Ihmettelimme edellä:
Kehottavat kuitenkin nuoria ihmisiä satsaamaan elämässään tähän:
OPISKELEMAAN?
Biodynaamiseksi viljelijäksi voi kouluttautua Suomessa tällä hetkellä yhteispohjoismaisen BINGN-ohjelman kautta. Koulutus ei ole suomalaisen opintotukijärjestelmän piirissä.
— klips —
Vaikka opintojen rahoitus on noin epävarmalla pohjalla. Ja vaikka tulevaisuus biodynaamisena viljelijänä jos mahdollista vielä epävarmemmalla. Potentiaalisia lomittamiskohteita on Suomessa hyvin harvoja. Ja oman tilan perustaminen tuolla konseptilla ei ole välttämättä helppoa. Seuraamme nyt tulleeko tästä mitään, so. ilmestyykö tänä vuonna uusi tila Biodynaamisen yhdistyksen tilaluetteloon. Tuo mehiläistila (edellä) kyllä sinne juuri tuli.
Kun Biodynaaminen Yhdistys jo nyt esittelee FB:ssä
tulevan seminaarin esitelmöitsijöitä, saamme esimerkkin ko. koulutuksen mahdollistamasta urakehityksestä (lihav. HJ):
One of the NBF speakers is Oskari Pirkkarainen, a BINGN graduate, who is now introducing regenerative practices at Ahlman. He will introduce us to his work and especially to the Soil Food Web approach developed by Elaine Ingham.
Hän on siis kouluttajana tai projektityöntekijänä Ahlmanin koululla. Ei siis varsinaisesti viljelijä. Vaikka koululla/kartanolla tiettävästi on jotain omaakin maataloustuotantoa, se ei kuitenkaan ole biodynaaminen tila. – Ellei sitten koulun kassakaapissa ole suunnitelmaa, että se aikoo sellaiseksi tulla? Ja tuo seminaari signaali niistä aikomuksista?
Toinenkaan ko. seminaarin suomalainen esitelty esitelmöitsijä, Ulla-Maija Takkunen, ei ole virallisesti hyväksytty Demeter-viljelijä. Kolmas, Galina Kallio, on kyllä mukana Kaupunkilaisten Oman Pellon puuhastelussa, mutta tekee päätyökseen muuta.
PS. Koska ko. seminaarissa on tällaisiakin osioita ...
16-17 Country presentations (all Nordic countries share they current news)
[..]
9 - 10.30 Future of biodynamic food production in Nordic countries, farmers voice, CSA, other approached - workshop
... niin odotamme tietysti, että samalla julkistettaisiin päivitetyt tilastot biodynaamisen viljelyn
nykyisestä laajuudesta Pohjoismaissa. Nuo tiedot olisivat mielenkiintoisia, koska Demeter Federationin maakohtaiset tilastot eivät ole palanneet. Se on kyllä julkaissut v. 2020 summatiedot täällä (selaa alaspäin):
https://www.demeter.net/about/organisation/Mutta vain globaaleina (tässä pyöristettyinä) summina:
Biodynamic hectares
221.000
+15% vs. 2019
Demeter farms
6.500
+ 7% vs. 2019
Demeter processors
1.100
+13% vs. 2019
Tarkat luvut löytyvät kyllä kaavioista linkkien takaa. Mutta eivät maakohtaisia. Hiukan lisää maatietoa saa sieltä löytyvästä
kartasta. Josta näkyy, että vauraassakin maailmassa on monia maita, joissa biodynaamisesti ei viljellä
ollenkaan. Vähemmän vaurailla alueilla niitä on runsaasti.
Hiukan hupaisaakin on, että
Australia on yhä kartallakin harmaana. Sitä skismaa ei ole sovittu!!!