Torjunta-aineiden todella aiheuttamat haitat

[Heikki Jokipii]

Viivytetäänkö USA:n EPA:n glyfosaatin hyväksymisprosessia poliittisista syistä, kysyy Julie Kelly:

EPA Again Delays Report On Safety Of Glyphosate

Kuten kirjoituksessa tulee esiin, asia liittyy myös EU:n hyväksymisprosessiin.

Tänään se paneelikäsittely, jonka lykkäämisestä tuo artikkeli kertoi, kuiten aloitti toimintansa:

EPA panel begins evaluation of carcinogenicity of glyphosate

Jossain vaiheessa tuon nelipäiväisen käsittelyn jälkeen sitten tuo USA:n EPA:n glyfosaatin syöpävaarallisuusarvio tulee "viralliseksi".

Tuon mukaan ko. paneeli ei ole täysin tiedemiehistä koostuva, vaan mukaan on päässyt aktivisteja ja teollisuuden edustajia, vaikka sen nimenä onkin "Scientific Advisory Panel". En osaa vastata, miksi näin.

[Heikki Jokipii]

Steve Savagen oikein hyvä vertaus:

What does electricity have in common with pesticides?

Eli mitä yhtäläisyyttä on sähköllä ja torjunta-aineilla?

Tiivistetty vastaus:

kumpaisessakin on kiistämättömiä teoreettisia vaaroja tai uhkia - jotka eivät kuitenkaan mitenkään väistämättä muutu todellisiksi riskeiksi.

Ja kumpaisetkin nostavat elämänlaatuamme suunnattomasti.

[Heikki Jokipii]

Tällaisen väitteen voi "huoleti" laittaa YLE:n uutiseen ...

Pohjoismainen ilmastoprojekti on pilannut monen ugandalaisen elämän – "Meidät on ajettu pois"

Myös viisikymppinen Maxwell Oninje oli aikanaan metsäyhtiön leivissä ja seuraa nyt yhtiöltä saamiensa taimien kasvua omassa pikku metsässään. Mutta karjan kanssa menee huonommin - lehmiä on kuollut, ja Oninje syyttää metsäyhtiön käyttämiä rikkaruohomyrkkyjä.

– Yleensä he käyttävät kemikaaleja rikkaruohojen ruiskutukseen. Jos sinne vie eläimet, ja ne syövät ruohoa, eläimet kuolevat, hän sanoo.

... vailla mitään dokumentointia eli todisteita. Kyseistä metsäyhtiötä ei ole edes vaivauduttu haastattelemaan asiasta. Ei edes kerrota, mistä torjunta-aineesta oli kyse.

En nimittäin usko tuohon ollenkaan. Ihan jo siitä syystä, että jos tällaista olisi tapahtunut, tuolta Pohjoismaiselta yhtiöltä olisi varmasti vaadittu virallista kautta korvauksia. Ja asia, kaikkine syy-yhteyksineen, olisi ihan toisella tavalla selvitetty. Tietäisimme tasan tarkkaan ko. torjunta-aineiden nimen. Ja jos se sattuisi olemaan glyfosaatti, niin tietyt tahot olisivat pitäneet huolta, että asiasta olisi tehty kansainvälinen kohu - vaikkei syy-yhteydestä olisi edes saatu näyttöä!

[Heikki Jokipii]

Tämä juttu on jo täällä käsitelty - silloin kun se tuli USA:ssa ja Safkatutkan kautta täällä Suomessa esille (edellä 30.03.16, Juhani Knuutikin mainiten) - mutta hyvä, että se nyt löytyy Maaseudun Tulevaisuudestakin  (14.01.2017):

Ristiriitaiset ruokaviestit hämmentävät kuluttajaa: Onko viinissä oleva glyfosaatti vaarallista vai ei?

"Voimme laskea, että päästäksemme glyfosaatin turvarajalle, tulisi 70 kilon painoisen aikuisen nauttia tuota 'saastunutta' punaviiniä 2 333 pullollista päivässä, joka ainoa päivä", [lääketieteen tohtori, professori Juhani] Knuuti kirjoittaa.

"On aivan varmaa, että tuo määrä viiniä sisältää satoja muita kemikaaleja tappavina annoksina, vaikka alkoholi poistettaisiin", hän jatkaa.

