Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet

[Heikki Jokipii]

Hiukan HS myös jatkoi tuolla linjalla suuressa munartikkelissaan tänään:

Kananmuna on nyt trendiruokaa �" tutkimukset korostavat terveellisyyttä, ja suomalaisia vaivaavan kolesteroli­herkkyyden voi testata helposti

Tuo grafiikkaelementti tuossa toimii huonosti, joten poimin kulutusprosentit tähän:

0 luomumunat 5%
1 ulkomunat 2%
2 vapaan kanan munat 31%
3 virikemunat 62%

Kovasti muuten korostettiin sitä ulkona liikkumisen autuutta. Ulkokanojen osalta muistettiin mainita lintuinfluenssan aiheuttama poikkeustila - mutta ei luomukanojen osalta!

Yhtäkaikki artikkeli tarjoaa tällaista trendiä jatkossa:

Keskossa kananmunien myynti on kasvanut viimeiset yhdeksän vuotta noin kahden prosentin vuosivauhdilla, mutta luomumunien menekki kasvoi viime vuonna viisi prosenttia.

S-ryhmässä luomumunien osuus on noussut viime vuosina toistakymmentä prosenttia vuosittain, uusien ulkokananmunien menekki sitäkin enemmän. Tuoretuotteiden valikoimajohtaja Antti Oksa uskoo, että jatkossakin suosiotaan lisäävät tuotantotavat, joissa kanojen hyvinvointi huomioidaan.

Tänään HS jatkoi tuota artikkeliaan. Tai toisti sen:

Kananmunien menekki kasvaa, ja yhä useampi valitsee luomumunia �" mutta millainen muna on kaikista eettisin?

Jo sen paperiversion 1. aukeaman johdantosivulla oli otsikko:

Yhä useampi haluaa luomumunia s. A18

Mutta mitä itse artikkelissa asiasta kerrottiin:

SUOMESSA tuotettiin viime vuonna 73 miljoonaa kiloa kananmunia. Kotimaassa tuotetuista munista noin 60 prosenttia on virikehäkkimunia. Siipikarjaliiton mukaan niiden suosio ei ole laskenut.

Suomen Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina pitää vapaan kanan muniin siirtymistä maailmanlaajuisena trendinä, jota ala seuraa tarkkaan.

”Suomessa vapaan kanan munien tuotanto on selvässä kasvussa, joten markkinasignaaleja tulkitaan näin myös meillä kotimaassa”, Hamina sanoo.

Haminan mukaan nyt eletään kymmenettä perättäistä vuotta, kun kotimaisten munien suosio on noussut. Keskivertosuomalainen syö yli 200 munaa vuodessa, jos mukaan lasketaan myös leivonnassa ja elintarvikkeissa käytetyt kananmunat.

Erityisesti luomumunien suosio on merkittävässä kasvussa.

Siinä kaikki. Tuo lause, mutta ei yhtään uutta lukua. Ja jos virikehäkkimunien myynti ei ole laskenut, ja vapaan kanan munien myynti on noussut, ei tuohon oikein paljon jää tilaa luomumunien myynnin "erityiselle" kasvulle. Mutta juuri niin HS haluaa meille (taas) kertoa. Kovin vakuuttavia lukuja ei ollut ehkä esittää: jos nuo keväällä esitetyt kasvuprosentit ovat edelleen pysyneet, olisi luomumunien osuus nyt korkeintaan jotain 6%, joka luku ei tuon toisenlaisten munien 60%:in vieressä vaikuttaisi oikein miltään?

HS kertoo käyneen näin:

KAUPPAKETJUT ovat heränneet viime aikoina kuluttajien huoleen kananmunien eettisyydestä.

Mutta kertoo sitten parin kauppaketjun tehneen päätöksen asiasta kuluttajien puolesta. Tai tässä ovat ne kuluttajat, päätös syntyi ikäänkuin tiskin alta:

OIKEUTTA eläimille -järjestön mukaan Reitangruppenin uusi linjaus syntyi eläinasiajärjestöjen kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen.

Myös eläinsuojelujärjestö Animalia on ajanut virikehäkkimunista luopumista.

Mutta niitä tuskin saa tyytyväisiksi:

Eläinsuojelujärjestö suosittelee ulko- tai luomukanalassa tuotettuja kananmunia. ”Eivät ulko- tai luomukanalatkaan ole ongelmattomia, koska kanat elävät niissä valtavissa parvissa”, Uotila huomauttaa.

