Steinerilaisuus se yhä sinnittelee

[Heikki Jokipii]

Tässä on kyse valokuvauskilpalun voitosta ...

Maatilani ilmastoratkaisut -kuvakisan voitto Rekolan tilalle Kangasalle

Julkaistu 1.9.2018
 
Luonnonvarakeskuksen Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle-hanke ja Maaseudun Tulevaisuus järjestivät valokuvakisan Maatilani ilmastoratkaisut.

Kuvakisan voitti Rekolan tila Kangasalta, omalta tilalta otetulla maisemakuvalla.

... ja mikäs siinä, hieno kuvahan tuo on.

Mutta samalla Henri Murto saa tilaisuuden tai ottaa oikeuden kertoa laveahkosti bidynaamisesta viljelyksestään. Muutamia hajahuomioita tuosta tarinasta.

Rekolan tilalla on viljelty biodynaamisesti maata, jo yli 45 vuoden ajan, joten kyseessä on todellisesti edelläkävijätila bio- sekä kiertotalouden saralla.

Siinä olisi siten mitä mainion tapaus ja kohde sen tutkimiseen ja testaamiseen, paranevatko luomusadot ajan myötä. Jos Juuso Joona antoi ilmiölle pitkän 10 vuoden aikataulun, niin sekin aikamäärä olisi tuolla tilalla reippaasti tullut täyteen.

Lehmien lanta otetaan talteen ja kompostoidaan, joten olemme myös lannoitteden suhteen omavaraisia. Tämä on todellista kierto- ja biotaloutta, koska emme tarvitse tilan ulkopuolelta lannoitteita tai rehuja. Nurmet sitovat myös hyvin hiiltä maahan ja kompostoidulla karjanlannalla lannoitetut pellot lisäävät maaperän humuskerrosta, joka sitoo tehokkaasti hiilidioksidia ilmasta maaperään. Elävä maa runsaan humuskerroksen sekä nurmien kanssa on todella tehokas keino sitoa ilmasta hiilidioksidia.

Hiilidioksidin ja typen suhteen ollaan varmasti omavaraisia, mutta onkohan noin sitten kuitenkaan fosforin ja kaliumin suhteen. Lehmä kun niitä ei ruoansulatuksessaan millään tavalla kehitä.

Kun ravinteet kiertävät tilan sisällä, niin vältymme myös ravinnehuuhtoutumisilya järviin sekä lopulta Itämereen. Omavaraisuus, monipuolinen tuotanto sekä laadukkaat tuotteet näkyvät myös taloudellisessa tuloksessa sekä asiakastyytyväisyydessä.

Kun asiakkaiden kerrotaan olevan tyytyväisiä, merkitsee se sitä, että ainakin osa ravinteista ei kierrä tilan sisällä.

Niin, oikeastaan Murto ei sittenkään kerro, mikä tuossa kaikessa oli biodynaamista, mutta sai kuitenkin tilaisuuden kertoa, että sellainen tila on.

Niin, ja myös Luke ja MT tulevat tuossa vahingossa myöntäneeksi, että steinerilaisuudella olisi jotain merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Että biodynaaminen sekoilu olisi ilmastoviisasta?

[Heikki Jokipii]

Kun nyt rupesin näitä steinerilaisuuden tekstejä tutkimaan, niin taidanpa etsiä tämänkin käsiini:

Tiedon uusilla teillä – biodynaamisen viljelyn tutkimus

Onko mahdollista erottaa eri tavoin viljellyt tuotteet toisistaan? Mitä on elintarvikkeiden laatu? Mitkä ovat laadun tekijät? Onko tiede arvovapaata vai vaikuttaako tutkijan lähtökohta tutkimusmenetelmien valintaan ja siihen, mitä lähdetään selvittämään? Kirjassa pohditaan näiden kysymysten lisäksi biodynaamisen tutkimuksen historiaa, teemoja ja tuloksia. 128 sivua.