[Heikki Jokipii]

Kuten on vaikka maidossa, eli on villejä huhuja siitä, että kuinka Suomessakin antibiootteja käytetään maitotiloilla ja että tuottajan tekemät testit eivät ole luotettavia yms. Todellisuudessa maidon ostaja tarkistaa jokaisen ostamansa erän antibioottien takia, koska jos antibioottimaitoa pääsee vaikkapa juustonvalmistuksen prosessiin, se juusto on pilalla, eikä siitä juustoa synny ja taloudelliset vahingot ovat huomattavat. Huhuja voi keksiä aina ja levittää niitä ja valitettavasti löytyy niitä, joihin ne uppoavat kuin kusi lumeen.

Nyt MTK:n Marttila liittyy näiden villien huhujen levittäjien joukkoon:

MTK:n Marttila maaseutuillassa: Erotetaan kotimaan laatu ja vientilaatu

Tosin kyllä lihan osalta, mutta näin:

"Suomessa ei laadukasta ruokaa aina kovin korkealle arvosteta. Sen sijaan vientimarkkinoille voitaisiin saada vaikkapa antibiootitonta laadukasta lihaa hyvin hoidetuilta tiloilta", hän pohti.

"Kahden laadun tuottaminen ei välttämättä tapahdu kovin nopeasti, mutta sitä kohti mennään."

Siinähän selvästi vihjataan, että Suomessa salaa käytettäisiin amerikkalaiseen tapaan antibiootteja kasvun edistämiseen? Tai muuten turhan päiten? Eikä varoaikoja oikeasti noudateta?

Nyt jos MTK:n puheenjohtaja puhuu noin, mistähän löytyvät ne, jotka todella haluavat pilata suomalaisen ruoan maineen? 

Tulee heti mieleen, että vastaavastihan voitaisiin menetellä torjunta-ainejäämissä tai muissa ruoan potentiaalisissa riskeissä: tarkastetaan nekin asiat vain "vientilaatuisista" elintarvikkeista. Kyllä kotimaiselle kuluttajalle kelpaa vähän sekundakin? (Luomussakin "kotiluomu", joka saataisiin halvemmaksi, jos ihan pikkuisen saisi kemikaaleja käyttää?)

Nyt on vielä olemassa se hyväntahtoinen tulkinta, että Marttila valitsi sanansa (tai toimittaja kirjasi ne) väärin tai huolimattomasti, ja tarkoituksena oli sanoa, että suomalainen liha on aina antibiootitonta, ja se on jo vientivaltti, mutta jos sen lisäksi laatua kehitetään ...?

[Heikki Jokipii]

Glyfosaatin ja sen hajoamiistuotteiden jäämien määrä ihmisten virtsassa on kasvanut, havaittiin Saksassa. Ja havaittiin myös, ettei tästä ole ollut mitään terveydellistä haittaa:

Glyphosate found in urine poses no health risk in German study

Mutta kyllä tuosta saa tarvittaessa kohu-uutisen, kun vain muistaa rajoittua tähän tietoon:

glyfosaatin ja sen hajoamiistuotteiden jäämien määrä ihmisten virtsassa on kasvanut, havaittiin Saksassa.

[Heikki Jokipii]

Jos tällainen aktio järjestetään ...

Luomupuuro porisee sadoissa padoissa 6.9.

... ja tällaisilla perusteluilla ...

Luomu tekee vastuullisen kuluttajan puuronautinnosta täydellisen. Luomu on helppo valinta, sillä siitä tietää, mitä syö. Ja myös sen, mitä ei syö.

Luomuviljelyssä ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita, joten luomu on puhtaista puhtainta ruokaa. Tämä ei ole vaihtoehtoinen fakta vaan tutkittu juttu: Eviran vuosittain tekemien selvitysten mukaan suomalaisten luomutilojen antimissa ei ole torjunta-ainejäämiä. [...]

... niin tässä voisi olla hyvä paikka ilonpilaamiseen:

selvitettäisiin Eviralta, paljon puuroaineksista, eli (tavanomaisista) viljoista ylipäänsä löytyy torjunta-ainejäämiä. Erityisesti Suomessa.

Minulla on se muistikuva, että hyvin vähän, jopa joskus (usein?) ei yhtään?

Mutta jos löytyykin, niin on tehtävissä arvio, kuinka paljon (eli vähän) näistä torjunta-ainejäämistä puurossa on tai ylipäänsä voi olla todellista haittaa.


PS. Siihen rinnalle voisi ottaa tarkastelun siitä, miten esim. suomalainen kaura on nyt muista syistä vaarallista, jopa eläimille. Ja jos vielä löytyisi evidenssiä siitä, että nämä homemyrkyt ovat luomukaurassa yleisempiä kuin tavanomaisessa ...