Tällaisen kuluttajan HS oli löytänyt:

HS:N helsinkiläismarketissa tapaama Leena Hiltunen, 70, on yksi niistä kuluttajista, jotka kiinnittävät huomiota munien alkuperään. Hän ostaa luomumunia niiden eettisyyden takia.

”Hinta ei vaikuta. Olen tietoinen munantuotannosta, ja uskon, että luomukanaloissa kasvatetuilla kanoilla on hyvä olla”, Hiltunen sanoo.

(lihav. HJ)

Mutta kyllä sitten tällaisenkin:

Lastenvaunuissa nukkuu Jerri-vauva, jolla on viisi vanhempaa sisarusta. Kun Merra ostaa kananmunia, ostopäätökseen vaikuttaa eniten hinta. ”Jos munia ei kuluisi näin valtavasti, päätökseen vaikuttaisivat enemmän myös kanojen olot.”

***

Tautitilannetta HS ei tällä kertaa mainitse, vaikka siitäkin olisi löytynyt kaikenlaista ajankohtaista kirjoitettavaa:

Global Meat News: Venäjällä lopetettu miljoona broileria lintuinfluenssaepäilyn takia

Lintuinfluenssan torjunnassa tärkeää on elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan tautisuojauksen ylläpito siipikarjatiloilla, siipikarjan eristäminen luonnonvaraisista vesilinnuista ja ulkomaisten maatilavierailujen jälkeisen karenssiajan noudattaminen.

Ruotsista löydetty siipikarjasta Newcastlen tautia

Mera:

Newcastlesjuka på gård i Kalmar

[Heikki Jokipii]

Tuo Hesarin artikkeli oli paperilla otsikoitu:

"Huoli munan eettisyydestä näkyy kaupassa"

Mutta ihan oikeasti: näkyykö se? Ovatko kuluttajat siitä todella huolissaan? Jos ovat, niin jakavatko he kaikki nuo eläinsuojelujärjestöjen näkemykset? Ovatko heidän mielestään virikehäkit kauhean epäeettisiä?

Voisi ajatella, että kuluttajat eivät niitä sellaisina pidä, jos valtaosa kuitenkin niitä munia ostaa. Tai sitten tuollaista huolta ei ole, tai se ei sen enempää näy kaupassa. Myyntiluvuthan säilyvät käytännössä samoina. muutokset ovat aika mitättömiä.

Missä määrin kuluttajaa tulee stressatakaan tällaisilla moraalisilla pohdinnoilla, vielä siellä kaupassa? Eikö lainsäätäjä ole jo huolehtinut siitä, ettei kanoja kiduteta tai laiminlyödä? Pitäisikö tavallisen kuluttajan ylipäänsä kyetä arvioimaan noita hienovaraisia eroja erilaisten kanaloiden oloissa? Kun noilla leimoillakaan ei kerrota kuin yhdestä näkökulmasta kanojen hyvinvointiin, so. ulkoilumahdollisudesta. Joka ei ole ainoa huomioon otetettava asia, eikä itsessään edes yksiselitteisesti hyvä asia? Esimerkkeinä lisääntyneet sairaudet ja loiset, petoeläimet, niistä aiheutuva stressi. Kanat usein jopa tuovat esiin oman mielipiteensä asiasta!

[Heikki Jokipii]

Mitenköhän luomuväki? Hyväksyykö se keinolihan, jos solut otetaan luomueläimistä?

Sellainen keinoliha on jo olemassa: nimittäin tuo ensimmäinen erä oli kasvatettu kahden luomulehmän soluista:
http://www.cbc.ca/news/health/story/2013/08/05/technology-lab-grown-burger.html

Post's team made the meat from shoulder muscle cells of two organically raised cows. The cells were put into a nutrient solution to help them develop into muscle tissue, and they grew into small strands of meat.

Ottamalla kantasolut luomueläimistä tutkijat varmaan ajattevat vaimentamansa kritiikkiä.
[...]
Tuskin erehdyn kun arvelen, että keinoliha tulee olemaan kova isku kaikille luomupiireille ja vähitellen muokkaa ilmapiiriä suotuisammaksi muullekin "teolliselle" tuotannolle ja geenimuuntelulle. Ympäristöhyödyt ovat valtavat ja makukin tulee olemaan jopa parempaa kuin muussa lihassa, kunhan homma kehittyy. Eikä eläinrääkkäysargumentteja voi enää käyttää samalla menestyksellä kuin ennen.

Keinolihan kehittäminen etenee ...

