Missä ovat ruoan riskit

[Heikki Jokipii]

Tässä tutkimuksessa selvisi, ettei tämä ongelma ole pahenemassa, ja leviämistiet täsmentyivät:

Oletko saanut kampylobakteerin? Tartuntojen alkuperästä selvisi uutta tietoa

Eviran mukaan lähes 80 prosenttia suomalaisten kampylobakteeri-infektioista on peräisin ulkomaanmatkoilta.

Neljäsosa ihmisten tartunnoista pystyttiin yhdistämään broilereista eristettyihin kantoihin.

Määrä oli oletettua pienempi. Loput tartunnat olivat peräisin tuntemattomista lähteistä, kuten muista kotieläimistä tai ympäristöstä.

Tämä ei ole estänyt sitä ...

Bakteeri voi säilyä luonnonvesissä elossa useita viikkoja. Tartunnan voi saada esimerkiksi juomalla pastöroimatonta maitoa tai syömällä raakaa siipikarjalihaa

... etteikö raakamaitohullutus olisi taas nostamassa päätään:

Vantaalainen tila rupesi taas myymään raakamaitoa – "Laki muuttui järkevämmäksi"

Järkevämmäksi? Sana on jotensakin outo tässä yhteydessä.

Ja Amerikasta saattaa olla tulossa ehkä vielä vaarallisempi villitys:

Chicken Tartare: Eat At Your Own Peril

Eli kanasta tehdyt raakaliha-ateriat. Muistettava on, että nuo ovat leviämisteitä myös vielä vaarallisemmalle EHEC:ille. Ynnä muille taudeille. Tuo raaka-maitoa Suomessa myyvä tila lopetti vähäksi aikaa, kun se "kärähti" listeriasta.

[Heikki Jokipii]

Noora Shingler yritttää nyt ihan omalla "testiryhmällään"  todistaa tyhjäksi jo yli 10 vuotta sitten saadun tieteellisen koetuloksen, jossa kaksoissokkotestissä koehenkilöt saivat täysin sattumanvaraisesti oireitaan, riippumatta siitä, nauttivatko luomumaitoa vai ei.

Tämä oli ko. artikkeli (valitettavasti maksumuurin takana):

Maidon homogenointi ja vatsavaivat, tekijät Laura Paajanen, Tuula Tuure, Riitta Korpela, Suomen Lääkärilehti 41/2001, s. 4186 - 4187

(Selityksenä: siihen aikaan ainoa homgenoimaton maito oli luomumaitoa, ja sitä käytettiin kokeessa)

Shingler ystävineen näyttää tietävän tiedemiehiä (mm. akatemiaprofessori Leena Palotietä ja hänen työryhmäänsä) paremmin myös laktoosi-intoleranssin syyn.

Nyt Apu-lehden Hanna Sumari yrittää vielä pienemmällä testiryhmällä, johon kuuluu vain yksi, hän itse, todistaa samaa tai enemmänkin:

Ostin viisi vuotta sitten Saarenmaalla luomumaitoa vierailleni ja kaataessani maidon kannuun (pahvitötteröillä ei ole asiaa ruokapöytään #äidinopit) se näytti niin kauniilta ja paksun valkoiselta, että minun tuli siihen himo. Join sitä yksin tein puoli litraa. Minulla on laktoosi-intoleranssi. En ollut juonut maitoa noin 40-vuoteen. En saanut mitään oireita. Rakastuin maitoon ja nyt juon sitä litroittain. Mutta vain luomuna. Se on ihanaa. En tiedä syytä oireettomuuteen enkä ala sitä mitenkään spekuloida, olen vain onnellinen, koska se maistuu ja tuntuu niin hyvältä minussa. [...]

Tuollainen oman kokemuksen kertominen tuntuu aseistariisuvalta: ei kai tuollaiseen voi vastaan väittää? Aseista riisuvaa on tuokin, ettei hän väitä tietävänsä syytä.

Vai voisiko sittenkin tuon asettaa kyseenalaiseksi? Onko laktoosi-intoleranssin toteamiseksi lääketieteellisiä testejä? Edellä linkatun Wikipedia-artikkelin mukaan tällainen geenitesti olisi. Onko Hanna Sumarilla oikeasti laktoosi-intoleranssi?

