Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta

[Heikki Jokipii]

YLE yritti kesällä selittää tämän luomun kannalta parhain päin:

Luomutuotannossa olevan pinta-alan väheneminen on Etelä-Savossa maltillisempaa kuin muualla Suomessa

Ottamatta tätä huomioon. Aktiivisesti se unohtamalla?

Otetaanpa tämä EU-tavoite kuvatekstistä:

Etelä-Savon luomuala oli 2024 lopussa 16,7 % aktiivitilojen peltoalasta. EU:n tavoitteena on kasvattaa luomutuotannon osuus kaikesta alueellaan viljellystä peltopinta-alasta 25 prosenttiin 2030 mennessä.

Suomen, mutta myös Etelä-Savon, kohdalla tuo tavoite tuntuu aika toivottomalta. Viisi vuotta sitten luomualan osuus Suomessa oli käytännössä sama kuin nyt, eli 13,9% (nyt 13,7%). Jos Etelä-Savossa osuus onkin nyt korkeammpi, siirtymävaiheen raju väheneminen kyllä kertoisi, että niin ei välttämättä ole viiden vuoden päästä.

[Heikki Jokipii]

Mielenkiintoisempi, ja ehkä jopa suuntaa antavampi alue on Varsinais-Suomi.

Siellä on luomualaakin kolme kertaa sen verran kuin Etelä-Savossa.

Varsinais-Suomessa luomuala yhteensä väheni 6 %. Siinä luomuhyväksyttyssä alassa laskua 5 %, siirtymävaiheen alassa laskua 19 %.

Molemmista maakunnista löytyi oma Pro Luomun maakuntakoostekin:

https://proluomu.fi/wp-content/uploads/2020/11/luomu-etela-savossa.pdf

https://proluomu.fi/wp-content/uploads/2020/11/luomu-varsinais-suomessa-2019_2020.pdf

Ne ovat kummatkin noin parin vuoden takaa, mutta varsinais-Suomen koosteesta voi lainata tämän kohdan (dia 5):

Noin 10 % koko Suomen luomupeltoalasta sijaitsi Varsinais-Suomessa v. 2018
Samaan aikaan Suomen osuus EU:n luomupeltoalasta oli noin 2 %

Osuus on tänä vuonnakin noin sama.

Mutta kummankaan maakunnan kehityksen pohjalta ei näytä todennäköiseltä, että EU:n luomualatavoite Suomessa saavutettaisiin.

Pro Luomu arvio viime vuotta näin:

Luomumarkkina ei vielä lähtenyt uuteen kasvuun, mutta edellisvuonna alkanut luomutilojen sekä luomupeltoalan väheneminen hidastui.

Edelleen voi ehkä sanoa noin, jos luomutilat vähenivät vain 2 %, ja luomuala vain prosentin. Mutta se ei siis kasvanut, jota EU-tavoite edellyttäisi. Ja muutokset tapahtivat hitaasti, koska (YLE:n em. uutisesta, Sari Iivonen):

Luomutuotanto on tosi pitkäjänteistä työtä. Vie jopa kymmenen vuotta, että saa peltoja hyvään kasvukuntoon.

Niin äsken kuin v. 2022 luomualan osuus oli Suomessa 15 prosenttia. Lähteenä tietysti Ruokavirasto.

[Heikki Jokipii]

Entä asuinmaakuntani Uusimaa?

Luomun osuus on kyllä korkea, 15,5 %. Mutta myös sirtymävaiheen ala on vähentynyt 15 prosenttia.

Myös Uudestamaasta on tämä v. 2022 tarkastelu:

https://proluomu.fi/wp-content/uploads/2023/03/luomu-uudellamaalla-2022.pdf

Ja tämä tieto tai väite:

Luomumaatilojen määrä Uudellamaalla kasvaa
reilut 8%
Luomuviljelty peltoala kasvaa Uudellamaalla
tasaisesti

Vielä tuossa vaiheessa niin tapahtuikin. Ja luomutilojen osuus kasvoi 12,8 prosenttiin. Mutta ei kasvanut enää tänä vuonna.

[Heikki Jokipii]

Eilen on ilmestynyt tällainen:

Luomubarometri 2025: Sitoutuminen luomuun on vahvaa, mutta haasteet kasvavat

Luomubarometri 2025 paljastaa, että suomalainen luomutuotanto elää murrosvaihetta. Valtaosa tuottajista on sitoutunut luomuun, mutta taloudelliset, hallinnolliset ja markkinoinnin haasteet uhkaavat sen kehitystä. Tuottajat toivovat vahvempaa tukipolitiikkaa, sääntelyn keventämistä, digitalisaation lisäämistä ja aktiivisempaa edunvalvontaa.

