Puutaheinää puuvillasta

[Heikki Jokipii]

Juuri edellä mainittu blogisti vastasi ko. saitilla:

Kiitos tästä tiedosta! En ole tiennyt tai tullut ajatelleeksi asiaa. Jotenkin olen ollut siinä uskossa, että luomupuuvilla olisi kaikin tavoin hyvä vaihtoehto. Täytyykin siis perehtyä asiaan enemmän.

Hyvä. Näin pitää tapahtua. Hän sai vastauksessani tämän nettiosoitteen, ja täällähän pääsee siinä hyvään alkuun.

[Heikki Jokipii]

Jännittäviä näkymiä, onko tulossa ihan oikeaa puuvillaa:

Pukeudumme pian puuhun – vallankumouksellinen ioninen liuotin muuttaa koivun, kuusen ja männyn kankaaksi

Puuvillan pitäisi maksaa maltaita jo nyt, jos hintaan laskettaisiin ekologiset vaikutukset. Sen viljelyyn kuluu valtavasti vettä, neljännes maailman torjunta-aineista ja arvokasta peltoalaa, jolla voisi kasvattaa ruokaa.

Vaikka muuntogeeninen bt-puuvilla on tuota torjunta-aineasiaa vähän helpottanutkin, niin muilta osin tuo valitus kyllä pitää paikkansa. Eli vaihtoehdolle on kyllä sosiaalinen tilaus.

Sosiaaliseen tilaukseen ollaan vastaamassa, ehkä kohta jo voi tehdä konkreettisen oikeankin tilauksen:

Äänekoskelle 40 miljoonan koelaitos puupohjaisten tekstiilien valmistukseen

Ylellä on tuohon myös tausta-artikkelit noin parin vuoden takaa, lue myös "Lue myös".


PS. Ehkä siellä vielä Heikki Jokipii muistetaan? Tai tarkemmin Heikki Jokinen (1865-1951), jota nimeä hän aikuisikänsä käytti, vaikka Jokipii-sukua olikin. Hän oli minun isoisäni isä, joka toimi Äänekoskella paperimestarina 1940-luvulle asti.

Ei, hän ei varmaankaan käänny haudassaan tuon hankkeen takia. Hän oli itseasiassa ensimmäistä tai toista teollista sukupolvea, jonka aikana ylipäänsä saatiin Suomessa paperia puusta. Sitä ennen oltiin siinä asiassa riippuvaisia - kankaasta, lumpuista! 

[Heikki Jokipii]

Hesarissa oli tänään johdantosivulla jutttu "Tässä on ilmastotoivon resepti" ja sen yhteydessä pienempi juttu "Arjessa voi vaikuttaa". Kuinka ollakaan, se kertoi tällaisen esimerkin:

Helsinkiläinen muotoilu- ja tekstiilialan yrittäjä Tiina Taivainen, 38, suosii vaatteissaan kotimaisuutta ja luonnonmukaisuutta.

Maininta luomupuuvillasta valmistetuista perheen vaatteista mahtui lyhyeen juttuun vielä kaksi kertaa.

Vaikka siis luomupuuvilla on mahdollisesti kaikkein viheliäisin valinta ilmastonmuutoksen kannalta.

Eikä kotimaisuudenkaan suosiminen tuossa mitään auta, ainakaan ennenkuin kangas tehdään oikeasti puusta (ks. juuri edellä). Nykyisin puuvilla joka tapauksessa tuodaan kaukaa, vaikka sitten jalostamattomana raaka-aineenakin, joten kuljetuksissa ei tuossa noin voi säästää mitään.

[Heikki Jokipii]

Tätä Vandana Shivan vanhaa valhetta on ilmeisesti taas alettu levittää ...

GMO cotton not to blame for farmer suicides in India, expert reconfirms to UN panel

.. joten huhulta täytyi taas kerran päättäväisesti katkaista siivet.

