Torjunta-aineiden välttelyn haitat

[Heikki Jokipii]

Saimme vastauksen YLE:n uutisen kautta:

Viljelijä menetti koko perunasadon, kun myrkyttäjät iskivät paikalle

Heikkisen luomutila Lappeenrannassa päätti tänä kesänä lopettaa luomuperunoiden viljelyn kokonaan.

Ruokaviraston tarkastaja oli sitä ennen löytänyt tilalta koloradonkuoriaisen toukkia.

Ensin ajattelimme, että ei siinä ole mitään ongelmaa ja että he polttavat kasvustoa kuten viime vuonna, jolloin meillä oli niitä ensimmäisen kerran. Sitten tulikin myrkytysmääräys, yrittäjä Linda Kolehmainen kertoo.

Päätöksen myrkyttämisestä teki Ruokavirasto. Luomutila menetti myrkyttämisen takia tältä kesältä koko perunasadon.

Eli mitään muuta keinoa ei luomutiloja varten ole. Vaikka luomuisuuden kävisi siinä kehnosti. Vihje tuossa on, että jotain muutakin keinoa on joskus kokeiltu.

Selvennys. Perunasato ei siinä mennyt, mutta luomuperunasato meni. Koloradonkuoriainen on asia, joka kärjistää luomun loisimisilmiötä. Niinpäin, että torjumaton tai tehottomasti torjuttu hyönteinen vaarantaisi läheiset tavanomaiset pellot.

On ilmeisesti niin, että asiassa on erikoisjärjestely. Luomutila ei joudu aloittamaan siirtymävaiheesta.

[Heikki Jokipii]

Maksumuurin takana. Mutta jotain tietoa jo tästä saadaan:

Viljojen satonäkymät vaihtelevat. Syysvehnä lupaava, syysrypsi tuottanut paikoin pettymyksiä

Tautipaineen hallinta on ollut haastavaa. Osa viljelijöistä ei ole päässyt tekemään torjuntaa oikeaan aikaan.
Tilaajalle

Rivien välissä myös luomusadosta.

Kaupallisessa triidissämme rypsi jo tänä vuonna mainittiinkin.

[Heikki Jokipii]

Pääkirjoituksessaan MT antaa täyden tukensa tehoviljelyn keinoille:

Baltiaa piinaavat vitsaukset voidaan meillä vielä torjua

Monet ruoantuotantoa uhkaavat riskit ovat torjuttavissa, jos yhteiskunta on valmis tekemään sen eteen töitä. Vähäiseltä harmilta tuntuva virus, tuholainen tai rikkakasvi voi olla tuotannolle iso kustannus.

[Heikki Jokipii]

Luomuliitolta tuli tämä vahvistus asialle:

Miten toimia, jos havaitsee koloradonkuoriaisia perunamaalla?

Mikäli kasvintuhoojan hävittämiseksi annetun torjuntapäätöksen täytäntöönpanosta aiheutuneet kustannukset ja aiheutuneet vahingot ovat poikkeuksellisen suuret ja niillä on toimijan elinkeinolle kohtuuttoman suuri merkitys, tai korvaaminen on toimijan elinkeinon jatkamisen kannalta tarpeellista, viljelijä voi hakea Ruokavirastolta korvausta valtion varoista.

Suomennan vielä lisää. Jos siis luomustatus menee, valtio maksaa.

[Heikki Jokipii]

Ihan euroopalainen näkökulma:

Viewpoint: What the media and policymakers miss about containing agricultural pests. Exaggerating risk and underestimating benefits

The debate on the extent and necessity of regulating the use of plant protection products essentially concerns an objective assessment of the benefits and risks of plant protection.

In this presentation, the facts regarding the benefits and risks of plant protection will be briefly presented and we will deduce what a modern plant protection policy should look like. It will become clear that the current regulation of chemical plant protection is based on outdated premises.

Benefits and risks can be objectively described using scientific methods. On this basis, it is necessary to assess which plant protection is necessary and justifiable. This assessment must be carried out responsibly and impartially by policymakers.

It os remarkable how often the benefits of plant protection are overlooked in mainstream media reports. Here are the facts: According to a 2019 study conducted by the University of Leuven for the European Parliament, plant protection based on active substances secures between 20 and 40 percent of the yields of the worlds main food crops. Losing this technology would increase the number of undernourished people from around 800 million today to 2.9 billion, and the global famine rate from the current 10 percent to over 30 percent. This would return us to the level of famine of 1960, which was already considered extremely alarming at the time.

Ja lisääkin tuossa perusteita löytyy.

[Heikki Jokipii]

Tämä on EU:n yhteinen hanke, ja se liittyy selvästi EU:n luomuistamissuunnitelman ohella ajamaan tavoitteeseen yksikoisesti vähentää torjunta-aineiden käyttöä.