(lihav. HJ)

Sitä ei kuitenkaan pidä sekoittaa kuluttajiin kohdistuvaan luomubarometriin, josta saamme tietoja ensi kuussa.

Vaikka tällaisia yhtymäkohtia onkin (lihav. HJ):

Markkinointi ja myynti ovat isoja haasteita: yli neljännes tiloista myy luomutuotteitaan tavanomaisina luomulisän puutteen, heikon kysynnän ja byrokratian vuoksi.

[Heikki Jokipii]

Seosviljan viljely luomuna oli vähentynyt tänä vuonna edellisestä vuodesta 37 prosenttia.

Seosviljaa käytetään karjan ruokintaan. Voiko tuosta jo lukea, että luomuruokittavien eläinten määrä tiloilla on vähentynyt?

Viime vuonna luomueläinmäärissä oli jo hieman laskeva trendi. Myös luomueläintilojen määrä silloin väheni hiukan. Tänä vuonna saamme sitäkin tietoa vielä odottaa,

[Heikki Jokipii]

Myös lähes kaikkissa puutarhakasveissa luomuviljelyalassa oli edellisvuodesta hienoinen laskeva trendi.

Paitsi perunassa, jossa vähennys ei ollut hienoinen vaan 45 prosenttia.

Siis viime vuonna! Tämän vuotista tilastoa ei ole vieläkään julkaistu. En keksi mitään puolusteltavaa syytä, miksi ei.

[Heikki Jokipii]

Jeremiadi maatalouden kannattavuudesta, mutta otetaanpa tämä jutun alusta;

Ilman maataloustukia ei tuotettaisi jyvääkään. Näin Suomen ruuantuotanto todellisuudessa pyörii

Maatalous on vekkulia toimintaa. Täällä olen istunut Fahrin ratissa ja korjannut perushyvää ohrasatoa.

Neljän tonnin keskisadolla saa juuri kulut peittoon. Kuudentuhannen kilon keskisadolla saa jo kuoletettua traktoria, peltotyökaluja, puimuria ja kuivaajaa.

Palkkaa ei vielä viljelystä tule. Palkka tulee joulukuulla, tilille Ruokavirastolta. Ilman tätä rahaa, yksikään kuokka ei iskeytyisi maahan, yhtäkään jyvää ei peltoon kylvettäisi. Maaseutu kasvaisi pajua ja ruoka tuotaisiin ulkomailta.

Me viljelijät ottaisimme tietenkin palkan tehdystä työstä ja hyvästä sadosta, emme maataloustuesta. Hinnat vain pompsahtaisivat ruokakaupassa. Tätä ei mikään hallitus halua. Ruoka ei saa maksaa kaupassa sitä, mitä se oikeasti maksaisi.

Katsomme sitten ohran keskisatoja Lukelta viime vuonna, kg/ha.

Rehuohra tavanomainen 3 710, luomu 2 340. Mallasohra tavanomainen 3 390, luomu 1 970.

Kirjoittajan ohrasato vaikuttaa siis tavaomaisenakin perushyvältä (jos se on neljä tonnia). Luomuviljelijän katse (noin parin tonnin jälkeen) on heti kohta Ruokavirastossa.

Ruokaviraston tilaston mukaan luomuohran viljelyala väheni tänä vuonna 10 prosenttia.

[Heikki Jokipii]

Joudumme käyttämään viime vuotisia lukuja, kuten edellisessäkin kävi. Koska tämänvuotiset luvut tulevat esille tässä tahdissa.

Ja vasta tuo 20.11.2025, satotilaston ennakkotilasto, antaa tietoja luomusadoista. Eli vasta kun tietyllä otoksella kysytään itse viljelijöiltä. Tietysti hiukan toisinkin voisi olla, ja ProAgrian asiantuntijat antaisivat arvionsa myös luomusadoista.

Mutta tilanne ei vuosittain kovin paljon vaihtele, kuten Jarrumies vaikkapa tässä on hyvin osoittanut.

[Heikki Jokipii]

Luomuperunan viljelyala v. 2025 olisi mielenkiintoinen tieto tästäkin syystä:

Tarkkana perunapelloilla. Aikuisia koloradonkuoriaisia havaitaan nyt
Koloradonkuoriaisen tarkkailu perunnannoston yhteydessä on tärkeää erityisesti Kaakkois-Suomen, Etelä-Savon, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan alueilla.
Tilaajalle

Tuon ja perunaruton suhteen luomuviljely on melko avuton. Yritetäänko silti vai jatkuuko luomuperuna-alan jyrkkä alamäki?

