Mikä estää siirtymästä hyötöreaktoreihin?

[Heikki Jokipii]

Lisäkysymykseni jälkeen Tea Törmänen (Ekomodernisteista) vielä lisäsi:

Olemme pitäneet jätteen tulevaa energiankäyttömahdollisuutta esillä ja myös sitä, että uraanin riittävyys ei ole minkäänlainen ongelma koska sitä saadaan myös mm. merivedestä. Käytännössä ydinvoimakin voidaan siis laskea uusiutuvaksi energiamuodoksi.

Minun mielipiteeni: luultavasti meriveden uraanin hyödyntäminen tulee mahdolliseksi vasta kun siitä saadaan se noin 50-kertainen energiamäärä.

[Heikki Jokipii]

Löytyihän tamäkin Ekomodernistien sivuilta, vaikka vähän huomaamattomasta paikasta:

Terrafamen uraani käyttöön, ei jätekasaan

Tulevaisuudessa Suomeen saatetaan rakentaa niin kutsuttuja hyötöreaktoreita. 50 tonnista uraania ne pystyisivät tuottamaan kaiken maassamme vuoden aikana käytettävän sähkön ja lämmön sekä liikenteen polttoaineet. Sotkamon kaivoksen sivuvirtana tuotettu uraani ylittäisi Suomen energiantarpeen moninkertaisesti.

Suomen Ekomodernistit ry, 7.2.2020

Tuo sana se pakkaa aina esiintymään hyötöreaktorien yhteydessä: "tulevaisuudessa". Suomessa. Venäjällä se on nykyisyyttä.

Terrafame itse ilmoittaa sivuillaan:

Terrafame on hakenut elokuussa 2017 jättämässään uudessa ympäristölupahakemuksessa lupaa tuottaa enintään 250 tonnia uraania. Yhtiön liiketoimintasuunnitelman ja pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta uraani ei ole ratkaiseva tekijä.

Eli niin se on kuin Ekomodernistit sanoo.

[Heikki Jokipii]

Mutta edelleen väitän, että tämä TM:n kirjoitus on suomalaiselle uutisoinnille tyypillinen:

Tutkijat uskovat keksineensä, miten fuusiovoimasta tulee vihdoin totta – ”Jos pystymme ylittämään rakentamisen haasteet, tämä laite tulee toimimaan ennustamallamme tavalla”

Kun fuusioreaktorista on kyse, annetaan anteeksi suuret epävarmuudet, toivejattelu ja ilmeisen epärealistiset aikataulut.

Mutta kun breedereistä on kyse, on olevinaan viisautta korostaen tuoda esiin epävarmuuksia. Ja aina sijoittaa niiden käyttöönotto jonnekin kauas tulevaisuuteen. Vaikka tuolla Venäjällä jo pörrää sellainen.

[Heikki Jokipii]

Tässä ei taas optimismia puutu — kun kyse on fuusiovoimalasta:

Tamperelaisessa teollisuushallissa on kehitetty tekniikkaa, joka voi vielä pelastaa maailman öljykriisiltä ja ydinjätteiltä

Fuusiovoima on turvallisena pidetty vaihtoehto perinteiselle ydinvoimalle. Sitä on tutkittu vuosikymmeniä ja vihdoin jotain konkreettista on näkyvissä.

Eikä puutu tästäkään, tänään Hesarissa:

Fuusioenergiasta on syntymässä kisa – Seuraavat 15 vuotta kertovat, onko fuusio­voimasta tulevaisuuden energian­lähteeksi, arvioi tutkija

Mutta "omerta" hyötöreaktorien ympärillä yhä jatkuu, HS:n tiedepalstallakin. Josta täällä on puhuttu monessakin yhteydessä

Vaikka, toistaen:

Myös fuusiohankkeen (ITER) hinta liikkuu ihan ei kertaluokissa. Fuusio on tietysti se varsinainen "Graalin malja". Mutta se ei, saamieni tietojen mukaan, yhtään auta jo syntyneen ydinjäteongelman ratkaisussa.

