Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta

[Heikki Jokipii]

Pro Luomun Luomu Suomessa -koosteet ilmestyvät yleensä keväisin. Siinä huhti-toukokuussa.

Suuren osan Luomu Suomessa 2020 -julkaisuun tulevista tiedoista olemme kyllä jo täällä julkaisseet. Mutta — klips —

Se on kummallisesti myöhässä. Mennään jo kesäkuussa 2021. Kaiken vuotta 2020 koskevan tiedon kuvittelisi jo olevan kasassa.

Lisäksi, jos tuota koostetta joku muu (kuin me) käyttää (kuten esim. valtiovalta budjetinvalmistelussaan), sen tulisi jo olla käytettävissä.

[Heikki Jokipii]

Tuli tästä mieleen tarkistaa...

Ahvenanmaa antoi rouskuvan satavuotislahjan: jokainen Suomen kaupunki sai saarella nimikko-omenapuun

Ensin harkittiin, että lähetettäisiin omenapuun taimi jokaiseen kaupunkiin, sillä Ahvenanmaalla tuotetaan 70 prosenttia kotimaisista omenoista.

... että paljonko tuosta oli luomuomenia. Ja eipä ollut paljonkaan, Ruokaviraston mukaan. Muutenkin niukoista luomuomenahehtaareista Ahvenanmaalla oli vain 0,1.

[Heikki Jokipii]

Lopultakin Pro Luomun kooste 2020 ilmestyi. Uutinen siitä oli otsikoitu näin:

Luomun hyvä kasvu jatkui myös poikkeusvuonna

Nyt sitten katsomaan, mitä se on syönyt. Mutta tuon uutisen alusta voisi ottaa jo nämä lauseet:

Koronapandemia toi haasteita monille luomualan toimijoille, mutta lisäsi myös kuluttajien kiinnostusta luomuruokaa kohtaan. Vuonna 2020 uusia kotieläintiloja siirtyi luomuun ennätysmäärä, yli sata.

Kuluttajien lisääntynyt  kiinnostus on saattanut näkyä kyselytutkimuksissa, mutta ostoissa se ei ole liiemmälti näkynyt. Luomun markkinaosuus Suomen päivittäistavarakaupassa on 2,6 %. Lause on prikulleen sama kuin viime vuonnakin, silloin vuodesta 2019.

Eläintilojen tästä tuotosta oli kuitenkin pakko kertoa tämä:

Luomulihan tuotanto kasvoi 17 % ja sitä tuotettiin yhteensä 4,4 miljoonaa kiloa

Ja tämä lause viime vuodelta toistaa:

Luomulihan osuus oli noin 1 % kaikesta lihantuotannosta.

Johtuen tietysti mm. siitä, että yhä edelleen van 1 126 tilaa yhteensä 5 010 luomutilasta oli eläintiloja v. 2020. Eli edelleen pyöristettyna vain viidennes. Koosteesta löytyi myös (dia 5) tämä selitys:

Tilojen kokonaismäärä laski edellisvuoteen verrattuna prosentin. Tämä johtui osin luomun tukiehdoista. Kotieläintilat ovat voineet siirtää luomuun ensin vain peltotuotannon, mutta viisivuotisen sitoumuskauden päättyessä nämä tilat ovat joutuneet joko siirtämään eläimet luomuun, lisäämään myytävien kasvien viljelyä tai luopumaan luomusta. Vaatimuksen takia kotieläintiloja on poistunut luomusta.

Uudet EU-säännöt alkavat purra.

[Heikki Jokipii]

Itse raportista jo selviää, jos sitä osaa lukea, ettei kyse voi olla samoista hedelmistä ja vihanneksista tässä (dia 17):

Suurimmat tuoteryhmät luomumyynnissä olivat
hedelmät, vihannekset, maito ja muut
nestemäiset maitotuotteet, joiden osuus koko
luomumyynnistä oli kolmanneksen.

(lihav. HJ)

Ja toisaalta puutarhatuotannon diassa (dia 7). Tuo dia on keskustelussamme jo hyvissä ajoin esitetty täällä 17.03.21.

Ne määräthän ovat niin pieniä, että valtaosan myydyista luomuhedelmistä ja -vihanneksista on pakko olla tuontitavaraa.