Siinä voisi olla vastauksia siihenkin, onko biodynaaminen viljely Steinerista jotenkin muuttunut. Pala lukijan kommentista:

Biodynaamisella viljelyllä on tutkimustuloksien varjossa saatu paljon hyvää aikaiseksi. Selkeitä eroja tavanomaisena pidetyn maanviljelyn ja biodynaamisen viljelyn väliltä löytyy paljon. Useimmat eroavaisuudet puhuvat biodynaamisen viljelyn puolesta. Tutkimustyö on kuitenkin varsin pienimuotoista, koska rahoitusta tutkimuksille on vaikea löytää. Tutkimustyön haasteita on useita esimerkiksi tutkimuksia olisi parempi suorittaa koepalstojen tilaan oikeilla tiloilla, mutta yhteistyö viljelijän ja tutkijan välillä on haastavaa.

Tuossa siis kerrotaan, että jonkinlainen tutkimustyö yhä jatkuisi. Ja siten kehitystyökin? Tuo kirja ei ole kovin uusi, jo vuodelta 2000, mutta se kuluu yhä opintopiirien käsissä:

Agricola-ryhmä toimii biodynaamisena alueryhmänä Helsingissä ja kokoontuu osoitteessa Uudenmaankatu 25 A 4. Syksyn kokoontumiset tiistaisin alkaen 21.8. klo 16.30 ja sen jälkeen kuukauden joka kolmas tiistai. Luettavana on kirja Pirkko Roinila ja Päivi Suokas; Tiedon uusilla teillä Biodynaamisen viljelyn tutkimus.

Kirja on Helsingin kaupungin varastokirjastosta tilattavissa.  Minun raporttini sen sisällöstä tulee tänne aikanaan.

Ei niin, että biodynaamisella viljelyllä Suomessa kovinkaan suurta merkitystä olisi, eli täällä sitä kohtaan suunnattu kritiikkikin on vähän sitä, että ampuu tykillä variksia. Mutta Saksassa eli EU:ssa merkitystä tuntuu yhä olevan.

Toisaalta muistaa täytyy vanha roomalainen sananlasku "principiis obsta (et respice finem)" eli vastustakaa alkuja (ja ottakaa huomioon lopputulos). Niin ei tehty ajoissa Suomessa n. 1970- ja 1980-luvuilla. Ja yhä vielä nytkin tuo hullutus saattaa villitä viattomIa. Ja vaikkei lopputuloksena ollut biodynaaminen viljelyn voittokulku täällä, niin lähes yhtä hullu valtiovallan 20% luomutavoite (kulman kautta) oli. Josta nyt ei tunnuta päästävän millään eroon.

[Heikki Jokipii]

Kummasti ET-lehden toimittajalla riittää pokkaa luonnehtia miehen olleen "aikaansa edellä". Missä mielessä näin? Ei varmaankaan siinä, että uskoi oikeastaan pohjaltaan ikivanhaan taikauskoon? Eikä kai biodynaamisessa viljelyssäkään, koska se ei myöhemminkään ole saavuttanut juuri minkäänlaista asemaa Suomessa. (Viimeinen tietoni on, että niitä tiloja on n. 15 kappaletta, yhteensä koko maassa.)

Tämän kartan mukaan ...

https://www.biodyn.fi/tilatjatuotteet/

... niitä on 11 kappaletta.

Vai olisiko niitä enemmän kuin nuo tuohon karttaan merkityt? Ei, se on hyvin epätodennäköistä.

[Heikki Jokipii]

... niitä on 11 kappaletta.

Vai olisiko niitä enemmän kuin nuo tuohon karttaan merkityt? Ei, se on hyvin epätodennäköistä.

Sillä ei oikein osaa keksiä syytä, miksi biodynaaminen tila olisi jäänyt pois tällaisesta varmaan hyvin edullisesta yhteisilmoituksesta tai -mainoksesta. Varsinkin, kun tuohon listaan oli joukon jatkoksi lisätty vielä 4 tavallista luomutilaa (?).

