Author Topic: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta  (Read 321807 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #600 on: 23.09.21 - klo:06:34 »
Mutta esim. 107 000 kilon kotimaisesta luomuomenasadosta saisi netistä löytyvällä vähän yli 3 euron luomuomenan kilohinnalla vain noin 0,3 miljoonaa euroa. Muita kotimaisia luomuhedelmiä tuotetaan niin vähän, etteivät ne ole edes päässeet Pro Luomun koosteeseen.

Olisiko ensimmäinen kerta kun tätä on Foodiesta löydettävissä:

https://www.foodie.fi/entry/hiekkalan-tilan-luomu-omena/2001752600003

Ainakaan en muista ennen nähneeni. Luomuomenia on myyty suoraan tiloilta tms. Tuostakin kerrotaan, että "Tuotetta ei ole valitun myymälän valikoimassa", eikä Foodiesta löydy yksinkertaista tapaa selvittää, missä sitä olisi. Ulkomaista luomuomenaa löytyy kyllä helposti valitusta myymälästäkin. Useastakin myymälästä, olisiko melkein kaikista.
« Last Edit: 23.09.21 - klo:10:30 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #601 on: 27.09.21 - klo:10:37 »
Suomenmaan artikkelissa unohdetaan systemaattisesti se, että luomuun siirtyminen merkitsee vapaaehtoista tuotannon vähentämistä. Lihavoinnit HJ:

"Sitä voi itsekin hyvin, kun eläimet voivat hyvin" – Nuoret luomutuottajat haluavat pienentää ympäristökuormaa sekä maaseudun ja kaupungin kuilua

Quote

Maatalous- ja metsätieteiden tohtori, ohjelmajohtaja Kaisa Karttunen E2 Tutkimuksesta näkee suomalaisessa ja maailman maataloudessa selkeitä trendejä. Hän muistuttaa, että maatalous ei toimi yksinään, vaan koko ruokajärjestelmä on laaja kokonaisuus.

– Suomen maatalouden tulevaisuuteen vaikuttavat monet Suomen sisäiset, EU:n laajuiset ja globaalit ilmiöt, päätökset ja trendit. Ruoan kysyntä maailmalla kasvaa väestön- ja elintason kasvun myötä. Maitotuotteiden kysyntä kasvanee lihan kysyntää enemmän, koska teollistuneissa maissa lihankulutus on kääntymässä hienoiseen laskuun.

Quote
KOTIMAISUUS korostuu suomalaisten ruokavalinnoissa yhä enemmän. Suomalaisilla on tulevaisuudessa myös enemmän globaalia vastuuta. Tämän tunnistavat myös Hirvilammen emolehmätilalliset.

– Etelä-Euroopassa vähenee ruokamulta ja kuivuus kasvaa. Tuotantoa on oltava, ja se keskittyy yhä pohjoisempaan.[..]

Quote
Tutkija lisää, että jo nyt sääolot vaikuttavat aiempaa enemmän viljelyn onnistumiseen. Tulevaisuuden näkymä on joiltain osin lohduton.

– Osa maailman alueista muuttuu lähes tuotantokelvottomiksi, jolloin kasvavan väestön ruoka on pystyttävä tuottamaan tuotantokykynsä säilyttävillä alueilla. Myös kansainvälisen kaupan on toimittava, jotta ruoka saadaan tarvitsijoiden ulottuville. Ilmastoskenaarioiden mukaan Suomi kuuluu alueeseen, jossa tuotantokyky säilyy kohtuullisen hyvänä muuttuvasta ilmastosta huolimatta.


Mutta siis, selventäen: kuvataan ihannoiden tuontatapaa, jolla ei missään tapauksessa kyetä lihavoituihin haasteisiin vastaamaan.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #602 on: 16.10.21 - klo:05:31 »
Näin MT:n otsikko kertoo:

Kotimainen luomuomena käy hyvin kaupaksi, mutta viljely onnistuu vain venäläisillä lajikkeilla

Kuitenkaan kotimaista luomuomenaa ei ole juuri missään myytävänä. Ja kokonaissato v. 2020 oli se 107 000 kiloa, noin 20 g per suomalainen, yksi ohuehko viipale.
« Last Edit: 16.10.21 - klo:06:58 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #603 on: 19.10.21 - klo:05:32 »
Tässäkin väitetään näin:

