-lehmien-mukavuuden-seuraavalle-tasolle/6999494#gs.XJYfegc)

Eikä yllättäen ole kovin kalliistakaan. Tuon mukaan vain n. 300 euroa lehmää kohti. Maitolitraa kohti laskien tietysti mitättömästi. Teoreettisesti saattaisi jopa maksaa itsensä? Ainakin sitten, jos tuo eläinten hyvinvointimerkki tulee?


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 29.07.18 - klo:05:10
Maaseudun Tulevaisuuden maksullisesta uutisesta otsikko ja ingressi:

"Lehmämäärä vähenee, mutta maito ei, jos investoinnit toteutuvat
Maatalous
 27.07.2018
Pihattolehmien osuuden odotetaan nousevan 60 prosentista 90:een vuoteen 2025 mennessä.
"

Joten tuolta osin tilanne on paranemassa varsin nopeasti. On tietysti muistettava, että parsinavettaakin voi hoitaa eläimille "inhimillisesti". Siinäkin voi vaikka hommata lehmille vesisängyt! ;)


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 30.07.18 - klo:03:36
Nyt suunnitellaan uutta tiedotuskampanjaa. Ote Luomulihan  arvoketjutyöryhmän kokouspöytäkirjasta 22.5.18:

Lainaus
• Tehdään tuoteryhmittäisiä aineistoja luomusta
• Mikä tekee lihasta luomua.
• Millainen aineiston tulisi olla?
• Ei vastakkainasettelua
• Voi kuitenkin tehdä luomuehtojen vertailuja Suomen lain vaatimiin
tuotantoehtoihin
• Nauta/lammas, sika, broileri: 4 tärkeintä pointtia kustakin
• Luomukotieläintuotannossa kuluttajalle on tärkeää eläinten hyvinvointi,
ulkoilu, häkittömyys, laidunnus, valaistus, mahdollisuus lajityyppiseen
käyttäytymiseen

Aiotaan siis keskittyä juuri eläinten kohteluun, viimeisen pallukan mukaan. Eläinten nauttima ravinto eli rehu (hintavaikutuksineen) aiotaan hoitaa "sordiinolla"?

Mahtaako pyrkimys välttää vastakainasettelua onnistua, jos kaikessa eläinten hoidossa nyt puhutaan viimeisen pallukan asioista? Etteikö vain syntyisi houkutus hiukan mustamaalata tavanomaista?

Lain mimimiehtoihin vertailu varmasti toimii luomun hyväksi, mutta jos em. hyvinvointimerkki tulee, tai em. WQ-sertifikaatti laajempaan käyttöön, se kaikki ei olekaan niin yksinkertaista. Vrt. myös edellä 10.7.18.

Jos tuo kampanja syntyy ja käynnistyy, sittenpähän näemme, kuinka siinä käy.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 30.07.18 - klo:04:14
Ruotsissa on jo pistetty paremmaksi. Erään ryhmän mielestä ei eläinten työvoimaakaan sovi riistää:

Aktivister vill inte se djur jobba (http://www.atl.nu/debatt/aktivister-vill-inte-se-djur-jobba/URL)

Ei ole tietoa, onko tuo aate Ruotsissa syntynyt, vai sinne tullut. Ei se ainakaan tältä taholta ole peräisin:

Mooseksen laissa kyllä todetaan eläinten oikeuksista, että ...

"Älkää sitoko puivan härän suuta."

... mutta siinä siis edellytetään härän myös osallistuvan ruoan tuotantoprosessiin. :D


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 03.08.18 - klo:03:30
Näin sitä painiskellaan erilaisten eettisten ja ekologisten käsitysten kanssa ...

Suomalaiset arastelevat ekologista hevosenlihaa – suurin osa hevosista päätyy hautaan, ongelmajätteeseen tai tuhkattaviksi (https://yle.fi/uutiset/3-10332390)

... mutta lopputuloksena siis on,  että n. 700 000 kiloa periaatteessa käyttökelpoista lihaa menee käytännössä hukkaan. Vertailukohtana (hevosenihan luvut eivät ole tarkkoja): suurin piirtein saman verran kuin Suomessa tuotetaan luomusianlihaa.

Samaan aikaan on kuitenkin näin:

Lainaus
Suomeen puolestaan tuodaan noin 1,5 miljoonaa kiloa hevosenlihaa ulkomailta. Suurimmat hevosenlihan tuontimaat vuonna 2017 olivat Belgia, Argentiina, Brasilia, Uruguay ja Ranska. Tuontimaissa hevonen on yleensä kasvatettu vain lihantuotantoon, toisin kuin Suomessa, jossa teurastettavat hevoset ovat olleet käytössä esimerkiksi ravureina.

Tuleeko perinne näin kaukaa vai ei ...

Lainaus
Hevosenlihan käyttämättömyys on vanha kristillinen perinne, jossa hevosen käyttäminen ruokana katsottiin luonnonuskontoihin kuuluvaksi, ja vuonna 732 paavi Gregorius III kielsi kristityiltä hevosen syönnin.

... mutta aika pitkälle se tuntuu olevan voimassa, ainakin oman  Pollen osalta (https://m.youtube.com/watch?v=8muy42pHZZc) (huom. tuo linkki soi!)

Toinen vertailukohta voisi olla riista. Muiden hirvieläinten kuin hirven ja muiden riistaeläin lihaa tuotetaan kumpaakin vuodessa  noin miljoona kiloa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=739.msg4636#msg4636). Ja pohjoisen tuottajat ovat katkeria, kun Petteri Punakuonon liha ei mene Amerikassa tai sieltä tulleille turisteille kaupaksi!


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 04.08.18 - klo:06:59
Tavallaan hiukan paineita helpottava twiittitieto:

***

Eläinten terveys ETT
@AnimalHealthET·10t

Afrikkalainen sikarutto vahvistettu tänään myös Kiinassa

***

Koska tuo ei varmasti ollut suomalaisten syytä. Paineita helpottaa, ei poista.  Asian kanssa on edelleen oltava hyvin tarkkana. Eikä Beijing myöskään ole mikään raastuvanoikeus: voivat silti kieltää (epäoikeudenmukaisesti?) sianlihan tuonnin meidän sikaruttotapauksemme vuoksi, vaikka heillä olisikin sitä omasta takaa.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 16.08.18 - klo:06:43
Kyllä tästä ihan hyvä tulee:

Hallituksen esitys eläinten hyvinvointilaiksi valmis: Parsinavetoita ja porsitushäkkejä ei kielletä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.284216)

Tottakai esitys sisältää monia kompromisseja ja siirtymäaikoja. Mutta liiankin helppoa eläinsuojeluväen on taas ilmoittaa, että se on pettynyt esitykseen, kuten Hesarissa tapahtui.

