Tulevan Afrikan ihmeen aikataulu

[Heikki Jokipii]

Zimbabwessa odotetaan 1,7 miljoonan tonnin viljasatoa. Se ei ole vielä hyvä, mutta huomattavasti parempi kuin viime vuoden alle miljoonan tonnin surkea sato. Zimbabwessakin ollaan ottamassa FISP-järjestelmää käyttöön.

IPS kertookin Zimbabwen ponnisteluista ruokatilanteensa parantamiseksi:

Good Harvest Fails to Dent Rising Hunger in Zimbabwe

Siinä otsikossa (ja myös tekstissä) väitetään viimeisen sadon olleen "hyvä", pysyn väitteessäni, että se oli vain parempi. Koska 1,7 miljoonasta tonnista tulee 13 miljoonan asukkaan maassa vain n. 130 kiloa henkeä kohti. Joka ei vuodeksi riitä - joka myöskin tuossa otsikossa (ja jutussa) kerrotaan, nälkä kasvaa silti.

Mutta kovaa ja vähän uudenlaistakin yritystä Zimbabwessa nyt ruoka-asiassa on.

Tässä on hyvä kustannustieto ja päivitys sen osalta, missä Z:n FISP-ohjelma nyt menee (lihav. HJ):

Agricultural economist Peter Gambara, who spoke with IPS, estimated that over one billion dollars is required to reach a target of two million hectares planted with maize.

“It costs about 800 dollars to produce a hectare of maize, so two million hectares will require about 1.6 billion dollars,” he said.

“However, the government only sponsors part of the inputs required, through the Presidential Inputs Scheme, the rest of the inputs come from private contractors, the farmers themselves, as well as from remittances from children and relatives in towns and in the diaspora.”

These inputs include fertilizer and maize seed. Zimbabwe Commercial Farmers’ Union president Wonder Chabikwa said he was worried that many farmers could fail to purchase inputs on the open market due to liquidity problems. Totally free inputs were ended in 2013.

Eli valtio ei maksa koko tukea, rahaa sitten haalitaan muista lähteistä. "Vääntöä" siitä, miten maassa ko. ohjelma pitäisi toteuttaa ja kustantaa, näyttää olevan.

[Heikki Jokipii]

Tämä IPS:n juttu ...

Ending Hunger in Africa

.. on kirjoitettu aika lailla "byrokratiaksi", mutta erilaisten julistusten (joihin Afikan Unionin ilmoitetaan sitoutuvan) listoista löytyy myös "the 2007 Decision on Abuja Special Summit of the AU on Fertilisers" eli AU aikoo jatkaa siellä hyväksytyllä linjalla, eli reippaasti tehoviljelyyn eli keinolannoitteisiin turvautuen.

***

Pikkuisen säälittävältä tuntuu tämä "polvirefleksi" tältä kansalaisjärjesön edustajalta eli tämä "credo", uskontunnustus pitää tuoda esiin (lihav. HJ) ...

According to Sipho Mthathi, Executive Director of Oxfam South Africa, the global food system is inherently unjust.

“That means that countries on the one hand have capacity to produce food enough to feed themselves and feed the world but food production is controlled and hemmed in by multinational corporations, and there is such a lack of support, particularly for small-scale famers in the [African] continent,” she told IPS. “This all means that Africa’s potential is undermined.”

... vaikka on ilmeistä, ettei näillä monikansallisilla yrityksillä juuri Afrikassa ole kovin paljon toimintaa - jostain "kontrollista" nyt puhumattakaan. Sinne luultavasti kaivattaisiin niitä, toimimaan nykyistä enemmän! 

[Heikki Jokipii]

Ehtiikö tämä tuleva Afrikan ihme, pysyykö se "aikataulussa"? Niin kauan kun olennaista edistystä ei tapahdu, kasvavan väestön paine johtaa myös tähän (lihav. HJ):

Afrikan kosteikot hupenevat

(IPS) -- Yli 131 miljoonan hehtaarin laajuiset kosteikot peittävät reilu neljä prosenttia Afrikan pinta-alasta, mutta ne kuuluvat maanosan runsaslajisimpiin ekosysteemeihin. Niihin kohdistuu kuitenkin valtavia paineita, ja satoja tuhansia hehtaareja on jo kuivattu.

Kosteikkoja valtaavat kaupallinen ja paikallinen maatalous, matkailu ja asuntorakentaminen sekä huonosti suunnitellut kehityshankkeet.

