Steinerilaisuus se yhä sinnittelee

[Heikki Jokipii]

Biodynaaminen yhdistys Facebookissa:

The Biodynamic foundation of Finland was established by the Biodynamic Association of Finland in 1998 with the help of a testamentary donation. The purpose of the foundation is to support biodynamic research, training and learning of biodynamic farming and the development of biodynamic farm model.

The foundation currently owns two farms: one in Mäntsälä and one in Vesilahti. The latter is called Haltija farm , a first farm that was acquired with the help of crowdfunding. During the crowdfunding process, a new concept of “maanhaltijuus” (soil keepers) was created and we are developing that concept further. Our aim is to increase the overall wellbeing in the world starting from the farms. We want to increase the awareness of the people concerning the nature as a whole and giving then a way to feel meaningfulness in modern world.

Foundation will introduce this new way of landownership as a soil keeper on Saturday afternoon.

Tuossa on tärkeää, paitsi se mitä kerrotaan, myös se, mitä ei kerrota. Mäntsälän tilasta ei maininnan lisäksi ollut muuta kerrottavaa.

Tuossa lauantain tilaisuudessa säätiö taas ilmeisesti yrittää käynnistää joukkorahoituksen. Jotta pystyttäisiin hoitamaan ja ehkä vähän lyhentämään Haltijan tilan hankkimiseksi otettua velkaa.

Viime vuonnahan se asia ei mennyt oikein hyvin. Tarvittavasta summasta saatiin kasaan vain noin neljännes, 2750 euroa.

[Heikki Jokipii]

... muuttuu kyllä surkuhupaisan komistelevaksi, kun ajattelemme, miten globaalista n. 1,5 miljardin hehtaarin viljelyalasta n. 220 000 ha on biodynaamisesti viljeltyä. Eli 0,15 promillea. Siltä osin varmaan kannetaan kokonaisvaltaista vastuuta.

Entä kuinka suuri osa ihmiskunnasta on saatu tuohon projektiin mukaan? Vaikka kertoisimme bd-viljelijöiden luvun kymmenellä, heitä olisi myös vain noin 0,1 promillen osuus.

Tuota ja muita edellä esitettyjä laskelmia katsellessa on taas todettava, että ei ollut vailla perusteita todeta ja huomauttaa tästä UM:lle koskien sen tätä julkaisua:

Tällainen asiakirja osui nyt vasta silmiini UM:n palstalta yli kuukauden sen ilmestymisen jälkeen:

Ruokaturvan ja maatalouden sanasto

Se pyrkii olemaan neutraali sanasto, ja kyllä se sitä pääosin onkin.

Mutta kuinka ollakaan, ”nenääni” tulee tietty ”tuoksu” – vieno, mutta merkittävä, kuten entisaikoina naisen rakkauskirjeissä hänen hajuvedestään.

Muutamia esimerkkejä, vain.

Biodynaaminen viljely – tämä toivoton Euroopan viimeinen laaja taikauskoinen ilmiö – on siellä erikseen mainittu, vaikka voimme olla 100% varmoja, että sillä ei ole mitään osaa eikä arpaa kehitysmaiden nykyisessä tai tulevassakaan ruokaturvassa.

— klips —

Edelleen olisi perusteltua, etteivät ministeriöt tai Fingo (ent. Kepa) soisi mitään erityisasemaa tuollaiselle globaalisti äärimmäisen mitättömälle kuriositeetille.

[Heikki Jokipii]

Edelliseenkin viitaten tämä (jakelulistan kautta tullut) kuulostaa täysin kornilta:

Millainen on tulevaisuuden maatila? -keskusteluilta

Aloitamme Haltijakoulun kaikille avoimet keskusteluillat torstaina 21.10.2019 klo 18-20 teemalla "Millainen on tulevaisuuden maatila?".

Maatilojen määrä vähenee, viljelijätulo laskee, aliravitsemus ja nälänhätä lisääntyvät, maailmanlaajuiset kriisit heittelevät myös meitä. Miten voisimme huolehtia omasta ja läheistemme ruokaturvasta tulevaisuudessa?

