Tulevan Afrikan ihmeen aikataulu

[Heikki Jokipii]

Economistin artikkelin mukaan Afrikan maataloudessa on tapahtumassa vaikkei vihreä vallankumous (revolution) niin kuitenkin vakaa vihreä kehitysprosessi (evolution):

African agriculture
A green evolution
The farms of Africa are prospering at last thanks to persistence, technology and decent government

Poikkeuksellisesti ko. artikkeli esittää hyväksyvästi sen skenaarion, jossa maataloudesta siirtyy väkeä myös muille tuotantoaloille:

Millions of African farmers like Mr Nzabahimana have become more secure and better-fed as a result of better-managed, better-fertilised crops grown from hybrid seeds. They are demonstrating that small farmers can benefit from improved techniques. Despite some big, much-publicised land sales to foreign investors, almost two-thirds of African farms are less than a hectare in their extent, so this is good news. Progress need not mean turfing millions of smallholders off the land, as some had feared—though by making them richer it may yet give them and their children the means to move, should they wish.

Ainakin siis niin itse toivoessaan.

Myös vaikeuksista asiassa puhutaan, ja varmaankin on myös näin:

African agriculture is so heterogeneous that no leap forward in the farming of a single crop could transform it. The continent needs a dozen green revolutions.

Artikkeliin liittyvä kartta omalla tavallaan tukee tätä ajatusta hyvin monenlaisista viljelyolosuhteista maanosassa.

Lehti yleislinjansa mukaisesti on kriittinen lannoitteille annetuille valtion tukiaisille (mainitsee mm. Malawin), vaikka lannoitteiden lisäämisen tarpeen allekirjoittaakin. Tästä  tukiaisasiasta voi olla sen kanssa eri mieltä, perustellustikin. Minä ainakin olen.

[Heikki Jokipii]

Suomikin pystyy asiassa auttamaan:

Suomen historiasta oppia Afrikan ruokaturvan parantamiseen

Parikymmentä Afrikan maata oli mukana suomalaisten johtamassa ruokaturvaohjelmassa neljän vuoden ajan. Sen tuloksena syntyi mm. hivenainekarttoja oikean lannoituksen löytämiseksi. Mallia otettiin Suomen kokemuksista sotien jälkeen.
[...]
Hivenainekartoista on vielä pitkä askel siihen, että afrikkalaisviljelijöillä olisi pelloillaan juuri oikeat lannoitteet. Rahaa ei usein ole, eikä tietoakaan. Niinpä suurin haaste on vasta edessäpäin.

– Meidän tehtävämme nyt on saada Afrikan maiden hallitukset mukaan oikean tiedon jakamiseen.

Hanke on saanut kahden vuoden jatkoajan kertoakseen tutkimustuloksista hallituksille, kansalaisjärjestöille ja lopulta viljelijöille. Tässä työssä käytetään apuna paikallisia vapaaehtoisia.

Viime käden tavoitteena on myös edistää Afrikan maiden omaa liike-elämää ja erityisesti lannoitetuotantoa. Sellaista ei juurikaan ole aiemmin ollut, vaan lannoitteet ovat tulleet ulkomailta. Nyambura kertoo, että tutkimushanke on poikinut paikallista lannoitetuotantoa ainakin Etiopiassa ja Keniassa.

Tämä FoodAfrica-hanke on sivustollamme jo kerran lyhyesti mainittu. (Projektin johtajasta Martti Esalastakin on sivustollamme aiemmin kerrottu. Lisäys klo 13:35.)

Tällaisia takaiskujakin tietysti aina tulee:

Väärinkäyttöepäily Suomen ja Ruotsin tuesta Sambian kansalliselle viljelijäliitolle johtaa uuteen tutkintaan

Muistaa täytyy, että tuossa ei ole kyse itse apuprojektien epäonnistumisesta, vaan niinkuin otsikko sanoo, väärinkäytöksistä (rahojen kavalluksesta tms.).

Tämäkin kansainvälilen konferenssi on luultavasti merkittävä askel eteenpäin (IPS):

Focusing on Future of Food: What’s Next for Global Agricultural Research?