Perintökohde on myös Botswanan Okavangojoen suisto, joka on antanut suojan ja juomaveden monille uhanalaisille eläimille. Aluetta syövät nyt kuivuva ilmasto, lisääntyvä laiduntaminen ja matkailu.

"Kosteikkoja tuhoutuu vääjäämättä miltei kaikissa Afrikan maissa", sanoo John Owino, joka hoitaa vesi- ja kosteikkoasioita Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton toimistossa Kenian Nairobissa.

Hän listaa tuhoon useita syitä: väestönkasvu ja tietämättömyys kosteikkojen roolista ekosysteemeissä sekä niitä suojelevien lakien ja laitosten puuttuminen.

Uskaltaisin myös sanoa, että se, joka eniten tarvitsee näitä hehtaareja, on juuri maatalous. Ja "matkailu ja asuntorakentaminen sekä huonosti suunnitellut kehityshankkeet" ovat paljon pienemmässä roolissa. (Jutussa myös mainitut öljy- ym. resurssien hyödyntämishankkeet ovat sitten "oma lukunsa".)

Edellä olemme esittäneet lukuisia esimerkkejä olennaisesta edistyksestä monissa Afrikan maissa. Mutta myös esimerkkejä siitä, miten tämä kehitys on ollut epätasaista, horjuvaa (vaikka usein mainittu Zimbabwe).

[Heikki Jokipii]

Nyt myös IPS:n uutisessa kiinnitetään huomiota maaperäkysymykseen. Eikä hyljeksitä asian yhteydessä  keinolannoitteitakaan:

Opinion: To Solve Hunger, Start with Soil

Samassa uutisessa oli muuten tämäkin yksityiskohta, sertifioidun siemenen tärkeys:

His downfall was using recycled seeds from his farm that were not certified, and carried Bacterial Wilt.

Huonolla (ja halvalla) uudelleen käytetyllä siemenellä, jossa oli tauti, meni viljelijältä sato pieleen.

[Heikki Jokipii]

Mahdollisesti kännykällä saa satovakuutuksenkin, josta juttu sitten kertoo. Nyt siis myös Nigeriassa.

Kerroimme jo, miten asia oli toteutettu aiemmin Keniassa:

Onko tässä seuraava Nobel-palkittu idea: mikrovakuutus?

Vaikka otsikko puhuu pankkipalveluista yleensä ...

Pankkipalveluiden puute sambialaisviljelijöiden riesana

... niin vakuutuksista on tuossa artikkelissakin pääasiassa kyse. Ja siitä, miten viljelijöiden niiden avulla pitäisi uskaltautua suurempaan riskinottoon ja investointien kautta nostaa tuottavuuttaan.

Sinänsä, vaikka tuossa maalaillaan vähän synkkiä näkymiä ...

(IPS) -- Säännöllisesti toistuvista sadekausista riippuvaisille sambialaisille pienviljelijöille säiden arvaamattomuus tuottaa jo nyt suuria ongelmia. Ilmastonmuutoksen myötä kuivuudet ja tulvakaudet vain lisääntyvät. Myös kasvitaudit koettelevat entistä useammin ja vahvempina.

*)

... niin kehitys siellä on viime vuosikymmeninä mennyt parempaan suuntaan, aika reippaastikin:

Cereal yield (kg per hectare) in Zambia

Varsinkin tuohon 1970-luvun alun todella surkeaan lähtötasoon nähden (ks. käppyrä). Jos noin 200 kg siemenviljaa hehtaarilleen kylvettyään saa vain n. 600 kiloa satoa (käppyrän alin kohta) ei se paljon eroa sadon menettämisestä.

Tietysti tuollaista IPS-artikkelissa kuvattua koko satonsa (ilman vakuutusta tai valtion korvausta) menettävää viljelijää ei paljon lohduta, jos hän saa tietää, että maassa keskimäärin menee ihan hyvin ... 

_____________

*) huomatkaa muuten tuossa suomenkielen "ilmaisuvoima": kun futuuri ilmaistaan usein ja mm. tuossa preesensillä, jää "mukavasti" epäselväksi, ovatko nuo muutokset jo tapahtumassa eli tapahtuneet, vai tapahtuvatko ne vasta joskus tulevaisuudessa!

Itse asiassa alkuperäisessä artikkelissa tuo kohta kerrottiin niin, että tällaista pahempaa voisi tapahtua - mikä kylläkin näyttää todennäköiseltä - jos/kun:

[...] the situation could worsen if, as seems likely, the world experiences levels of global warming that could lead to an increase in droughts, floods and diseases, both in frequency and intensity.