***

Kolmannes luomumyynnistä v. 2020 oli n. 136 miljoonaa euroa. Muutoin noiden tuotteiden rahallista osuuksista kerrotaan:

Hedelmät 7 %
Vihannekset 5,5 %
Maito 4,5 %

Hmm...

[Heikki Jokipii]

Hedelmät 7 %
Vihannekset 5,5 %
Maito 4,5 %

Hmm...

https://www.pty.fi/fileadmin/user_upload/tiedostot/Myyntitiedotteet/Myyntitiedotteiden_liitteet_2020/Tuoteryhmittainen_myynti_2020/Elintarvikkeiden_paivittaistavaramyynnin_kehitys_2020_korjattu_080421.pdf

Noissa tuoteryhmissä vähittäiskaupan kokonaismyynnit olivat v. 2020 noin, euroa:

Hedelmät 1 miljardi
Vihannekset 1,3 miljardi
Maito 2,5 miljardia

Luomua tuosta arvioituna noin:

Hedelmät 70 miljoonaa
Vihannekset 71,5 miljoonaa
Maito 112,5 miljoonaa

Ei oikein stemmaa ... voisi Pro Luomu itse kertoa miljoonatkin, prosenttien lisäksi. Kaikkia luomua koskevia tietoja se ei halua kertoa.

Mutta esim. 107 000 kilon kotimaisesta luomuomenasadosta saisi netistä löytyvällä vähän yli 3 euron luomuomenan kilohinnalla vain noin 0,3 miljoonaa euroa. Muita kotimaisia luomuhedelmiä tuotetaan niin vähän, etteivät ne ole edes päässeet Pro Luomun koosteeseen.

***

Ja jos näin kerrotaan elintarvikemyynnistä yleensä...

Koronavuonna 2020 vihannekset valloittivat ostoskorin

... niin kotimaisia luomuvihanneksia se ei voinut koskea. Koska niitä ei ollut. Muuta kuin se surkean vähäinen määrä henkeä kohti, joka on edellä useassakin puheenvuorossa laskettu. Kaalinkerä per rivitaloyhtiö kerran vuodessa jne.  Siinä ei kuluttajien gallupeissa ilmoittama kiinnostus paljon auta.

[Heikki Jokipii]

Paljonko mansikkaa kaikkineen viime vuonna tulikaan:

Trooppisen tiristäjän ikävä vaikutus: mansikkasadosta jopa 20 prosenttia pienempi

– Jos tavallisena vuotena mansikkaa tulee noin 18 miljoonaa kiloa, niin tänä vuonna odotetaan noin 14–15 miljoonaa kiloa, sanoo Ruutiainen.

Niin joka tapauksessa näin pieni osuus siitä oli luomumansikkaa (Pro Luomun mukaan):

Viime vuonna luomumansikkaa viljeli Suomessa 171 yritystä yhteensä 216 hehtaarilla, mikä oli 28 % enemmän kuin edellisvuonna. Kokonaissato oli noin 382 000 kiloa. Luomumansikan viljelijöiden määrä on noussut tasaisesti viime vuosina, joten luomumansikoita on tarjolla yhä useammille mansikan ystäville.

Eli se "maaginen" 2-3 prosentin osuus. Jos sato on vähän noussutkin, niin niin pieni se on ollut, että helppo on ollut määrän noustakin.

Kovin räjähtävästä tuotannon/kysynnnän kasvusta ei kuitenkaan voida puhua. Jos tuo määrä "levitetään" kaikille suomalaisille, se on noin 70 grammaa. Noin 2-3 isoa mansikkaa?

Luomumansikka viljellään ilman kemiallisia torjunta-aineita ja väkilannoitteita. Tauteja ja tuholaisia torjutaan biologisin keinoin käyttämällä esimerkiksi mehiläisiä harmaahomeen torjunnassa ja feromoni- ja liima-ansoja peltoluteiden torjunnassa. Mansikkakäytävillä ruoho pidetään mahdollisimman lyhyenä, mikä osaltaan estää tuholaisten liikkumista mansikkakasvustosta toiseen.