Huhun levittäminen voi liittyä yritykseen vastustaa muuntogeenisen puuvillan käyttöönottoa Afrikassa. Ainakin Nigeriassa on levitetty muitakin pelkoja:

Why fears in Nigeria over the safety of GMO cotton are misplaced

[Heikki Jokipii]

Kun valehtelemaan ryhtyy, kannattaa sitten valehdella kunnolla:

https://www.pierrerobert.fi/fi_FI/what-is-organic-cotton/What_is_organic_Cotton.html

LUOMUPUUVILLA ON PAREMPI VALINTA, KOSKA:

Luomupuuvilla käyttää 1/10 osan siitä vedenkulutuksen määrästä, minkä tavallinen puuvilla vaatii.

Vrt. edellä 10.03.17. Ja tuo oli vasta yksi tuossa tekstissä olevista tuulesta temmatuista väitteistä.

[Matti Pekkarinen]

Valehtelu ei ole luomuväellä ollut koskaan vaikeaa. Usein tekoa tai omaatuntoa lieventää joku selitys "mutta jos tarkastellaan vain...". Tässä tapauksessa tiukan paikan tulleen saataisiin ehkä selitys, että kyseessä on vain keinokasteluun käytettävä vesimäärä. Kai normaalissa, oikeassa viljelyssä usein keinokastelua käytetään Ja luomussa mennään riman ali, luonnon ehdoilla, kuten Suomessa: "viljellään tukia".

[Heikki Jokipii]

Jatkoa edellisiin. Mutta tämä jää sitten heille (ja meille, tuon tekstin pohjalta) täydelliseksi mysteeriksi (lihav. HJ):

Luonnonmukainen viljely ja maatalous on ympäristöystävällisempää kuin perinteinen maatalous, sillä se kuluttaa tyypillisesti vähemmän vettä ja sen harjoittamisessa on kiellettyä käyttää kemiallisia torjunta-aineita tai keinotekoisia lannoitteita. Eikö olekin mahtavaa! Mutta miksi kaikki eivät sitten käytä luomupuuvillaa raaka-aineena tavallisen puuvillan sijaan? Luomupuuvillan käyttäminen on yksinkertaisesti kalliimpaa (ja siten tuotteen loppuhinta on kuluttajalle kalliimpi), ja sitä voi olla haastavampi tuottaa riittävää ja toivottua määrää.

Miten ihmeessä se voi olla kalliimpaa, jos selvitään vähäisemmällä kastelulla, eikä rahaa kulu keinolannoitteisiin tai torjunta-aineisiinkaan?

[Matti Pekkarinen]

Kalliimpaa luomun tuottaminen on, jos hintaan lasketaan puuhasteluun liittyvä yhteiskunnan tuki.
Mutta miksi tuote kaupan hyllylläkin saattaa olla kalliimpi... trendikäs brändituote ei tietenkään voi olla halvempi kuin "bulkki"? Kaikissa ketjun portaissa "huolehditaan" mielihyvin tästä ?

http://mattipekkarinen.net/satotutk.htm

[Heikki Jokipii]

Tuo väite vähäisemmästä vedenkulutuksesta perustuu ilmeisesti teoriaan, että luomupuuvillaa ei keinokasteltaisi. Mutta tämähän ei pidä paikkaansa, eikä sellaista ehtoa luomupuuvillassa ole. Ei Pierre Robertin mainitsemassa ja linkkaamassa GOTS-standardissakaan, tarkistin.

Tämä toinen luomupuuvillan tarjoaja myöntääkin asian.

http://www.vihreatvaatteet.com/materiaaliopas/luomupuuvilla/

Luomupuuvillan viljely vaatii yhtälailla paljon vettä kuin perinteinenkin puuvilla. Tässä suhteessa luomupuuvilla on ongelmallinen kasvi, sillä keinokastelu vie elintärkeitä vesivarantoja pois käytöstä juomavetenä tai ruoankasvatuksessa. Pahimmillaan keinokastelu voi jopa muuttaa luonnon vesitasapainoa ja kuivattaa laajojakin alueita.