Scientists serve up 100% real meat, without the cruelty or carbon

... mutta matkaa tavoitteeseen vielä on:

Early products have been eye-wateringly expensive �" the first clean-meat burger cost around $330,000 in 2013. But Memphis Meats is now producing clean meat for $40 per gram. The ultimate goal is for it to be cheaper than the least expensive conventionally produced chicken.

40 000 dollarin tai euron kilohinnalla se ei kovin kilpailukykyiseltä vielä tunnu. Vaikka hinta onkin hyvin reippaasti pudonnut. Jos tuossa vuoden 2013 hampurilaisessa oli 100 gramman pihvi, maksaisi se "enää" 4000 dollaria.

Vielä on luomubroilerikin tuohon verrattuna lähes ilmaista, köyhien ruokaa.

[Heikki Jokipii]

Tämä kohta tästä uutisesta tukee näkemystämme ja huolemme aiheellisuutta:

Saavumme Seinäjoen Alakylässä sijaitsevan broilerhallin asvaltoidulle pihalle. Sen pidemmälle ei toimittaja pääse.

En pääse näkemään hallin sisällä sirkuttavia reilun viikon ikäisiä untuvikkoja. Näin käy, kun yhdessä A-Rehun siipikarjarehujen kehittämispäällikkö Anne Rauhalan ja tilallinen Juha Kortesmäen kanssa toteamme, että tautiriski on liian suuri. Minulla on kotona parvi maatiaiskanoja, eikä harraste- tai isompienkaan kanaloiden ole hyvä olla kosketusetäisyydellä. Ei, vaikka broilertilavierailulla kävijät suojataan suoja-asuilla ja hygienialla taiten.

Vaikkei kyllä täällä esitetyssä radikaalissa muodossa, ettei noita harrastekanaloita lainkaan tarvittaisi (tai edes saisi olla), vaan ihmisten pitäsi valita lemmikkinsä toisin.

[Heikki Jokipii]

Vaikka poikkeuksia on, Evira ilmoittaa sen näin:

SIKOJEN ULKONAPITOKIELTO

Pikku hiljaa nämä määräykset kiristyvät: 1600-luvulla Turun raati päätti kieltää porvareilta sikojen päästämisen Turun kaduille.

Vakavammin. Isoista rahoista on kyse:

EU:lta miljoona-apu Puolan sikatiloille

[Heikki Jokipii]

Näinkin voi sitten käydä:

Sikojen hyvinvointia parantava kansalaisaloite ei kiinnostanut MTK:ta, ympäristöjärjestöjä eikä ketään muutakaan

Saparottomien sikojen tuontikielto ei saanut tukea, vaikka se olisi sekä MTK:n että ympäristöjärjestöjen toiveiden mukainen.

Me kyllä ilmoitimme ymmärryksemme tuolle aloitteelle (ks. edellä 31.3.17) mutta emme mekään voi kehua, että olisimme sitä kovin aktiivisesti tukeneet. Ehkä asia jäi sen käsityksemme alle, että eläinsuojelusäännöksien pitäisi olla koko EU:ssa yhteisiä - ja niitä myös noudatettaisiin! Jälkeenpäin ajatellen tuo kansalaisaloite läpimenneenä olisi kyllä ollut oiva demonstraatio siitäkin ja juuri siitä asiasta.  Eli oikeastaan: anteeksi passiivisuutemme, Hannu Koivisto. (Vaikka varmasti esim. MTK:n tuki aloitteelle olisi tuomut kansalaisia  aloitteen taakse paljon enemmän kuin pienen yhdistyksemme tuki.)

[Heikki Jokipii]

Mitäs tämä nyt on? Kun määrärahaa ei saada kulumaan, tehdään tällainen temppu, jotta saataisiin?

Haku avataan uudelleen �" vain 36 tilaa haki tukea uusiin sika-aitauksiin

Ja puoli vuotta päätetään elää riskillä. Siis puoli vuotta kauemmin, riskihän on jo nyt olemassa. ASF ei varmasti ole mukautumat Suomen lainsäädännön rytmeihin.

Sikojen ja villisikojen ulkotarhaus on ensi vuoden alusta lähtien kokonaan kielletty afrikkalaisen sikaruton riskin vuoksi. Vaisusti sujuneen haun vuoksi ministeriö on kuitenkin nyt esittämässä ulkonapitokiellon voimaantuloa vuodenvaihteesta kesäkuun alkuun eli 1.6.2018.

Kun sikatilalliset nyt ilmeisesti hyvin laajasti ovat päättäneet noudattaa lakia luopumalla sikojen ulkonapidosta, ministeriö ei sitä hyväksykään, vaan yrittää nyt saada heidät tätä toimintaa jatkamaan?

