Tulevan Afrikan ihmeen aikataulu

[Heikki Jokipii]

Nyt kun vuoden 2009 L'Aquilan lupausta ryhdytään lopulta jalkauttamaan, asia ei kelpaakaan kaikillle:

The Guardian: G8:n ruokaturvaohjelma unohtaa pienviljelijät

Ja kukapa siellä tässä kritiikissä on kovasti aktiivinen (lihav. HJ):

Kääntöpuolena näyttää olevan se, että pienviljelijät on unohdettu neuvottelupöydistä. Esimerkiksi YK:n ruokaturvaraportoija Olivier de Schutter toteaa, että hallitukset ovat antaneet lupauksia sijoittajille suljettujen ovien takana ja tekemättä pitkän tähtäimen suunnitelmia pienviljelijöiden tulevaisuudesta, The Guardian kirjoittaa.

Mistä syystä? Luulenpa tietäväni: näiden kaavailujen mukaan "pienviljelijöiden tulevaisuus" ja varsinkaan heidän käyttämänsä välineet ja menetelmät, eivät ole sellaisia, jollaisia  de Schutter haluaisi niiden olevan. *)

Kannattaa kurkistaa Guardianin sivulle, jossa asiasta löytyy useampia artikkeleita, monin erilaisin painotuksin.

___________

*) selitykseksi niille, jotka eivät ehkä ole seuranneet de Schutterin toimintaa ja hänen ajamiaan tavoitteita (täällä tai muualla): eli siis mahdollisimman pitkälle luomua.

[Heikki Jokipii]

Kepan uutisesta:

Pelkona maakaappaukset

Yksi ruokaturvaohjelmassa mukana olevista valtioista on Ghana, joka on hedelmällisestä viljelymaastaan huolimatta kärsinyt pitkään huonosta ruokatilanteesta. Viime vuosina ruokaturva on ollut heikkoa varsinkin maan pohjoisosissa.

Lähtiessään mukaan "New Alliance" -ohjelmaan maa sitoutui keskittymään viiteen viljelykasviin – jamssiin, lehmänpapuun, maissiin, maniokkiin ja riisin – sekä tarjoamaan 10 000 hehtaaria maata yksityisen sektorin sijoittajien käyttöön vuoden 2015 loppuun mennessä, The Guardian raportoi.

Tämä herättää pelkoa maakaappauksista, arvioi Duke Tago ghanalaisesta ruokasuvereniteettia ajavasta kampanjasta.

10 000 hehtaaria on 100 neliökilometriä. FAO kertoo Ghanassa olevan 58 000 neliökilometriä viljelyksessä. Tuo sijoittajien käyttöön varattavaksi suunniteltu alue on siis koko viljelyalasta noin kaksi promillea.


PS. Tämä haastateltu Duke Tagoe (nimessä oli virhe Kepalla) on tälaisesta kanpanjasta, joka päämääränä on siis vastustaa GM-viljelyä, ja myös Vihreää vallankumousta yleensä.

[Heikki Jokipii]

Haluanpa muuten tähän lainata Guardianin samaan asiaan liittyvää artikkelia ...

Malawi's small farmers kept in the dark about G8 New Alliance

... tältä osin:

What Chipeta and Mazibuko do know is that Monsanto offers the best seeds in town, but at a price.

"The benefits are the higher yields and early maturity, but they are quite expensive," Chipeta said.

"But it's worth it, especially if we have a good buyer, like the World Food Programme," added Mazibuko, who is in Blantyre with Chipeta in the hope of selling the maize grown by the farmers' group 208 members to the WFP. "More people are buying hybrid seeds because of the high yields. Hybrids are very resistant to disease," he said.

Eli malawilaiset viljelijät ...

- pitävät Monsanton siemeniä parhaina
- mutta kalliina
- mutta hintansa arvoisina
- erityisesti, jos saavat hyvän ostajan
- kuten Maailman Ruokaohjelman eli WFP:n
- kertovat lisäksi, että muutkin ostavat hybridisiementä
- hyvien satojen takia [ja koska]
- hybridisiemenet ovat taudeille vastustuskykyisiä.

Tässä ei luultavasti ole kyse GMO-siemenistä, mutta näin siis viljelijät itse pähkäilevät, mikä heille kannattaa mikä ei. Eikä heitä siihen mitenkään pakoteta.

