Luomun monet nimet

[Heikki Jokipii]

Biodynaamisen säätiön sivulla jatketaan yritystä omia, ainakin jossain määrin, regeneratiivinen viljely juuri biodynaamisuudelle:
'
https://www.biodynsaatio.fi/2021/06/28/maatalous-ilmastoa-parantamassa/

Vaikka kyllä todetaan:

Uudistavan maatalouden menetelmiä voidaan tietysti hyödyntää kaikissa tuotantosuunnissa.

Siinä mainitusta Thünen-instituutin tutkimuksesta olemme täällä jo aiemmin maininneet . Silloin analyysimme jäi valitettavasti kesken.

Tuossa kirjoituksessa joudutaan tietysti puolustamaan eläintenpitoa. Eli juuri sitä mallia, jolle ei edellisessä puheenvuorossa mainitussa analyysissä herunut pisteitä.

[Heikki Jokipii]

Mielipide, kiistakirjoitus tästä samasta:

Viewpoint: Hard truths about regenerative agriculture — When marketing hype is embraced as policy

[Heikki Jokipii]

Onko näissä kyse samasta asiasta:

Viewpoint: Here’s why activist environmentalists’ promotion of a ‘binary organic vs conventional/good vs evil dichotomy’ is bad for sustainable agriculture

When it comes to regenerative agriculture, let’s focus on outcomes rather than ideology

Niissä vastustetaan luomuväen pyrkimystä varastaa kestävän viljelyn imago itselleen. Jossa tyypilinen yritys on juuri tuon regeneratiivisen viljelyn idean ja käsitteen valtausyritys. Vaikka siinä on oikeastaan kyse tästä, varsin toisenlaisesta asiasta:

So, how does plant science support regenerative agriculture? Pesticides and biotech crops have enabled farmers to adopt conservation tillage practices that have reduced the need for tillage. Tillage involves plowing the soil to remove weeds. This disrupts the soil structure and makes it more prone to erosion and run-off. When the soil isn’t disturbed by tilling, organic matter builds and soil health increases.

Kummassakin kirjoituksessa keskeisenä teesinä on, että tulee ennenkaikkea tarkastella tuloksia, eikä juuttua keinoihin. Eikä missään tapauksessa sulkea jotain keinoja kategorisesti ulos keinovalikoimasta. Mutta juuri siitä luomussa on olennaisesti kyse.

Tietysti luomuviljelystä voisi kehittyä, Zarukin ajatuskulkua jatkaen, sellainen versio 3.0 tai 4.0, jossa tuota periaatetta seurattaisiin. Ja sallittaisiin (rajoitetusti tms.) torjunta-aineiden, lannoitteiden ja muuntogeenisten lajikkeiden käyttö. Mutta voimmeko silloin enää edes puhua luomusta?

Voi ajatella, että yrittämällä omia kaikkia hyviä asioita, luomuväki tavallaan leikkii tulella. Eräänä päivänä se voi menettää selvärajaisuutensa. Ja samalla myös perusteensa korkeampiin hintoihin ja erityistukiin? Erityisasema EU:ssa voi myös murentua.

***

Luulenpa, että IFOAM tajuaa tuon. Ja siksi se ei innostu esim. geenieditoitujen lajikkeiden hyväksymisestä luomussa. Vaikka niiden erottaminen siirrettyjä geenejä sisältävistä lajikkeista olisikin mahdollista. Vaikka USA:ssa sellaista on ehdotettukin.

[Heikki Jokipii]

Oudohko, vähän epäpyhältä kuulostava allianssi:

Biodynamic farming advocate makes the case for transforming fashion with regenerative agriculture

Yritetään nivoa yhteen (kallista) huippumuotia, biodynaamisuutta ja regeneratiivista viljelyä.

Linkkejä pitkin löytää tällaisen yhteisön:

https://www.dirt.charity/

Sen olemme jo huomanneet, että biodynaamisena tarjotaan paljon kaikkea muuta kuin ruokaa: esim. alkoholia, kosmetiikkaa. Nyt siis joukkoon mukaan, tuolla tavalla, ökymuoti.