Mutta nykyisin näyttää olevan niin, että kehitysmaiden ja varsinkaan Afrikan tillanteesta ei kertakaikkiaan voi puhua juuri mitään mainitsematta ilmastonmuutosta. 

Vaikka sen asian merkitys Sambian aivan tämänhetkiselle pankki- ja vakuutuspalveluiden huutavalle puutteelle on luultavasti täysin olematon.

[Heikki Jokipii]

Tällaista takapakkia on tullut kuivuuden takia seuraamissamme maissa Malawissa ja Zimbabwessa:

As Zambia's record harvest bursts its granaries, neighbours Botswana, Malawi and Zimbabwe stare at hunger

Mutta kuten jo otsikko kertoo, Sambialla on (viime vuoden ennätyssadosta) varastot täynnä, joista se pystyy myymään naapurimailleen n. miljoona tonnia viljaa, ja näin ainakin osin korvaamaan niiden menetykset.

[Heikki Jokipii]

Tätä Suomen tilannetta kun katson (Luke, ennakkoarvio 24./28.08.2015) ...

Viljasadosta on tulossa pienin viiteen vuoteen

Sateisen kesän jälkeinen lämmin ja vähäsateinen loppukesä mahdollistaa vielä kohtuullisen, noin 3,5 miljardin kilon, viljasadon. Viljasato olisi siten 16 prosenttia pienempi kuin viime vuonna.

... niin mietin, että tämä olisi se taso, jonka Afrikankin toivoisi saavuttavan. Nyt en ole varma, ovatko tuossa luvussa mukana painavat perunat, mutta yksinkertaisena jakolaskuna tuo huono sato on siis noin 630 kiloa henkeä kohti, eli jokaista suomalaista kohti.

Kun Afrikassa hyvä sato on henkeä kohti puolet tai kolmasosa siitä, vielä nykyisin.

[Heikki Jokipii]

Tämä kuulostaa hyvältä:

Yhä useampi afrikkalainen kasvattaa kalaa

Kuvatekstistä:

Malawissa kalankasvatus työllistää jo arviolta 30 000 henkeä ja tuottaa 70 prosenttia 14-miljoonaisen väestön saamasta proteiinista.

Tietysti asiasta täytyisi saada tietää vielä yksityiskohtia, koska kalankasvatuksessa on se tunnettu dilemma, että sillä ei aina oikeastaan lisätä syötävää, vaan muutetaan se vain helpommin "myötävään" muotoon: esim. kasvatuslohet valtamerien äärillä syötetään pikkukaloilla, joiden kannat taas saattavat olla hyvinkin uhattuja. (Ja myös asian "hyötysuhde" kärsii, jos ja kun ihminen olisi voinut syödä sen pikkukalankin.)

Jos vaikka Malawissa nuo kasvatuskalat syötetään Njassa- eli Malawi-järvestä pyydetyllä "roskakalalla", niin ...

Nykyisin liikakalastus on ongelma Njassajärvellä ja sitä yritetään rajoittaa, koska kalakannat eivät kestä tehostunutta pyyntiä.

(Wikipedia)

Mutta toivottavasti asia ei ole näin.

[Heikki Jokipii]

Nyt myös IPS:n uutisessa kiinnitetään huomiota maaperäkysymykseen. Eikä hyljeksitä asian yhteydessä  keinolannoitteitakaan:

Opinion: To Solve Hunger, Start with Soil

Tässä maailma.netin uutisessa kiinnitetään huomioon samaan asiaan:

Raportti: Maaperän rappeutuminen maksaa biljoonia vuodessa

Eikä siinäkään - tekee mieli sanoa: kiitos! - yritetä tuoda esille luomua asian ratkaisuna. Mutta toisaalta siinä ei myöskään mainita keinolannoituksen massiivista lisäämistä - erityisesti Afrikassa - tämän ongelman eräänä tärkeänä ratkaisuvälineenä.

***

Uutisen näistä väitteistä ...

ELD muistuttaa myös, että noin 50 miljoonan ihmisen on arvioitu joutuvan lähtemään siirtolaiseksi ympäristösyistä lähivuosina.

Esimerkiksi Syyrian pakolaisaallon on arvioitu johtuvan osittain myös ilmastonmuutoksesta, joka kiihdytti maan sisäistä konfliktia.

... on jo meillä täällä aloitettu keskustelu.

[Heikki Jokipii]

Afrikalla on mahdollisuus tehdä tämä "ihmeensä". Tämän tutkimuksen mukaan ...