Mutta muutoinkin: biodynaamisilla menetelmillä ei kyllä aliravitsemusta ja nälänhätää maailmasta vähennetä. Edes vähäisessä määrin. Mutta tietysti usko siihen, että niistä voisi olla apua, on tuolle pienelle yhteisölle Suomessa tärkeä asia.

(Tuo viesti tuli viime sunnuntaina, joten vuosiluvussa on näppäilyvirhe.)

[Heikki Jokipii]

Mehiläishoito on ollut paljon esillä Biodynaamisen yhdistyksen tiedotuksessa, harrastustoiminnassa ja kurssituksissa. Mm. tällainen kurssi järjestettiin kuutisen vuotta sitten:

Biodynaaminen mehiläiskurssi (Helsinki)

Myös ammattilaisille tarkoitetun kurssin kielenä on englanti, kääntäjinä Suomen Mehiläishoitajien liiton kouluttaja Ari Seppälä ja Pentti Okkonen.

(lihav. HJ)

Yhdistys myös tarjoaa netissä asiaan yksityiskohtaiset ohjeet.

Mutta ainoa maatalousyrittäjä Suomessa näyttää siis nyt alueella olevan tuo yksi tila. Jonka konseptiin kuuluu olla tarjoamatta biodynaamista hunajaa suomalaisille.

Myös tänä syksynä järjestettiin osana "Haltijakoulua" pesän syyshuoltoon keskittyvä mehiläiskurssi. Kuten jo edellä kerroimme. Eli tuo erityinen harrastuneisuus jatkuu. Mutta luultavasti se ei muuta tuota vallitsevaa tosiasiaa, että biodynaamista hunajaa ei Suomessa kaupasta mistään saa.

Jotain käytännöllisiä taitoja "koululaiset" kuitenkin oppivat. Jota ei sitten kyllä saavuteta tuon koulutuksen jatko-osuuksissa (ks. juuri edellä).

[Heikki Jokipii]

Edellä kerrottiin Australian biodynaamisesta "kerettiläisestä" Alex Podolinskystä

Kiistelty asema ei kuitenkaan estänyt sitä, että Suomessa hänestä julkaistiin nekrologi Demeter-lehdessä 3/2019.

[Heikki Jokipii]

Tämä palkinto on varmasti omalla tavallaan ansaittu:

Luomutilalliset Ira ja Ari Hellstén palkittiin Vesilahden vuoden 2021 yrittäjinä

Mutta valitsijat ovat varmaankin kiinnittäneet huomiota vain tämän tyyppisiin seikkoihin (kuvateksti):

Tilan lähiruokapäivätapahtuma keräsi viime vuonna 400−500 osallistujaa. Tänä vuonna kävijäluku kasvoi lähes puolella.

Ja tilan biodynaamisuudella on tuskin valinnassa ollut mitään merkitystä. Koska tilaa ei edes sellaiseksi kutsuta, vaan luomutilaksi.

Biodynaaminen yhdistys yritti kyllä FB:ssa tuosta kertoessaan tätä:

Biodynaaminen työ palkittu, [..]

[Heikki Jokipii]

Tälläinen "hang-around" -jäsen löytyi:

https://www.kylanpaan-kotitila.com/

[..] Hortonomin perustutkintonsa lisäksi Ulla-Maija on jatkuvasti täydentänyt yli kahden vuosikymmenen käytännön kokemustaan monivuotisten kasvien ja metsäpuutarhojen parissa erilaisilla alan kursseilla, ml. permakulttuurinen ja biodynaaminen täydennyskoulutus. [..]

Tai ehkä hän on jo pikkuisen enemmän lähestymässä sisäpiiriä, koska hänellä on esitys tulossa olevassa biodynaamisessa suurtapahtumassa. *)

Mutta hänen puutarhansa ei ole sertifioitu Demeter-tila.

***

Kirjataanpa samantien tähän tällainen aatteen pilkahdus tämän maalle muutosta haaveilevan blogista:

https://oispamaalla.blogspot.com/2021/09/visio-visio-visio.html?m=1

Esimerkki visiosta ja missiosta (CLIPS-opas, 4):
"Visio: Yhteisökylä, joka tuottaa biodynaamista ruokaa ja yhteisöllisiä kokemuksia.
Missio: Arki, joka parantaa."