Lisäksi tulee luomumansikkaviljelyn ase: se siunattu muovi. Jota kuluu paljon. Jota ei kuitenkaan myyntipuheessa kovasti mainita, koska se ei kuulosta oikein luonnonmukaiselta. Pro Luomun mansikkauutisten kuvituskuvissa muovia ei koskaan näy. (Lisäys 1.7.21:) Rekolan mansikkamaalta löytyi tässä suhteessa tosi vaikuttava kuva:

https://www.facebook.com/rekolanbiodynaaminenmaatila/photos/a.754514561297076/4038758776205955/

***

Hintavertailun teimme viime vuonna. Koska siinä asiassa tuskin isoa muutosta tulee, sitä ei tarvinne toistaa. (Tuli kuitenkin pienesti toistettua. Lisäys 30.06.21.)

Jossain määrin liikuttavaakin on se uskollisuus, jolla Pro Luomu joka vuosi julkistaa tuon luomumansikkatilojen listan. Liikuttavaa on tämäkin huoli:

Koronapandemia lisäsi viime kesänä kuluttajien kiinnostusta suoraan tiloilta ostamiseen, ja monilla luomumansikkatiloilla koettiinkin suorastaan asiakasryntäys. Tänä kesänä tilat varautuvat ruuhkaan ja monet toivovatkin kuluttajien tarkistavan mansikoiden saatavuuden ennen tilalle tulemista. Näin ihmismäärät saadaan pidettyä kohtuullisena eivätkä mansikanostajat joudu ajamaan tilalle turhaan, mikäli marjoja ei riitä kaikille.

Tuossa peittyy täysin se, miten idioottimaista lopulta ylipäänsä on, että kaupunkilaiskuluttajat ajavat yksitellen itse maalle hakemaan yhtä tai kahta mansikkalaatikkoa.  Ja itse poimimalla petkuttavat itseään, luovat illuusion, että saivatpa luomumansikoita halvalla.

Jotain liikuttavaa on ehkä siinäkin uskollisuudessa, kuinka me täällä joka vuosi kommentoimme tätä vuosittaista mansikkauutista. 

***

PS. 23.06.21: Ei mansikkakuva, mutta muuten vaikuttava kuva muovin määrästä. Kaupunkilaisten Oman Pellon FB:sta:

https://m.facebook.com/ruokaosuuskunta/photos/pcb.4517445058265531/4517445011598869/?type=3&source=49

[Heikki Jokipii]

Koska viime vuoden kokokonaistuloksessa näissä tuotteissa ei ollut paljon kehumista Pro Luomu päättää luvata kaiken kohta, tänä vuonna muuttuvan:

Luomukasvikset tekevät kauppansa – satokausi aikaistunut ja valikoima parantunut

Uuden sadon luomusipulia ja luomuvarhaiskaalia on jo kaupoissa ja luomulehtikaalin satokausi on juuri käynnistymässä. Kuluttajille on tarjolla pidemmän ajan yhä parempi valikoima kotimaisia luomuvihanneksia.

Lähtötason ollessa kovin alhainen ei tällaisilla kasvuprosenteillakaan korkealle ylletä:

Kasvikset ovat tehneet koronapandemian aikana kauppansa. Luomukasvisten myynti kasvoi vuonna 2020 yli 15 % edellisvuoteen nähden ja myös tämän vuoden alkupuoliskolla se on jatkanut kasvuaan.

Yritetään kyllä luoda vaikutelmaa ja käsitystä, että kotimainen tuotanto olisi kasvanut:

Kaupat ottavatkin kotimaisten luomukasvisten satokauden aikaistumisen ilolla vastaan. Kaupparyhmien mukaan se tulee tukemaan myynnin kasvua. Lisäksi kuluttajien, joista monet arvostavat sekä luomua että kotimaisuutta, ei tarvitse enää tehdä valintaa tuontiluomun ja kotimaisen tavanomaisen välillä.

Mutta vuoden päästä saanemme taas kuulla, että eipä ollutkaan. Joskus silloin saamme myös kuulla, saatiinko tässä asiassa muutosta aikaan:

Kalliolan luomu tuottaa myös luomusipulia, jossa haasteena on sipulilla yleinen sipulimätää aiheuttava Fusarium-sieni. Antti Vauhkosen mukaan haastetta taklataan istuttamalla sipulit taimesta istukassipuleiden sijaan. Tähän saakka taimet ovat tulleet Puolasta, Hollannista tai Saksasta, mutta tavoitteena on jatkossa tuottaa taimet itse, ja Kalliolan luomu kokeileekin tänä vuonna toista kertaa omaa taimikasvatusta.