Selvennykseksi: mikään vaihe luomumaidon valmistuksessa ei poista siitä laktoosia.


PS. 25.9.17: Läetin kysymyksen myös tuonne blogiin.

[Heikki Jokipii]

STUK:in/Eviran tiedote:

STUK: Suomessa tuotetun lihan ja kananmunien käyttöä ei tarvitse säteilyn vuoksi rajoittaa

Apropos, elintarvikkeiden säteilytys, vaikka ei ole sama asia kuin tuo, mitä sille kuuluu? Eipä paljon uutta, Eviran sivu asiasta:

https://www.evira.fi/elintarvikkeet/tietoa-elintarvikkeista/kasittely-ja-sailyttaminen/sailyvyyden-parantaminen/sateilyttaminen/

Sen verran kuitenkin, että nyt siellä on tämä selvennys:

Säteilytyksestä annettu yhteisötason direktiivi sallii kuivattujen mausteyrttien, mausteiden ja maustekasvien säteilyttämisen, mutta mahdollistaa sen, että jäsenmailla voi olla omaa lainsäädäntöä, joka sallii muidenkin elintarvikeryhmien säteilyttämisen.

Suomella olisi siten oikeus sitä halutessaan käyttää. Miksi ei haluta, siihen on rakennettu tällainen lisäperustelu:

Elintarvikkeiden säteilytys voidaan sallia vain, jos sille on riittävä teknologinen tarve. Säteilytyksellä ei saa korvata hygieniaan ja terveyteen liittyviä käsittelyjä eikä korvata hyviä valmistus- ja viljelytapoja. On usein huomautettu, että Pohjoismaissa ei ole teknologista tarvetta säteilyttää elintarvikkeita. Meillä on pitkälle kehitetyt varastointi- ja kuljetusjärjestelmät, jotka antavat mahdollisuuden tarjota kuluttajille hyvälaatuisia elintarvikkeita ilman, että joutuisimme käyttämään säteilytystä säilöntämenetelmänä.

(lihav. HJ)

Eikö ole? Tässä olisi voinut olla:

Lidl varoittaa: Hanhenrinnasta löytyi salmonellaa

Säteilyttämällähän voi käsitellä pakasteitakin, tuote ei kuumene. Mutta pöpön saa hävitetyksi. (Jos tuote oli tuotu jostain kauempaa, se vain osoittaa, kuinka epärelevanttia oli vedota Pohjoismaiden olosuhteisiin. Ja ellei, niin ihan sama juttu!)

Mutta muutoin tuo "riittävä teknologinen tarve"-vaatimuksesta tulee kyllä mieleen autoilija, joka on mielestään niin hyvä (tai hänellä niin hyvä auto), ettei hänellä tai hänen kyydissään ole tarvetta käyttää turvavyötä tai ihan pilkuntarkkaan noudattaa nopeusrajoituksiakaan.

Tai että tuota voisi käyttää pastörointiakin vastaan. Onko siihen "riittävä teknologinen tarve" vai halutaanko sillä  vain "korvata hygieniaan ja terveyteen liittyviä käsittelyjä" jne.? Näitä kahta menettelyä ja niihin suhtautumista vertasimme jo uutisessammekin v. 2008. Ja toisessa kysyimme tai väitimme retorisesti:

Voidaan kuvitella, että jos maidon ym. pastörointi olisi keksitty vasta EU:n aikana, ja se olisi keksitty USA:ssa, EU olisi epäilemättä kieltänyt sen sillä perusteella, että jos se otetaan käyttöön, navetoissa, meijereissä ja kaupoissa ryhdytään heti lipsumaan hygieniakäytännöissä.

"On usein huomautettu"? Kuka tai ketkä ovat huomauttaneet? Useat twitterissä?