Voi tietysti linnoittautua maksimalistisen vaatimuslistan taakse, ja loputtomiin vaatia sitä toteutettavaksi. Mutta sitä ei tule tapahtumaan, siinä on asian realismi.

Sen sijaan tuo esitys voi voi mennä. Ja tie siitäkin eteenpäin voi hyvin olla em. hyvinvointimerkki.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 23.08.18 - klo:07:28
Tässä ei ole kyse eläinten kohtelusta, mutta tällainenkin leviämistie sikarutolla teoreettisesti on:

VÄLTÄ REHUJEN MAAHANTUONTIA AFRIKKALAISEN SIKARUTON ESIINTYMISALUEILTA (https://www.evira.fi/elaimet/ajankohtaista/2018/valta-rehujen-maahantuontia-afrikkalaisen-sikaruton-esiintymisalueilta/)

Lainaus
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira kehottaa pidättäytymään kuumentamattomien rehujen ja kuivikkeiden maahantuonnista niistä maista, joissa esiintyy afrikkalaista sikaruttoa (ASF). Herkästi leviävä, sikoja tappava ASF-virus voi kulkeutua maasta toiseen myös kuumentamattomien rehujen mukana. Suomeen levitessään afrikkalainen sikarutto aiheuttaisi mittavat tappiot sikataloudelle ja -tiloille kansainvälisen kaupan pysähtymisen, eläinten hävittämisen ja tilojen saneerauksen vuoksi.

Siinä toistetaan madonluvut myös sikaruton seurauksista täällä.

Saattaa tulla eri suuntaisia paineita nyt, jos rehusta kuivuuden takia rehusta tulee pulaa:

Lainaus
Edellä mainituista syistä Evira suosittelee, että kuumentamattomia rehuja, kuten säilörehua, heinää tai viljaa, ei tuoda Baltian maista, Puolasta tai muilta tautialueilta Suomeen.

Mutta onhan tuossa tietysti tuo mainittu optio eli kuumennus.

Muuten, olisiko säteilytyksestä nyt apua? Tiedetään, se on EU:ssa kiellettyä, mutta jos siitä apua olisi, määräyksiä voisi nyt muuttaa. Ensin vaikka juuri tuon sianruoan osalta. Siat eivät sitä suuresti paheksuisi.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 29.08.18 - klo:08:49
Huonolta näyttää ...

Mallinnus ennustaa: Afrikkalainen sikarutto levinnee koko Eurooppaan (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.290690)

... mutta Suomella ei ole mitään syytä luopua tiukoista varotoimenpiteistään.

Mihin tämä pitkä aikatauluarvio mahtaa perustua:

Lainaus
ASF-rokotteen kehittelyssä on otettu pieniä edistysaskelia. Näyttää siltä, että rokote olisi mahdollista kehittää, mutta vasta vuosien päästä, Toppari kertoo.

Vaikka tulevaisuudessa olisikin pakko taipua, vielä kannattaa yrittää:

Lainaus
”Tietysti yritämme huolehtia, ettei se tule Suomeen lainkaan. Meillä on vielä toivoa pitää villisikakanta kurissa. Metsästäjät ovat avainasemassa. Nyt ei ole sen aika, että Suomeen tarvittaisiin uusi riistaeläin”, Toppari linjaa.

Samoin tulee pitää tarkkaan voimassa kesysikojen ulkoilurajoitukset. Nyt ei ole ollut esillä kovin uusia yhteenvetotietoja siitä, miten niitä on noudatettu. Mutta kyllä sen yhteenvedon pitäsi olla jo tehtävissä, jos tätä Eviran ohjetta on toteltu:

 Sikojen ulkonapitokielto
Suojaa siat luonnonvaraisilta villisioilta - afrikkalaisen sikaruton vastainen varotoimi (https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/siat/afrikkalainen-sikarutto/sikojen-ulkonapitokielto/)

Lainaus
Ilmoitus sikojen ulkonapidosta kunnaneläinlääkärille

Sikojenpitäjän, joka aikoo pitää sikoja ulkona edellä kohdassa 3) tarkoitetussa pitopaikassa, on tehtävä asiasta ilmoitus kunnaneläinlääkärille vähintään kahta kuukautta ennen kiellon voimaantuloa tai aiottua ulkonapitoa. Ilmoitus tulee tehdä kirjallisena, ja sen voi tehdä vapaamuotoisesti tai alla olevalla lomakkeella.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 03.09.18 - klo:23:13
Tällainen yhteenvetotieto meillä on, MaVi kertoi (​​päivitetty 29.6.2018):

Sikojen ulkotarhojen aidan rakentamisavustus vuosina 2017–18 (http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/viljelija/Sivut/sikojen-ulkotarhojen-suoja-aidan-rakentamisavustus.aspx)

Lainaus
Haku avustusta sikojen ulkotarhojen aitaamiseen on päättynyt 28.2.2018. Avustuksia myönnettiin 86 hakijalle yhteensä noin 226 000 euroa.

Jos luomusikatiloja v. 2017 oli Pro Luomun mukaan 13 kappaletta, kyllä ne varmaankin kaikki tuossa ovat mukana. Loput ovat sitten niitä vapaiden sikojen tiloja.

Oikeastaan yllättävän halvaksi tuo operaatio kaikkineen tuli. Alle 3000 euroa per hakija.



Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 06.09.18 - klo:03:09
Aihetta pessimismiin:

Afrikkalainen sikarutto levisi Bulgariaan – myös Kiinassa tautitapauksia on löytynyt jälleen lisää (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.294330)

Tai sitten aihetta strategian painopisteen muuttamiseen: kun tiukallakaan valvonnalla ei pystytä tautia hallitsemaan, olisiko syytä kaksinkertaistaa ponnistukset rokotteen kehittämiseksi. Tai jopa taudille vastustuskykyisen muuntogeenisen sian (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg12063#msg12063) kehittämiseksi.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 14.09.18 - klo:07:42
Vielä tämäkin:

Afrikkalainen sikarutto harppasi Länsi-Eurooppaan – Belgiassa löytyi tautia villisioista (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.300195)

Lainaus
Saksalle, joka on EU:n sianlihantuotannon mahtimaa, Belgiasta kantautuva uutinen on erittäin ikävä. Maa vie vuodessa noin miljardi kiloa sianlihaa Kiinaan. Jos afrikkalainen sikarutto leviäisi Saksaan, Kiina sulkisi mitä todennäköisimmin rajansa saman tien. Lihakilot jäisivät sotkemaan EU-markkinoita.

Näin siis oletetaan käyvän siitä huolimatta, että Kiinalla on jo omat sikaruttotapauksensa, joita on jo useampia pitkin maata.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 14.09.18 - klo:14:38
Myös Tanskassa hermostuttiin:

Tanskan sikaketju varpaillaan Belgian sikaruton takia – villisika-aita halutaan pystyyn mahdollisimman pian (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.300629)

Pirullinen tauti tämä onkin:

Lainaus
Afrikkalaisen sikaruton toteaminen Belgiassa on ikävä yllätys, koska näin virus loikkasi kerralla noin tuhat kilometriä länteen.