Mutta tuossa ei taideta olla tosissaan? Se taisi olla vain jotenkin hyvältä tuntunut esimerkki. Sana tai idea tarttunut jostain silmiin tai korviin.

______

*) tietysti tuossa voidaan tuossa ihmetellä tuota mainintaa permakulttuurista. Eivätkö ne ole tässä liikkeessä niin sanoakseni eri lahkoja?

[Heikki Jokipii]

Rahaa tarvitaan. Biodynaamisen säätiön sivuilta:

LAHJOITA JOULUTERVEHDYSRAHAT KESTÄVÄN MAATALOUSKULTTUURIN KEHITTÄMISEEN!

Joulu lähestyy ja pian on taas joulutervehdysten aika. Joulukorttien lähettämisen sijaan voisit lahjoittaa niihin varaamasi rahat kestävän, biodynaamisen maatalouskulttuurin hyväksi!

Keräyksessä annetaan mahdollisuus valita tuettava kohde:

Voit valita joululahjoituksen kohteeksi yleiskeräyksen, jolloin lahjoittamasi summa kohdennetaan säätiön toimialueisiin tarpeen mukaan tai voit jo korvamerkitä joululahjoituksesi johonkin seuraavista kohteista.

1. Biodynaamisen viljelyn säätiön yleiskeräys, tilisiirtona viite 9878 tai MobilePay numero 70924
2. Biodynaamisen tutkimuksen ja julkaisutoiminnan tukemiseen, tilisiirtona viite 98782 tai MobilePay numero 96720
3. Biodynaamisen koulutuksen ja opiskelun tukemiseen, tilisiirtona viite 98795 tai MobilePay numero 87458
4. Biodynaamisen mallitilatoiminnan tukemiseen Haltijan tilalla Vesilahdessa, tilisiirtona viite 5555 tai MobilePay numero 32985
5. Biodynaamisen mallitilatoiminnan tukemiseen Heinolan tilalla Mäntsälässä, tilisiirtona viite 4446 tai MobilePay numero 12032

Tuossa varmistuu tieto, ettei haaveesta tehdä Heinolan tilasta taas Demeter-tila ole luovuttu, eikä mallitilahaaveestakaan. Sillä tavallahan arvelimme sen olevan ja tapahtuvan, ennemmin tai myöhemmin. Niinpä tuossa nyt etsitään tukea kahdelle mallitilalle. Ajetaanko siinä "kahta jänistä"? Niin, tosiaan: riittääkö molempiin — "paukkuja"?

Säätiön rahatilannetta emme tietysti tiedä, ja jotain lisää kyllä saadaan tuollakin keräyksellä, mutta intuitio kertoo, että iso on pala haukattavaksi, kun taustalla on kuitenkin väkeä suht. vähän. Minkä Maanhaltijoiden värväys 2020 kyllä osoitti.

***

On selvinnyt myös, että marraskuisen suurtapahtuman yhteydessä Tampereella pidetään myös Biodynaamisen yhdistyksen syyskokous. Vieläköhän yhdistys jatkaa kainouttaan toimihenkilöittensä suhteen. Olisi kiva tietää edes, kuka on puheenjohtaja.

***

PS. Siitä, mitä joulu steinerilaisuudessa merkitsee, on saatavissa tämä — tosin Steinerin teosofisessa vaiheessa — pitämä esitelmä:

https://www.teosofia.net/antropos/joulu.htm

Mutta kyllä tämä tarina kuulostaa jo hyvin samalta kuin tarinat "Maatalouskurssissa":