[Heikki Jokipii]

Tässä on tuon FoodAfrica-hankkeen nettisivut:

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt_en/projects/foodafrica

Löytyy suomeksikin:

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/hankkeet/FoodAfrica

Odotin, että sieltä löytyisi jonkinlainen loppuraportti, mutta ei löytynyt. Toisaalta, uutinenhan kertoi, että hanke sai vuoden jatkoaikaa, kertoakseen tuloksista. Ehkäpä loppuraporttikin kuuluu siihen osuuteen.

[Heikki Jokipii]

Tämä IPS-uutinen ylistää CA-viljelyä (suorakylvöä) Afrikan ratkaisuna:

Unsung Heroes of Rural Resilience

Asiaa ei artikkelissa juuri korosteta, mutta meidän palstamme lukija sen jo tietääkin: suorakylvö ei ole mahdollista luomussa, eli luomua ei siis maanosalle suositella.

(Puhetta artikkelissa oli muustakin: naisten oikeuksista, lainoituksesta, sään ja ilmaston oikuista.)

[Heikki Jokipii]

Tässä IPS tarjoaakin ylistyslaulun lannoitteille, Afrikassa:

Fertilizer Access Grows Farmers, Food and Finance

Viitataan Abujan kokoukseen 10 vuotta sitten - jonka tavoitteita ei kyllä ole vielä saavutettu, vaikka edistystä on tapahtunut - ja tuodaan esille tosiasioita:

Mkandawire said research has established that for every kilogram of nutrients smallholder farmers apply to their soils, they can realize up to 30kg in additional products.

Kun viimeiset maailmanmarkkinoiden tonnihinnat typpilannoitteelle ovat n. 200 dollaria ja maissille 160 dollaria, siitä voi itse laskea, kannattaako : 30*160 on 4800 (dollaria).

Tärkeä näkökohta tuodaan esille: tietoa tarvitaan. Tietoa itse lannoitteiden olemassaolosta - sekään ei siellä ole itsestäänselvyys - mutta myös niiden oikeasta käytöstä. Tällaisen tiedon välittäjinä voivat olla artikkelissa kuvatun laiset kauppiaat. Julkisvallan ja järjestöjen ohella.

Myös suurrahoittaja eli -lahjoittaja saa itse puheenvuoron:

Microsoft founder Bill Gates, bemoaning underinvestment in Africa’s agriculture, said innovation from farm to market was one solution to turning the sector – employing half of the continent’s population – into a thriving business.

“African farmers need better tools to avoid disasters and grow a surplus – things like seeds that can tolerate droughts, floods, pests, and disease, affordable fertilizer that includes the right mix of nutrients to replenish the soil,” Gates said when he presented the 14th Nelson Mandela Lecture in Pretoria, South Africa last week.

Gates said farmers need to be connected to markets where they can buy inputs, sell their surplus and earn a profit and for them to reinvest in into the farm. That in turn provides on and off the farm employment opportunities and supports a range of local agribusinesses.

Tavanomainen toivomuksemme, näissä tapauksissa: jospa Suomen IPS suomentaisi tämän artikkelin.

[Heikki Jokipii]

Lehtimiehen kannalta huono uutinen on aina hyvä uutinen, mutta itse asiassa tässä kuivuusuutisessa ...

Newly Empowered Black Farmers Ruined by South Africa’s Drought

... kerrotaan, että noin 20 vuotta Etelä-Afrikalla on mennyt oikein hyvin:

“Normally, we’re a surplus producer and exporter of maize, but because of the drought we’ve had to import 3.7 million tonnes in the last year,” he [Grain SA senior economist Corne Louw] said.

(lihav. HJ)

Etelä-Afrikka on muuten Afrikan valtioista se, joka näissä maatalousasioissa on ollut ennakkoluulottomin: siellä on hyväksytty mm. viljelykseen GMO-lajikkeita, jo kauan sitten.