Vaikka toimittaja sitten artikkelissa heti perään jupisee tarpeesta ostaa joka vuosi uutta siementä. Mutta tämänhän nuo malawilaiset hyvin tietävät - ja pitävät asiaa silti hintansa arvoisena. Ja sanomalla tätä tiettyä siementä "parhaaksi", he myös kertovat, että vaihtoehtojakin on.

__________________

Tuli tuossa oikein nimellä piilomainostettua Monsantoa, mutta syyllinen tähän on Guardian, emme me ... 

[Heikki Jokipii]

Mutta hetikohta oli järjestetty Olivier de Schutterin johdolla tällainen tilaisuus, jossa selvästi ilmoitettiin, että vastustetaan G8-maiden projektia:

How can we resist corporate driven projects such as the G8′s New Alliance?

Malli, jota viljelymenetelmien osalta ajettiin, oli peitelty sanaan "agroecology" (mutta luomuahan se on). Huolta oltiin tuntevinaan pienviljelijöiden toimeentulosta, biodiversiteetistä. Ja tietysti maakaappauksista ja suuryritysten ahneesta voitontavoittelusta.

De Schutter sitten haukkui "produktivistisia" *) tavoitteenasetteluja ja menetelmiä, no, vihreää vallankumoustahan hän tarkoitti, ja leimasi sen epäonnistumiseksi. Artikkeli kiittää häntä puheensa "älykkäästä" avauksesta, ja jotain tiettyä älykkyyttä onkin kieltämättä siinä oveluudessa, jolla tällainen "paketti" tehdään, jos sillä saadaan osa ihmisistä kannattamaan luomumenetelmiä.

Mutta, kuten olen muualla tuonut esiin, luultavasti he käytännössä viihdyttävät vain itseään, ja todellinen kehitys menee aivan toisin.

_____________

*) ja vieläpä väitti, että tällaista suuriin satoihin pyrkivää linjaa ei enää tarvittaisi, koska väestönkasvu on hidastunut! Samalla hän tietysti tulee siinä loogisesti myöntäneeksi, että luomulinjalla ei suuriin satoihin päästä ...

[Heikki Jokipii]

Tässäpä linkki tähän sivustoon:

Insights: Africa's future... can biosciences contribute?

Ja sieltä nostettakoon erikseen esiin tri Philipp Aernin *) artikkeli ...

The great misunderstanding of the global food crisis

... jossa sanotaan muutama sana "ruokasuvereniteetista", erityisesti Afrikassa (ja rikkaissa maissa!) ja mainitaanpa tämä YK:n erityisraportoijakin [de Schutter], koulutukseltaan juristi (!).

Vinkin antoi "GMO Pundit":

Food sovereignty: a persistent narrative that shapes donor priorities

(Ruokasuvereniteetti: sitkeä kertomus, joka muovaa lahjoittajien prioriteetteja ... tai: vaikuttaa priorisointiin)

______________

*) hän on kolmisen vuotta sitten tehnyt tämän laajemman tarkastelun samasta asiasta (pdf):

Food Sovereignty and its Discontents

[Heikki Jokipii]

Vielä julkaisi Kepa uutisen tämän mainitun de Schutterin viimeisestä raportista:

YK-asiantuntija: Ruokajärjestelmä on demokratisoitava

Puuta heinää siinä esitetyt mielipiteet edelleen olivat.

"Yksiulotteinen vaatimus tuottaa enemmän ruokaa ei saa jyrätä yli sellaisia tavoitteita kuin monimuotoisen ja kulttuurisesti hyväksyttävän ruuan saatavuus, pienviljelijöiden tukeminen, [...]" jne. eli perinteistä,  luomua ja kaikki mielellään aivan ennallaan, eikä tuottavuuden nostamisella ole niin väliä, se olisi "yksiulotteista". Sitten mukaan vielä vähän "yhteisöllisyyttä", kaupunkilaisten ja maalaisten ruokapiirejä yms. Plus sitten vähän "pakollista" agribisneksen voiton maksimoinnin paheksuntaa. *)

Mutta silti luin tuon uutisen mielihyvää tuntien. Miksikö? No, siinähän kerrottiin, että tämä oli hänen viimeinen raporttinsa, hän lopettaa virassaan, lähtee.