Jos Panu Hiekkala ei olisi sairastunut MS-tautiin, hänestä tuskin olisi tullut EU:n pohjoisinta hedelmätarhuria

Quote
Kotimaiset luomuhedelmät ja jalosteet ovat onneksi menneet hyvin kaupaksi, sillä jalosteita ei tuota Suomessa kaupallisessa mittakaavassa kukaan muu. Niiden valtteja ovat puhtaus, aromikkuus ja korkea hedelmäpitoisuus. Jalosteita saa muun muassa K-kaupoista ja Minimaneista sekä luomuruokatukusta. Myös jotkut kunnat, kuten Muurame, käyttävät niitä lasten ruokailussa.
(lihav. HJ)

Tuossa edellisessä MT:n uutisessa samasta asiasta suhtauduttiin asiaan varovaisemmin:

Quote
[..] K-kaupoista saa Pohjolan Hedelmän hilloa ja siirappia – jos kauppias niitä tilaa. Myös Minimani-myymälöistä ja joistain yksittäisistä kaupoista, kuten Heinolan Heilasta, tuotteita saattaa löytyä.

Mutta kaikkiaan kuva tuosta minimaalisesta Suomen luomuomenasadosta alkaa selkeytyä: eihän se suuri voi olla, jos yrittäjiä on vakavassa mielessä tässä maassa vain yksi. — Tuo yksi havainto edellä myytävänä olevasta tuoreesta luomuomenasta oli sekin omenasta, joka oli peräisin juuri tuolta tilalta. Mitä ilmeisimmin tuoreita luomuhedelmiäkään ei kaupallisessa mittakaavassa tuota kukaan muu (?).
« Last Edit: 19.10.21 - klo:06:32 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #604 on: 28.11.21 - klo:08:56 »
Tässä arviossa täyttyy ihmetellä kahtakin sen pointtia:

Tuomas Salusjärvi: Yhteinen, jaettu visio vie luomualaa eteenpäin

Quote
Arvoketjuyhteistyö on Tuomas Salusjärven mielestä Pro Luomussa parasta:

”Koko arvoketju on mukana, ja lisäksi tiivis vuorovaikutus viranomaisten ja tutkimuksen kanssa. Siinä on ollut hienoa olla mukana. Olemme yhdessä nousseet puuhastelusta uskottavaksi toimialaksi.”


Jos arvoketjutyö on niin tärkeä juttu, miten voi olla, että luomumaitoryhmä on viimeksi kokoontunut 13.1.2020? Vai onko vain unohdettu pistää pöytäkirjoja nettiin?

Kottila Pro Luomun 10-vuotishistoriikissaan (pdf):

Quote
Arvoketjutyö käynnistyi vuonna 2012, kun
lihan ja kasvisten arvoketjuryhmät
perustettiin. Vuonna 2013 käynnistyi
maitoarvoketjuryhmä. Vuosina 2012-2014
toimivat myös luomuHoReCa- ja vuosina
2016-2017 luomuluonnontuotteiden
arvoketjuryhmä.
• Pro Luomun arvoketjun mittainen
yhteistyö on saanut paljon kiitosta:
”Yksittäisenä ja edelliseen nähden
hyvinkin poikkeavana toimijana ansaitsee
erillisen maininnan Pro Luomu. Sen
toiminnassa ruokaketjun kaikki toimijat
ovat luontevalla ja rakentavalla tavalla
löytäneet toisensa” (Selvitysmies Reijo Karhinen, MMM, Uusi
alku, 2019).


Tuota kautta saimme siten tietää, että luomuluonnontuotteiden
arvoketjuryhmä on vaivihkaa kokonaan lopetettu. Sen olemme toki huomanneet, ettei siltä ole 4 vuoteen uusia pöytäkirjoja nettiin ilmestynyt. Viimeisestä pöytäkirjasta ei tullut vaikutelmaa, että ryhmän työ olisi koettu tarpeettomaksi.

Nyt kuitenkin myös muut arvoketjuryhmien pöytäkirjat ovat lakanneet ilmestymästä. Kolmen muun ryhmän viimeiset kokoukset olisivat olleet niiden mukaan kohta 2 vuotta sitten.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #605 on: 16.12.21 - klo:05:14 »
Jatkamme tätä ihmettelyämme.