[Heikki Jokipii]

Tietty hätä siellä nyt on, luonnonolosuhteista johtuen:

New Alliance to Shore Up Food Security Launched in Africa

Mutta tästäkin uutisesta voi huomata, ettei luomuhaihattelua (enää tai ainakaan nyt) esiin tuoda. Voisi ajatella, että uutistoImisto IPS olisi jossain määrin nyttemmin tullut järkiinsä. Vertaa juuri edellä 27.07.16.

Tuossahan on kyse Etelä-Amerikan ja Afrikan yhteistyöstä. Kun ohimennen uutisesssa mainitaan NEPAD, niin voinee yhä varmemmin uskoa, että luomuratkaisuja asiaan ei suositella.

[Heikki Jokipii]

IPS on nyt julkaissut uutiset - joissa ei ole sille tavanomaista "luomuhapatusta" - kahdesta toiveita herättävästä suuresta kokouksesta siellä:

Finding the Sweet Spot of Africa’s Agriculture

Entrepreneurship, Job Creation Take Centre Stage at NEPAD Meet

Jälkimmäisen johdannosta tämä lause:

The two-day Second Africa Rural Development Forum concluded Friday with renewed calls to economically empower young people, many of whom are leaving the resource-rich continent and migrating to places like Europe under very risky circumstances.

Sieltä väliltä tämä lainaus:

Fotabong observed that Africa’s fight against poverty, hunger and unemployment will be won or lost in rural areas, adding that is what frames the rural transformation strategy and agenda for the entire continent.

Ihannoiko hän siis tilannetta - ja haluaisiko hän sen yhä säilyvän - jossa "500 miljoonaa viljelijää ruokkii 2 miljardia ihmistä". Ei oikeastaan:

She added that Africa has deviated from standard processes of structural transformation in that it is experiencing urbanisation without manufacturing jobs.

Urbanisation should typically be a consequence of economic growth, not a lack of it. Unemployment and poverty are structural not temporary — and this is not mostly self-correcting. There is need for “big push policy interventions,” she stressed.

[Heikki Jokipii]

Vaihteeksi pessimistinen näkemys tai tutkimustulos (Science Daily):

Can Africa feed itself?

Kyllä, Afrikan maatalouden modernisointi on välttämätöntä. Kyllä, se on mahdollistakin, ja satotasot nostettavissa merkittävästi.

Agricultural yields per hectare in sub-Saharan Africa are currently low. For example, the maize yield is only 20% of the potential yield with good management. In comparison, the yield in the Netherlands or USA is 80% of the potential yield.

Mutta onko otsikon tavoite silti saavutettavissa?

Van Ittersum: "You still hear people say that Africa can become a major grain basket of the world, but it may be very challenging for Africa to remain even self-sufficient in the future."

On jo esitetty näkemys, että Afrikka ei ilman geenitekniikkaa pärjää: se ei ole sille vain hyvä asia, se on pakko.

[Heikki Jokipii]

Tämä voi valitettavasti hidastaa kovasti tätä odottamaamme "ihmettä":

Uusi tuhohyönteinen hävittää satoja Afrikassa – tulee Välimerelle muutamassa vuodessa?

Toivottavasti kukaan ei saa päähänsä, että sen torjumisessa on pitäydyttävä luomuhyväksyttyihin keinohin. Euroopassakaan. Tähän mennessä niin ei ole käynyt:

Yökköset voivat lentää pitkiä matkoja. On mahdollista, että tuholaislaji saapuu Välimerelle muutamassa vuodessa, sanoo Cock.

Tutkijat vetoavat päättäjiin, jotta pikaiset toimenpiteet aloitettaisiin tuholaisen leviämisen pysäyttämiseksi. Sambia on jo määrännyt ilmavoimansa tekemään myrkkyruiskutuksia. Amerikassa yökkösen tuhoja estetään myrkyillä, mutta myös biologisin torjuntakeinoin.

YK:n maatalousjärjestö FAO pitää ensi viikolla hätäkokouksen, jossa etsitään keinoja armeijamadon invaasion estämiseksi.

Näiden ruokakasvien tarjonta luomuna voi heikentyä ...