[Heikki Jokipii]

Tämä saattaisi vihdoinkin olla uusi torjunta-aine myös luomuviljelyn hyvin perinteiseen valikoimaan:

Environmentally friendly farm chemicals? Bio-insecticides edge closer to reality

Mutta yleisemmällä tasolla tuosta täytyy poimia tieto:

Without [insecticides] it has been estimated that global food production could fall by as much as 35-40%, increasing the cost of food and threatening food security.

Eli siinä olisi se hinta, joka olisi maksettava, jos yritettäisiin pärjätä ihan ilman hyönteismyrkkyjä.

Vrt. siihen, mitä on juuri nyt tapahtumassa Afrikassa.

***

Yritystä luomuväellä on jo tähän suuntaan ollut - ja siinä asiassa on oltu yhteydessä jopa pahamaineiseen Monsantoon:

Anti-conventional ag movement spurs Big Ag to look to organic pesticides

Microbe-based products face skepticism from some environmentalists. But because they don’t rely on genetic engineering or man-made chemicals, the products can be used in producing organic and natural foods. USDA rules bar organic products from containing genetically modified organisms, or GMOs, but permit the use of naturally occurring bacteria on organic crops—though the agency reviews such treatments in certifying farms as organic to make sure the products don’t include synthetic substances.

Mutta yhä saattaa olla niin, joillekin heistä, että mitään Rudolf Steinerin kuoleman jälkeen keksittyä ei voi kertakaikkiaan hyväksyä.

[Heikki Jokipii]

Tämän tutkimuksen mukaan torjunta-aineiden käyttöä voidaan vähentää satojen kärsimättä:

Can farmers reduce pesticide use but maintain expected yields? Study of French farms says yes

Mutta huomattavaa tuossa on:

- tutkimuksessa ei ollut mukana luomutiloja ja
- vähenivätkö mahdolliset haitat?
- vai saatiinko vain tekninen tulos, millä tavalla torjunta-aineiden käyttö optimoidaan? Eli taloudellista merkitystä tuolla epäilemättä on, mutta onko muuta?

[Heikki Jokipii]

Yrittää olla objektiivinen, puhuu "lähdekritiikistä" ...

Kuorimatta paras - tai sitten ei

... mutta nielee silti luomuväitteet, ja tuo ne esiin:

Tärkeää on pestä hedelmät huolellisesti, jotta lika ja torjunta-ainejäämät poistuvat.

Samoin on tämä TS:n artikkeli suhteellisen selväjärkinen ...

Onko raakaravinto terveellistä vai ei?

... mutta kummasti siihenkin on livahtanut tämä (lihav. HJ):

Luomutuotteiden terveellisyydestä kattavimmat tutkimukset on laatinut London School of Hygiene Tropical Medicine. Tutkimuksissa ei löytynyt mitään merkittävää terveyseroa viljelykasveissa tai karjassa, kun vertailussa olivat luomu- ja tavalliset elintarvikkeet. Ei-luomutuotteet on kuitenkin aiheellista pestä huolella mahdollisten torjunta-aineiden takia.

***

No, tottahan kyllä on, ettei eräitä luomutuotteita Saksassa v. 2011 olisi kannattanut pestä. 

[Heikki Jokipii]

Tässä nyt on yritystä arvoida ja analysoida luomussa löytyneitä torjunta-ainejäämiä:

Buying organic food to avoid pesticides? You may want to reconsider
Steve Savage | March 10, 2017 | Genetic Literacy Project

Tämä siis USA:ssa. Euroopasta en tiedä vastaavasta tutkimuksesta. Mutta ehkäpä vain en tiedä.

Mutta tuossakin oli Savagen todettava, että suurinta osaa luomussa hyväksytyistä torjunta-aineista ei sielläkään tutkita:

Spinosad is really the only natural product pesticide that is detected in the USDA’s monitoring program. Other widely used products like sulfur, petroleum distillates, copper salts and microbial products can’t be monitored using the same, highly sensitive and cost-effective tools that allow the USDA to generate the more than two million test results they generate each year.

PS. klo 16: Mutta tärkeä on tuo tieto, etteivät luomutuotteet olleet kuitenkaan täysin torjunta-aineista vapaita. Jos joku vastaava tulos saadaan Euroopasta, niin oikein mielellämme osallistumme keskusteluun siitä, miten nuo määrät olivat täysin merkityksettömiä!

[Ville Aarnikko]

Euroopan kemikaaliviraston tuore arvio glyfosaatista:

"Glyphosate not classified as a carcinogen by ECHA"

https://echa.europa.eu/-/glyphosate-not-classified-as-a-carcinogen-by-echa

[Heikki Jokipii]

Tässä sama suomeksi:

Ei luokitella syövän aiheuttajaksi – rikkakasvien torjunta-aine glyfosaattia koskeva EU-päätös tehtiin Helsingissä

Tulos oli odotettu, varsinkin kun siitä viraston itsensä toimesta oli jo "vuodettu" ennakkotietona tuo keskeinen asia.