Nuo mainitut alueet eivät kyllä Suomen perunanviljelyssä, luomuperunassakaan, ole kovin merkittäviä.

[Heikki Jokipii]

Kesäkuussa tuotettiin Suomessa 6 675 952 kiloa munia. Joista oli luomumunia 385 190 kiloa. Osuus on luomulle hyvin korkea, 5,8 prosenttia.

Mutta kuitenkin vain sen verran. Tuosta tuli mieleeni taas tuoda esille, kun EU:n luomupalkinnon saajaksi on ehdolla suomalainen luomumunien tuottaja.

Käyttääksemme hänen ilmaisuaan, back to basics, vapaasti suomentaen, perusasioihin! Suomalaista kohti munia yhteensä vuodessa hiukan yli kilon verran. Luomumunia noin 70 grammaa. Yksi isokokoinen muna. Vuodessa.

[Heikki Jokipii]

Valitettavasti se koskee myös tätä Luken raportia:

Kauran osuus viljaviennistä kasvaa edelleen

Viljojen käyttö Suomessa jakautuu selkeästi eri käyttötarkoituksiin: Vehnä hallitsee ruoantuotantoa, ohra rehukäyttöä ja kaura vientiä. Tiedot perustuvat Luonnonvarakeskuksen (Luke) viljataseeseen ja maatilojen sadonkäyttötilastoihin.

Se, että luomua ei ole esitetty erikseen.

VYR tarjosi aikanaan raportteja, joissa sekin oli kerrottu. Mutta ei enää.

Ehkäpä luomuviljankin käyttö jakaantuu samaan tapaan. Mutta emme sitä ihan tiedä.

Tätäkin se koskee:

Luke julkaisee 26.9. satoarviotilaston, joka kuvaa satonäkymiä Suomen pelloilla 22.9.2025.

Vasta lokakuun loppupuolella saamme ensimmäisen arvion luomusadosta.

[Heikki Jokipii]

Emme oikeastaan kritisoi Lukea tuosta pienestä viiveestä luomusatojen osalta. Tuon tiedon kokoamiseen menee tietysti aikaa. Mutta Ruokaviratoa sen sijaan kritisoimme luomuviljelyalan ilmoittamattomuudesta:

... virasto ihan varmasti tietäisi jo nyt vastauksen, vuoden 2025 osalta. Viljelyla on siis jo nyt hyväksytty luomuksi. Eikä siinä muutoksia enää vuoden vaihteen tienoilla tule. Suomessa peruna viljellään kesällä. Luomuperunakin.

[Heikki Jokipii]

Tuosta barometristä MT:ssakin:

Luomutuotanto on murrosvaiheessa. Tuottajat odottavat MTK:lta aktiivisempaa edunvalvontaa

Luomutuotanto elää murrosvaihetta, selviää MTK:n ja SLC:n tekemästä luomubarometrista.

Valtaosa luomuviljelijöistä on sitoutunut luomuun, mutta taloudelliset, hallinnolliset ja markkinoinnin haasteet uhkaavat sen kehitystä.

(lihav. HJ)

Toiston uhallakin. Luomun kysyntä kuitenkin luo raamit tuon toiminnan jatkamiselle. Ja tämä on huonp merkki:

Markkinointi ja myynti ovat isoja haasteita. Yli neljännes tiloista myy luomutuotteitaan tavanomaisina luomulisän puutteen, heikon kysynnän ja byrokratian vuoksi.

Vaikka lopettajia on vähän, toisaalta tiedämme, että niin on aloittajiakin. Otsikoinnin sanan valinta myös kertoo jostakin.

[Heikki Jokipii]

Tämä ilmestyi täsmällisesti:

Satoarvio 2025 tarkentuu: viljasato keskimääräinen, hernesato ennätyksellinen

Mutta ilman luomusadon erittelyä. Niinkuin oli odotettavissa.

[Heikki Jokipii]

MT neuvoo:

Näin saat syötyä 800 grammaa kasviksia päivässä: Viisi täsmävinkkiä

Ravitsemussuositusten mukaan päivässä tulisi syödä 500-800 grammaa kasviksia. Vinkeillä pääset tavoitteeseen yllättävänkin helposti.

Me lisäämme siihen yhden vinkin.

Tuota ei pidä yrittää luomukasviksilla.