Perhosten toukat lisääntyvät massoittain ja syövät noin sadan viljelykasvin satoja. Pahimmin kärsivät mm. maissi, riisi, sokeriruoko, kaali ja soijapapu.

... ja nyt on tutkijoille myös sosiaalinen tilaus, että, jos se on suinkin mahdollista, kehitettäisiin (pian) ainakin tärkeimmille lajeille tuolle tuholaiselle vastustuskykyiset GM-lajikkeet. Tämän GLP-artikkelin kuvatekstista voimme lukea, että se työ on jo aloitettu:

Corn at left with Bt trait which protects against fall armyworm damage; convention; corn at right showing significant damage from armyworm.

(lihav. HJ)

Eli tuliko nyt EU:lle ja Afrikalle nk. ajolähtö: päätöstä, ja myönteistä päätöstä GM-lajikkeiden käytöstä ei voi enää lykätä? Itse EU:nkaan osalta? Ja kaikki EU:n yritykset painostaa Afrikkaa toiseen suuntaan täytyy nopeasti ja julkisesti perua ja vetää takaisin?

Tuolle tuholaislajille ei taida muuten olla suomenkielistä nimeä, eikä ruotsinkielistäkään. En ainakaan löytänyt. Ja varmaan myös YLE on sitä etsinyt, löytämättä.

"""

Akuutin uhan alla ovat muutoin juuri ne perinteisesti seuraamamme ja vertailemamme pienehköt Afrikan maat (lihav. HJ):

Etelä-Afrikan maatalouden tutkimuskeskus on varmistanut havainnon omalla maaperällään. Havaintoja on myös Sambiasta, Zimbabwesta ja Malawista.

[Heikki Jokipii]

Myös IPS kertoi asiasta ...

Afrikka taistelee tuholaisia vastaan

Armeijamadoiksi kutsutut perhosentoukat tekevät selvää viljelyksistä eri puolilla Afrikkaa. Sambiassa pelätään, että tuholaisten hyökkäykset vain pahenevat ilmastonmuutoksen myötä.

Tällä kertaa ei ihan luomulinjalla, eli tämäkin mainitaan, ilman kritiikkiä:

"Tilanne on hallinnassa", vakuuttaa Sambian katastrofihallinnon johtaja Patrick Kangwa, jonka mukaan valtio on jakanut 87 000 litraa torjunta-aineita levitettäväksi tuholaisten valtaamille pelloille.

Mutta hyvältä, tai edes toiveekkaalta, tuo ei näytä. Tässä - otsikon hengessä - haluaisin olla katkera, pettynyt, vihainen. Vaan kenelle, mille sitten olet?

[Heikki Jokipii]

Tämän uutisen mukaan ...

Armyworm invasion could spread to East Africa

... tuholainen on siis leviämässä myös Itä-Afrikkaan. Ja tuhot ovat useassa maassa olleet massiivisia:

The African Armyworm and the more destructive Fall Armyworm have destroyed almost the entire maize crop in six countries.

(lihav. HJ)

Torjunta-aineita sitä vastaan löytyy, mutta niiden käyttö on vaikeaa, täytyy tapahtua juuri oikeaan aikaan. Sensijaan tämän on jo osoitettu toimivan:

In America where the Fall Armyworm originates from, scientists have been able to control its devastating effects through genetically modified crops, which have proved to be resistant to its invasion.

Myös Etelä-Afrikassa ollaan optimistisia, ja uskotaan maan selviävän lähes säikähdyksellä, koska siellä 85% maissista on jo muuntogeenistä.

Tätä keinoa ei em. IPS-uutinen lainkaan mainitse. Sen sijaan suositellaan vuoroviljelyä - vaikka kyseessä ovat toukat, joille kelpaavat syötäväksi lähes kaikki viljelykasvit!

^^^

Tässä on sitten yhteenveto näistä torjuntakeinoista:

http://www.farmersweekly.co.za/agri-news/south-africa/gm-maize-less-susceptible-fall-armyworm/

- GMO-lajike, joka torjuu armeijamadon hyökkäykset (BT-lajike)
- lista hyväksytyistä (ja hyväksyntää odottavista) torjunta-aineista

Ihan kädettömiä ei tämän uhan edessä siis olla.