Kasvikunnan minät asuvat vielä korkeammassa maailmassa kuin eläinkunnan joukkominät. Ne asuvat henkimaailmassa eli deevakhanissa ja niitä on hyvin harvoja. Kaikki kasviminät näet käsittävät monta maan päällä olevaa yksityistä kasvia ja kasvilajia. Jos tahtoisimme päästä siihen paikkaan, missä nämä kasviminät asuvat — puhuessamme "paikasta" tavallisen käsityksen mukaan joutuisimme maan keskipisteeseen. Kaikki kasviminät ovat yhdistettyinä maan keskipisteessä.
[..]
Maan keskipisteessä ovat kasviminät tavattavissa, koska itse maa kiertotähtenä on kokonainen ruumis. Kuten ihmisen hiukset kuuluvat hänen ruumiiseensa, samaten ovat kasvit maamme ruumiinosia. Sellaisina ne eivät ole itsenäisiä olentoja vaan sen ruumiin jäseniä. Kasvien tuskan- ja tyydytyksentunto ovat itse maapallon samoja tunteita. On muistettava, mitä enemmin olen puhunut kasvikunnan tuskan- ja tyydytyksentunnosta. Se, joka näitä asioita voi tutkia, tietää, ettei kasvien vioittamisen tuottama tuskantunto — mikäli vioittaminen koskee niitten yläosia — ole maaruumiin vioittamista koskevan tuskantunnon yhteydessä. Päinvastoin tällainen vioittaminen tuottaa maaruumiille tyydytyksentuntoa. Asia on sama kuin vasikan imiessä äitilehmää.

[Heikki Jokipii]

Otamme asian uudelleen esille, jos tuosta Andersenin esitelmästä aikanaan tulee nettiin edes suomenkielinen tiivistelmä. Tai muuta juttua. Demeter-lehteä ei tuolloinkaan varmaankaan voi käyttää. Niin harvoin siitä ilmestyy nettiversioita.

Sellainen tieto olisi erikseen kiinnostava, ja kaipa siitä tiedon saamme, että paljonko yleisöä tuo esitelmätilaisuus onnistuu keräämään.

Itse tilaisuudesta ei ole tullut lisätietoa. Biodynaamisen yhdistyksen FB:ssa kerrottiin kuitenkin, että Andersenin vanhempi esitelmä on täällä saatettu laajempien piirien luettavaksi:

Maito, joka osaa puolustautua bakteereja vastaan
Demeter 3/2021
Teksti: Jens-Otto Andersen
Käännös: Pentti Okkonen

Lisäksi kerrottiin että biodynaamisen liikkeen vuoden 2022 teemaksi on valittu ravinnon laatu. Joten varmasti kuulemme Andersenin ajatuksista ensi vuoden aikana vielä lisää. Näin kuitenkin jo nyt uskaltaa yhdistys FB:ssa kertoa:

Laadukas ruoka ravitsee fysiologian lisäksi ihmisen sisäistä elämää! Biodynaamisesti tuotettu ravinto täyttää nämä kolme vaatimusta.

Siitä emme varmasti päällimmäisenä kuule, että reippaasti yli 99% maailman ihmisistä joutuu väistämättä olemaan ilman tuollaista ravintoa. Koska Demeter-hehtaarit eivät muuhun riitä. Eivät maailmalla eivätkä Suomessa.

[Heikki Jokipii]

Mukana on (lihav. HJ):

Mehiläistarhauksen perus- ja jatkokurssi (Vantaa)
Aika: 4.10.-13.12.2021
Paikka: Vantaan aikuisopisto, Tikkurila, Vantaan opistotalo, Lummetie 5, Vantaa

Kurssin ohjelma:
[..]
15.11.2021 Luomutuotanto ja biodynaaminen mehiläishoito

Miksi on?

[Heikki Jokipii]

Biodynaamikot ovat nyt saaneet asiaansa esille Maaseudun Tulevaisuuden mielipidesivulla:

Maanviljelijä on myös kulttuurityöntekijä

Muutos edellyttää tässä vaiheessa selkeää julkista tukea monimuotoiselle pientuotannolle. Muutos edellyttää myös kuluttajia suuntaamaan tukeaan enemmän kohti paikallista tuottajaa ostopäätöksiä tehdessään.

Biodynaamisella maataloudella olisi annettavaa tätä uutta järjestelmää luotaessa. Biodynaamisuudessa ajattelussa jokainen tila nähdään yksilöllisenä ja omavaraisena organismina, jossa sen erilaiset toiminnot ja osat vahvistavat ja tasapainottavat toisiaan. Maata hoidetaan kestävästi ja uudistavasti. Tilan ulkopuoliset tuotantopanokset minimoidaan ja tilasta pyritään saamaan joustava ja itseään uudistava, monimuotoisuutta ja maaseudun elinvoimaisuutta lisäävä. Tämä tarkoittaa myös pyrkimystä jalostaa maatalouden tuotteita lähellä alkuperäänsä.