Kasvinsuojeluaineiden käyttö vähentynyt hieman maatalous- ja puutarhatuotannossa

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilaston mukaan kasvinsuojeluaineiden käyttö maataloudessa ja puutarhatuotannossa on vähentynyt hieman pitkällä aikavälillä. Vuoden 2024 tiedot on kerätty viljelijöiltä ja ne kattavat maatalouden ja avomaan puutarhaviljelyn tärkeimmät viljelykasvit.
[..]
Kasvinsuojeluaineiden maatalouskäytön tilastointi tihenee tulevina vuosina. Seuraava tilastoitava vuosi on 2026, ja vuodesta 2028 alkaen tilasto tuotetaan vuosittain. Tietojen siirto sähköisesti viljelysuunnitteluohjelmistoista on myös suunnitteilla.

Kasvinsuojeluaineiden maatalouskäyttöä ja myyntiä tilastoidaan kaikissa EU- ja ETA-maissa, mikä mahdollistaa kansainvälisen vertailun. Suomessa riskinarvioinnista vastaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ja aineiden esiintymistä ympäristössä seuraa Suomen ympäristökeskus (Syke) MaaMet-ohjelmassa.

Siis riippumatta siitä, tulevatko riskit eli haitat esiin.

Tähän viittaa erityisesti glyfosaatin tiukempi tarkkailu.

Saattaa tietysti olla, että suhtaudun tuohon nyt liian epäluuoloisesti. Mutta tällainen tiekartta on kuitenkin EU:ssa sovittu kuljettavaksi.

[Heikki Jokipii]

MT:ssä:

Yliö: Kasvinsuojeluaineiden hyväksyntämenettely on riski huoltovarmuudelle. Siksi sitä on uudistettava

Suomi on pieni markkina-alue ja kasvinsuojeluaineiden valmistajat suuria kansainvälisiä toimijoita, mikä lisää haastetta toimivien aineiden saatavuudelle, kirjoittaa kansanedustaja Vesa Kallio (kesk.). Tilannetta heikentää hänen mukaansa entisestään se, ettei Suomessa noudateta Euroopan unionin yhteistä kasvinsuojeluainelainsäädäntöä.
[..]
Voidaan perustellusti kysyä, mihin Tukesin vaatimat EU-lainsäädännöstä poikkeavat ylimääräiset testit ja tutkimukset perustuvat, miksi Suomessa ei noudateta kasvinsuojeluaineiden hyväksymisessä Euroopan unionin yhteistä kasvinsuojeluainelainsäädäntöä ja, miksi kasvinsuojeluaineille myönnettävät luvat eivät ole toistaiseksi voimassa olevia?

Suomessa on pyrkimystä tuossa asiassa olla paavillisempia kuin paavi itse.

[Heikki Jokipii]

Tässä välttelyn mahdolliset haitat myönnetään:

Poikkeuslupa rypsin ja rapsin peittaukseen

Siementen peittaus on todettu tehokkaimmaksi ja varmimmaksi tavaksi suojautua kirppatuhoja vastaan.

[Heikki Jokipii]

Luken uutisessa ...

Uusi mäntyjen kasvitauti saapui Suomeen

... kerrotaan tämän verran:

Ruskovyökaristeen leviämiseen on nyt varauduttava. Kiireellistä lisätutkimusta tarvitaan muun muassa siitä, kuinka Suomen oloissa integroidut kasvinsuojelumenetelmät yhdistettynä torjuntaan ja jalostukseen voivat ehkäistä tartuntoja ja rajoittaa taudin leviämistä. Jatkamme myös kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ajantasaisen tiedon varmistamiseksi, Terhonen sanoo.

(lihav. HJ)

Tätähän oli ko. turjuntapa:

https://tukes.fi/kemikaalit/kasvinsuojeluaineet/kasvinsuojeluaineiden-turvallinen-kaytto/integroitu-kasvinsuojelu

Eli kasvinsuojeluaineilla on sinä osuutensa.

Mutta uutisessa ei suostuta kertomaan, mitä torjunta-ainetta käytetään. Tai sitä, miten se mahdollisesti vaikuttaa metsän luomustatukseen.

[Heikki Jokipii]

MT:n mainoksesta:

Alä anna juolavehnän ja kylänurmikan viedä kalliita ravinteita

Luomussa annetaan niin käydä.

[Heikki Jokipii]

Tästä tarvitaan lisätietoa:

15 peittausaineen lupa vaakalaudalla Todennäköisesti voidaan käyttää ensi vuonna
Tällä hetkellä näyttää todennäköiseltä, että päätöksiä ei synny lähikuukausina, jolloin valmisteiden lupia jatketaan vuodella eteenpäin.
Tilaajalle