[Heikki Jokipii]

Keskisuomalainen kirjoittaa:

Armeijamato muuttaa maailman kriisikarttaa

Mutta (valitettavasti) niin ei ole laita, kuten lehti itsekin myöntää:

Afrikassa toukkien invaasio voi lisätä ruokapulaa alueilla, jotka jo ennestään kamppailevat ruuantuotantossaan.

Vaikkapa itäisessä Afrikassa tilanne näyttää kuivuuden takia hyvin ikävältä jo ennestään:

Worst Drought in Decades Drives Food Price Spike in East Africa

Ja sinnekin tämä tuholainen uhkaa siis levitä (edellä 14.02.17).

Nyt näyttää kyllä siltä, ettei Afrikka tänä vuonna(kaan) selviydy ilman massiivista ruoka-apua. Se täytyy antaa. Mutta samalla on huolehdittava siitä, ettei rakenneta apuriippuvuutta, vaan pidetään huolta Afrikan maatalouden tulevasta kehityksestä. Mm. siten, että poistetaan kaikki mahdolliset esteet GMO-lajikkeiden käytöltä (ja tässä on avainasemassa oikeastaan EU).

[Heikki Jokipii]

Ilta-Sanomien uutinen lietsoo kauhua lisää:

Hurjaa vauhtia leviävä tuholainen uhkaa jopa satojen miljoonien henkeä Afrikassa – asiantuntijat pelkäävät leviämistä Eurooppaan

Torjunta-aineista se kertoo:

Etelä-Amerikassa on havaittu, että ajan mittaan torjunta-aineet menettävät tehonsa toukkiin. Myös Jacques Prinsloo kertoo yrittäneensä torjua toukkia kaikilla aineilla, mitä on saanut käsiinsä – tuloksetta.

Geenimuunnelluista lajikkeista ei kerrota samaa, mutta:

Etelä-Amerikassa ja Yhdysvalloissa toukkia vastaan istutetaan geenimuunneltua maissia, jonka syöminen tappaa ne. Useissa Afrikan maissa geenimuunneltujen kasvien viljely on kuitenkin joko kokonaan tai osin kielletty.

(lihav. HJ)

Eli mitä siis noiden Afrikan maiden pitääkään tehdä, jos nuo ovat vaihtoehdot? Tai Euroopan, EU:n, ihan omaltakin osaltaan, jos tämä toteutuu:

Asiantuntijat varoittavat, että Afrikassa suurta tuhoa aiheuttava armeijamadon eteläamerikkalainen alalaji saattaa seuraavaksi levitä Eurooppaan. Laji ei selviä kylmistä talvista, joten vaara on suurin Etelä-Euroopassa.

[Heikki Jokipii]

Tämä IPS-uutinen syyttää kaikesta ilmasto-olosuhteita (kuivuutta ja tulvia) ...

From El Nino Drought to Floods, Zimbabwe’s Double Trouble

The UN-WFP has also been on record reporting that Zimbabwe’s staple maize crop of 742,000 tonnes is down 53 percent from 2014-15, according to data from the Southern African Development Community.

... eikä yhtään muistuta siitä, miten jo ennen noita vaikeuksia sadot siis olivat toivottoman surkeita, vain noin kolmasosan suht. samankokoisten naapurimaiden, Sambian ja Malawin, sadoista. Eli sillä nälänhädän tai siis massiivisen ruoka-avun (tuonnin) tarpeen tasolla jo ilmankin noita sääkatastrofeja, eli henkeä kohti viljaa olisi riittänyt silloinkin siinä 100 kiloa henkeä kohti vuodessa. Joka ei riitä maassa, jossa muuta ruokaa sitten ei juuri ole sitä korvaamassa.

Plus sitten tuo "armeijamato". Zimbabwe kuuluu niihin maihin, joissa GMO on ehdottomasti kielletty.