Kirjoittajana Sari Kalliokoski, Biodynaamisen viljelyn säätiön toiminnanjohtaja. Asiaan tietysti kuuluu, että heti kirjoituksen alussa vedotaan maailman ruokaturvaan:

Alle viiden hehtaarin pientilat tuottavat tällä hetkellä arviointitavasta riippuen 44–76 prosenttia maailman ruuasta ja alle 50 hehtaarin tilat 62–92 prosenttia. Ne ovat myös FAO:n mukaan keskeisessä roolissa ruokaturvallisuutta kehitettäessä. Pientilojen etuna on tehokas resurssien käyttö, joustavuus ja paikallisuus.

Ja häivytetään lukijan tietoisuudesta tämä:

Koko maailman volyymista nostettakoon sieltä tännekin tämä summatieto: maailmassa on nyt  yhteensä 5 918 Demeter-sertifioitua maatilaa, joissa on viljelyalaa yhteensä 202 045 hehtaaria.

Eli se, miten maailman ruokatuotannosta on biodynaamista korkeintaan 0,2 promillea. Eikä Suomessakaan sen enempää.

[Heikki Jokipii]

Vaikka kerjuulla ollaan, suurellisesta puhetavasta ei luovuta. Biodynaamisen Viljelyn Säätiö:

RAHANKERÄYS OPISKELUN, TUTKIMUKSEN JA MALLITILATOIMINNAN TUKEMISEEN

Eikö olisikin hienoa, jos maatilat Suomessa yhä enemmän siirtyisivät kaikkein puhtaimpaan ja luonnollisimpaan vaihtoehtoon maanviljelyssä? Biodynamiikka tarjoaa ratkaisuja myös luomutuotannon ratkaisemattomiin ongelmiin. Tärkeää olisi myös se, että maatilat aukeaisivat yhä enemmän kuluttajien suuntaan.

Täytyy kyllä ihmetellä, että:
- millä tavalla biodynaaminen viljely olisi sen enempää puhtainta kuin luonnollisinta? (Me protestoimme mutta varmasti niin tekevät myös luomuviljelijät!) *)
- miten biodynaamisuus tarjoaisi jotain ratkaisuja luomulle, joka on aikoja siten tehnyt siitä aika selvän pesäeron?
- miten nuo maatilat kuluttajan suuntaan erityisesti aukeaisivat, kun nytkään ei normaalikaupoissa ole käytännössä yhtään kotimaisia Demeter-tuotteita? (Ja hyvin niukasti ulkomaisiakin.)

Vahingossa tulee kerjuukirjeeen loppupuolella myönnetyksi, että aika pienistä kuvioista (vrt. myös edellinen puheenvuoro) tässä kaikessa on kysymys:

Rahoittajia tälle tutkimukselle on hyvin vähän, joten  Teidän avullanne me pyrimme antamaan tälle yhteisölle mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä.

(lihav. HJ)

Ja myös tutkimuksesta, joka on täysin tieteen**) valtavirran ja sen rahoituslähteiden ulkopuolella. Jäljellä on vain tämä kerjääminen ja joitakin vanhempia säätiöitä.

Tämä vahvistuu taas, nyt myös tuossa "normaalissakin" rahankeräyksessä:

Tuossa varmistuu tieto, ettei haaveesta tehdä Heinolan tilasta taas Demeter-tila ole luovuttu, eikä mallitilahaaveestakaan. Sillä tavallahan arvelimme sen olevan ja tapahtuvan, ennemmin tai myöhemmin. Niinpä tuossa nyt etsitään tukea kahdelle mallitilalle. Ajetaanko siinä "kahta jänistä"? Niin, tosiaan: riittääkö molempiin — "paukkuja"?

PS. 18.11.21: Jälkeenpäin tuli tuosta mieleen. Yläotsikkona sivulla on "Tue työtämme". Mutta siihen nähden, kuinka vähän tuosta toiminnasta tulee kauppoihin myytävää, eikö oikeampi olisi ollut "Tue harrastustamme"?

______

*) me protestoimme tietysti jo siitä lähtökohdasta, että pyrkimys luonnolliseen ei ole pyrkimystä hyvään maanviljelyyn. Jos luonnollisuus siinä on edes ylipäänsä mahdollista.