[Heikki Jokipii]

Tämän verran sain tästä tutkimuksesta (2017) tukea omallekin hypoteesilleni:

Lundin, Martina, 2017. Potentiella källor till dioxiner och dioxinliknande PCB i ekologiska ägg. First cycle, G2E. Uppsala: SLU, Dept. of Animal Nutrition and Management

Yhteenvedosta:

Increased levels of dioxins and dl-PCBs in organic eggs are caused, inter alia, by contaminated
soil and barns built before the ban of production and use of PCBs during
the 70's. Number of individuals in a herd and the time the individuals spend outdoors
affects how much contaminated soil the hens in organic egg production ingest. In
numerous market studies, elevated levels of dioxins and dl-PCBs are found in fat fish,
and the Swedish egg industry still claims that the fishmeal is the primary source of
increased levels of dioxins and dl-PCBs in organic eggs.

(Lihav. HJ)

Eli tuo maaperäsellitys, ulkoilu on mukana, vaikka tuottajat haluavat yhä keskeisesti syyttää kalajauhoa.

PS. Kun tuo asia taas tuli mieleen.

Eli uskaltaako olettaa, että viranomaiset nyt eivät uskalla edes maistella tuota "poliittisesti epäkorrektia" selitystä?

[Heikki Jokipii]

Saksassa oli katsottu ja analysoitu TV:n kokkausohjelmien 100 jaksoa:

HYGIENEFEHLER ALLE 50 SEKUNDEN
Bundesinstitut warnt: Fernsehköche gefährden Ihre Gesundheit

Tulos: kokit tekivät hygieniavirheen keskimäärin kerran 50 sekunnissa.

Tuon tutkimuksen "formaatin" voisi kopioida Suomeenkin ...

[Heikki Jokipii]

Hesarin uutisen mukaan tämä on merkittävä asia...

Eviran laaja tutkimus paljastaa ensi kerran: Näitä lisäaineita osa suomalaisista saattaa saada liikaa – etenkin jotkut lapsista voivat olla riskiryhmässä

... ja että syytä huoleen on. Huomenna asia tulee varmaan iltapäivälehtiinkin, ja niiden otsikkoihin ja lööppeihin (ellei juuri nyt sitten niihin ole juuri nyt vetävämpiä asioita?)

Kummasti Eviran oma tiedote asiasta antaa paljon rauhoittavamman kuvan:

LISÄAINEIDEN SAANTI ENIMMÄKSEEN TURVALLISELLA TASOLLA

Näin rauhoittavan:

ADI-arvon vähäiset ja satunnaiset ylitykset eivät ole vaaraksi kuluttajalle. ADI-arvot määritetään myrkyllisyystutkimusten perusteella sellaisiksi, että eläinkokeissa vielä haittavaikutusta aiheuttamaton annos on vähintään sata kertaa suurempi kuin aineen ADI-arvo.

Monipuolista ja vaihtelevaa ruokaa kohtuullisina annoksina syövillä minkään lisäaineen saanti ei todennäköisesti pääse nousemaan liian suureksi.

"Osa suomalaisista saattaa kuitenkin nauttia suuria määriä monia lisäaineita sisältäviä elintarvikkeita kuten makeisia muulloinkin kuin karkkipäivinä. Tällöin lisäaineitakin saattaa tulla saaneeksi tavan takaa ADI-arvon ylittäviä määriä. Silloinkin ehkä suurempi ongelma voi olla ruokavalion ravitsemuksellisissa puutteissa kuin lisäaineiden liikasaannissa", sanoo Suomi.

[Heikki Jokipii]

Erehdyin. Näistä lisäaineista ei sitten yritettykään repiä irti kohua, missään lehdessä. Sen sijaan Hesari tänään julkaisin haastattelun tai henkilökuvan tästä tunnetusta kriitikosta

Moni syynää ruokapakkausten tekstejä, mutta keskittyy aivan vääriin asioihin, sanoo professori – Aidon ja puhtaan ruuan korostaminen ärsyttää Marina Heinosta, koska siinä ei ole mitään järkeä

Ruuan pitää nyt olla aitoa ja puhdasta. Ravinnon turvallisuuden professoria luonnollisuuden korostaminen kuitenkin ärsyttää. Se johtaa väärinymmärryksiin, Marina Heinonen sanoo.

Loput valitettavasti maksumuurin takana.