Interenetistä tuo väite vähäisemmästä vedenkulutuksesta on löydetty, Pierre Robert -liikeyritys ei ole sitä keksinyt itse. Mutta jos totuuteen asiassa pyritään, se voisi olla suurinpiirtein tässä kohdassa:

Your organic cotton t-shirt might be worse for the environment than regular cotton

One major reason, as various speakers pointed out at a May 23 panel held by Cotton Inc., a research group that serves the cotton industry, is that conventional cotton varieties have a higher yield, meaning a single plant will produce more fiber than its organic counterpart. That’s because conventional cotton has been genetically engineered for that purpose. In the past 35 years, cotton yields have risen 42% (pdf), largely due to biotechnology and better irrigation techniques.

Organic cotton, by definition, comes from plants that have not been genetically modified. Because of that difference, to get the same amount of fiber from an organic crop and a conventional crop, you’ll have to plant more organic plants, which means using more land. That land, of course, has to be tended and irrigated.

It will take you about 290 gallons of water to grow enough conventional, high-yield cotton to produce a t-shirt, according to Cotton Inc. To grow the same amount of organic cotton for a t-shirt, however, requires about 660 gallons of water. The disparity is similar for a pair of jeans. (It’s worth noting that Cotton Inc., a not-for-profit group, works to help boost the industry’s demand and profitability—though it insists any claim it makes must be vetted by its legal department and the US Department of Agriculture.)

(lihav. HJ)

Sillä niin se on luomupuuvillan kuin muunkin luomun ympäristövaikutusten arvioinnin kanssa: huonompi tuottavuus on tunnustettava, muutoin vaikutusarvioinnit ovat yhtä tyhjän kanssa, menevät harhaan.

***

Eräs asia, jota Pierre Robert ei ota lainkaan puheeksi, on se, että luomussa on myös kielletty käyttämästä muuntogeenistä bt-puuvillaa, joka torjuu puuvillan pahimman vihollisen, puuvillayökkösen hyökkäykset. Sen lajikkeen käyttö ei lisää kemiallisten torjunta-aineiden eikä lannoitteiden käyttöä, mutta nostaa silti satoja. "Eikö ole mahtavaa!", pitäisi ko. firman tähän sanoa.

[Heikki Jokipii]

Kuivuutta kestävä GMO-puuvilla:

New GMO cotton variety could boost yields while thriving under drought conditions

Tuohon ei taida luomupuuvilla pystyä. Sen viljelyssähän säästetään vettä pääasiassa luomupuuvillafirmojen mainososastoilla! 

[Heikki Jokipii]

Instagramista:

familon_fi
Lapselle luomua eli Familon Hiphop Organic! 💕 Hiphop-sarjan lasten ja vauvan tyynyt ja peitteet ovat luomukangasta ja pikkuväelle mitä pehmoisin valinta. 💕 Tutustu raikkaisiin ja laadukkaisiin uutuksiin ja tarjoa parasta pieniin petiin.
👉🏻 www.familon.fi/organic

Nyt on jo loppunut kärsivällisyys kysyä, mitä etua lapsi tuosta luomukankaasta oikein saa, miten juuri se olisi lapselle "parasta". Ja miten sen voisi edes jotenkin osoittaa? Kärsivätkö lapset tai vauvat tavanomaisissa vuodevaatteissa, ovatko ne esim. itkuisempia tms.?

[Heikki Jokipii]

Olisiko joku viesti mennyt perillle?

Uudessa äitiyspakkauksesssa ei minun selailuni pohjalta ollut yhtään tuotetta, jonka materiaaliksi olisi mainittu luomupuuvilla.

Eikä luomua mainittu asiaa kokevassa uutisoinnissakaan.

[Jarrumies]

Ruotsissa luomuväki yrittää muuttaa ns. BCI-sertifioidun puuvillan (Better Cotton Initiative) säännöstöä sellaiseksi, että vain luomupuuvilla sallittaisiin siinä.