Marja-Riitta Kottilan "jäähyväisluennosta":

https://proluomu.fi/marja-riitta-kottila-kiitos-ja-onnea-pro-luomun-tuleville-vuosikymmenille/

Quote
Arvoketjutyö ollut Pro Luomun toimintamalli alusta lähtien. Aiempi kokemukseni luomun menekinedistämisestä Finfood Luomussa ja sen innoittama väitöskirjani luomutoimijoiden vuorovaikutuksesta osoittivat, että tieto kulki luomuketjussa hyvin heikosti eikä yhteistä kuvaa luomun tilanteesta ja sen potentiaalista ollut olemassa. Sen vuoksi oli itsestään selvää, että koko ketju pitää saada mukaan Pro Luomun toimintaan.

Vasta myöhemmin olen ymmärtänyt, miten ainutlaatuinen ja kaivattu toimintatapa Pro Luomussa on omaksuttu. Juhlavuoden tiimoilta olen haastatellut jäseniämme ja poikkeuksetta arvoketjun mittaista työtä on pidetty Pro Luomun merkittävimpänä asiana. Jopa niin, että Pro Luomun avoin yhteistyö luo uudenlaista kulttuuria elintarvikealalle ja siten säteilee luomua laajemmalle. Nostihan jo selvitysmies Reijo Karhinenkin Pro Luomun esimerkiksi toimijasta, jossa yhteistyö ketjun eri osien välillä toimii.


Meidän näkökulmastamme näyttää varsin toisenlaiselta: kaikkien arvoketjutyöryhmien työ on ollut pysähdyksissä jo kohta 2 vuotta! Koska viimeiset netistä löytyvät pöytäkirjat ovat tammikuulta 2020.

Jos jotain toimintaa niillä kuitenkin on ollut, ei tuo pöytäkirjojen puute kyllä kerro kovin avoimesta toimintakulttuurista. Sitä aikaisemmalta ajalta pöytäkirjoja kyllä löytyy n. 2-3 per vuosi.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #606 on: 29.12.21 - klo:06:08 »
Nämä tilastot tulivat käytettäviksi näin aikaisin (viime vuonna ne ilmestyivät n. kuukautta myöhemmin):

https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/

Quote
Tilastot
Vuosi 2021
Toimijoiden ja tuotantoalojen yhteenveto ELY-keskuksittain 2021 ennakkotietoa 2.7.2021 (pdf)
Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2021 ennakkotietoa 2.7.2021 (pdf)

Mutta kolmea muuta asiaa koskevaa tilastoa Ruokavirasto panttaa tänä vuonna viimeiseen asti. Viimevuotisetkin on päivätty 31.12.20, mutta versiot niistä ilmestyivät jo aiemmin. Nyt ei.

Mutta kyllä me siedämme jännityksen.  ;D

Tarkempia tietoja tarvitsemme vertailuihimme oikeastaan vasta, kun luomusatotilastot (puutarha- ja eläintuotannosta 2021) varmistuvat.
« Last Edit: 29.12.21 - klo:07:18 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #607 on: 03.01.22 - klo:05:22 »
Luomuviljelystä ei tässä uutisessa ole mitään puhetta:

Lapualainen 8,8 tonnin hehtaarisato toiseksi kansainvälisessä kisassa: Kari Alasaari kasvatti Alajoen hienohietamaalla mahtavasatoisen kevätohran

Kuvituskuvassakin esitellään näitä muovisäkkejä:

Quote
Tulevan kasvukauden lannoitetarpeesta on tässä varastossa suunnilleen kaksi kolmasosaa.
« Last Edit: 03.01.22 - klo:05:28 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #609 on: 24.01.22 - klo:05:07 »
Tällainen on nyt Luken (ja maakunnan) visio (lihav. HJ)

Pohjois-Karjala – tulevaisuuden vihannesmaakunta?

Quote
Avomaavihannesten viljely on tunnistettu yhtenä lupaavana mahdollisuutena Pohjois-Karjalassa. Peltoja on vapautumassa nurmen ja rehuviljan viljelystä muuhun käyttöön monen maatilan luopuessa kotieläintuotannosta. Suuri osa niistä sopisi maalajinsa ja sijaintinsa puolesta hyvin avomaavihannesten viljelyyn.  Maakunnan luomumaita ja luomuosaamista voitaisiin hyödyntää aiempaa enemmän avomaavihannesten viljelyssä.