Tuossa edellä mainitussa teoksessa Roinila-Suokas (2000) oli tieto (s. 10), että vielä vuonna 2000 oli noin 50 tilalla Suomessa oikeus käyttää Demeter-merkkiä.*)

Aika moni on siis tällä välin tehnyt samanlaiset johtopäätökset kuin viljelijä Urho Kari (edellä 23.7.18). Kun biodynaamisista keinoista ei ole havaittavaa hyötyä, eivätkä ne nosta tukitasoakaan (tai saatavaa hintaakaan?), niiden käyttöä ei ole kannattanut jatkaa.

Olivatko nuo mainitut tavalliset luomutilat listassa tällaisia entisiä biodynaamisia tiloja? Vielä vanhasta muistista kuitenkin mukana?

________

*) teoksessa toisaalla (s. 68) oli arvio, että EU:ssa luomutiloista biodynaamisia oli v. 1999 "alle puolet". Jos se oli sitä lähelläkään, niin koko Euroopassa ainakin tuolloin steinerilaisuuden merkitys luomuviljelyssä oli suuri.

[Heikki Jokipii]

Tuo tilanne näkyy muuten aika hyvin Google-hauissakin. Myytäväksi tarjotaan ennenkaikkea biodynaamisia viinejä, ja jonkin verran (ulkomaista) biodynaamista kosmetiikkaa. Suomalaisia maataloustuotteita ei tarjonnassa juuri näy. Jos elintarvikkeita tarjotaan, ne ovat yleensä (elleivät kaikki?) ulkomaisia (esim. Ruohonjuuressa).

Eivätkö tätä heijasta myös Steiner-koulujen ruokalistat? Niissä usein kerrotaan ruokien luomuisuusprosentti. Mutta biodynaamisyydesta ei ole lainkaan puhetta. Nuo harvat biodynaamiset tilat eivät ilmeisesti pysty varustamaan edes noita muutamia kouluja omalla ruoallaan.

[Heikki Jokipii]

Enpä kuitenkaan taida tuota Roinila-Suokas -kirjaa täällä yksityiskohtaisesti läpikäydä. Niin kaukana siinä oleva ajattelutapa on tieteestä*), että siitä tulisi lähinnä aatehistoriallinen tarkastelu. Jollaiseen minulla ei nyt ole halua tai resursseja. Sen lisäksi, mitä edellä tuli sanottua tykistä ja variksista.

Päätänpä kuitenkin asian lainaukseen ko. kirjasta (s. 72), ote biodynaamisen tutkijan Joachim Rauppin haastattelusta:

Voidaanko preparaattien käyttö- ja valmistusmenetelmät yleistää maailmanlaajuisesti?

Sääli, ettei Steiner elänyt vanhemmaksi. Hänellä olisi todennäköisesti ollut sanottavaa tämänkaltaisiin kysymyksiin. Monet maatalouteen liittyvät kysymykset, jotka olisi pitänyt kohdistaa suoraan Steinerille, jäivät avoimiksi, [...]

Huomenna palautan kirjan kirjastoon. Sieltä sen sitten löytää, jos jotain oikein tähdellistä kysyttävää siitä kuitenkin ilmenee.

________

*) vaikka kirja ja siinä haastatellut "alan" tutkijat yrittävät innokkaasti toista väittää, ja että kyse on vain hiukan erilaisista tieteenkäsityksistä. Joista omaksuttu "holistinen" käsitys olisi parempi. Mutta kuitenkin nämä lähestymistavat olisivat myös yhdistettävissä. Eivät ole! (HJ)

[Heikki Jokipii]

Kodinhoitoblogissa tuodaan esille mitään selittämättä lihavoimani:

Oman pellon biodynaamisesti viljellyistä porkkanoista voi pyöräyttää rouhean peston. Tämä maukas porkkanannaattipesto on kehitetty Ravintolakoulu Perhossa.

Ravintolakoulu Perhon sotkeutumisesta steinerilaisuuteen on jo ollut puhetta toisaalla.