Syynä on se, etta BCI-puuvilla on vallannut markkinoita ja luomupuuvillan tuotanto on pudonnut puoleen vuodesta 2010 ("Samtidigt har produktionen av ekologisk bomull halverats sedan 2010"). Luomupuuvillan hinta on niin korkea BCI-puuvillaan verrattuna, etteivät ruotsalaiset luomupuuvillatuotteiden kauppiaat saa enää tuotteitaan kaupaksi.

https://www.gp.se/debatt/den-h%C3%A5llbara-bomullen-h%C3%A5ller-inte-m%C3%A5ttet-1.14624193

Vi är mycket oroade över denna utveckling då BCI-bomull inte är odlad på ett hållbart vis, utan med kemiska bekämpningsmedel – inte med ekologiska metoder. Även om BCI har minskat användningen av kemiska bekämpningsmedel kraftigt på vissa håll så påverkas biodiversitet och mänsklig hälsa starkt negativt av dessa medel. Inte minst genom att många bomullsbönder odlar sin egen mat på eller bredvid bomullsfälten som sprutas med bekämpningsmedel. Dessutom är 95 procent av all bomull från Indien – BCI-bomull inkluderad – genmodifierad.

Trots dessa indikatorer på ohållbar bomullsodling så marknadsförs BCI som en legitim garant för hållbart mode och hållbara textilier. Konkurrensen på marknaden för hållbara kläder och textilier snedvrids därmed, för varför skall konsumenten välja dyra hållbara kläder och textilier när det finns billiga hållbara kläder att tillgå?

Genom att marknadsföra BCI-bomull som hållbar bomull så förs konsumenten bakom ljuset genom att tro att de kläder och textilier man köper är hållbara, när så inte är fallet. Att på ett icke sanningsenligt sätt marknadsföra BCI-bomull som hållbar innebär i förlängningen att marknadsmekanismen försvagas. Det låga priset på BCI-bomull i jämförelse med ekologisk bomull invaggar dessutom konsumenter i tron att hållbara kläder och textilier inte behöver kosta mer.

Den konkurrenssituation som uppstått mellan BCI och ekologisk bomull som hållbar bomull, får förödande konsekvenser för de företag som säljer kläder och textilier tillverkade av ekologisk bomull. Dessa företag tappar den konkurrensfördel som ekologisk odling de facto innebär gentemot de konsumenter som efterfrågar hållbara kläder och textilier. Därmed har dessa företag svårt att ta ut högre priser för att täcka kostnaderna för den ekologiskt odlade bomullen. Konsekvenserna av denna snedvridning är många och allvarliga inte minst för klimatet, biodiversitet och hälsa bland bomullsbönder och arbetare.

Behöver åtgärdas snabbt
Den snedvridning av konkurrensen på marknaden för hållbara bomullskläder och textilier som BCI skapar behöver snabbt åtgärdas. Det mest effektiva sättet är att utnyttja den imponerande organisation och struktur som BCI byggt upp. För att på allvar göra BCI-bomull hållbar krävs framför allt två åtgärder.

För det första behöver BCI-bomull odlas i enlighet med kriterier för ekologisk odling, det vill säga utan kemiska insatsmedel och genmodifierat utsäde.

För det andra behöver priserna för BCI-bomull justeras uppåt, tills dess att produktiviteten för bomull som är hållbar ”på riktigt”, ökat. Bara då kan företag som säljer kläder och textilier tillverkade av hållbart odlad bomull konkurrera på lika villkor och kunden vara säker på att hållbar bomull är lika med ekologiskt odlad bomull.

[Heikki Jokipii]

Asiaa sitten perustellaan tällaisilla heitoilla:

Dessutom är 95 procent av all bomull från Indien – BCI-bomull inkluderad – genmodifierad. Genmodifierad bomull medför ohållbara effekter som till exempel ökad spridning av skadedjur. Inom ekologisk bomullsodling är genmodifierad bomull förbjuden. Från ett klimatperspektiv är BCI-bomull djupt problematisk – koldioxidutsläppen per kilo är dubbelt så stora som för ekologisk bomullsodling.