Toista kertaa ei luomua mainita, mutta tuo jo riittää: unelmissa siis on, että tästedes maakunta tienaisi luomuvihanneksilla. Kokonaisuutena (tilat, pinta-ala) luomu on siellä pysynyt aika paikallaan (Ruokakavirasto 2021).

Jaa-a. Luomukasviksia ei paljon tuoteta (2020) eikä Pohjois-Karjalan osuus pinta-alatietojen perusteella siitä kovin suuri ole ollut, n. 8% (2020). Mutta muuttuisiko asia nyt? — Luomusta ei voi luopua:

Tuosta hullutuksesta on onnistuttu siellä muodostamaan jonkinlainen identiteetin osa. Jota tiedotusvälineetkin siellä näyttävät tukevan.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #610 on: 28.01.22 - klo:08:32 »
Meidän näkökulmastamme näyttää varsin toisenlaiselta: kaikkien arvoketjutyöryhmien työ on ollut pysähdyksissä jo kohta 2 vuotta! Koska viimeiset netistä löytyvät pöytäkirjat ovat tammikuulta 2020.

Jos jotain toimintaa niillä kuitenkin on ollut, ei tuo pöytäkirjojen puute kyllä kerro kovin avoimesta toimintakulttuurista. Sitä aikaisemmalta ajalta pöytäkirjoja kyllä löytyy n. 2-3 per vuosi.

Huomenna viimeinenkin pöytäkirja täyttää 2 vuotta.

Ja se, liharyhmän pöytäkirja, on yhä poikittain. On varmasti huomennakin.

Kyllä tässä meidänkin sopii esittää pettymyksemme. Jopa paheksumisemme. Sivuilta selviää, että toimintaa on tuettu julkista varoista. Jolloin sitä ei sovi pimittää meiltäkään.
« Last Edit: 28.01.22 - klo:08:35 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #611 on: 02.02.22 - klo:11:01 »
Tässä tilaisuudessa kerrotaan näistä asioista:

Quote
Ensi viikolla Portaat luomuun -ohjelma aloittaa uuden info-sarjan, jossa kerrotaan luomutuotteiden saatavuudesta.

Sarja aloitetaan luomulihatuotteista ke 9.2. klo 14-15. Ilmoittaudu mukaan ma 7.2. mennessä tästä linkistä.

Ohjelma; Mistä sitä luomulihaa oikein saa?

klo 14     Tervetuloa, Anu Arolaakso, Portaat luomuun -ohjelma

Luomunaudan ja -possun tuotanto sekä Tammisen luomuvalikoima
               - Pasi Tamminen, Lihatalo Tamminen Oy

               Luomubroilerin tuotanto sekä L'Uomu Nokan valikoima
               - Teemu Ansio, L'Uomu Nokka

               Miten rahtityö voi helpottaa luomulihan saatavuutta?
               - Marko Laakso, Lihakonttori Oy

Koska viimeisin Luomu Suomessa -kooste on jo aika vanhaa tietoa (koskee vuotta 2020), odotamme mielenkiinnolla, saadaanko tuolta uudempaa.

Siinä koosteessahan kerrottiin, että luomulihan saatavuudessa todella saattoi olla ongelmia. Koska luomulihaa tuotettiin vain n. 1% kaikesta lihantuotannosta. Luomubroilerista on saatu muualtakin tietoja, että sen laita on vielä huonommin.

PS. Kummasti muuten Ruokaviraston yksityiskohtaisemmat tilastot luomueläinmääristä v. 2021 yhä viipyvät, joten niistäkään ei nyt ole apua. Ne ovat nyt jo n. kuukauden myöhässä.
« Last Edit: 03.02.22 - klo:03:16 by Heikki Jokipii »

Jarrumies

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 742
    • View Profile
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #612 on: 17.02.22 - klo:14:26 »
Luke julkaisi tänään 17.2.2022 tiedot vuoden 2021 sadosta: https://stat.luke.fi/sato-ja-luomusato-2021_fi

Nyt siis on saatavilla tiedot vuosien 2020 ja 2021 sadoista myös Luken erittelemänä tavanomaiseen ja luomuun. Nytkin erittelyn näkee kokonaisuudessaan vain taulukoista.

Ennen vuotta 2020 on saatavilla vain kokonaissato- ja luomutilastot. Kokonaissadosta on pitänyt aiemmin itse erottaa luomu, jotta saataisiin tavanomaisen luvut. Minähän olen noita tänne aiemmin laskeskellut.