PS. Mutta tällaisesta pikku poikkeuksesta huolimatta reippasti yleisin hakutulos Googlella suomeksi on biodynaaminen viini.  Ja saitti, joskus kulman kautta, Alko. Kyllä steinerilaisuus sellaisenaan taitaa olla kuitenkin hiipuva  ellei sitten jo kuoleva aate Suomessa.

[Jarrumies]

Hesarissa Jukka Petäjä arvosteli 19.11.2018 Tapio Tammisen Himmleriä ja Felix Kersteniä käsittelevän kirjan:
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005904451.html

Lainattakoon siitä tämä kohta:

Oma karmea lukunsa on SS-johtajan säälimättömällä toiminnalla. Harva muistaa natsijohdon tiiviit yhteydet okkultismiin ja antroposofiaan. Völkisch-ideologiaan jo 1920-luvulla perehtyneen Heinrich Himmlerin määräyksestä Dachaun keskitysleirillä viljeltiin maata biodynaamisesti Rudolf Steinerin antroposofistisin opein. Dachaussa luomuviljely oli laajinta ja kaupallisesti kannattavinta.

SS:n biodynaamisella maatilalla Auschwitz–Birkenaun tuhoamisleirillä käytettiin lannoitteena juutalaisten tuhkaa.

[Heikki Jokipii]

Huomasin saman, ja ehdin jo kertoa huomiostani tuolla toisessa triidissä

Nykyisin steinerilaisuudella ja biodynaamisella viljelyllä ei näytä olevan erityistä relevanssia noissakaan piireissä. Uusnatsit tai muut äärioikeistolaiset eivät ole tuota mitenkään nostaneet esille, ilmoittaneet kannattavansa.

[Heikki Jokipii]

Näin mainostetaan Demeter-lehteä:

Biodynaamisen viljelyn, ravitsemuksen ja luonnonhoidon erikoislehti vuodesta 1964. Lehti tarjoaa myös laajempaa yhteiskunnallista näkökulmaa, esimerkiksi kehitysyhteistyöhön. Lehden ajankohtaisiin teemoihin kuuluvat muun muassa kaupungin ja maaseudun välisen vuorovaikutuksen kehittäminen sekä ihmiset, eläimet ja kasvit elämän olennaisena osana.

(lihav. HJ)

Suurellista puhetta kaiken kaikkiaankin, mutta erityisesti tuo kehitysyhteistyön esiin nostaminen kummastuttaa. Biodynaamisella viljelyllä ja steinerilaisuudella on erittäin vähän merkitystä kehittyville maille. Jos sillä jotain hyvin pientä vaikutusta on, sekin vaikutus on lähinnä haitallinen. Jos kehitysmaiden maatalouden tuottavuus on muutoinkin alhainen, ei sitä mitenkään paranna, jos viljelijät siellä käyttävät aikaansa ja tarmoaan preparaattisarvien maahan hautaamiseen.

[Heikki Jokipii]

Merkitykseltään siis hyvin pientä on tämä aate ja sen viljely Suomessa. Ja viljely sen pohjalta. On kuitenkin jotenkin viihdyttävää seurata sen sinnittelyä.

Demeter-lehteä yhä julkaistaan. Tuosta uusimman numeron mainoksesta:

Homeopatia ei ole lumelääkintää, kertoo tässä lehdessä esitelty kirjallisuustutkimus. Entä biodynaamiset preparaatit, miten lääketiede näkee ne? Voimme edellisten lisäksi tutustua tammikuun tähtitaivaaseen ja talventörröttäjiin. Kari Järvisen esittelemässä kirjassa kysytään: Miten materialistisesta kulutusyhteiskunnasta päästään sivistyneempään, henkisempään maailmaan? Miten uudenlainen luontosuhde syntyy?