[Jarrumies]

Minulla on lukuoikeudet tuohon maksulliseen puoleen. Lainataanpa sieltä tuosta Marina Heinosen haastattelusta seuraava kohta:

Heinonen on yrittänyt hillitä ihmisten epäluuloa lisäaineita kohtaan muistuttamalla, että moni lisäaine – itse asiassa jopa kaksi kolmasosaa – esiintyy luonnossa tai ihmisen elimistössä.

Esimerkiksi parjattua glutamaattia löytyy tomaatista ja parsakaalista. Heinoselle itselleen natriumglutamaatittomuus ei olekaan leikkeleissä mikään houkutin, vaikka sitä näyttävästi markkinoidaan.

Luomua Heinonen ei osta. Hän ei ole löytänyt näyttöä siitä, että luomu olisi terveellisyyden tai turvallisuuden kannalta tavanomaisia tuotteita ylivertaisempaa.

[/size]

[Heikki Jokipii]

Näin Evira arvioi yleistilanteen:

ELINTARVIKEAROMEISTA EI SUURTA RISKIÄ

Tuossa oli pari paradoksaalista yksityiskohtaa:

Elintarvikkeisiin lisätään savuaromeja antamaan savunmakua. Perinteisen savustuksen korvaamisen savuaromeilla arvioidaan vähentävän kuluttajien altistumista syöpävaarallisille polyaromaattisille hiilivedyille eli niin sanotuille PAH-yhdisteille.

Eviran tuoreessa elintarvikearomikatsauksessa käsitellään lisäksi aineita, joita ei sellaisenaan saa lisätä elintarvikkeisiin mutta joita päätyy elintarvikkeisiin luonnollisista raaka-aineista, kuten mausteista. Osalla niistä voi olla haitallisia ominaisuuksia ihmiselle. Yksi sellainen on kanelissa esiintyvä kumariini, jonka turvallisuutta Evira on arvioinut vuosina 2007 - 2013.

Molemmissa siis luonnolliseen ratkaisuun pitäytymnen on epäterveellistä.

[Heikki Jokipii]

Tuo Marina Heinosen esille tulo - varsinkin luomuasiassa - taisi hermostuttaa joitakin.

Seppo Turunen HS-mielipidepalstalla kirjoitti otsikolla "Luomuviljelyä ei ole syytä väheksyä". Koska siinä ...

[...] ekologisista syistä voi olla opittavaa myös tavanomaisen viljelyn harjoittamiseen.

Maaperän kunnon heikkeminen on maailmanlaajuinen viljelyn ongelma.

Vaikka sitten:

Se, onko itse tuotteissa suurta eroa tavanomaisesti tuotettuihin verrattuna, on toisarvoista.

Eli Turunen turvautuu tuttuun pitkäsiimataktiikkaan.

Meillä on jo omat keskustelumme siitä, onko tavanomaisella viljelyllä luomusta jotain opittavaa, ja myös siitä, onko luomu ratkaisu maaperän heikkenemiseen. Kummassakin olemme kyllä päätyneet näkemykseen, joka kummassakin yhdellä sanalla ilmaistuna on: ei.

Kemikaalicocktailin Noora sitten enemmän kiistää hänen tietojaan, ja jatkaa lisäaineiden kauhujenkin tolkuttamista ...

Aitouden puolesta

Kun Marina Heinonen itse vastaa Nooralle tuossa blogissa, meidän ei nyt ehkä tarvitse. Mutta "pitkääsiimaa" Noorakin käyttää:

Heinonen ei Hesarin jutun mukaan ”harrasta luomua”, koska ei ole löytänyt näyttöä siitä, että luomu olisi terveellisyyden tai turvallisuuden kannalta tavanomaisia tuotteita ylivertaisempaa. On aivan totta, että luomua ei voi myydä terveysväittämin ja terveysvaikutukista ollaan eri mieltä, mutta Heinonen rajaa ulos täysin luomun positiiviset ympäristö- ja eläinterveyteen liittyvät vaikutukset, kuten sen, että luomutuotannossa tuotetaan tuotteita, joiden valmistusmenetelmät eivät ole haitallisia ympäristölle, eivätkä ihmisten, kasvien tai eläinten terveydelle ja hyvinvoinnille. (Lue lisää Eviran sivuilta.) Ei kaikkien toki ole pakko harrastaa näitä arvoja, eikä tästä siksi voikaan kiistellä.