____________

*) eli juuri sitä täältäkin tuttua tekstiä. Juuri sen verran "asiantuntija" de Schutter on, että osaa "kuin vettä valaen" tämän tekstin, voisiko sanoa, "liturgian" toistaa. Alkuperäisessa raportissa tulee "agroekologia" eli luomu Kepan uutista selvemmin esille. Laitoin kommentin Kepankin sivuille, jossa toivoin, että hänen seuraajansa valittaisiin huolellisemmin. (lisäys 17.3.14)

[Heikki Jokipii]

AGRAn tuore raportti siitä, miten maaperän terveyteen, so. ravinteisiin huomiota kiinnittämällä hehtaarisadot on Afrikassa jopa kolminkertaistettu:

Effort to confront Africa's soil health crisis helps millions of farmers triple yields

Muiden keinojen ohella mainitaan myös massiivinen keinolannoitteiden lisäys. Näiden lannoitteiden korkea hinta - jopa tuplasti se, mikä muualla - on AGRAnkin mukaan ongelma, mutta ei ylittämätön ongelma.

[Heikki Jokipii]

Ja AGRA on nyt myös näyttänyt, miten temppu tehdään. New Scientist:

Bill Gates's epic project transforms farming in Africa

Malawista projektissa mukana 18 000 tilaa, keskimääräinen maissisato hehtaarilta 4,5 tonnia!!! Ja myös Ghanassa ja Tansaniassa 3,5 tonnia - sekin noin tuplasti tähänastiseen afrikkalaiseen tasoon nähden, ja on jo maailman keskitasolla.

Tätä ei enää mikään pysäytä!

(Nopeamminkin asia tietysti saisi edetä. Vaikka mukana projektissa luvataan olevan 20 miljoonaa viljelijää v. 2015, se ei vielä ole paljon. Ainakaan siis nykyisellä tilarakenteella.)

[Heikki Jokipii]

Tämä IPS:n (!) artikkeli kertoo, että lannoitteiden korkeat hinnat haittaavat yhä satotason nostamista Afrikassa ...

Africa Pays the Price of Low Harvests Thanks to Costly Fertilisers

... mutta joka tapauksessa sillä Abujassa 2006 yhteisesti hyväksytyllä linjalla mennään, lannoitusta pyritään kaikissa maissa lisäämään, nyt välitavoitteena 2015 on taso 50 kg hehtaarille.

Hintaongelmaan löytyy keinoja, ja tuolla alhaisella tasolla kuin missä Afrikassa ollaan, lannoitus kannattaa aina, toki tutkien, millaista sen kulloinkin pitää olla.

(Suorastaan hämmästyttävän reipasta lannoitteiden ylistystä koko artikkeli!)

[Heikki Jokipii]

Olemme (aina välillä) seuranneet ja vertailleet kolmen pienen Saharan eteläpuolisen maan ruokatilannetta jo vuodesta 2009, viimeksi noin vuosi sitten:

Mitenkä sitten tänä vuonna (2013) Afrikassa?

Missä mennään näissä maissa tänään? Jos käytämme samaa FAO:n tietokantaa, nyt näyttää hyvältä, tai ellei kolmannen maan kohdalla vielä hyvältä, niin ainakin paremmalta. Kyseessä ovat ennusteet, mutta ilmeisesti jo aika luotettavat (ainahan kaikkea voi sattua tai jäädä sattumatta, kuten nyt  El Niño).

Sambiassa ollaan saamassa erittäin hyvä sato, lähes ennätystasoa, maisissa se on ennätys. Yhteensä viljaa 3,6 miljoonaa tonnia. Malawissa päästäneen 4,2 miljoonaan tonniin, ennätystä siinäkin lähestytään.

Yhteistä näille maille muuten on, ja se mainitaan noissa selvityksissäkin, että niissä on ollut käytössä tämä "Farm Input Subsidy Programme (FISP)" eli tukijärjestelmä mm. keinolannoitukselle.

Zimbabwessa odotetaan 1,7 miljoonan tonnin viljasatoa. Se ei ole vielä hyvä, mutta huomattavasti parempi kuin viime vuoden alle miljoonan tonnin surkea sato. Zimbabwessakin ollaan ottamassa FISP-järjestelmää käyttöön.