Viljojen yhteenlasketun satojen (kg) ja satotasojen (kg/ha) vertailu:
Verrattuna vuoteen 2020 nyt 2021 tavanomaisen viljasato (kg) laski 22.36 % ja luomun 25.54 %, eli luomusato laski 3.18 %-yksikköä enemmän kuin tavanomainen (lisäsin desimaalit). Viljoihin lasketaan vehnä, ruisvehnä, ruis, ohra, kaura, seosvilja ja tattari.


Kilomääräisten satojen vertailun lisäksi kannattaa tehdä satotasojen vertailu. Se ottaa huomioon myös viljelyalojen muutokset. Tavanomaisen vilja-ala oli hieman noussut ja luomun vilja-ala oli hieman laskenut.

Viljojen yhteenlasketun satotasojen (kg/ha) vertailu:
Vuonna 2021 luomuviljojen yhteenlaskettu satotaso (kg/ha) suhteessa tavanomaisen viljan yhteenlaskettuun satotasoon (kg/ha) oli 61.92 % ja vuonna 2020 se oli 63.19 %, eli luomun suhteellinen osuus laski 1.27 %-yksikköä.


Satotasovertailussa ei oteta huomioon luomun "välivuosia", jolloin luomupellot ovat "latauksessa" eivätkä varsinaisessa viljelyssä. Välivuosia on yleensä viiden vuoden kierrossa kaksi. Jos välivuodet huomioitaisiin, olisi satotasovertailun tulos luomulle vielä huonompi.

Alla Luken tilastoista laskemani satotasojen (kg/ha) vertailu eri viljelykasveille. Eli luomuviljojen satotaso suhteutettuna tavanomaisten satotasoon vuosina 2020 ja 2021 ja niiden vuosimuutoksen erotus prosenttiyksikköinä.

"Taulukkoa" on hankala lukea, koska tähän softassa sarakkeet menevät spagetiksi. Esimerkiksi luomun satotaso (kg/ha) oli vuonna 2020 60,23 prosentia tavanomaisesta, vastaavasti vuonna 2021 se oli 60,00 %, luomun satotaso oli 0,23 %-yksikköä heikompi vuonna 2021 kuin 2020 suhteessa tavanomaisen satotasoon.

Satotasovertailu   Luomu/Tav % 2020      Luomu/Tav % 2021      Erotus %-yksikköä 2020-2021
Vehnä yhteensä 1)   60.23 %   60.00 %   -0.23 %
.Syysvehnä   67.40 %   53.66 %   -13.74 %
.Kevätvehnä 1)   55.56 %   60.82 %   5.27 %
Ruisvehnä   ..   67.15 %   ..
Ruis 2)   50.49 %   47.90 %   -2.59 %
Ohra yhteensä 1)   67.89 %   80.52 %   12.64 %
.Rehuohra 1)   68.73 %   77.29 %   8.56 %
.Mallasohra   66.39 %   97.47 %   31.08 %
Kaura 1)   59.07 %   59.47 %   0.40 %
Seosvilja yhteensä 1)   87.21 %   80.45 %   -6.75 %
.Seosvilja (korsivilja) 1)   77.90 %   70.39 %   -7.51 %
.Seosvilja (sis. valk.kasv.)3)   143.35 %   93.37 %   -49.99 %
Tattari   ..   85.14 %   ..
Rypsi ja rapsi yhteensä   67.69 %   66.94 %   -0.76 %
.Rypsi yhteensä   69.84 %   71.79 %   1.95 %
.Rapsi yhteensä   ..   ..   ..
.Kevätrypsi   65.87 %   66.09 %   0.21 %
.Kevätrapsi   ..   ..   ..
.Syysrypsi ja -rapsi   64.07 %   46.73 %   -17.34 %
Öljypellava   ..   ..   ..
Kumina 4)   ..   ..   ..
Peruna yhteensä   53.32 %   59.84 %   6.52 %
.Ruokaperuna   41.99 %   37.44 %   -4.55 %
.Varhaisperuna   ..   ..   ..
.Ruokateollisuusperuna   ..   ..   ..
.Tärkkelysperuna   ..   75.91 %   ..
.Muu peruna 5)   ..   86.24 %   ..
Sokerijuurikas   ..   ..   ..
Herne 11)   67.51 %   77.33 %   9.82 %
Ruokaherne 11)   53.59 %   45.66 %   -7.92 %
Rehuherne 11)   72.82 %   89.82 %   17.00 %
Herne, säilörehu   97.65 %   31.26 %   -66.39 %
Härkäpapu 11)   94.25 %   66.91 %   -27.35 %
Härkäpapu, säilörehu   160.75 %   119.32 %   -41.43 %
Timotein siemen   52.00 %   72.00 %   20.00 %
Kuivaheinä   103.06 %   104.40 %   1.34 %
Ruokohelpi 6)   ..   ..   ..
Säilörehu yhteensä 7)   67.13 %   69.78 %   2.65 %
.Esikuivattu säilörehu 7)   65.79 %   68.80 %   3.01 %
.Tuoresäilörehu 7)   88.15 %   82.95 %   -5.19 %
Tuorerehu 7)   117.71 %   68.03 %   -49.68 %
Tuorevilja yhteensä 8 )   122.50 %   128.37 %   5.86 %
.Kokoviljasäilörehu 9)   91.76 %   90.95 %   -0.81 %
.Tuoresäilövilja 10)   77.73 %   103.13 %   25.40 %
Vihantavilja säilörehuksi   94.03 %   70.60 %   -23.44 %