(lihav. HJ)

Me harrastamme näitä arvoja. Mutta meillä on jo täällä omat keskustelumme, joissa jne. 

[Heikki Jokipii]

Tämänkin Marina Heinosen kirjoituksen (vastauksen) Hesari laittoi maksumuurin taakse. Lainataan niin paljon kuin voidaan:

Luomutuotanto ei takaa, että ruoka on terveellistä

Ympäristön hyvinvointi on koko ruoantuotannon asia.

Julkaistu: 7.2. 2:00

Kaija Burgunder kysyi (HS Mielipide 3.2.), mikä on terveellistä ruokaa. Vastakkainasettelu luomuruoan ja tavanomaisesti tuotettujen elintarvikkeiden välillä on täynnä väärinkäsityksiä.

Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Saatko, Jarrumies, vielä lisättyä parhaita paloja lopusta?

[Jarrumies]

Tässä pari lainausta tuosta Marina Heinosen 7.2.2018 HS:ssä julkaistusta vastauksesta samassa lehdessä aiemmin tällä viikolla julkaistuille Heinosen luomukantaa arvostelleille mielipidekirjoittajille.

Luontaisuus ei ole terveellisyyden tai turvallisuuden tae. Tästä ovat esimerkkeinä sienimyrkyt, kanelin kumariini sekä salaatin nitraatti. Kasvinsuojeluaineiden jäämiä on kotimaisissa elintarvikkeissa erittäin vähän – jos lainkaan. Toisaalta, myös luomutuotteet voivat olla bakteerien, homeiden tai ympäristömyrkkyjen saastuttamia.

Eläinten ja ympäristön hyvinvointia arvostavat luomuruoan tuottajien lisäksi myös muut ruoantuottajat. Ruoantuotannossa eettisten ja ekologisten ratkaisujen on oltava maailmanlaajuisia. Luomu ei ole ratkaisu siihen, että kaikille riittäisi turvallista ja terveellistä ruokaa.

Heinonen on Helsingin yliopiston professori (ravinnon turvallisuus) ja  Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) tieteellinen asiantuntija.

[Heikki Jokipii]

Tässä on vallan lupaava tutkimustulos:

Bakteerinsyöjät torjumaan ruokamyrkytyksiä? - Faagit nitistivät yersinian elintarvikkeista

Erityisen hienoa tuossa tutkimuksessa on se, että samalla myös "taklataan" antibiottiresistenssin ongelmaa.

Mutta näin jo visioidaan ruoka-asiassa:

Skurnikin tietämän mukaan vastaavanlaista tutkimusta faagien käytöstä elintarvikkeiden käsittelyssä ei ole tehty missään aikaisemmin. Aivan uusi idea elintarvikkeiden faagikäsittely ei silti ole: Yhdysvalloissa on jo markkinoilla faagituote, jota suihkutetaan raakojen elintarvikkeiden pinnalle Listeria-bakteerien torjumiseksi.

– Yersinia-infektioiden ehkäisylle ei ainakaan Suomessa ole valtavan suurta tarvetta, mutta tämä meidän tutkimuksemme voi toimia mallina muiden, vakavampien elintarvikeperäisten infektioiden ehkäisemiseen faagikäsittelyn avulla, Skurnik sanoo.

Kenties tulevaisuudessa faagipuhdistus onkin rutiinia tiettyjen elintarvikkeiden käsittelyssä.

– Voitaisiin käyttää faagisekoitusta, joka tehoaa useisiin eri bakteereihin, esimerkiksi salmonelloihin ja kampylobakteereihin sekä muihin tavallisiin ruokamyrkytyksiä aiheuttaviin suolistobakteereihin. Faagiseosta voitaisiin antaa myös ehkäisevästi tuotantoeläimille vaikkapa juomaveteen sekoitettuna, Skurnik pohtii.

Tulee mieleen, että eläinten juomaveteen ennalta ehkäisevasti laitettu antibiootti on ollut se "kaiken pahan alku ja juuri"! (Muualla, ei tietääkseni lainkaan Suomessa.)