(Ja ettei Zimbabwessa mitään ylimääräistä ruokaa ole, siitä todistaa valitettavasti myös tämä IPS:n tuore artikkeli nälkiintyvästä kaupunkiväestöstä siellä. Lisäys klo 13.)

Elleivät väkiluvut tällä välillä ole kovasti ryöpsähtäneet kasvuun, kaikissa kolmessa maassa olisi nyt siis kuitenkin (maan omaa) viljaa henkeäkin kohti käytettävissä enemmän kuin viime vuonna.

***

Kun viime vuonna ko. uutisessa mainittiin vertailuksi Kuubakin, niin mainitaan nytkin: Kuuba odottaa hiuksenhienosti suurempaa viljasatoa kuin viiime vuonna, nyt n. 1 miljoonaa tonnia, mutta se on edelleen viljaomavaraisuudessa jopa Zimbabwea heikommilla. Selvitykseen onkin erikseen laitettu ennuste, jonka mukaan Kuuba tälläkin satokaudella tuo noin 2/3 viljastaan ulkomailta.

[Heikki Jokipii]

Vaikka kehitystä parempaan suuntaan siis tapahtuu, ongelmia ja uhkia on ...

More Than Half of Africa’s Arable Land ‘Too Damaged’ for Food Production

... ja siis edelleen keskeisempänä se, että maasta otetaan enemmän ravinteita, mitä sinne muodostuu tai laitetaan. Eli siis ryöstöviljellään. Pikkuhiljaa maaperä tulee kehnommaksi. Ja siis, otsikon mukaan, jopa yli puolet Afrikan viljelysmaasta olisi jo ruoan tuotantoon kelvotonta.

Ja siitä seuraa myös tämä, että Afrikan alkuperäisluonto on myös vaarassa (vaikka asia tietysti on myös uhka ruokatuotannolle):

A truly disturbing picture of the problems of soil was painted by the National Geographic magazine in a recent edition.

“By 1991, an area bigger than the United States and Canada combined was lost to soil erosion—and it shows no signs of stopping,” wrote agroecologist Jerry Glover in the article “Our Good Earth.” In fact, says Glover, “native forests and vegetation are being cleared and converted to agricultural land at a rate greater than any other period in history.

Vaikka tuossa arviossa näkökulma olisikin ollut globaali (?), fakta on, että tämä ikävä ilmiö on Afrikassa jopa voimakkaampi kuin niillä alueilla, joista yleensä puhutaan (Amazonas, Borneo ...).

Artikkeli kertoo raportista, jossa on läpikäyty sitä, mitä asialle olisi tehtävissä. Tämä "Montpellier Panel" ei toki ole asiassa yksin (tai mitenkään ensimmäinen), myös esim. AGRA on voimakkaasti kiinnittänyt asiaan huomiota.

Tuo IPS-artikkeli ei muuten erityisesti ole kallellaan luomuviljelyn suuntaan, eli tuo yhtälailla esille orgaaniset ja mineraalilannoitteet, niinkuin oikein onkin. Plussaa, aiempaan nähden.

[Heikki Jokipii]

(Jatkan samasta eli edellisestä tähän, vaikka hiukan yli otsikosta meneekin:)

Jos FAO on nyt tehnyt näin ...

Kolmannes viljelysmaasta heikkolaatuista

(IPS) -- Maailman viljelymaasta 33 prosenttia on laadultaan heikentynyttä, arvioi YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO. Se on julistanut vuoden 2015 maaperän teemavuodeksi.

(lihav. HJ)

... niin varmaan mekin, täällä Suomessakin, saamme tänä vuonna keskustella tämän maaperän heikkenemisen syistä, ja erityisesti parannuskeinoista.

[Heikki Jokipii]

Nyt kun öljyn hinta on alhaalla, ja monien arvioiden mukaan myös siellä jonkinaikaa pysyy, ja nyt kun lannoitteiden hinnat vielä seuraavat fossiilisten polttoaineiden hintoja, eli nyt laskevat, nyt olisi varmasti hyvä hetki käynnistää FISP-ohjelmia niissä Afrikan maissa, joissa niitä ei ole vielä käynnistetty (ja joiden arvioidaan olevan sen tarpeessa eli siitä hyötyvän: niitä on! Zimbabwesta aloittaen, ks. edellä).