Tuosta niksistä on puhuttu jo joitakin vuosia, mutta vielä ei onnistumisesta voi puhua, jos luomusipuleita v. 2020 tuotettiin 476 000 kiloa. Eli se yksi pienehkö sipuli per kansalainen. Joka ei paljon ole, siihen nähden kuinka yleinen sipuli on suomalaisessa keittiössä, ruokaresepteissä.

[Heikki Jokipii]

Luomuliitto on tyytymätön:

Luomuliitto on tyrmistynyt luomukotieläintiloille suunnitelluista tukileikkauksista

Esitys luomukotieläin tuen yksityiskohdista sotii luonnonmukaisen tuotannon periaatteita vastaan ja tarkoittaa käytännössä isoa tukileikkausta luomukotieläintaloudesta.

Ehkä hieman epäselväksi jää, kumpi heitä harmittaa enemmän, periaatteiden rikkominen vai (oletettu, arvioitu) tukien väheneminen. Tämä on kyllä totta:

Ei ole mitään mieltä ajaa luomutuotantoa pakkokeinoin tehotuotannon suuntaan, Rauhansuu huomauttaa.

Mutta yhtä totta on myös, ettei ole mielekästä pakottaa tehotuotantoa luomun suuntaan.  Tätä vaaditaan:

Siksi Luomuliitto esittääkin, ettei vaatimus saa missään tapauksessa olla yli 0,5 eläinyksikköä hehtaaria kohti.

Mutta jos me täältä sivusta tarkkailemme luomuviljelyn kokonaisuutta, ei tuo raja millään tavalla uhkaisi rikkoutua. Luomueläintiloja on on niin vähän, että hehtaaria kohti ei tule lähellekään noin monta eläinyksikköä. Karkeasti Ruokaviraston tilastoista arvioiden päästäisiin noin 0,2 eläinyksikköön hehtaaria kohti

[Heikki Jokipii]

Tästä on asiassa kyse:

Luomukotieläintuottajat tyrmistyneitä ministeriön aikeista nipistää tukieuroja – pudotus jopa 70 prosenttia nykyisestä

Suomessa on 5 000 luomutilaa, joista 900 tilan pellot ovat luomussa mutta tuotantoeläimet eivät. MMM:n esityksen mukaan kaiken tilan tuotannon pitäisi olla luomua. Ehdotuksella halutaan estää luomupeltotukien valuminen tavanomaiseen kotieläintalouteen. Rännäri pitää perustetta teennäisenä.

"Ei ole yksin tuottajista kiinni, ettei heidän harjoittamansa kotieläintalous ole luomua", toiminnanjohtaja tähdentää.

"Ylipäätään tuottajat saavat kritiikkiä, ettei luomua tule riittävästi markkinoille. Alkutuotanto on kuitenkin vaikeassa tilanteessa, jos seuraava porras ei toimi", Rännäri huomauttaa.

Hän luettelee esimerkkejä. Meijerit eivät tee lisää luomusopimuksia, eikä luomumaitoa kerätä, jos tila ei ole maitoauton reitillä. Luomuvasikoita ostetaan kasvattamoihin tavanomaiseen tuotantoon, koska teurastamo ei ota niitä vastaan luomuna.

Osalle tiloista investoinnit luomukotieläintuotannon aloittamiseksi voivat yksinkertaisesti vaatia liikaa euroja, joten koko tila luomuun -vaatimusta ei voi toteuttaa.

Eli rahasta.

Mutta me täällä tarkastelemme vain lopputulosta. Ja sehän on se, että vaikka valtaosa luomuheehtaareista on ainakin muodollisesti tarkoitettu eläintuotantoon, silti luomueläintuotteita tulee markkinoille hyvin vähän, siihen pinta-alaan nähden. Kenen syy se sitten onkin.

Rännärin näkökulmasta on tietysti niin, että tukieurojen tulee pysyä ennallaan tai jopa kasvaa. Vaikkei juuri mitään syötävää synnykään.

Nähdäkseni tuossa lisäksi haukutaan väärää puuta, kun syytetään MMM:ää. Eikö vaatimus koko tilan siirtymisestä tule EU:sta? — Ks. myös edellinen puheenvuoro.