Koska Biodynaamista yhdistystä ei kohteliaasti häädetty (ks. edellä 03.07.18) Fingosta, se tietysti jatkaa tällaisten tilaisuuksien väärinkäyttämistä omiin tarkoituksiinsa:

Biodynaaminen yhdistys on tänäkin vuonna mukana 26.-27.5. Helsingissä Maailma Kylässä- festivaaleilla. Tuttuun tapaan siellä voit mm. vaihtaa kuulumisia kanssamme ja ostaa kirjojamme. Heinolan maatilan osuuskunnna väki on myös paikalla myymässä taimiaan kotitarvepuutarhureiden iloksi. Kaisaniemen puisto ja Rautatientori, Helsinki. poikkitaiteellinen kulttuurifestari, järjestöjen messutapahtuma, ruokakarnevaali ja keskusteluareena.

Luulisinpa, etteivät järjestäjät suhtautuisi suopeasti, jos vaikkapa Jehovan todistajat pystyttäisivät kojunsa festivaalialuelle. Vaikka Jehovan todistajilla varmasti olisi Biodynaamista yhdistystä enemmän näyttöä rajat ylittävästä, kansainvälisestä toiminnasta.

[Heikki Jokipii]

Vielä yksi isku samaan kärpäseen. Vantaan Steiner-koulun nettihistoriikissa kerrotaan tällaisesta luontevasti mieleen tulleesta ideasta:

Tärkeitä vuosia ja päiviä
[...]
1987 koulun keittiössä virisi ajatus biodynaamisesta kouluruuasta

Sittemmin tuo tavoite lienee unohdettu niin siellä kuin muissakin Steiner-kouluissa. Yritetään enää nostaa kouluruoan luomuisuusastetta. Siinäkin riittää haastetta.

Vähän ehkä joskus yritetään muistuttaa, että on sitä sellaistakin kuin biodynaaminen ruoka. Tuolla tavalla, sivumennen. Mutta ne 11 biodynaamista tilaa Suomessa (ks. edellä 7.10.18) eivät kertakaikkiaan pysty tuottamaan tai toimittamaan sitä tarpeeksi, Steiner-kouluillekaan. Kuten jo edellä 10.10.18 todettiin ja arvioitiin.

[Heikki Jokipii]

Mutta bisnestä yhä yritetään tehdä tälläkin - vaikka se sattuneesta syystä on hyvin pientä:

Preparaatit
Rekolan puutarhalta voit ostaa preparaatteja.

Kun mahdollisia asiakkaita on 11. Anteeksi 10, eihän tila tietysti itselleen myy.

Minkähänlaista kuluttajansuojaa tuossa kaupanteossa on? Otetaan jokunen esimerkki:

Tammenkuoripreparaatti (505)

Tammi (Quercus robur) edistää muotovoimia erityisesti kun niitä tarvitaan torjumaan kasvitauteja ja stimuloi maaperän kalsiumpitoisuutta. Sillä on toissijainen rooli fosforin säätelyssä.

Voiko kertoa ja vaikka vaatia kauppaa purettavaksi näin:

- Minä ostin tuota ja käytin ohjeen mukaan. Mutta minun pellollani eivät maan muotovoimat edistyneet!

Tai tämä:

Humuspreparaatti (500)

Lehmän sarvet täytetään lehmänlannalla. Sarvet haudataan maaham syksyllä ja talvella. Niillä on puoli vuotta aikaa kerätä kosmisia voimia. Sarvet kaivetaan maasta keväällä. Tuoksuva ja tumma maanomainen massa otetaan sarvesta ja dynamisoidaan vedessä rytmillisesti sekoittaen. Humuspreparaatti edistää mikrobitoimintaa, parempaa juurtumista ja mullan vedenpidätyskykyä.

- Mutta kun ne kosmiset voimat eivät sitten kuitenkaan keräytyneet! Jotain vikaa tässä preparaatissa täytyi olla.

Siinä ei kai myyjä voi muuta kuin pyydellä kovasti anteeksi, että unohti Steinerin opetuksista tämän:

Juuri lannoituksesta: Steiner näyttää pitävän sinänsä syntinä tai jotenkin patologisena ilmiönä jo sitäkin, että käyttää naapuritilalta luovutettua lantaa. Perustelut sille ovat kyllä astrologisia. Mutta luomutilojen loisimisilmiön hänkin tavallaan näyttää havainneen, jo silloin.