Ja jos rikkkaat maat, Suomi mukaanlukien, osallistuisivat rahoitukseen, se olisi nyt varmasti kustannustehokasta kehitysapua.

Ja jokin asia tässä pessimistisessä visiossa ...

Kun Kääriäinen katsoo ottamiaan kuvia afrikkalaisesta maaseudusta, mikään ei näytä 40 vuodessa muuttuneen. Joku voisi sanoa, että hänen elämäntyönsä on valunut hiekkaan.

... saattaisi tulevaisuudessa muuttuakin. Eikä rahoitusapu FISP-hankkeille varmasti olisi tätä:

Aluksi rikkaat maat hankkiutuivat myös surutta eroon oman maataloutensa ylijäämästä dumppaamalla sen kehitysmaihin ruoka-apuna. Tämä esti kehitysmaiden omaa maataloutta kehittymästä.

"Siitä puhuttiin jo silloin, että hei, hei, eihän niiden ihmisten vatsa edes kestä ruista. Mutta silti, jos meille tuli ruisvuori, se vietiin kehitysapuna. Se oli näppärää. Ei tarvinnut ottaa rahaa kassasta."

Varsinkin kun myös tarvittavien lannoitteiden valmistus on siirtymässä itse Afrikkaan:

Yara Plans $2.5 Billion Gas-Based Fertilizer Plant in Africa

Sen sijaan Iltalehden kuvatekstissä eilen (samaan kirjauutiseen) kerrottu, että Suomi tukee Sambiassa jotakin (Lumonon) luomutilaa, saattaa kulman kautta vähän tuota kuvattua ollakin ... (toki tietysti voi myös olla kyseessä hanke, jossa tuotettu luomuruoka myydään Euroopan markkinoille, jolloin se on sambialaisten kannalta eri asia)

[Heikki Jokipii]

Tämän jo linkatun IPS-artikkelin suomennoskaan ei ollut kallellaan luomun suuntaan (hyvä!):

Yli puolet Afrikan viljelymaista kelvottomia

Sanoopa siinä eräs haastateltu, maatalousneuvoja/asiantuntija, että hän yritti edistää luomua ennen, mutta ei yritä enää, se on liian työlästä, tehotonta, hidasvaikutteista. (Tigrayn luomuprojektin yhteydessä vaiettiin aika visusti tästä työläydestä, kun sitä menestystarinana kuvattiin ...) *)

Osin on tuo artikkeli sävyltään turhan pessimistinen, vaikka se toisaalta tuo esiin, että keinot on asioiden parantamiseksi.

____________

*) toinen tapahan sanoa sama asia on, että komposti, luomulannoite on tosiasiassa hyvin kallista kun myös työkustannukset otetaan huomioon - ja nehän pitää ottaa!

Haastateltu viittasi kompostin keräämiseen (collecting), ja sen työläyteen, joka viittaa siihen, että se ei ollut kerättävissä ihan pihalta. Ja kyse on tietysti vielä siitä, onko sitä luomulannoitetta ylipäänsä saatavissa, erityisesti Afrikassa, ainakaan tiettyjen ravinteiden osalta. Olemattoman kierrättäminen ei kannata tai siis onnistukaan. (lisäys 27.1.15)

[Heikki Jokipii]

Tämä on kyllä tärkeä pointti (em. uutisessa):

Ennen pienviljelijät levittivät lannoitteita maaperän kuntoa tutkimatta, mutta nyt heitä on alettu kouluttaa oikeaoppiseen toimintaan, Tenywa kertoo.

Mutta se ei puhu tehoviljelyä vastaan, vaan pikemminkin - tai oikeastaan juuri - sen puolesta. Maaperä voi tarvita eri lisälannoitteita erilaisissa tapauksissa, ja juuri sen puuttuvan lannoitteen lisääminen (ja toisen, turhan tai siis ylimääräisen, liian vähentäminen) on helpointa keinolannoitteilla.

Ja mikä onnelllisinta, nyttemmin on kehitetty halpoja, kehitysmaissakin siedettävän hintaisia maaperän ravinnetarpeen analyysimenetelmiä (ja siihen sopivia, yhtä lailla edullisia tietoteknisiä "vempaimia")!