Vaikka sen ei pitäisi levitä lentäen, päinvastoin kuin armeijamato.

Vai leviäisikö se? Lentävien ihmisten mukana? Sekä Belgian että Kiinan tapaukset viittaavat siihen, että aidoista ei välttämättä ole hyötyä?


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 14.09.18 - klo:19:22

Myös EU hermostui:

EU-komissio varoittaa afrikkalaisen sikaruton leviämisuhkasta – jarruttaisi kaupankäyntiä ja sekoittaisi markkinoita
Euroopan komissio päättää suojelutoimenpiteistä Brysselissä ensi viikolla (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.300755)

Eli silloin kuulemme, mitä asiaan on keksitty. Tai ainakin, millä linjalla aiotaan edetä.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 15.09.18 - klo:05:00
Suomikin on asiasta hermostunut ja nyt:

Rajaliikennettä harjoittavat yritykset velvoitetaan jatkossa tiedottamaan eläintautiriskeistä matkustajille (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.300728)

Tuokin artikkeli tuo esille useita taudin leviämistapoja. Nyttemmin on myös julkistettu alue, josta tautia on Belgiassa löydetty. Pirjo Mälkiä kertoi twiitissään tuntevansa alueen ja oli tätä mieltä:

Lainaus
Olen vaeltanut tuolla alueella, ja voin kertoa, että maasto on todella vaativaa ja vaikeakulkuista. Villisikoja ei voi estää kulkemasta eikä hävittää. Pidän mahdottomana estää taudin leviämistä naapurimaihin. Valitettavasti.

Mutta minusta vaikuttaa mystiseltä, miten tauti on tuolle vaikeakulkuiselle alueelle päässyt. Jos se ei ole kulkenut sinne villisikojen mukana, naapurimaiden kautta? Jolloin ainakin jossain naapurimaassa sitä olisi jo, vaikka se vielä olisi tullut siinä maassa viranomaisten tietoon?

MT:n artikkelissa tuodaan esille tällainen mahdollisuus:

Lainaus
Tartunnan on epäilty monissa tapauksissa levinneen uusille alueille paikallisten villisikojen syötyä maastoon heitettyjä eväitä tai niiden tähteitä. Sikaeläimet voivat saada tartunnan myös virusta sisältävän rehun välityksellä, minkä vuoksi sikojen ruokkiminen ruoantähteillä on kielletty.

Eli kärjistäen: nyt ei ole ongelmana puolalainen putkimies, vaan puolalainen luonnosta kiinnostunut turisti, joka kuitenkin on hiukan huolimaton retkieväittensä kanssa?  8)



Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 17.09.18 - klo:08:12
Nyt sitten selvitetään tämäkin ratkaisu ...

Luonnonvarakeskus selvittää villisika-aitaa Suomen ja Venäjän rajalle (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.301310)

... vaikka itse jutussa tuleekin esille:

Lainaus
Neuvotteleva virkamies Katri Levonen maa- ja metsätalousministeriöstä pitää todennäköisenä, että taudinpurkaus on elintarvikevälitteinen.

Näin todettiin taannoin Tšekissäkin, missä villisiat olivat päässeet tonkimaan sairaalan roskasäiliöitä ennen sairastumistaan.

"Siksi jo yksi tautialueelta tuotu makkara voi olla iso riski", Levonen muistuttaa.

Ruokavälitteiset tartunnat leviävät hyppäyksittäin, villisikojen mukana tauti liikkuu hitaammin.

Mutta niin vain näyttää pätevän tämän vanhan vitsin "logiikka": poliisi auttaa katulampun alla avaimensa kadottanutta humalaista. Kun avainta ei löydy, poliisi lopulta tuskaantuu, ja kysyy:
- Putosiko se varmasti tähän?
- Ei, se putosi jonnekin tuonne oven lähelle, mutta siellä on liian pimeää etsiä.

Toki Suomi on ryhtynyt Venäjän rajalla toisenlaisiinkin toimenpiteisiin, ks. edellä 15.06.18 ja ruokakoira Aino, joka mainitaan tuossa uudessakin uutisessa.



Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 20.09.18 - klo:06:24
Tämän mukaan ainakin uskotaan, että tiedetään hyvin tarkkaan, miten tässä pitäisi toimia:

Belgiasta löytynyt uusia sikaruttotapauksia – Odotettavissa vielä useita satoja villisikatartuntoja (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.303509)

Lainaus
Belgian viranomaiset ovat aloittaneet toimet sikaruton taltuttamiseksi tiistaina. Sitä ovat edeltäneet keskustelut komissaari Vytnenis Andriukaitiksen kanssa.

Komissaarin mukaan mallia torjumiseen on otettu Tšekeistä.

”Väärin torjuttuna tauti haittaa sikataloutta ympäri maailmaa. Tšekki on hyvä esimerkki maasta, jossa torjuntatoimet ovat onnistuneet”, Andriukaitis sanoi belgialaismedialle.

Vaikka sitten joka maassa turvaudutaan ja kehotetaan hiukan erilaisiin toimenpiteisiin. Suomessa yritetään metsästämällä vähentää villisikakantaa, Belgiassa metsästys kiellettiin.

Belgiassa ei luomusioillekaan annettu mitään armoa tai kehitetty poikkeusjärjestelyjä vaan kaikki possut määrättiin kylmästi sisätiloihin, ainakin tartunta-alueella.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 22.09.18 - klo:00:09
Näin äkkiä se tapahtui:

Belgialaismedia Le Soir: 11 maata on jo laittanut belgialaisen sianlihan boikottiin – Rokote sikaruttoon kehitteillä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.304723)

Lainaus
Tähän mennessä Etelä-Korea, Kiina, Taiwan, Valko-Venäjä, Meksiko, Filippiinit, Japani, Australia, Serbia, Ukraina ja Singapore ovat määränneet belgialaisen sianlihan tuontikieltoon maasta löytyneen afrikkalaisen sikaruton (ASF) takia.
(lihav. HJ)

Ja huomatkaa, että tuohon riittivät jo sairastuneet villisiat. Yhdestäkään kesysikatapauksesta ei ole Belgiassa raportoitu.

Tässä on merkkejä siitä, että torjuntastrategian painopiste alkaa muuttua:

Lainaus
EU seuraa tiiviisti taudin torjunnan onnistumista ja on myöntänyt 10 miljoonaa euroa ASF-rokotteen kehittämiseen.

Vrt. kuitenkin edellä 29.08.18 lainattu lausunto kehittämistyön luultavasti vaatimasta ajasta (=vuosia).