[Heikki Jokipii]

Nämä tilastot tulivat käytettäviksi näin aikaisin (viime vuonna ne ilmestyivät n. kuukautta myöhemmin):

https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/

Tilastot
Vuosi 2021
Toimijoiden ja tuotantoalojen yhteenveto ELY-keskuksittain 2021 ennakkotietoa 2.7.2021 (pdf)
Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2021 ennakkotietoa 2.7.2021 (pdf)

Ensimmäiset havainnot: luomutilojen määrä on edellisestä vuodesta laskenut 50:llä. Ja on nyt niukasti alle viiden tuhannen. Mutta luomueläintilojen määrä on taas nousssut tasan 50:llä. Silti mitään dramaattista muutosta ei tapahtunut: luomueläintilojen osuus on edelleen vain noin 25%.

Luomueläintiloja oli nyt 1 226. Onko sen lisäksi n. 900 tilaa, joissa pellot ovat luomussa, mutta eläimet eivät? Vertaa edellinen puheenvuoro, ja Rännärin tieto siinä. Tämä asia edellyttää lisäselvityksiä. Olisiko esim. niin, että kyse oli vasta MMM:n esityksestä, ja tänä vuonna asiat ovat vielä entisellään?

Luomualaa on nyt 329 221 ha, ja osuus 14,5%. Noita lukuja siis tästä eteenpäin käytetään, jakolaskuissamme, suhteutuksissamme. Ei, kokonaan luomuhyväksyttyjä alaa on 291 106 ha. Siitä on vielä laskettava prosenttiosuus, tiettyihin laskelmiin.  — Laskettu, se on 12,8%.

Luomuviljelyala oli kasvanut n. 5%. Ei mitenkään dramaattisesti siis sekään. Looginen seuraus edellisestä tietysti oli, että luomutilojen keskikoko oli kasvanut.

Entä mihin tuota luomuhyväksyttyä alaa käytetään? Useimpien käyttötarkoitusten, esim. viljojen, alat olivat käytännöllisesti katsoen ennallaan, mutta merkittävää kasvua (n. 10%) oli nurmessa, jota nyt viljellään luomuna 186 332 hehtaarilla. Eli 64% luomuviljelyalasta on nurmea. Kesantoa on lisäksi 5 479 ha (1,9%). Muihin aloihin liene mielekästä tarkemmin puuttua vasta satotilastojen ilmestyttyä?

[Jarrumies]

Alla Ruotsin satotasovertailu vuosina 2009-2020: Luomu/tavanomainen, satotaso (kg/ha), %.

Lähde:
https://statistik.sjv.se/PXWeb/pxweb/sv/Jordbruksverkets%20statistikdatabas/Jordbruksverkets%20statistikdatabas__Skordar__Ekologisk%20skord/
ja tarkemmin:
https://statistik.sjv.se/PXWeb/pxweb/sv/Jordbruksverkets%20statistikdatabas/Jordbruksverkets%20statistikdatabas__Skordar__Ekologisk%20skord/JO0608H02.px/table/tableViewLayout1/

Yleishavainto: Viimeisten viiden vuoden aikana Ruotsissa ei havaittavissa mitään johdonmukaista luomun osuuden parantumista.

Luomun välivuosia näissä luvuissa ei ole huomioitu. Välivuosia on useimmiten 2 viiden vuoden jakson aikana eli noin 40 % ajasta luomupellot ovat "latauksessa" eivätkä varsinaisessa luomutuotannossa. Tilastoja laadittaessa otetaan huomioon vain ne peltohehtaarit, jotka ovat varsinaisessa luomutuotannossa.

Viimeisellä sarakkeella alla olevassa taulukossa luomun satotaso (kg/ha) suhteessa tavanomaisen satotasoon (kg/ha).
Ylläpitäjä voi kirjoittaa halutessaan suomennokset tähän ruotsinkielisen nimen viereen.