Jos afrikkalaisen sikaruton torjunta on todella tärkeää, eikö tuo ulkoilutuskiellon aikataulu pitäisi jättää ennalleen, vaikka lisäaikaa annettaisiinkin avustuksen anomiseen?

[Heikki Jokipii]

Näissä väitteissä on nyt jotain outoa:

Eläinsuojelulain uudistukset jakavat mielipiteitä

Eläinten siirtäminen luomuun oli Uusitalon tilan tapa edistää myös eläinten hyvinvointia. Siellä pihattoa väljennettiin vuonna 2014 ja muita tiloja on peruskorjattu tai rakennettu eri-ikäisille vasikoille sopiviksi, ajatellen eläinten hyvinvointia, työturvallisuutta ja työn keventämistä.

Luomunautoja ei saa pääsääntöisesti pitää sisälläkään kiinni kytkettyinä, vaan ne saavat liikkua vapaasti pihattorakennuksissa. Tavanomaisessa tuotannossa karjaa on sallittua kasvattaa rakolattiapohjaisissa karsinanavetoissa, mutta luomutuotannossa se on kiellettyä.

Eihän pihatto suinkaan ole luomun yksinoikeus. Eivätkä karsina- eli parsinavetat ole luomussa kiellettyjä ja niitä myös runsaasti on. "Rakolattiapohjaisissa"? Ensi kertaa näen tuon sanan tässä eläinsuojelulakikeskustelussa. Mistä on kyse?

Yksityiskohta. Kuvatekstissä kerrotaan:

Uusitalon luomutilalla eläimet mahtuvat liikkumaan.

Mutta ne eivät juuri liiku. Valtaosa näyttää makoilevan kiltisti omassa "karsinassaan" kuvanottohetkellä. Olisiko niin, etteivät lehmät tuosta kuitenkaan pääse vapaasti ulkona käymään - siten kuin näkemässäni tavanomaisessa pihattonavetassa Pohjois-Savossa!

[Heikki Jokipii]

Pikavauhtia tuo sikojen ulkonapidon lisäaika sitten hyväksyttiin. Se oli jo MMM:n sivulla.

Mutta eikö samalla annettu maailmalle signaali, ettei Suomi tätä afrikkalaista sikaruttoa kovin vakavasti ota? Jos nyt toivottu sianlihan vienti Kiinaan tökkii ...

Euroopan unioni vajoaa sikakriisiin: Kulutus laskee ja Kiinan-vienti sakkaa
Yhdysvallat valtaa nyt Kiinan sikamarkkinoita takaisin EU:lta.

... niin eikö jo tuossa lykkäystoimenpiteessä otettu taloudellinen riski?

Yhdysvalloissa ei tietääkseni tätä sikaruttoa ole havaittu.

[Heikki Jokipii]

Pro Luomun luomulihan arvoketjutyöryhmän kokouspöytäkirjasta 7.6.2017:

• Ministeriö selvittää, mitä tapahtuu luomusikojen
luomustatukselle, jos jokin luomutila ei sikaruton takia enää anna
sikojen ulkoilla. Ala seuraa tilannetta.

Odottivatko luomutilalliset mahdollisesti jotain poikkeussäännöstä, eivätkä siksi rynnänneet niitä suoja-aitoja rakentamaan? Ks edellä 12.10.17, jossa linkatussa uutisessa eivät kyllä näy erikseen luomutilat. Voin hyvin olla tässä epäilyksessäni väärässä. Sorry. jos olen. Mutta kieltämättä tuo vähän oudolta tuntuu.

[Heikki Jokipii]

Tämä tulos, jos totta, onkin sitten ikävämpi eläinten kannalta:

Livestock feedlots more sustainable than organic cattle grazing, research shows

Nimittäin eläinten laitumella kasvattaminen ei olisikaan paras tapa kasvihuonepäästöjen kannalta. Juuri se, jollaista luomussa suositaan. Ja josta sitä ylistetään.

Kysymys on maankäytöstä, metaanista ym. ym. Eikä tuo tulos ole välttämättä varma ja kaikkiin tilanteisiin ja olosuhteisiin pätevä, varoittelee tuo artikkeliin. Silti:

But ultimately, an evidence-based look of this terrain demands that we reconsider what we have cast as the traditional environmental villains. While we’re giving people the uncomfortable advice to eat less beef, we should be honest about the uncomfortable evidence in favor of feedlots.