Tämäkin tutkitaan nyt tarkemmin:

Lainaus
Belgian viranomaiset ovat tutkineet taudin leviämisreittejä.
[..]
Afrikkalainen sikarutto on voinut siirtyä ihmisen mukana autojen, vaatteiden tai kenkien kautta. Taudin löytymispaikkakunnalla on rekkojen levähdysalue, josta viruksen on epäilty päätyneen alueelle.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 25.09.18 - klo:06:40
Tämä kyllä tukee ...

Afrikkalainen sikarutto voi tulla Suomeen tuontirehuissa
Erityisesti soijajauho, lysiini, koliini ja D-vitamiini näyttävät tukevan tiettyjen virusten säilymistä.  (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.306045)

... esimerkiksi soijan ostamista Uudesta maailmasta, koska siellä ei ole sikaruttoa (noita muita tauteja kyllä on).

Mutta kuinka kauan näin on? Vaikka siat tuskin oppivat lentämään, eikä niitä oteta lentokoneisiin, niin ASF voi hyvinkin tämän lentotaidon oppia. Ellei osaa jo?


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 25.09.18 - klo:07:16
Tästä ei nyt heti uskalla sanoa mitään ...

Kansalaisaloite yrittää kerätä miljoona nimeä tuotantoeläinten häkkikasvatuksen lopettamiseksi Euroopassa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.305724)

... vaikka tuossa triidin alussa ja otsikossa rehvakkaasti julistimmekin, että tartumme kysymykseen reippaasti ja pelkäämättä.

Ehkäpä hiukan kuitenkin. Tämän option toivoisi tulevan allekirjoituskampanjan aikana selvemmäksi:

Lainaus
[..]Häkkejä käytetään edelleen taloudellisen voiton maksimoimiseksi, vaikka myös vapaampia ja tuotannon kannalta toimivia kasvatusmenetelmiä on olemassa", sanoo SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli.
(lihav. HJ)

Eikä yksin tuotannon näkökulma riitä. Karanneet kanit aiheuttivat Australiassa pienen tai oikeastaan keskisuuren ekokatastrofin. Eivätkä karanneet nk. citykanit pääkaupunkiseudulla ole olleet luonnolle hyvästä, olen ymmärtänyt. Supikoirat Suomessa ovat häkeistään Venäjällä karanneiden eläinten jälkeläisiä, suurelta osin. Minkit ovat karanneet Suomessa. Vaikka voi olla, ettei tuossa kampanjassa ollenkaan mietitä turkiseläimiä.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 25.09.18 - klo:16:48
Tämä alkaa muistuttaa ....

Lainaus
Belgia aikoo teurastaa 4 000 tervettä sikaa maassa riehuvan afrikkalaisen sikaruton takia. Asiasta kertoo brittiläinen sikateollisuuden edunvalvoja Npa.

Taudin pelätään haittaavan Belgian ja naapurimaiden sikataloutta.

Belgiassa ala työllistää 15 000 ihmistä.

EU on tukenut Belgian teurastuspäätöstä. Varotoimena teurastuksessa syntyvät menetykset korvataan kasvattajille.

... legendaarista hirmuteon selitystä Vietnamin sodan ajalta: "Pelastaaksemme kylän meidän oli tuhottava se!"

Tuossakaan uutisessa ei ollut tietoa, että yksikään kesysika olisi Belgiassa tautiin sairastunut. Monta villisikaa kyllä, siinä mielessä tauti maassa "riehuu".

Maaseudun Tulevaisuudesta:

Belgia teurastaa tuhansittain sikoja afrikkalaisen sikaruton takia (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.306377)


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 28.09.18 - klo:08:01
Sinne se nyt meni ..

Eläinten hyvinvointilaki eduskuntaan (https://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/elainten-hyvinvointilaki-eduskuntaan)

... ja kohta puoleen varmaan saamme uutisia siitä, kuinka sille käy. Niitä odotellessa voimme taas viitata siihen, että ongelmat eivät ehkä niinkään ole laissa, vaan siinä, ettei sitä noudateta. Tai antaa Maaseudun Tulevaisuuden siitä kertoa:

Eläimiin liittyviin rikoksiin keskittynyt tutkintaryhmä aloittaa Helsingissä – tapaukset lisääntyneet vuosi vuodelta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.307403)

Tämä jo edelläkin mainittu tosiasia tuli siinäkin esille:

Lainaus
Monesti eläimen kaltoinkohtelijalla on myös muita elämän hallinnan ongelmia, kuten sosiaalisia ongelmia tai päihde- ja mielenterveysongelmia.

"Pyrimme moniammatillisella yhteistyöllä reagoimaan henkilön tai henkilöiden tilanteeseen kokonaisuutena", Hietala kertoo.

Kun tuo oli Helsingistä, niin tähän perheemme huomio: lemmikkieläinten, erityisesti koirien pito näyttää silmämääräisesti huomattavasti, jopa valtavasti viime vuosina lisääntyneen.

Valitettavasti se lisää todennäköisyyttä, että myös eläinten säntilliseen pitämiseen eri syistä kykenemättömien ihmisten määrä lisääntyy, heidän joukossaan.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 06.10.18 - klo:08:30
Tämäkin on nyt osa viimeistä vääntöä eläinsuojelulaista:

Animalia: MTK, Turkistuottajat, Siipikarjaliitto, Atria ja Snellman ehdolla "vuoden eläinvastaisimmaksi tahoksi" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.310963)

Kummasti tämä yksi sana kummittelee tuossakin, useita kertoja (lihav. HJ) ...

Lainaus
Nykyisenkaltainen tehotuotanto estää järjestön mukaan eläinten luontaisten käyttäytymistarpeiden toteutumisen, ja esimerkiksi äärimmäiseen kasvuun tähtäävä jalostus aiheuttaa eläimille kipua ja kärsimystä. Suomessa teurastetaan vuosittain yli 70 miljoonaa eläintä.

... vaikka tuotannon tehokkuudella ei sinänsä pitäisi olla mitään suoraa yhteyttä eläinten kohteluun. Kuten ei oikeastaan tuotannon määrälläkään. Ehkä tosin tuo tietynlainen jalostus voi olla poikkeus (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=79.msg7041#msg7041).

Mutta eipä saa Animalian silmissä armoa mikään:

Lainaus
Animalian mielestä eettistä broileria ei ole tarjolla ollenkaan. He kritisoivat esimerkiksi broilerin teurastuksessa paljastuneita ongelmatapauksia, viiden viikon teurasikää ja broilerikasvattamoiden olosuhteita.

"Broilerit ovat teurastettaessa vain kuukauden ikäisiä linnunpoikasia", järjestö huomauttaa.

Niinpä luomubroilerikaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=721.0) ei nähtävästi ole sille tuosta poikkeus?