Kasvi Vuosi Luomu/tavanomainen, satotaso (kg/ha), %
Höstvete   2009   49.0
   2010   51.0
   2011   55.0
   2012   51.0
   2013   49.0
   2014   52.0
   2015   53.0
   2016   58.0
   2017   62.0
   2018   67.0
   2019   61.0
   2020   60.5
Vårvete   2009   57.0
   2010   57.0
   2011   62.0
   2012   54.0
   2013   55.0
   2014   54.0
   2015   54.0
   2016   60.0
   2017   63.0
   2018   71.0
   2019   64.0
   2020   56.1
Råg   2009   44.0
   2010   41.0
   2011   37.0
   2012   53.0
   2013   43.0
   2014   50.0
   2015   55.0
   2016   53.0
   2017   56.0
   2018   61.0
   2019   63.0
   2020   54.8
Höstkorn   2009   ..
   2010   ..
   2011   ..
   2012   ..
   2013   ..
   2014   ..
   2015   ..
   2016   57.0
   2017   64.0
   2018   55.0
   2019   63.0
   2020   61.7
Vårkorn   2009   57.0
   2010   55.0
   2011   53.0
   2012   48.0
   2013   60.0
   2014   58.0
   2015   58.0
   2016   62.0
   2017   59.0
   2018   72.0
   2019   62.0
   2020   60.4
Havre   2009   57.0
   2010   57.0
   2011   60.0
   2012   55.0
   2013   59.0
   2014   59.0
   2015   62.0
   2016   66.0
   2017   65.0
   2018   68.0
   2019   65.0
   2020   68.2
Rågvete   2009   55.0
   2010   59.0
   2011   65.0
   2012   61.0
   2013   62.0
   2014   63.0
   2015   54.0
   2016   67.0
   2017   64.0
   2018   .
   2019   .
   2020   67.1
Höstrågvete   2009   .
   2010   .
   2011   .
   2012   .
   2013   .
   2014   .
   2015   .
   2016   .
   2017   .
   2018   79.0
   2019   73.0
   2020   67.4
Vårrågvete   2009   .
   2010   .
   2011   .
   2012   .
   2013   .
   2014   .
   2015   .
   2016   .
   2017   .
   2018   ..
   2019   ..
   2020   ..
Blandsäd   2009   69.0
   2010   70.0
   2011   69.0
   2012   62.0
   2013   71.0
   2014   81.0
   2015   81.0
   2016   74.0
   2017   84.0
   2018   88.0
   2019   82.0
   2020   67.8
Majs   2009   ..
   2010   ..
   2011   ..
   2012   ..
   2013   ..
   2014   ..
   2015   ..
   2016   ..
   2017   ..
   2018   ..
   2019   ..
   2020   ..
Spannmål totalt   2009   .
   2010   .
   2011   .
   2012   .
   2013   .
   2014   .
   2015   .
   2016   .
   2017   .
   2018   .
   2019   .
   2020   .
Ärter   2009   62.0
   2010   74.0
   2011   65.0
   2012   54.0
   2013   77.0
   2014   66.0
   2015   61.0
   2016   72.0
   2017   73.0
   2018   83.0
   2019   81.0
   2020   77.0
Åkerbönor   2009   86.0
   2010   76.0
   2011   85.0
   2012   78.0
   2013   82.0
   2014   80.0
   2015   84.0
   2016   79.0
   2017   73.0
   2018   82.0
   2019   76.0
   2020   76.0
Höstraps   2009   40.0
   2010   49.0
   2011   47.0
   2012   52.0
   2013   53.0
   2014   71.0
   2015   66.0
   2016   71.0
   2017   66.0
   2018   53.0
   2019   52.0
   2020   61.3
Vårraps   2009   ..
   2010   ..
   2011   ..
   2012   38.0
   2013   56.0
   2014   ..
   2015   ..
   2016   ..
   2017   ..
   2018   ..
   2019   ..
   2020   ..
Höstrybs   2009   ..
   2010   71.0
   2011   ..
   2012   ..
   2013   ..
   2014   ..
   2015   ..
   2016   55.0
   2017   73.0
   2018   81.0
   2019   ..
   2020   ..
Vårrybs   2009   ..
   2010   ..
   2011   ..
   2012   ..
   2013   67.0
   2014   ..
   2015   ..
   2016   68.0
   2017   40.0
   2018   ..
   2019   43.0
   2020   ..
Oljelin   2009   ..
   2010   ..
   2011   ..
   2012   ..
   2013   ..
   2014   ..
   2015   ..
   2016   ..
   2017   ..
   2018   ..
   2019   ..
   2020   ..
Stråsädesgrödor (exkl. majs) till grönfoder   2009   .
   2010   .
   2011   94.0
   2012   96.0
   2013   79.0
   2014   75.0
   2015   81.0
   2016   88.0
   2017   95.8
   2018   95.0
   2019   88.0
   2020   88.1
Majs till grönfoder   2009   .
   2010   .
   2011   90.0
   2012   77.0
   2013   ..
   2014   ..
   2015   ..
   2016   ..
   2017   ..
   2018   86.0
   2019   64.0
   2020   66.4
Andra grödor än stråsädesgrödor till grönfoder   2009   .
   2010   .
   2011   71.0
   2012   85.0
   2013   52.0
   2014   63.0
   2015   83.0
   2016   73.0
   2017   103.3
   2018   90.0
   2019   82.0
   2020   73.4
Matpotatis   2009   41.0
   2010   48.0
   2011   46.0
   2012   45.0
   2013   54.0
   2014   50.0
   2015   58.0
   2016   64.0
   2017   63.0
   2018   68.0
   2019   67.0
   2020   69.6
Slåttervall. Första skörd   2009   .
   2010   .
   2011   .
   2012   .
   2013   .
   2014   .
   2015   .
   2016   .
   2017   .
   2018   .
   2019   .
   2020   .
Slåttervall. Återväxt   2009   .
   2010   .
   2011   .
   2012   .
   2013   .
   2014   .
   2015   .
   2016   .
   2017   .
   2018   .
   2019   .
   2020   .
Slåttervall. Total vallskörd   2009   76.0
   2010   78.0
   2011   94.0
   2012   86.0
   2013   89.0
   2014   84.0
   2015   85.0
   2016   85.0
   2017   88.0
   2018   90.0
   2019   87.0
   2020   85.9

