Minulle vastattiin, ja kerrottiin, että em. asia on työn alla, mm. siten, että mainitun tieteelisen artikkelin kirjoittajilta on pyydetty suoraan lisätietoa.
Myös sanottiin, että tuo (ehdollinen) oikaisuesitys (tai -vaatimus) on otettu vastaan. Niinpä tyydymme nyt odottamaan asian etenemistä.
Esityksemme tuli bumerangina takaisin, hylättynä. Vastauksessa viitattiin tutkimuksen taulukoihin. Ja todellakin, tällä kertaa olimme epäluulossamme väärässä: kyllä tuo väite sieltä taukosta on löydettävissä, sittenkin, vaikka asia vähän kummalliselta vaikuttaakin.
Tuottavuus oli laskettu sadon energiamäärässä, mikä on kyllä ihan järkeenkäypä mittari, jolla saadaan eri kasvilajit yhteismitallisiksi. Siitä johtuen tutkimuksessa ei käytetty sanaa "yield", joka hiukan hämäsi. Torjunta-aineiden käytön mittariksi oli laskettu TFI, treatment frequency index, eli suurinpiirtein käyttökertojen useus. Ja todellakin, näillä oli laskettu, että
hyönteismyrkkyjen runsaan käytön vaikutus näytti olevan negatiivinen (Table 1), 86%:ssa tapauksista. Outo juttu, myönnetään.
Mutta tämä TFI oli kyllä sitten juuri hyönteismyrkkyjen kohdalla keskimäärin alhainen: 0,5 eli jos tulkitsen oikein, puolet suositellusta määrästä tai käyttökerroista.. Sen sijaan rikkakasvien torjunta-aineiden kohdalla TFI oli 1,5 eli käytettiinkö juuri niitä vähän liikaa?
Kuitenkin juuri rikkakasvien torjunta-aineiden käytön vaikutus oli 28,8%:ssa tapauksista tuottavuuden kannalta positiivinen, 64,8%:ssa neutraali ja vain 6,4%:ssa negatiivinen.
Sienimyrkkyjen vaikutus arvioitiin myös negatiiviseksi, mutta ei niin jyrkästi kuin hyönteismyrkkyjen.
Mitä tästä pitäisi ajatella? No, ainakin, että yleistävä puhe torjunta-aineiden vaikutuksista pitäisi unohtaa, jos erilaisten aineiden vaikutukset eroavat noin toisistaan.
Sekin yllätti, että kuitenkin, edellisestä huolimatta, kaikkien torjunta-ainetyyppien käyttö vaikutti (useammin) myönteisesti (kuin haitallisesti) taloudelliseen tulokseen (profitability). Ja ihmetytti: miten se noin voi olla? Sinä suhteessa vaikutus oli kyllä valtaosassa tapauksia neutraali.
Vieläkin täytyy muistaa, että luomutiloja ei tutkimuksessa ollut mukana, eli torjunta-aineiden käytön useus ei millään tilalla ollut nolla. Eikä tutkimuskaan niistä luopumista ehdottanut, vaan sen
oma johtopäätös oli tämä:
We estimated that total pesticide use could be reduced by 42% without any negative effects on both productivity and profitability in 59% of farms from our national network. This corresponded to an average reduction of 37, 47 and 60% of herbicide, fungicide and insecticide use, respectively. The potential for reducing pesticide use appeared higher in farms with currently high pesticide use than in farms with low pesticide use.
Jossa muuten siinäkin näkyy, että erityisesti hyönteismyrkkyjen käyttöä voisi reippaasti vähentää. Ja siis vähennyspotentiaalia on niillä tiloilla, joilla torjunta-aineita käytetään nyt paljon, mutta vähemmän niillä tiloilla, joilla käytetään nyt vähän. Mikä tuntuu itsestään selvältä, mutta jossa ajatuksessa tulee juuri esille se, että kokonaan niistä ei voi tai pidä luopua. Ei siis hyönteismyrkyistäkään.