Sillä kaiketi tuo koskee preparaattejakin?


PS. 8.2.19: Eli ne preparaatit olisi tehtävä itse. Ei hätää, Rekolan tila tarjoaa tässäkin apuaan:

Syventävä preparaattikurssi viljelijöille sekä puutarhureille
9.6. klo 10-17. Rekolan biodynaaminen tila, Kangasala. Kurssi sisältää myös preparaattien valmistusta käytännössä
Lisätietoja: murto.henri@gmail.com tai 044 584 0640

[Heikki Jokipii]

Saksankielen taitoisille*). Ludger Wessin artikkeli, joka kertoo, miten steinerilaisuus yhä jyllää jopa yliopistoissa, Saksassa - ja kasvinjalostuksessa (!):

MEHR EURYTHMIE IN DER PFLANZENFORSCHUNG

Katso siitä erityisesti artikkelin kaksi viimeistä lukua alkaen samoin otsikoidusta luvusta. Ja hämmästele.

Tuon kontrastiksi Wess esittelee alkuosassa saksalaisten poliitikkojen (mutta myös kansan) outoa modernin geenitekniikan vastaisuutta (ote alusta):

Grüne Parlamentarier haben eine Kleine Anfrage an die Bundesregierung gestellt, die zeigt, dass sie ein gestörtes Verhältnis zu Fakten und zur Forschungsfreiheit haben. Ihre Intention: Missliebige Forschungsprojekte sollen eingeschränkt, Esoterik gefördert werden.

Grüne Gentechnik wird in Deutschland in Umfragen von einer großen Mehrheit der Bevölkerung regelmäßig abgelehnt. Zwar wissen die wenigsten, allen voran die größten Gegner, worum es dabei eigentlich geht, aber die Ablehnung sitzt tief und wird nicht nur von den Grünen, sondern auch von der AfD, der Linken, der SPD und großen Teilen von CDU und CSU geteilt.

Suomessa taitaa olla niin, että vihreistäkin vihreimmät poliitikot tyytyvät vaatimaan lisää luomua. Lisää biodynaamisutta en tiedä kenenkään vaatineen tai soittaneen hätäkelloja sen nykyisen kuihtumiskehityksen takia. Steinerilaisuuden kannatus täällä näyttää pyörivän Steiner-koulujen ympärillä. (Josko sielläkään? Niitäkin yritetään selittää ja puolustaa Steinerin varsinaisesta filosofiasta erillään.)

(Jälkimmäiseen kysymykseen.) Ja olisiko jopa niin, että poliittiset kannat geenimuunteluun ovat oikeastaan vasta täällä muotoutumassa. Nyt, ehkä n. 10 vuotta sitten äkkivääriä linjauksia sitä vastaan löytyi enemmän.

_______

*) Anteeksi. Tiedän, ettei sitä nykyisin paljon osata, ja periaatteessa olemme luvanneet pitää palstaamme kotimaisten kielten varassa, eli tarvittaessa kääntää. Mutta tuo on paitsi niin houkuttelevan hyvä artikkeli, niin myös niin pahuksen pitkä ...

[Heikki Jokipii]

Voisiko tällä aatteella olla Suomessa lisäksi pieni "ekologinen lokeronsa" tai "refugionsa" näissä harrastajapiireissä:

https://www.kotipuutarha.fi/uusi-lehti/kurkista-helmikuun-kotipuutarha-lehteen/

Kotipuutarha nro 2/2019 on tilaajilla pe 1.2. ja lehtipisteissä ti 5.2. (poikkeukset ovat mahdollisia postinjakelusta riippuen).

Helmikuun numerossa mm:

[...]
Intohimoinen harrastaja: Rakkaudesta kylmänkukkiin
Puutarhavierailu Järvenpäässä: Pikkupihan tehoneliöt
21 vinkkiä biodynaamiseen viljelyyn
[...]

Eli niistä piireistä voisi löytyä myös jokunen oppilas Rekolan tilan preparaattikursseille? (Ks. edellä 06.02.19)