[Heikki Jokipii]

Tämänkin julkistuksen taulukko-osassa on nyt luomu ja tavanomainen esitelty omilla sarakkeillaan:

Satoarvio 2021, tilanne 12.7.

Mutta vielä ei tiedonkeruu ole ihan tahdissa mukana: yhteensä-tiedot löytyvät, mutta muilta sarakkeilta tiedot puutuvat. Mutta ehkäpä puuttuvat tiedot sinne kohta tulevat?

***

MT tulkitsee tilannetta näin:

Vanhoja viljavarastoja syödään tyhjiksi ensi talvena, tämän syksyn ohra- ja ruissato eivät yksin riitä

Luomusta ei tuossa puhuta. Mutta selvää on, ettei kasvanut luomualamme omavaraisuuttamme yhtään paranna. Mutta ehkä emme kohtuuttomasti rasita kuitenkaan ensi talvena muuta maailmaa, jos on näin:

Maailmalla satoennusteita on kesän edetessä hiukan laskettu, mutta ne povaavat edelleen ennätyssuurta satoa. Myös kulutus on ennätyssuurta.

[Heikki Jokipii]

Tämä nyt on — tai on olevinaan — uutinen:

Luomumaidon osuus tuotannosta kasvaa – tuotantomäärä kasvanut samalla kun tavanomaisesti tuotetun on laskenut

Maitoa tuotettiin kesäkuussa 185 miljoonaa litraa. Tuotanto väheni neljä prosenttia suhteessa viime vuoden kesäkuuhun, ilmenee Luonnonvarakeskus Luken julkaisemasta kesäkuun tuotantotilastosta.

Samaan aikaan luomumaidon tuotantomäärä nousi kaksi prosenttia 6,9 miljoonaan litraan. Koko tuotetusta maitomäärästä luomumaidon osuus on noussut vuodessa 3,4:stä 3,7 prosenttiin.

Hiukan luomuväen odottamaan suuntaan kehitys on siis mennyt.

Mutta edelleen tuo prosenttiosuus alkaa vain kolmosella. Kun taas viljelyalan osuudessa mennään jo toisella kymmenellä. Tuoreen tiedon mukaan:

Luomualaa on nyt 329 221 ha, ja osuus 14,5%. Noita lukuja siis tästä eteenpäin käytetään, jakolaskuissamme, suhteutuksissamme. Ei, kokonaan luomuhyväksyttyjä alaa on 291 106 ha. Siitä on vielä laskettava prosenttiosuus, tiettyihin laskelmiin.  — Laskettu, se on 12,8%.