**) joka tiede on tutkimusaiheidensa osalta nykyisin hyvin vapaamielinen: melkeinpä mitä tahansa voi (rahoituksenkin kera) tutkia. Mutta jotkin umpikujat on siinäkin tunnistettu!

[Heikki Jokipii]

Niistä hyvin harvoista säätiöistä, jotka rahoittavat steinerilaista tutkimusta, Gyllenbergin säätiö jakaa taas apurahojaan tänä vuonna, vuodenvaihteessa (se tekee sen joka toinen vuosi):

https://www.gyllenbergs.fi/fi/apurahat/riktlinjer-och-utdelningskriterier

Apurahaa voi saada myös näihin tarkoituksiin:

Steiner-rahasto tukee lääketieteellistä tutkimustyötä jonka aihe on
[..]
Biodynaamisen viljelyn tutkimus
[..]
Steiner-rahaston jatkokoulutus- ja projektiapurahoja myönnetään
[..]
Biodynaamisen viljelyn tutkijoille

Tänäkin vuonna (tulevat julki ehkä vasta ensi vuonna) näemme varmasti saajien joukossa jo tutuksi tulleita nimiä. Tutuiksihan ne ovat väistämättä tulleet, kun heitä on niin harvoja. 

[Heikki Jokipii]

Journalisti-lehden jutussa pohditaan tällaista ongelmaa:

Media ilmoittaa noudattavansa Journalistin ohjeita, mutta julkaisee huuhaata ufohavainnoista horoskooppeihin. Miksi ja kenelle? Onko se ongelma?

Ei ehkä varsinaisesti kuulu tänne, mutta jutussa mainitaan meille nyttemmin hyvinkin tuttu julkaisu:

Demeter
Biodynaamisen yhdistyksen jäsenlehti erikoistuu antroposofi Rudolf Steinerin näkemysten mukaiseen maatalouteen. Biodynaaminen viljely perustuu kosmisiin voimiin ja tähtien tarkkailuun.

Tuo ei pahemmin kannanottoa kirvoita. Emme jatkossakaan lähetä oikaisuvaatimuksia tai valita mistään Demeter-lehden jutusta Julkisen sanan neuvostoon tms. Olemme täällä pitkin matkaa luonnehtineet steinerilaisuutta uskonnon termein. Jolloin se myös tavallaan kuuluu Suomen uskonnonvapauden piiriin.

Tottakai rajanveto-ongelmia voi tulla, koska steinerilaisuus yrittää aika ajoin esiintyä myös tieteenä. Mutta eiköhän tässä pärjätä sillä, että täällä palstallamme voimme tarvittaessa esittää kritiikkimme.

[Heikki Jokipii]

Vaikka tuon tapahtuman osalta on jälkeenpäin hiljaista, nyt siellä yritetään jo tällaista "suurtapahtumaa". Se on saanut Biodynaamisen yhdistyksen sivuilla aivan oman osionsakin:

https://www.biodyn.fi/nbf2021

Nordic biodynamic forum
Regenerative biodynamic land
19.-21.11.2021
Ahlman, Tampere, Finland

Pidetään sekä suomalaisten että ulkomaisten luennoitsijoiden voimin.

'Regenerative' näyttää olevan jo nimessä. Mielenkiintoista, onko siitä jotain selventävää sanottavaa. Erityisesti siitä, miten se biodynaamisuuteen liittyy.

PS. Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, kyllä tuo tilaisuus ainakin Aamulehteen pääsee! Ehkä Maaseudun Tulevaisuuteenkin!

Noin ei kuitenkaan näytä käyneen. Media näyttää olevan hipihiljaa tuosta tilaisuudesta. Tänä viikonloppunahan se on. Vain Biodynaaminen yhdistys on tilaisuudesta kertonut. Vielä juttuja voi tietysti ilmestyä. Tarkkailemme yhä nettiä.

Biodynaamisen yhdistyksen FB:n mukaan ei siitä tainnut suurtapahtumaa tullakaan. Siellä olleessa videonpätkässä osallistujat ovat aluksi (?) kokoontuneena Ahlmanin pihalle. Eikä heitä ole kuin noin parisenkymmentä. Mitä voi pitää hyvin pienenä määränä yhteispohjoismaiselle seminaarille.