Mutta sen lisäksi tuossa tulee esiin se, mitä en ole koskaan ymmärtänyt: miksi asia tulisi eettisemmäksi, jos linnut saavat elää hiukkasen (jokusen viikon? kuukauden?) pitempään? Jos ne kuitenkin sitten teurastetaan ja syödään? On tietysti mahdollista, että Animalian mielestä se on joka tapauksessa epäeettistä. Mutta sekin käyttää tuossa tunnettua propagandaniksiä: se inhottu, vastustettu asia voi kohdistua "lapsiin".


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 07.10.18 - klo:15:03
Se on nyt sitten tätä:

Seiska: Sikarutto ajoi minipossujen omistajat pulaan – sijaiskoteja etsitään kivaasti lisää (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.312243)

Mutta emmehän täällä muutenkaan ole osoittaneet erityistä ymmärrystä harrastelumaataloudelle.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 12.10.18 - klo:07:25
MT:n pitkähkössä artikkelissa käydään läpi koko tämä vaikea problematiikka:

Aina on mätiä omenoita", MTK:n Tiina Linnainmaa haluaa eroon eläimiään rääkkäävistä tuottajista
Vakavien eläinsuojelurikosten taustalta löytyy mielenterveysongelmien lisäksi piittaamattomuutta. Ongelmatapaukset halutaan alalta pois. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.314628)

Mielenkiintoinen yksityiskohta tai näkökulma on, etteivät pitkät perinteet välttämättä aina ole hyväksi:

Lainaus
Koposen mielestä on väärin, että veronmaksajien rahoja haaskataan tiloihin, jotka eivät pidä huolta eläimistään. Osalla paineita tuo sukutila ja sen jatkuvuus.

”Joskus jatkajaksi sattuu ihminen, joka ei ole erityisen kiinnostunut ammatista. Karjaa on kuitenkin pidettävä, kun sitä on ollut 1700-luvulta lähtien. Yllättävän moni alun perin vastahakoinen jatkaja pohtii häpeillen, olenko minä se, jolta eläimet lopulta lähtevät?”


PS. Sen sijaan täytynee olla masentavaa kunnollisille (ja mieleltään terveille) tuottajille, että Radio Suomesta sai taas äsken kuulla kliseen, että "tehotuotettu" liha ei ole "eettistä", verrattuna esim. hirvenlihaan.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 13.10.18 - klo:07:05
Hiukan tässä on jo hysterian tai paniikin makua:

Belgiassa teurastettu jo 4 000 sikaa afrikkalaisen sikaruton leviämisen ehkäisemiseksi (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.315111)

Jos on yhä näin:

Lainaus
Belgian viranomaiset huomauttavat, että afrikkalaista sikaruttoa on löytynyt vain Etelä-Belgiasta villisioista eikä tautia ole löytynyt sikaloista.

Mutta ehkäpä viranomaiset siellä tietävät, mitä tekevät. Eikä meillä ole vielä kokemusta siitä,  mitä Suomessa sitten tapahtuu, jos ensimmäinen sairastunut villisika täältä löytyy.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 13.10.18 - klo:08:54
Tietysti juuri nyt on heidän yritettävä, kun lakiehdotus on eduskunnassa:

Alkaako kohta viimeinen taistelu? Eläinoikeusliike kokoaa rivejään ja nostaa päätään jopa turkistarhauksen sydänmailla Pohjanmaalla (https://yle.fi/uutiset/3-10434752)

Vaikka turkistarhauksesta puhutaan, tällaiseen totaalinjaan asia liittyy:

Lainaus
Haapanenkaan ei löytänyt kotipesää heti.

– Etsin netistä tietoa eläinoikeusjärjestöistä ja ajattelin, että onpa siellä outoa porukkaa. Eivät syö edes lihaa!

Nyt Haapanen on itsekin outoa porukkaa. Hänelle lopullinen käännekohta oli Vegaaniliiton ja Oikeutta eläimille -järjestön vegaanihaaste, johon hän osallistui vuonna 2014. Ja oma paikka löytyi Seinäjoen ryhmän perustamisen myötä kaksi vuotta myöhemmin.

Saarasen reitti eläinaktivistiksi on suorempi. Hän herkistyi eläinten hädälle yläasteikäisenä, kun koulussa oppitunnilla näytettiin video turkistarhalta.

– 16 vuotta sitten jätin pois punaisen lihan, ja siitä sitten jatkoin askel askelelta eteenpäin.

Mutta tuntuu siltä, että mitään sellaista esitystä ei voi olla olemassa, jonka eduskunta voisi hyväksyä ja joka tuollekin joukolle kelpaisi. Luultavasti eläinten olot eivät heidän silmissään koskaan voi muuttua paremmiksi. Jos ja kun ihminen niitä jollakin tavalla hyväkseen käyttää.

Eli eläinsuojelulaki luultavasti kuitenkin hyväksytään suurin piirtein ehdotetussa muodossa. Heidän raivokkaiden (some-) protestiensa säestyksellä. Mutta siinä kaikki, siinä se sitten on tuo viimeinen taistelu.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 14.10.18 - klo:23:12
Maksullisen uutisen otsikko MT:ssa (lihav. HJ):

"Kotieläintiloille tehdään liki 4 000 eläinsuojelutarkastusta vuodessa – heikon rehusadon pelätään poikivan laiminlyöntejä"

Tällaisenkin riskin katsotaan siis olevan olemassa.

PS. Tätäkin asia varmaan seuraamme, kun yleisesti seuraamme sitä, mihin tavanomainen sato ja luomusato tänä ja ensi vuonna riittävät.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 17.10.18 - klo:05:11
Tässä vetoomuksessa ...

Eläinsuojelujärjestöt yrittävät vedota eduskuntaan 139 000 allekirjoituksen voimin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.316739)

... 1. ja 6. kohta ovat radikaaleja, ja poikkeavat kai eniten lakiesityksestä. 1. kohdassa tietysti eniten turkistarhauksen kielto.

Mitä sitten tarkoitetaankaan kansalaisille avoimella valvonnalla? Suuren yleisön konkreettinen tramppaaminen tiloilla olisi kyllä eläintautien kannalta käsittääkseni katastrofi? Avoimuutta eli "läpinäkyvyyttä", kuten nykyisin usein sanotaan, vastaan sinänsä ei tietysti voi olla.