Mutta ei se Heidi Hautalaa masenna, hän jatkaa yhtä päättäväisenä kuin ennenkin omaa ristiretkeään:

Kemikaaliviraston lausunto glyfosaatista ei ratkaise avoimuusongelmaa

Hänen salailuteoriaansa ja sen heikkouksia on käsitelty laajalti edellä, joten riittänee viittaus sinne. Mutta yhä vielä hän siis panee uskonsa siltä pohjalta tuohon yhteen WHO:n eli IARC:in tutkimukseen tai väitteeseen, vaikka se on nyt selvästi jäämässä "outlieriksi". Eurooppalaisten tutkimusyhteenvetojen lisäksi kun myös USA:n  EPA on päätynyt "vapauttavaan tuomioon". Kuten myös WHO ja FAO toisessa tutkimusyhteenvedossaan.

Mutta tuossa ECHA:n paperissa jäi glyfosaatin kontolle vielä kaksi syntiä:

- vaarat eli haitat silmille
- haitallinen vaikutus vesistöjen elämälle

Odotettavasti niihin isketään seuraavaksi, jos ja kun tuosta oletetusta karsinogeenisyydestä ei ole puristettavissa enää enempää irti. Kun luultavasti Hautalakaan ei enää saa retkelleen seuraajia, edes "omistaan": hänen salailuteoriansa muistuttaa jo liikaa salaliittoteoriaa. (Jossa salaliitossa nyt on siis mukana EFSA:n lisäksi ECHA.)

Koska glyfosaatille ei EU:ssa vieläkään ole annettu jatkolupaa:

The adopted opinion on the harmonised classification for glyphosate will be taken into account when the Commission and Member States consider whether to renew the approval to use glyphosate as an active substance in pesticides, later this year.

[Heikki Jokipii]

Maaseudun Tulevaisuus kertoo ja kommentoi tuosta ja tuota näin:

EU:n kemikaalivirasto: "Glyfosaatti ei aiheuta syöpää"

EU:n kemikaaliviraston päätöstä on odotettu, sillä sen pitäisi olla viimeinen sana kiistassa glyfosaatin myynnin jatkoluvasta.

Mutta onkohan se viimeinen sana? Minä, joka olen tainnut jo useinkin ennustella suuren glyfosaattisodan loppumista, olen alkanut tulla asiassa pessimistiksi. Glyfosaatista on voinut tulla ikuisuusasia. Tai siitä on tehty sellainen. Ja tehdään, edelleen. Luulen, pelkään.

[Heikki Jokipii]

Tämä on todella jotakin!

Norjalainen robotti löytää rikkaruohot viljelykasvien joukosta ja ruiskuttaa vain ne

Kuvauksesta päätellen torjunta-aineessa kyse on glyfosaatista (lihav. HJ):

Norjassa on rakennettu tarkkasilmäinen robotti: se seurailee pellolla viljelykasvirivejä, huomaa rikkakasvit ja tähtää torjunta-ainetta tarkasti vain niiden lehdille

Mutta tällasia etuja on saatavissa (lihav. HJ):

Asterix-nimisen robotin avulla torjunta-aineen menekki voidaan valmistajan mukaan laskea viiteen prosenttiin aiemmin käytetystä, ruotsalainen Jordbruksaktuellt-lehti kertoo.

Fundeerailin tuon luettuani, että luomuväenkään ei asiasta eli keksinnöstä välttämättä tarvitse jäädä osattomaksi. Tottakai tuohon robottiin voi liittää myös sellaisen pikkurobotin, joka ei sitä glyfosaattia jakele, vaan kitkee kyseisen ei toivotun kasvin!? Jonkun verran varmaan virittelyä tarvitaan?

Mutta kuinka sen asian kustannustehokkuuden kanssa onkaan, ja kustannusten kanssa ylipäänsä - tuossa kun ei puhuttu tuon robotin hinnasta - mutta välittömästi päähäni päsähti myös:

tuo keksintöhän voisi mahdollistaa amerikkalaistyyppisen suorakylvön, jossa rikkakaveja torjutaan kasvukauden aikanakin, mutta ilman glyfosaattia kestäviä lajikkeita?

***

Huomaan tuossa yllä - yhteensä - keksineeni tai ainakin hahmotelleeni tavan, miten suorakylvö lopulta olisi myös luomussa mahdollista. Ei varmasti ollut tarkoitukseni!