Toiseksi tulee mieleen, että myös EHEC on bakteeri. Harvinainen, mutta toisaalta varsin ikävä, jopa fataaali (ks. edellä vuoden 2011 EHEC-kriisistä Saksassa).

Kolmanneksi tulee myös mieleen, että tuollainenkaan ennalta ehkäisevä lääkintä ei varmaan tule sallituksi luomueläimillä, jos tuo keksintö etenee yleiseen käytöön ja rutiiniksi, muutoin. Tai kasvistenkaan kohdalla.

[Heikki Jokipii]

Tällainenkin pieni riski on olemassa ...

Tiesitkö, että porkkana voi olla myrkyllinen keväällä – Näillä helpoilla konsteilla voit välttää ruokamyrkytyksen

... siis luultavasti suht. pieni, mutta olemassa. Mutta erityisen pieni on sen rinnalla se riski, että laboratoriossa löytyisi pari mikroskooppista hippusta torjunta-ainejäämiä siitä porkkanasta. Muualla niitä ei voi löytääkään. Niistä ei tule edes mahan kipristelyä.

Outoa muuten, ettei näiden helppojen konstien joukkoon ...

Ruokamyrkytykseltä voi välttyä peruskeinoilla: Hyvä hygienia on tärkeintä. Se tarkoittaa käsien pesua ennen ruuanlaittoa ja multaisten juuresten tai raakojen kasvisten käsittelyn jälkeen. Vihannekset on pestävä ennen käyttöä.

Kasviksille on oltava omat leikkuulaudat ja veitset. Jos niitä käytetään johonkin muuhun, ne on pestävä hyvin.

... sitten kuitenkaan lisätä keittämistä, vaikka se tulee jutussa esillekin. Sitäpaitsi porkkana kuuluu niihin vihanneksiin, joissa  ravintoaineet saadaan parhaiten käytettyä, jos se on keitetty. Jopa niin paljon paremmin, että raakaa porkkanaa ei oikeastaan voi edes pitää erityisen terveellisenä, ollenkaan. Eli listalla pitäisi olla:

- Keitettyä Kevätporkkanaa!

En vastusta käsien ahkeraa pesemistä, mutta en oikein ymmärrä, miten se tähän auttaisi:

Bakteeri voi päästä porkkanoihin korjuuvaiheessa maaperästä. Monista bakteereista poiketen se pystyy lisääntymään kylmävarastoinnin aikana 0–5 asteessa. Suuria bakteerimääriä on löydetty epidemioiden aikana varastoinnissa pilaantuneista porkkanoista.

Sitten on vielä tutkimustuloksia, että eräät kuluttajat katsovat, ettei luomuvihanneksia tarvitse pestä, koska niissä ei ole torjunta-aineita.

[Heikki Jokipii]

Maailma.net/IPS kertoo erityisesti kehitysmaita vaivaavasta ongelmasta:

Kenian maaseudulla torjutaan ruokaa pilaavaa homemyrkkyä

Kenialaiset viljelijät menettävät huomattavan osan maissistaan huonon varastoinnin vuoksi. Kosteudessa muhivat homesienet tuottavat syöpää aiheuttavaa aflatoksiinia. Se pystytään nyt havaitsemaan pikatestillä, mutta tieto vaarasta kulkee verkkaan.

Mutta enemmänkin se olisi voinut kertoa. Steve Savagen mukaan aflatoksiinin torjumisessa on usealla muullakin tavalla otettu merkittäviä edistysaskelia:

A Remarkable New Technology That Will Diminish A Global Cancer Threat

But recently, a Swiss, family-owned grain handling equipment company called Bühler has cooperated with Microsoft to develop a system which can process corn at a rate of 15 metric tons per hour and reject any of the kernels that are contaminated with the nasty chemical aflatoxin. That is both amazing and very cool.

Ja jo aiemmin hän oli kertonut, miten geenitekniikka voisi asiassa auttaa:

GMO corn that resists cancer-causing aflatoxin showcases biotech's life-saving potential

Savage sitten suositteleekin eri keinojen yhdistelyä:

The most robust and resilient anti-cancer strategy would be to combine all of these methods and finish off with the high speed sorting technology.