Eli jos varoittelee ihmisiä lihansyönnin haitoista, tulisi olla rehellinen tuonkin epämukavan evidenssin suhteen. (Onko Suomen WWF kuulolla?)

En huomannut tuossa, oliko asiassa eli tutkimuksessa verrattu pihattoratkaisuja.

[Heikki Jokipii]

Edelliseen vielä: osaan kyllä sen verran eläytyä lehmäksi tai siaksi, ettei tuo ole kiva asia, jos ihmiset toimivat tuon mukaan. Laidun tai ulkoilualue on tosi nasta| Aivanpa oikeutemme!

****

Hesarista näyttää nyt tältä:

Sikojen ja lehmien elo paranee uuden lain myötä �" turkiseläimet eivät saa erityistä helpotusta oloihinsa

Tämä on tietysti ääriskenaario ...

Elomaa korostaa, että lakien tiukentamisella ei saa vaarantaa tuottajien tilannetta. ”Tuottajilla on vaikeaa tällä hetkellä. Tarkkana saa olla, ettei mennä överiksi. Niin ei voi mennä, että tuotanto loppuu Suomessa.”

... mutta olemmehan itsekin edellä vitsailleet sillä tulevaisuuskuvalla, jossa ne kaksi äärimmäisem hyvin kohdeltua eläinyksilöä (nykyisestä tuotantolajista) ovat - Korkeasaaressa. Ja ainoita lajisssaan, tässä maassa.

[Heikki Jokipii]

Tämä Seuran artikkeli pyrkii asiassa objektiivisuuteen ...

Tutkija: Näissä elintarvikkeissa otetaan huomioon eläinten hyvinvointi

... mutta tiettyä ylimääräistä puoltoa luomun suuntaan on havaittavissa.

Satun tietämään, itse asian nähneenä, että tämä ei välttämättä pidä paikaansa:

Luomumaidon tuotannossa lehmällä on enemmän tilaa käytössään ja se pääsee pihatosta kesällä laitumelle, toisin kuin tavanomaisen maidontuotannon pihattonaudat.

Ulkoilumahdollisuus on toteutettavissa myös tavanomaisessa pihatossa. Tilastoja, kuinka asiassa yleensä tehdään, ei nyt tähän hätään ole. Se tieto kyllä on, joka tuli jo edelläkin esille, että kaikki luomunavetat eivät kyllä ole pihattoja (jonka käsityksen tuosta lauseesta voi saada.)

Tutkija ei tuossa tarkastele sitä, mikä on tämän ostoksilla tapahtuvan eläinsuojelun hinta, eikä siten myöskään, mistä se luomulihassa muodostuu. Myöskään hän ei ota esille, minkälaisia käytännön mahdollisuuksia tavallisella ihmisellä on valita hanen suosittelemaansa riistaa.

Ulkoilun osalta ei tule esille, miten maailmalla riehuvat eläintaudit ovat nyt määritelleet tilanteen täysin uudelleen.

[Heikki Jokipii]

Nykyinenkin laki toista edellyttäisi, mutta ...

Valvontakierroksen karu tulos: Moni parsinavetan lehmä koko kesän sisällä Itä-Suomessa

"Kolmanneksessa tarkastetuista tiloista karjan kesälaiduntaminen oli hoidettu hyvin, mutta siihen iloiset uutiset loppuvatkin.

Tarkastusten perusteella jopa 45 prosenttia parsinavetoista ei laidunna lainkaan lehmiään. Yleisimmiksi syiksi laiduntamisen laiminlyönteihin tilanpitäjät mainitsivat terveydentilaansa liittyvät syyt, henkilöresurssien puute yksin työskenneltäessä sekä eläinten tottumattomuus ulkoiluun.

21 prosenttia kyllä laidunsi lehmiään, mutta vähemmän aikaa kuin laki edellyttää. Parsinavetoissa asuvilla lypsylehmillä on oikeus ulkoilla 60 päivänä toukokuun alusta syyskuun loppuun."

Hiukan kyllä tuloksen karuutta lieventää se, ettei tiloja valittu satunnaisotannalla:

"Tarkastettuja tiloja on kymmeniä. Valvonta kohdistui tiloihin, joista oli epäily, ettei laidunnusvelvoite toteudu."

[Heikki Jokipii]

Iltasanomat:

Pohjanmaalaiset tuottajat tiesivät ottavansa riskin, mutta tekevät jotakin erilaista: Possut juoksevat metsässä

Poliisi!!! (Ainakaan tuossa ei mainita välttämättömästä massiivisesta aitauksesta metsäalueen ympärillä.)