Nyt kun tuota ei edes tehty virallisen kansalaisaloitemenettelyn kautta, eduskunta on täysin vapaa päättämään, ottaako se sitä lainkaan huomioon.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 17.10.18 - klo:06:48
Eli tämä voi onnistua ja pyöriä jonkin aikaa:

Kanala avasi ovensa kuluttajille Laitilassa – ryntäys kuulemaan tuotantotavoista (https://yle.fi/uutiset/3-10456787)

Kunnes hygieniajärjestelyt kanojenkin osalta pettävät, ja huomataan, että yleisö on kuljettanut kanalaan lintuinfluenssaa tai muita tauteja. Myös muiden eläinten osalta riski on jo huomattukin:

Lainaus
Kuluttajien pääsy ruuantuotannon alkulähteille on yleensä vaikeaa. Elintarvikkeiden tuottamista valvotaan tiukoilla hygieniamääräyksillä eikä esimerkiksi navetoihin, kanaloihin tai sikaloihin voi päästää yleisöä vapaasti kulkemaan.

***

On se kumma, ettei Suomessa edes yli sadankaan kuluneen vuoden jälkeen luoteta edustuksellisen demokratiaan!  8)

Tai lukutaitoon tai netin käyttötaitoon? Tietoa on varmasti kaikesta tuossa halutusta saatavilla käymättä itse paikalla.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 17.10.18 - klo:15:31
Land & Lantbruk tarjoaa meille tällaisen pikku videopätkän, jossa villisika puskee itsensä sikäläisen suoja-aidan läpi:

https://www.landlantbruk.se/lantbruk/se-vildsvinet-som-bara-ska-igenom-stangslet/

Tiedä häntä sitten, olisiko tällä relevanssia suomalaisten määräysten kannalta. Ehkäpä ei, luultavasti Suomen viranomaiset ovat ottaneet huomioon suoja-aitamääräyksiä antaessaan, että villisiat voivat olla kovia karjuja.  ;D


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 18.10.18 - klo:08:20
Taitaa muuten ikimuistoinen sanonta lehmän hermoista olla harhaanjohtava, jos tähän on uskominen:

Stressitön lehmä on tyytyväinen lehmä - nämä tekijät vähentävät lehmien stressitasoja (https://www.farmit.net/kotielain/2017/11/20/stressiton-lehma-tyytyvainen-lehma-nama-tekijat-vahentavat-lehmien)

Erityisesti nämä olivat tutkimuksessa yllättäviä havaintoja:

Lainaus
Yllättävämpiä stressitekijöitä lehmille olivat kirkkaat värit sekä suuret tumman ja vaalean värin kontrastit. Tutkimuksen mukaan lehmät eivät myöskään pitäneet vesilätäköistä.

Näiden tekijöiden poistaminen laski tutkimuksessa lehmien stressitasoja. Pienilläkin asioilla voi siis olla vaikutusta lehmien hyvinvointiin.

Tämän mukaan siat olisivat vielä vaativaisempia, jos niille oikein halutaan mieliksi olla:

Brasilialaisyliopiston tutkija selvitti: Bachin musiikki saa siat kasvamaan paremmin
Nahistelu väheni ja leikkiminen lisääntyi. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.317010)

Lainaus
Klassinen musiikki rauhoittaa sikoja ja parantaa niiden rehunkäyttöä, brasilialaisessa yliopistossa todettiin.

Jutussa mainittu kappale on oikein kaunis (https://m.youtube.com/watch?v=mGQLXRTl3Z0).*) Luultavasti sioille kelpasi äänite, eikä sellistin tarvinnut Itse olla sikalassa soittamassa, vaikkei tämä jutusta selvinnyt. Seuraava selvitettävä asiaa varmaankin onkin jo jutussa esilletullut, että toimisiko tuossa myös hevimusiikki.

______

*) soitettiin tuo illalla kotona. Vaimo laittoi pari voileipää, kun pyysin.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 24.10.18 - klo:08:00
Kiinalaiset ja venäläiset tiedemiehet keskustelevat, jopa kinastelevat siitä, mitä kautta ASF on Kiinaan tullut. Kiinalaisten näkemys on, että se on tullut Venäjän kautta ja siis villisikojen mukana. Venäläiset ovat tuoneet esille teorian, että se on tullut suoraan, ruokakuljetusten mukana, muuta kautta. Molemmilla näkökannoilla on omat perustelunsa.

Oli miten oli, Suomella on täysi syy näihin toimenpiteisiin:

Ruokakoira Aino saa kollegan ja tiedotuskampanja laajenee – sikaruton torjuntaan 1,81 miljoonan lisärahoitus (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.320034)

USA:ssakin ollaan asiassa varpaillaan, vaikka villisioille käytettävissä olevaa maayhteyttä ei mantereelle ole, eikä sianlihatuotteita maahan juuri tuoda (jos ollenkaan?). Mutta tauti pystyykin leviämään hyvin yllättävillä tavoilla, ihmisen mukana. Vrt. vaikka tuo Belgian tapaus, edellä, jossa tällaistakin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.315057) leviämistietä on ehdotettu:

Lainaus
Afrikkalaisen sikaruton (ASF) epäillään levinneen Belgiaan armeijan kaluston mukana Puolasta ja Baltiasta, joissa Belgian puolustusvoimat osallistui sotaharjoitukseen.

Me ryhdyimme seuraamaan asiaa, koska se liittyi myös luomusikojen ulkoiluun. Ilmeisesti tässä ulkoilussa ei ole ongelmia ilmennyt, koska siitä ei mainita tuossakaan uutisessa mitään. Kaiketi kaikki tarvittavat aidat on saatu rakennetuksi (ks. edellä 3.9.18). Mutta edelleenkään ei ole varaa määräyksistö yhtään lipsua.

Sääliä ei voi nyt osoittaa villisikojakaan kohtaan:

Lainaus
:-)Leppä kävi viime viikolla Venäjällä ja siellä puhuttiin ASF:stä. Esimerkiksi villisikojen pyytämistä loukuilla voidaan uudistaa.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 25.10.18 - klo:08:22
Vai ovatko syynä sioille syötetyt ruoantähteet:

China blames feeding kitchen waste to pigs for African swine fever spread (https://mobile.reuters.com/article/amp/idUSKCN1MY147)

Mutta Pasteurin jälkeen meidän on ollut pakko kysyä, miten ne ASF-pöpöt sitten ovat tiensä niihin tähteisiin löytäneet. Tällainen varotoimenpide ei tietysti koskaan ole pahasta ...

Lainaus
Kitchen waste or swill is widely used in China to feed hogs, particularly by small farmers, as it is cheaper than manufactured pig feed.

Regulations require that the swill must be heated to a certain temperature before being consumed but industry experts say that step is often skipped.
(lihav. HJ)

... koska sillä torjutaan muitakin riskejä. Vaihtoehtoisesti voitaisiin kai käyttää säteilytystä?

 Mutta silti tuo kysymyksemme on aiheellinen.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 08.11.18 - klo:08:45
Ainakin tässä suhteessa eläinsuojelulain toimeenpano näyttäisi olevan jämäköitymässä:

Eläinsuojelurikoksista määrätään entistä useammin vankeutta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.327380)

Tämä on eläinsuojelutoimenpide, ei varsinainen rangaistus, mutta tämäkin on hyvä:

Lainaus
Koskelan tutkimus osoitti, että tuomioistuimet olivat määränneet eläintenpitokieltoja aiempaa enemmän vuoden 2011 muutoksen jälkeen. Kiellot olivat olleet myös aikaisempaa useammin kaikkiin eläinlajeihin kohdistuvia.