Luomuviljelyala oli kasvanut n. 5%. Ei mitenkään dramaattisesti siis sekään. Looginen seuraus edellisestä tietysti oli, että luomutilojen keskikoko oli kasvanut.

Entä mihin tuota luomuhyväksyttyä alaa käytetään? Useimpien käyttötarkoitusten, esim. viljojen, alat olivat käytännöllisesti katsoen ennallaan, mutta merkittävää kasvua (n. 10%) oli nurmessa, jota nyt viljellään luomuna 186 332 hehtaarilla. Eli 64% luomuviljelyalasta on nurmea. Kesantoa on lisäksi 5 479 ha (1,9%). Muihin aloihin liene mielekästä tarkemmin puuttua vasta satotilastojen ilmestyttyä?

Nurmeahan lehmät syövät. Mutta ei valtava luomunurmen kasvatus tuon enempää luomumaidon tuotannossa näy. Eikä tule näkymään luultavasti lihantuotannossakaan, kun siitä tilastoja alkaa julkisuuteen tippua.

[Heikki Jokipii]

Tässä arviossa täyttyy ihmetellä kahtakin sen pointtia:

Tuomas Salusjärvi: Yhteinen, jaettu visio vie luomualaa eteenpäin

Arvoketjuyhteistyö on Tuomas Salusjärven mielestä Pro Luomussa parasta:

”Koko arvoketju on mukana, ja lisäksi tiivis vuorovaikutus viranomaisten ja tutkimuksen kanssa. Siinä on ollut hienoa olla mukana. Olemme yhdessä nousseet puuhastelusta uskottavaksi toimialaksi.”

Jos arvoketjutyö on niin tärkeä juttu, miten voi olla, että luomumaitoryhmä on viimeksi kokoontunut 13.1.2020? Vai onko vain unohdettu pistää pöytäkirjoja nettiin?

Tuomas Salusjärvi on myös visioinut luomun tulevaisuutta.

”Ehdotin taannoin hallituksessa Luomu 2.0-suunnitelman tekemistä, lähinnä siitä näkökulmasta, että kun maailma muuttuu, niin olisi hyvä miettiä, miten luomun tulisi muuttua. Jos luomu pysyy muuttumattomana, jää helposti tilaa kilpaileville suuntauksille.”

Luomu 2.0 on Pro Luomussa vielä ajatuksen asteella, mutta ehkä seuraavan 10 vuoden aikana se kirkastuu.

Siinä hän kyllä ehdottaa Pro Luomulle liian isoa palaa haukattavaksi. Tuo kun ei välttämättä onnistu EU-parlamentissakaan. Hyvä, että nyt pystytään sopeumaan vuosikausia valmisteltuun uuteen EU:n luomuasetukseen. Joka tulle tällä vuosikymmenellä hitaasti voimaan.

Jos luomu tarpeeksi muuttuu, se ei enää ole luomua. On kyllä jossain jo väläytelty jopa sitä, että luomusatojen jälkeenjääneisyyttä kurottaisiin kiinni harkitsevalla ja varovaisella keinolannoitteiden käytöllä. Joka siis siinä skenaariossa luomussa sallittaisiin. Useita ehdotuksia, etenkin USA:ssa, on tehty siitä, että tuota ei sallittaisi, mutta sen sijaan kyllä muuntogeenisten lajikkeiden käyttö.

Mutta kaikki tuollainen tarkoittaisi, että luomuala itse loisi sisällään niitä tuossa pelättyjä "kilpailevia suuntauksia"!

[Heikki Jokipii]

Ei lisää varsinaista tietoamme, mutta merkitään tiedoksi, että tässäkin päivityksessä...

Satoarvio 2021, tilanne 23.8.

... taulukossa on varattu tila erikseen tavanomaiselle ja luomusadolle.

Mutta sarakkeet ovat edelleen tyhjät (vain kokonaissummat löytyvät) joten joudumme yhä odottamaan perinteistä päivämäärää:

Vuoden 2021 satotilanne tarkentuu 24.11.2021, kun valmistuu satotilaston ennakkotieto. Se perustuu maatiloilta saatuihin satotietoihin.

Vasta silloin näemme senkin, miten tämän kesän olosuhteet kohtelivat kutakin viljelytapaa.