Africa could be the answer to delaying 'peak grain'

... useissa tutkituissa maissa viljojen satotaso voitaisiin kolminkertaistaa. Tämän kolminkertaistamisen arvioidaan olevan mahdollista jopa ilman keinokastelua.

Tuo "tuottavuusatlas" (tai: tuottavuuskuiluatlas?) on nyt jatkossa seurattava saitti. Kun nyt tulee uutisia jonkin maan ruokaongelmista, ja oli ilmoitettu syy siihen mikä tahansa (vaikka ilmastonmuutos tms.), on syytä katsoa, miten ko. maa on tuottavuuspotentiaalinsa käyttänyt.

Vielä tuo atlas ei ole kattava, mutta täydentyy nähtävästi koko ajan.

***

PS. klo 14:53: Luonnollisesti, jos Afrikan väkiluvun on myös ennustettu tällä vuosisadalla kolmin- tai nelinkertaistuvan ... ehkä ainakin tässä triidissä sivuutamme nyt tuon asian.

[Heikki Jokipii]

Ikävää, jos AGRA:n ym. ponnisteluista huolimatta on yhä näin:

New seed varieties not reaching Africa's small farmers, study says

Eli uudet parempilaatuiset siemenet eivät saavuttaisi Afrikan pienviljelijöitä. Mikä tietysti huomattavasti viivästyttää tätä toivomaamme "Afrikan ihmettä".

Tämä, että myös siellä laajalti ostetaan siemenet, eikä vain tukeuduta vanhasta sadosta säästettyihin, oli hiukan yllätys tutkijoillekin ...

Previously, many researchers assumed that small farmers relied on saving seeds from previous harvests, rather than purchasing them.

But the study showed that about 55 percent of small farmers in Kenya, Malawi, South Sudan, the Democratic Republic of Congo and Haiti bought their seeds from local markets, family or friends.

... mutta se luo samalla pohjan tuon siementilanteen parantamiselle.


PS. vähän myöhemmin: asian tärkeydestä meillä on omakin keskustelunsa.

[Heikki Jokipii]

Vanha, jo 2014 paperilehdessä ilmestynyt Olivia-lehden juttu luomuguru Janne Länsipurosta. Kommentoin vain yhtä asiaa:

Lukion jälkeen Janne lähti Hampshire Collegeen Yhdysvaltoihin opiskelemaan kehitysmaatutkimusta.

– Tajusin siellä, että jos haluan jeesata Afrikan tyyppejä, minun on opeteltava viljelemään maata.

Kyllä, olisi ollut todella tarpeen, että hän olisi hankkinut asiasta edes perustiedot.

[Heikki Jokipii]

Asiassa on tullut takapakkia. Paha kuivuusjakso on aiheuttanut kolmen seuraamamme valtion alueellakin (samoin kuin Etiopiassa) kriisin, ja pahiten täällä:

Zimbabwe declares 'state of disaster' due to drought

FAO:n tilanneraporteista saamme tietää, että sadot ovat pienentyneet myös Sambiassa ja Malawissa, tosin vähemmän. Nekin maat tarvitsevat FAO:n mukaan ulkopuolista apua, ainakin nyt. Kevään aikana saamme tietää, millaiseksi sato muodostuu v. 2016, kun el Nino -ilmiön ennustetaan laantuvan.

Avusta, niin. Mitä tekee Mugabe eli hänen hallituksensa:

Despite record drought, Zimbabwe will reject GMO corn donations

Eli hänelle tärkeintä, tai ainakin noin tärkeää on, ettei maahan tuoda GMO-maissia. Eli ihan samaan tapaan kuin vv. 2002-2003 ruokapulan aikana (ja uudestaan v. 2010). Tosin nyt, niinkuin silloinkin, sellainen takaportti jätetään, että ellei muuta ole saatavissa, niin sitten säkit viedään poliisisaattueessa myllylle, jossa ne kaikki jauhetaan maissijauhoksi ...

Eikä viranomaisia sitten siellä kannata yrittää huijata: heillä on norjalaisten (!) sinne aikanaan lahjoittama analyysivälineistö, jolla kyllä saadaan selville, jos maississa sitä GMO:ta on!

PS. 13.2.16: HS:n uutisessa olevasta kartasta tänään selvisi, että Zimbabwea ei tällä kertaa sovi yleisesti syyttää "sähläilysta" asiassa. Kartan mukaan kuivuus Afrikassa on nyt iskenyt pahiten juuri siihen maahan.