[Heikki Jokipii]

Tämä on nyt uusi tieto:

UN’s ambitious biodiversity plan puts ‘regenerative agriculture’ at the forefront

Mutta epäilen syvästi, että tuossa tavoitteessa olisi mitenkään kyse luomuviljelystä. Jotta selvittäisimme, mistä on kyse, tässä linkki Guardianin alkuperäiseen artikkeliin:

UN sets out Paris-style plan to cut extinction rate by factor of 10

Ja eihän siinä ollut.

[Heikki Jokipii]

Ludger Wess uudelleentwiittasi
Edzard Ernstin twiitin eilen:

Just when I thought I had seen everything:

Just when I thought I had seen everything: ‘Systemic Agro-Homeopathy’

Published Monday 02 August 2021
Italian authors recently published a remarkable review entitled ‘Systemic Agro-Homeopathy: A New Approach to Agriculture‘ (OBM Integrative and Complementary Medicine 2021, volume 6, issue 3 doi:10.21926/obm.icm.2103020). Allow me to present you with their (lengthy) conclusions:

The systemic agro-homeopathic approach considers the farm as a single organism, an agroecosystem of living and non-living elements, which establishes a dense network of interactions. Its purpose is to strengthen and intensify the relationships among the organisms to create a stronger and healthier agroecosystem, involving all the organisms within the agroecosystem. To fulfill this aim, the described approach allows one to control and manage the agricultural processes through the application of highly diluted and dynamized natural substances. The latter might restore the equilibrium in the agroecosystem by stimulating the natural resistance already present in the agrarian system. The identification of the correct mineral remedy, through the biotypes and pathogenesis levels, could allow one to act on the chronic conditions of the agroecosystem (imbalance in plant primary metabolism or cellular levels), whereas, the identification of plant/animal homeopathic remedy, based on the principle of metabolic similarity, might allow the management of the acute conditions (phytopathological diseases).

Till now, the systemic agro-homeopathic approach has been adopted by some farmers in Europe, particularly in Italy, for about six years and it is increasing interest, especially among organic producers. To date, several observations have been reported by farmers (personal communications), providing positive and encouraging perspectives, but some rigorous scientific experimentation at the farm level is needed to validate such results. If statistical data from field trials were to confirm the observations made so far, the systemic agro-homeopathic approach could represent an agroecological production model with a very low energy impact. Additionally, this approach could be in line with the current European community orientation (European Green Deal), which aims to promote a type of sustainable agriculture. In this context, systemic agro-homeopathy would meet the three pillars of sustainability: (1) economic, due to the very low use of raw materials; (2) environmental, by avoiding the use of chemical substances such as fertilizers, pesticides, etc.; and (3) social, with the production of healthy, safe, and high-quality food.

_____________________________________

Normally, when I encounter something weird, unproven, or incredible, I react by saying something like: SHOW ME THE EVIDENCE! In this case, I think any attempts to gather evidence might be a waste of time. Some things are just too idiotic to even test them. An open mind is usually a good thing, but one still needs to take care that one’s brain does not fall out.

(Linkki alkuperäiseen: http://www.lidsen.com/journals/icm/icm-06-03-020 )

***

Tuolla palstalla kommentoineet tunnistivat heti biodynaamisen ideologian, toisella nimellä.

Mutta näin meillä kuitenkin on kokoelmaamme yksi nimeltään eri viljelymuoto lisää. Olisiko se suomeksi "järjestelmällinen agrohomeopatia". Alkuperäisessä tekstissä tekijät ilmeisesti itse ovat tietoisia samankaltaisuudesta antroposofian kanssa, ja yrittävät tehdä pesäeroa. Ja siinä onnistuvatkin: tuossa ideassa on "laajennettu" luonnontiedettä vielä lisää, yli Steinerinkin.

[Heikki Jokipii]

Tässäpä ei annetakaan regeneratiivista viljelyä taistelematta luomuväelle! 