Tuo sitten täytyy vain uskoa. Mutta pitääkö paikkansa, että muuntogeeninen puuvilla lisäisi vahinkoeläimien määrää? Ja nuo hiilidioksidipäästöt? Miten ne on laskettu tai arvioitu?

Minulla on vahva epäilys, että noin vain täytyy olla, kirjoittajien mielestä. Ja keskeinen syy on tuo, että muuntogeeninen puuvilla on luomussa kielletty.

Mutta näyttäisi siis siltä, että pää alkaa tulla vetävän käteen, luomupuuvillankin perusteluissa. Mutta vielä täytyy yrittää. Vaikka tuulesta temmaten. Nyt on meidän ehkä etsittävä tieteellisiä tutkimuksia, jos tuo propagandasota tulee Suomeenkin. Kuten se epäilemättä tulee.

Tätä yritetään edelleen (lihav. HJ):

Därmed har dessa företag svårt att ta ut högre priser för att täcka kostnaderna för den ekologiskt odlade bomullen. Konsekvenserna av denna snedvridning är många och allvarliga inte minst för klimatet, biodiversitet och hälsa bland bomullsbönder och arbetare.

Mielikuvilla, ei faktoilla. Kun vielä muistamme, että geenimuunneltu puuvilla on bt-varianttia, joka vähentää torjunta-aineiden käyttöä. Ja on vaarallista täsmällisesti vain puuvillayökkösille.

***

Kaikkiaan tuosta tulee mieleen kantotuolin kantajat 1700-luvun Lontoossa. Jotka yrittivät silloin saada äskettäin keksityt ja/tai halventuneet sateenvarjot kaupungissa kielletyiksi.

[Heikki Jokipii]

Tuo BCI-puuvilla tunnetaan nettisurffailun perusteella Suomessakin. Otetaan satunnaisena esimerkkinä Marimekko:

https://company.marimekko.com/fi/vastuullisuus/faq/

Miten Marimekko varmistuu siitä, että sen käyttämä puuvilla on tuotettu reiluissa työolosuhteissa?

Puuvillan tuotantoketju on laaja, monivaiheinen ja vaikeasti jäljitettävä, koska usein eri maista kerätyt raakapuuvillakuidut sekoitetaan keskenään tasaisen laadun varmistamiseksi ennen langaksi kehräämistä. Marimekko on pieni toimija kansainvälisillä puuvillatuotteiden markkinoilla, eikä Marimekko itse toimi suoraan puuvillan viljelijöiden kanssa, joten parhaiten voimme vaikuttaa alan kehitykseen yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa. Liityimme vuonna 2013 ensimmäisenä suomalaisyrityksenä kansainväliseen Better Cotton Initiative (BCI) -aloitteeseen, jonka tavoitteena on tehdä globaalista puuvillantuotannosta kestävämpää ja vastuullisempaa kouluttamalla puuvillan viljelijöitä ja luomalla kysyntää paremmalle puuvillalle läpi hankintaketjun. Lue lisää Better Cotton Initiative -aloitteesta.

Mitä ekologisia materiaalivaihtoehtoja Marimekko tarjoaa asiakkailleen?

Tavoitteenamme on kasvattaa vastuullisempien materiaalien osuutta tuotteissamme. Liityimme vuonna 2013 kansainväliseen Better Cotton Initiative (BCI) -aloitteeseen ja jo yli puolet toimitusketjuumme hankitusta puuvillasta on BCI-kriteeristön mukaista puuvillaa. Lue lisää Better Cotton Initiative -aloitteesta. Sesonkikohtaisesti olemme käyttäneet myös luomu- ja kierräyspuuvillaa. Suurin osa Helsingin kangaspainossamme painettavista materiaaleista on Öko-Tex 100 -sertifioituja, mikä takaa että ne eivät sisällä haitallisia kemikaaleja.

Moni firma näyttää horjuvan tuon ja luomupuuvillan välillä. Mutta varsinainen kiista niiden kesken ei Suomessa näytä alkaneen.