Eläinten suojelun kannalta muutosta voidaan pitää hyvänä, sillä Koskelan mukaan ei voida olettaa, että esimerkiksi nautojaan huonosti kohdellut kohtelisi muita eläimiään paremmin.




Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 08.11.18 - klo:17:24

Näin tässä kävi:

Poliisi ei epäile rikosta HKScanin kohutussa sikakuljetuksessa Forssassa – somekirjoittelua sen sijaan tutkitaan törkeänä kunnianloukkauksena (https://yle.fi/uutiset/3-10499073)


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 11.11.18 - klo:06:01
Tämä merkki olisi siis kohta puoleen tulossa:

Haluatko ruokapakkaukseen merkinnän eläimen hyvinvoinnista? (https://www.hameensanomat.fi/kanta-hame/haluatko-ruokapakkaukseen-merkinnan-elaimen-hyvinvoinnista-348238/)

Ja näiden asioiden välille aiotaan siinä tehdä selvä ero:

Lainaus
Suomessa myydään mm. luomu- ja lattiakananmunia. Luokittelu perustuu tuotantotapaan, ei kanojen hyvinvointiin. Jotkut yritykset ovat korostaneet tuotannossaan ja mainonnassaan tuotantoeläinten hyvinvointia jo pitkään. Esimerkiksi Juustoportti lanseerasi lähes neljä vuotta sitten vapaan lehmän maidon.

Eli siis ilmeisesti edetään siihen tapaan kuin toivoimmekin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=561.msg11554#msg11554).


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 14.11.18 - klo:08:06

Mutta SEY ei ole tyytyväinen:

SEY: Rikoslakia pitäisi muuttaa, koska eläintenpitokieltojen valvonta ei toimi (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.330757)


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 14.11.18 - klo:11:40
Maksumuurin takana, mutta jo otsikosta ja ingressistä asia selviää:

Kanojen sukupuoli voidaan määrittää jo munasta: "Suuri edistysaskel eläinten hyvinvoinnille" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.331460)

Lainaus
Saksalaisen keksinnön ansiosta kukkopoikasia ei tarvitsisi enää hävittää kuoriutumisen jälkeen vaan niiden hautominen voitaisiin keskeyttää.

Seleggt on laseravusteinen teknologia, jonka avulla kananpoikien sukupuoli voidaan määrittää jo kuoriutumattomasta munasta.

Teknologia on lanseerattu Saksassa, kertoo Poultry World.

Sukupuolen määrittämiseksi munan kuoreen porataan laserilla halkaisijaltaan 0,3 millimetrin kokoinen reikä.

PS. Siinä päästäisiin kieltämättä vähän inhottavasta vaiheesta, joka luomukanaloissakin tapahtuu, jossa koiraspuoliset pikkutiput joukoittain kaasutetaan hengiltä. Muuten se ei eläinten hyvinvointia lisäisi.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 15.11.18 - klo:03:21
Vai ovatko syynä sioille syötetyt ruoantähteet:

China blames feeding kitchen waste to pigs for African swine fever spread (https://mobile.reuters.com/article/amp/idUSKCN1MY147)

Mutta Pasteurin jälkeen meidän on ollut pakko kysyä, miten ne ASF-pöpöt sitten ovat tiensä niihin tähteisiin löytäneet. Tällainen varotoimenpide ei tietysti koskaan ole pahasta ...

Lainaus
Kitchen waste or swill is widely used in China to feed hogs, particularly by small farmers, as it is cheaper than manufactured pig feed.

Regulations require that the swill must be heated to a certain temperature before being consumed but industry experts say that step is often skipped.
(lihav. HJ)

... koska sillä torjutaan muitakin riskejä. Vaihtoehtoisesti voitaisiin kai käyttää säteilytystä?

 Mutta silti tuo kysymyksemme on aiheellinen.

Samaan uskoo tämä MT:n ja Reutersin uutinen:

Kiinassa epäillään rehujen levittävän afrikkalaista sikaruttoa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.331874)

Mutta leviämismekanismista ja -tiestä ei ole tietoa:

Lainaus
Rehuyhtiö Tangrenshen Group ilmoitti sunnuntaina 11.11. ruttoepäilyn koskevan yhtä sen rehutehtaista. Epäilyt heräsivät sen jälkeen, kun tautia todettiin Qingyangin maakunnassa sijaitsevassa sikatilalla.

Tangrenshenin mukaan saastunnan alkuperä on epäselvä ja asia tutkitaan.

Kiinassa on jo jonkin aikaa epäilty, että tauti leviää sioille syötetyn ruokajätteen ja rehujen välityksellä.

Reutersin alkuperäisessä uutisessa kerrotaan, että siinä oli kaikki väitteet, joissa oli puhuttu tiedon vahvistumisesta, muutettu jälkikäteen muotoon, että näin epäillään.

Joten myös villisiat ovat edelleen epäiltyjen joukossa. Ja niitä pitää edelleen Suomenkin varoa.

PS. Eräässä luomukinkkuja koskevassa uutisessa tänä syksynä mainittiin eräänä kustannuksia lisäävänä tekijänä myös aitaukset. Mutta ei täsmennetty luvuilla asiaa. Mutta kuten edellä 30.09.18 todettiin ja MaVin luvuilla täsmennettiin, se ei varmaankaan ole kovin merkittävä lisäkustannus. Eli on varotoimenpiteenä tuolle uhalle oikeastaan hyvin halpa.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 21.11.18 - klo:04:33
Tässä on merkkejä siitä, että torjuntastrategian painopiste alkaa muuttua:

Lainaus
EU seuraa tiiviisti taudin torjunnan onnistumista ja on myöntänyt 10 miljoonaa euroa ASF-rokotteen kehittämiseen.

Vrt. kuitenkin edellä 29.08.18 lainattu lausunto kehittämistyön luultavasti vaatimasta ajasta (=vuosia).

Mutta siinä on nyt onnistuttu, jo nyt! Tuo rokote on kehitetty!

Näin ainakin kertoo Land & Lantbruk:

Spanskt vaccin mot svinpest snart ute (https://www.landlantbruk.se/lantbruk/spanskt-vaccin-mot-svinpest-snart-ute/)

Lainaus
Ett vaccin mot afrikansk svinpest kan vara på marknaden inom ett och ett halvt år, meddelar spanska forskare.