Viewpoint: Carbon-preserving regenerative agriculture inextricably linked to CRISPR and gene edited crops

[Heikki Jokipii]

Yksi uusi yrittäjä tähän joukkoon:

Leipuri, puutarhuri, elämäntaituri – Titti Bruun tuli Korppoosta Perniöön ja toi kärryt mukanaan

Koska maksumuurin takana, tämä haettu Googlen kautta (lihav. HJ):

https://www.sss.fi › 2021/08 › leipur...
Leipuri, puutarhuri, elämäntaituri – Titti Bruun tuli Korppoosta Perniöön ja toi kärryt mukanaan | SSS.fi
2 päivää sitten — Tämä ei ole luomua, eikä biodynaamista, vaan lib-viljelyä eli luomua ilman byrokratiaa. Tämän keksi yksi perniöläinen. Myös kasvimaan vuokrasuhde päättyy ...

[Heikki Jokipii]

Ludger Wess twiittasi eilen, tähän viitaten:

Die internationale #Agrarmafia und ihre wissenschaftlichen Helfershelfer sind natürlich vollkommen gegen diesen wirklich echt wahren chemiefreien Ansatz, der sogar die biodynamische Landwirtschaft in den Schatten stellt

Stirring up the truth about Zero Budget Natural Farming

Artikkeli on itse asiassa hyvin kriittinen erilaisia vaihtoehtoisia viljelymenetelmiä kohtaan, jotka siinä lyhyesti käydään läpi. Varsinainen kritiikki kohdistetaan viimeiseen villitykseen Intiassa:

Zero Budget Natural Farming (ZBNF), popularised by Subhash Palekar, is the most recent entry into this group.
[..]
His own alternative of ZBNF is, thus, posed against both inorganic farming and organic farming.

Mr. Palekar’s premise is that soil has all the nutrients plants need. To make these nutrients available to plants, we need the intermediation of microorganisms. For this, he recommends the “four wheels of ZBNF”: Bijamrit, Jivamrit, Mulching and Waaphasa. Bijamrit is the microbial coating of seeds with formulations of cow urine and cow dung. Jivamrit is the enhancement of soil microbes using an inoculum of cow dung, cow urine, and jaggery. Mulching is the covering of soil with crops or crop residues. Waaphasa is the building up of soil humus to increase soil aeration. In addition, ZBNF includes three methods of insect and pest management: Agniastra, Brahmastra and Neemastra (all different preparations using cow urine, cow dung, tobacco, fruits, green chilli, garlic and neem).

Liitetään tuo täten kokoelmaamme. Joku voi sen ottaa esille Suomessakin.

PS. Kuvituskuvassa toiminta näyttää aikalailla biodynaamisen preparaatin valmistamiselta!

[Heikki Jokipii]

Annaleena Ylhäinen, twiitti 13.11.20:

Luomu on sentään määritelty, sille on säännöt, tarkastukset ja selvät sävelet. Kuluttaja tietää mitä saa jos ostaa luomua. Regen suhteen kukaan ei edes tiedä, mitä se tarkoittaa. kyntö/suorakylvö? cropcover/ei? kivennäislannoitteet/pelkät orgaaniset lannoitteet? jne

"Regellä" hän ilmeisestikin tarkoitti regeneratiivista viljelyä. Kuten edellä on tullut esille, sama on vaivannut meitäkin.

Tässä MT:n otsikossa (juttu maksumuurin takana) tulee esille tuo ristiriita:

Uudistavassa viljelyssä peltoja häiritään mahdollisimman vähän – maan muokkaus, tiivistäminen ja kemialliset torjunta-aineet minimoidaan (lihav. HJ)

Eli ei osata kunnolla päättää, onko uudistavan viljelyn perusidea suorakylvöä vai luomua. Ja jokin luomusta muistuttava täytyy väkisin ottaa mukaan. Ei oikein tiedetä, mihin pyritään. Torjunta-aineiden minimoiminen on itsessään kelvoton päämäärä. Kukaan ei niitä missään yritä maksimoida. Kun hetken miettii, niitä pitää käyttää juuri sen verran kuin tarvitaan. Ja niitä tarvitaan hiukan enemmän, jos kyntämistä tai muuta maan muokkausta pyritään välttämään.