[Heikki Jokipii]

Tästäkin ilmiöstä voi olla Afrikan ruokaturvan kehittämisessä hyötyä:

Riisistä povataan Afrikan pelastajaa

Vaikka sitä riisiä sitten kyllä toisaalla morkataan, kun siinä kuulemma on "tyhjiä kaloreita". Mutta toisaalta sen ravitsevuuden kehittämisessä ollaan jo hyvässä alussa. Siis muutoinkin kuin vain "kultaisen riisin" muodossa.

Toisaalta tämä tuottavuuden ja kestävyyden kehittäminen on jo sinänsä arvokasta:

AfricaRice hyödyntää sekä perinteisiä että bioteknisiä kasvinjalostusmenetelmiä. Se on viime vuosina kehittänyt kolme Afrikan oloihin sovitettua Arica-riisilajiketta. Ne kestävät monia vitsauksia tulvista ja liiallisesta rautapitoisuudesta maan suolaantumiseen ja kylmyyteen.

1990-luvulla laitos jalosti Nerica-lajikkeita, joissa risteytettiin afrikkalainen ja aasialainen riisi perinteisin ja molekyylibiologian menetelmin. Satoisuus nousi AfricaRicen mukaan paikoin 25 prosenttia aasialaiseen riisiin verrattuna.

Arvostelijoiden mukaan Nerica tarvitsee runsaasti lannoitusta ja työtä, mutta se ei ole geenimuunneltu eikä hybridikään sanan varsinaisessa merkityksessä.

AfricaRicen riisinjalostusta johtava Moussa Sie sanoo uusien Arica-lajikkeiden lisäävän riisin tuottoa vähintään 40 prosenttia. Hänen mukaansa jalostusta on tehty tiiviissä yhteistyössä viljelijöiden kanssa ja kestävyyttä on haluttu lisätä erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutusten, kuten tulvien ja kuivuuden, vuoksi.

Nämä "arvostelijat" ovat luultavasti sellaisia, jotka soisivat afrikkalaisille huonompituottoiset lajikkeet vain sen vuoksi, että ne vaatisivat vähemmän lannoitteita.

[Heikki Jokipii]

PS. 13.2.16: HS:n uutisessa olevasta kartasta tänään selvisi, että Zimbabwea ei tällä kertaa sovi yleisesti syyttää "sähläilysta" asiassa. Kartan mukaan kuivuus Afrikassa on nyt iskenyt pahiten juuri siihen maahan.

Silti kaiken vyöryttäminen ilmastonmuutoksen syyksi - kuten tämä KU:n uutinen pitkälle tekee - ei ole järin järkevä, varsinkin kun niin tehdään visoissa pitkälle tulevaisuuteen:

Lähes joka neljäs zimbabwelainen kärsii ruoanpuutteesta

Ensin tuli kaikkien aikojen tulva ja sitten kovin El Niño -ilmiö sataan vuoteen.

Zimbabwessa lähes neljännes ihmisistä kärsii ruoanpuutteesta. Tulevaisuudessa El Niño ja ilmastonmuutos yhdessä voivat aiheuttaa vielä paljon pahempaa.

Kyllä siinä "tulevaisuudessa" ja sen eteen voidaan tehdä paljon muutakin kuin ainoastaan pelätä ilmaston oikkuja. Aloittaa voisi sillä, että yrittäisi kääntää tämän kehityksen, jossa siis hehtaarisadot ovat tällä vuosituhannella tasaisesti yhä laskeneet, ja ovat niin tehneet jo ennen tätä tulva- ja kuivuusjaksoa. ja jo olleet pysyvästi ja keskimäärin alle tonnin hehtaarilta. *)

Tosin jutun kainalojutussa oli lause, jossa edes näin kerrottiin, että muustakin kuin ilmastonmuutoksesta voi asiassa olla kyse:

Mugabe on toteuttanut maareformin, joka aiheutti ravinnontuotanto-ongelmia.

(Enää ei siis KU:ssa taideta uskoa tähän?)

___________

*) josta asiasta olen sanonut jo ankaran sanani. Ja toistanut sen mm. Kepan palstalla. Allekirjoittaen sen yhä. - Ts. Zimbabwen maatalous tulisi määrätä  FAO:n tai WFP:n holhouksen alaiseksi! Tavalla tai toisella. Asian hoitaminen kuntoon voitaisiin delegoida YK:n päätöksellä - jopa Monsantolle!  (PS. iltatuimaan)