Tuo ei varmaan laita kaikkea uusiksi, ainakaan välittömästi, mutta on takuulla kaikille nyt todella suuri helpotus. Maailmanlaajuisesti, ei yksin EU:ssa.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 26.11.18 - klo:05:38
Tässä vilahdus MT:n maksullisesta uutisesta:

Rokotetta afrikkalaista sikaruttoa vastaan joudutaan odottamaan vuosia – Voisiko geenimanipulointi nitistää taudin? (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.336998)

Lainaus
MT PlusMaatalous 16:00 Maija Ala-Siurua

Kiinassa uusia tautitapauksia tulee esiin päivittäin eri puolilla maata.

Afrikan villit siat ovat vastustuskykyisiä sikarutolle. Syytä resistenssiin ei tiedetä.

Voisiko resistenssiä tutkimalla löytyä keino suojella muiden mantereiden sikoja esimerkiksi geenimanipuloinnin avulla, kysyttiin maa- ja metsätalousministeriön neuvottelevalta virkamieheltä Katri Levoselta perjantaina 23.11. Vantaalla.

Tuo (tuossa otsikossa esitetty) arvio on selvässä ristiriidassa edellä kerrotun kanssa, jossa rokote kerrottiin jo keksityn, ja luvattiin markkinoille ehkä jo puolessatoista vuodessa.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 26.11.18 - klo:05:53
Tämä taitaa olla meidänkin linjamme ja näkemyksemme asiasta:

Tuotantoeläinten hyvinvointiyhdistys patistaa: Eläinsuojelulaki pitäisi saada "viimeinkin maaliin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.336875)

Sillä mekin olemme tulleet tulokseen, että asiaa kyllä saa vatvoa hyvin kauan, jos yrittää kaikki radikaalitkin kannanotot ottaa huomioon. Mutta toimivan paketin saa jo aikaiseksi,  jos nyt on poliittista kykyä. Jos tämä karavaani nyt nytkähtää eteenpäin, niin varma voi jokatapauksessa olla, että tietyt "koirat" jäävät haukkumaan.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 27.11.18 - klo:05:08
Tämän keinon käyttö on varmasti yhä tarpeellista:

Villisikojen metsästäminen tärkeää afrikkalaisen sikaruton torjunnassa – Ministeri Lepän ohje: "Ammutaan tavattaessa" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/era/artikkeli-1.336873)

Mutta kummasti tuonkin uutisen kuvatekstissä oli tieto tai "tieto", ettei rokotetta ole olemassa? Kyllä MT:ssä luetaan ruotsalaisia lehtiä, mutta nyt tuo em. uutinen ei ole siellä sattunut toimituksen silmiin. Vai eikö Suomessa uskota sitä uutista?

PS. Jäi muuten edeltä 26.11.18 kaihertamaan, mitä MMM:n neuvotteleva virkamies Katri Levonen  perjantaina 23.11. Vantaalla vastasi siihen kysymykseen, voitaisiinko geenimuuntelulla vastustaa sikaruttoa. Kun esim. afrikkalaiset villisiat on todettu taudille ainakin osin vastustuskykyisiksi?


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 27.11.18 - klo:05:15
Ja tällaisen keinon käyttö on mahdollista:

Ollikkalan sikatilalla otettiin käyttöön immunokastraatio – karjuporsaiden kiveksiä ei enää leikata (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.337088)

Ja menetelmä saattaa olla nk. win-win-ratkaisu:

Lainaus
Immunokastraatio on Ollikkalan mukaan menetelmänä hiukan kalliimpi kuin tilan aiemmin käyttämä.

"Aiemmin meillä meni rahaa paikallispuudutteisiin ja kipulääkkeisiin. Rokotteeseen menee vähän enemmän."

Toisaalta antibioottien käyttömäärä on vähentynyt huomattavasti.

Ollikkala uskoo myös kasvutulosten paranevan.

"Tutkimusten mukaan karjun rehuhyötysuhde on leikkoa parempi, kasvu nopeampaa ja lihakkuus parempi." Hän arvioi näiden ominaisuuksien säilyvän, vaikka karjuporsaan puberteetti rokotuksella estetään.

Ja vaikkei se ihan olisikaan, niin tuollaiset jutut olisivat ihan omiaan lisättäväksi esim. eläinten hyvinvointimerkkiin, ellei niitä ihan pakollisiksi säädettäisikään.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 01.12.18 - klo:07:11
Tällaista ASF:n seurausta, riskiä ei tule heti ajatelleeksi:

Afrikkalainen sikarutto uhkaa tappaa Itä-Aasian uhanalaiset kissapedot nälkään (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.340115)

Mutta jos tuo ASF-rokote on totta, niin käsittääkseni villisikojenkin rokottaminen on suhteellisen yksinkertaista. Eikä edellytä sitä, että eläinlääkärit jalkautuisivat piikkiinsä kanssa Siperian metsiin.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 06.12.18 - klo:06:13
Kun tuosta ASF-rokotteesta ei oikein olla (ks. edellä) Suomessa tietoisia, ja kun vielä EFSA:nkin sivuilla on yhä lause, ettei lääkettä tai rokotetta tautiin ole, tulin epävarmaksi. Olisiko Ruotsissa sorruttu uutisankkaan? Mutta kyllä tämäkin uutinen asian eli keksinnön vahvistaa:

First vaccine against ASF to be delivered in a year and a half (https://www.euromeatnews.com/Article-First-vaccine-against-ASF-to-be-delivered-in-a-year-and-a-half/2171)

Niinpä totta on, ettei sitä nyt ole. Mutta yhtälailla totta tai hyvin todennäköistä, että 1,5 vuoden päästä v. 2020 on.


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 06.12.18 - klo:12:01
Tästä toisesta asiasta. Tällaisiakin pelkoja täytyy torjua (maksumuurin takana muuten):

Porsaan immunokastraatio ei vaikuta lihansyöjän mieskuntoon – "Vaikka rokotetta söisi, se hajoaisi vatsalaukussa" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.341732)

Lainaus
MT PlusMaatalous Henrik Hohteri

Ainoa riski on, että rokotteen antaja pistäisi porsaan sijaan itseään. Siksi rokote annetaan turvaruiskulla.

Mutta syvällä on joidenkin alitajunnassa kasitys, että ihminen on sitä, mitä hän syö. Vaikka se perustuu vain vanhaan saksankieliseen sanaleikkiin: Der Mensch ist, was er isst. ("Isst" on sanan "essen", syödä, preesensin 3. persoonan taivutusmuoto.)


Otsikko: Vs: Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 07.12.18 - klo:07:38
Näin se nyt näyttää olevan tässä eläintensuojelussa. Toisaalta ihmisiin, kuluttajiin vedotaan ...

Oikeutta eläimille -järjestö painostaa S-ryhmää lopettamaan häkkimunien myynnin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.343098)

... ja toisaalta tuolla tavalla heiltä halutaan kaikki valinnan mahdollisuus pois.