Laskelmien pohjana olevat luvut on otettu Luken Tilastotietokannasta:
https://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__14%20Satotilasto/01_Viljelykasvien_sato.px/table/tableViewLayout1/


Kasvilaji:
Vehnä yhteensä 1):
1) Ei sisällä tuoreviljaa (kokoviljasäilörehu ja tuoresäilövilja).

Kasvilaji:
.Kevätvehnä 1):
1) Ei sisällä tuoreviljaa (kokoviljasäilörehu ja tuoresäilövilja).

Kasvilaji:
Ruis 2):
2) Sisältää syys- ja kevätrukiin.

Kasvilaji:
Ohra yhteensä 1):
1) Ei sisällä tuoreviljaa (kokoviljasäilörehu ja tuoresäilövilja).

Kasvilaji:
.Rehuohra 1):
1) Ei sisällä tuoreviljaa (kokoviljasäilörehu ja tuoresäilövilja).

Kasvilaji:
Kaura 1):
1) Ei sisällä tuoreviljaa (kokoviljasäilörehu ja tuoresäilövilja).

Kasvilaji:
Seosvilja yhteensä 1):
1) Ei sisällä tuoreviljaa (kokoviljasäilörehu ja tuoresäilövilja).

Kasvilaji:
.Seosvilja (korsivilja) 1):
3) Sisältää valkuaiskasvin ja viljan seoskasvuston.

Kasvilaji:
.Seosvilja (sis. valk.kasv.)3):
3) Sisältää valkuaiskasvin ja viljan seoskasvuston.

Kasvilaji:
Öljypellava:
4) Alasta vähennetty satovuonna kylvetty ala.

Kasvilaji:
.Tärkkelysperuna:
5) Siemenperuna ja muu peruna.

Kasvilaji:
Sokerijuurikas:
11) Ei sisällä säilörehua

Kasvilaji:
Herne, säilörehu:
11) Ei sisällä säilörehua

Kasvilaji:
Kuivaheinä:
6) Edellisen vuoden satoa tuottanut ala (sato korjattu tilastointivuoden keväällä).

Kasvilaji:
Ruokohelpi 6):
7) Sisältää ensimmäisen korjuukerran alan ja kaikkien korjuukertojen sadon.

Kasvilaji:
Säilörehu yhteensä 7):
7) Sisältää ensimmäisen korjuukerran alan ja kaikkien korjuukertojen sadon.

Kasvilaji:
.Esikuivattu säilörehu 7):
7) Sisältää ensimmäisen korjuukerran alan ja kaikkien korjuukertojen sadon.

Kasvilaji:
.Tuoresäilörehu 7):
7) Sisältää ensimmäisen korjuukerran alan ja kaikkien korjuukertojen sadon.

Kasvilaji:
Tuorerehu 7):
8 ) Sisältää kokoviljasäilörehun ja tuoresäilöviljan: kevätvehnä, ohra, kaura ja seosvilja.

Kasvilaji:
Tuorevilja yhteensä 8 ):
9) Sisältää kokoviljasäilörehuksi korjatun kevätvehnän, ohran, kauran ja seosviljan.