[Heikki Jokipii]

Mukaan vielä tämäkin:

Keskeistä on kulutuksen ohjaaminen luonnon monimuotoisuutta vaaliviin valintoihin. Lisäksi uudeksi ajattelutavaksi on noussut agroekologia, joka ehdottaa kestämättömän globaalin ekonomisen järjestelmän muuttamista ja uudenlaisen maailmankuvan ja arvomaailman luomista.

Agroekologiassa kunnioitetaan alkuperäiskansojen ja kansanperinteen viisautta, luontosuhteen moninaisuutta ja ykseyttä. Luonnosta huolehtiminen on tärkein arvo. Agroekologia haluaa edistää talouselämän muutosta tasa-arvoiseen jakamiseen, paikallisyhteisöjen luomuruokatuotantojen tilojen kehittämiseen ja planeetastamme huolehtimiseen.

Näkökulma tähän:

Viewpoint: ‘The definition of agroecology has become lost in translation’

Agroecology has become the latest buzzword in the agriculture sector—a mashup of the words “agriculture” and “ecology” with the latter being the relationship of organisms to one another and to their physical surroundings. However, the definition of agroecology itself has become a tad lost in translation from its original root.

While the concept of agroecology was put forth to protect the environment from antagonistic farming methods, first-world countries such as Canada have, for decades, being doing a pretty good job of farming and protecting the environment.

Vielä linkki alkuperäiseen (josta saa paremmin selvää sen ideasta):

Agroecology: Who's definition is it?

(kyllä se siellä alempana on, vaikka vähän joutuu selaamaan!  )

[Heikki Jokipii]

Yhtä kelvotonta se on tämännimisenäkin:

Viewpoint: ‘Slow food’ movement remains an aesthetic model for the elite — and doesn’t produce a sustainable food system

[Heikki Jokipii]

 Tässä ilmiö kuvataan hyvin selkeästi:

Viewpoint: Anti-chemical campaigners misleadingly invoke a looming ‘insect apocalypse’ to justify demands to junk targeted, synthetic pesticides

Environmentalist NGOs are suggesting to move to an “agro-ecological” baseline of farming instead.

According to its original definition, agroecology is simply the study of ecological practices applied to agriculture. What started out as science, however, has morphed into a political doctrine that not only rules out modern technologies such as genetic engineering, advanced pesticides and synthetic fertilizer but explicitly extols the benefits of “peasant” and “indigenous” farming and in many cases discourages mechanization as a way of freeing the world’s poor from backbreaking agricultural labour. Add on to a hostility to international trade and intellectual property protections for innovators (“seed patents,” which are standard in all advanced crops, not just GMOs, are a frequent cause of complaint) and you can see why agroecology’s promoters so often talk about it as “transformative.”

We should remember that not all “transformations” are good. They can just as easily be bad, even catastrophic.

Eli tieteenä se kyllä alkoi. Mutta ei ole sitä enää. Eikä sillä nykyisin tarkoiteta edes vain luomua toisella nimellä. Vaan tuollaista outoa aatteiden pakettia. Mutta sillä paketilla on hyvin epäluuloisia vastaanottajia. Nykyisin.

[Heikki Jokipii]

Hän ei innostu:

Viewpoint: Why it’s reasonable to question if regenerative agriculture is really more sustainable than conventional farming

Regenerative proponents tend to be influenced by overseas researchers, have an organic background, and are not agricultural scientists who have spent their working lives learning about effects and consequences within the New Zealand context.

Tuosta tiivistelmästä löytyy linkki perusteellisempaan versioon.

[Heikki Jokipii]

Tällaistakin löytyy:

https://twitter.com/LudgerWess/status/1499829598158307339/photo/1

Ilmiöstä oli kyllä jo puhetta täällä viime kesänä.