Kasvilaji:
.Kokoviljasäilörehu 9):
10) Sisältää tuoresäilöviljaksi korjatun kevätvehnän, ohran, kauran ja seosviljan.

Kasvilaji:
.Tuoresäilövilja 10):
7) Sisältää kokoviljasäilörehun ja tuoresäilöviljan: kevätvehnä, ohra, kaura ja seosvilja.
« Last Edit: 17.02.22 - klo:20:02 by Jarrumies »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #613 on: 23.02.22 - klo:05:37 »
Nämä tilastot tulivat käytettäviksi näin aikaisin (viime vuonna ne ilmestyivät n. kuukautta myöhemmin):

https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/

Quote
Tilastot
Vuosi 2021
Toimijoiden ja tuotantoalojen yhteenveto ELY-keskuksittain 2021 ennakkotietoa 2.7.2021 (pdf)
Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2021 ennakkotietoa 2.7.2021 (pdf)

Mutta kolmea muuta asiaa koskevaa tilastoa Ruokavirasto panttaa tänä vuonna viimeiseen asti. Viimevuotisetkin on päivätty 31.12.20, mutta versiot niistä ilmestyivät jo aiemmin. Nyt ei.

Mutta kyllä me siedämme jännityksen.  ;D

Tarkempia tietoja tarvitsemme vertailuihimme oikeastaan vasta, kun luomusatotilastot (puutarha- ja eläintuotannosta 2021) varmistuvat.

Lopultakin hiukan siellä tapahtui:

https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/

Quote
Vuosi 2021

    Toimijoiden ja tuotantoalojen yhteenveto ELY-keskuksittain 2021 ennakkotietoa 2.7.2021 (pdf)
    Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2021 ennakkotietoa 2.7.2021 (pdf)
    Luomueläinmäärien yhteenveto 2021 (pdf)
    Luomueläinmäärien yhteenveto ELY-keskuksittain 2021 (pdf)

Mutta puutarhakasvien luomuviljelyaloja ei saatu vieläkään.
« Last Edit: 23.02.22 - klo:05:52 by Heikki Jokipii »

Jarrumies

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 742
    • View Profile
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #614 on: 23.02.22 - klo:23:05 »
Luomun osuus kotieläimistä 2020-2021 ja luomun osuuden muutos prosenttiyksikköinä 2020-2021
ja muutama eläin eriteltynä

                                 2020        2021      Luomun osuuden muutos, %-yks.
NAUDAT YHTEENSÄ   9.44 %        9.88 %   0.44 %-yks
SIAT YHTEENSÄ            2.08 %   2.20 %   0.13 %-yks.
LAMPAAT YHTEENSÄ   10.66 %   11.89 %   1.22 %-yks.
SIIPIKARJA YHT.         0.33 %       0.34 %     0.01 %-yks.

Lypsylehmä           3.95 %   4.12 %   0.17 %-yks.
Hieho                    9.70 %   10.17 %   0.47 %-yks.
Emolehmä              41.48 %   42.89 %   1.41 %-yks.

Muniva kana           8.39 %   9.67 %   1.28 %-yks.
Broileri                   0.24 %   0.30 %   0.06 %-yks.

Laskettu yhdistelemällä kaikkien kotieläinten tiedot Luken tilastoista:
https://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__12%20Kotielainten%20lukumaara/09_Kotielainten_lukumaara.px/?rxid=001bc7da-70f4-47c4-a6c2-c9100d8b50db
ja luomutiedot Ruokaviraston tilastoista:
https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/luomutilat/tilastot/lelain2021a.pdf

Luken ja Ruokaviraston tilastot eivät ole helposti yhdisteltävistä, koska niissä eläinlajit on eroteltu eri tavoin. Siksi tässä esitän tarkemmin vain muutaman kotieläinlajin. Olisi järkevää, että Luke ja Ruokavirasto yhdistäisivät tilastonsa suoraan vertailukelpoisiksi. Lisäksi Ruokavirasto esittää tilastonsa vain pdf:inä. Ruokaviraston kannattaisi alkaa käyttää vastaavaa tilastotietokantaa kuin Luke. Niistä on helppo ottaa tarvitsemansa tiedot haluamillaan tavoilla.

Ylläpitäjä Jokipii, joka on entinen valtion virkamies (jossakin ministeriössä vai missä?), voisi tehdä ehdotuksen ko. elimille tästä asiasta.
« Last Edit: 25.02.22 - klo:11:58 by Jarrumies »