Wikipedia mainitsee hinta-arviona 10 miljardia, ja se on vasta kokeilua: riittää, että tuotetaan fuusion avulla hetkellisesti kymmenen kertaa enemmän energiaa kuin mitä järjestelmään syötetään yms. Ei tarvitse vielä tuottaa toimivaa, taloudellisesti kilpailukykyistä voimalaa.

— klips —

Ja ITER:n eli koereaktorin rakentamisvaihe päättyy v. 2025. Hyötyreaktori BN-800 on ollut tuotannossa vuodesta 2016.

[Heikki Jokipii]

Muidenkin ehdotetaan sulkevan silmänsä vaihtoehdoilta:

Kansainvälisen atomienergiajärjestön pääjohtaja hehkuttaa suomalaisen Posivan merkitystä ydinvoiman tulevaisuudelle – ”Onkalo on ainutlaatuinen”

KANSAINVÄLISEN atomienergiajärjestön IAEA:n pääjohtaja Rafael Grossi hehkuttaa estoitta suomalaisen ydinjäteyhtiö Posivan kansainvälistä merkitystä koko ydinvoiman tulevaisuudelle. Grossi vieraili keskiviikkona ja torstaina Suomessa ja tutustui muun muassa Posivan rakentamaan ydinjätteen suunniteltuun loppusijoitusluolastoon Eurajoen Olkiluodossa.

Grossin mielestä Onkalo on ”game changer”, suunnanmuuttaja.

Suunnanmuuttaja? Ei, ei, ei. Sanomana tuossa on se, että jatkettakoon ihan niinkuin ennenkin. Ja jätteen uusiokäyttöä älköön yhtään mietittäkö.

[Heikki Jokipii]

Sunnuntain Hesarin juttu oli hyvin tyypillinen:

Ohut käsitys ajasta

Amerikkalainen antropologi Vincent Ialenti seurasi kolmen vuoden ajan Suomessa sitä, miten Olkiluodon ydinjätteen loppusijoittamista suunniteltiin. Sen perusteella hän teki päätelmiä ihmisestä.

Ajatuksellista herkuttelua loppusijoituksen valtavan pitkillä aikajänteillä. Siltä lausumattomasta lähtökohdasta, että jätteen sijoittaminen suunnitellulla tavalla on ainoa vaihtoehto. Breedereistä ei artikkeli hiiskahtanutkaan. Niitä ei ollut sille olemassa. Ei edes valtavan pitkällä aikajänteellä.

Minäpä teen tuosta päätelmiä — amerikkalaisista. Heidän on mahdotonta uskoa, että missään muualla kuin USA:ssa keksittäisiin jotain käyttökelpoista. Tai että heidän isänmaansa voisi joskus tehdä virheen. Sekään ei siis voinut olla virhe kun hyötöreaktorien kehitysprojektit keskeytettiin.

[Heikki Jokipii]

Ydinjätteiden loppusijoitustunneleiden louhinta alkoi Olkiluodossa

Loppusijoituksesta vastaava Posiva louhii seuraavan puolentoista vuoden aikana viisi ensimmäistä tunnelia 500 miljoonaan euron projektissa.
[..]
Käytetyn ydinpolttoaineen sijoittaminen loppusijoitusreikiin alkaa, kun valtioneuvosto on myöntänyt loppusijoituslaitokselle käyttöluvan.

Posivan ohjelmapäällikkö Kimmo Kemppainen sanoo tiedotteessa, että loppusijoitustoiminta alkaa tämän hetken arvion mukaan 2020-luvun puolivälissä.

Tämä alkaa:

18 Mutta yhden leiviskän saanut meni pois ja kaivoi kuopan maahan ja kätki siihen herransa rahan.

Posivan leiviskän kätkemisessä on onneksi se takaportti, suunnitelma B, että vielä myöhemminkin tuon kätketyn aarteen voi nostaa kolostaan tuottamaan. Luultavasti.

[Heikki Jokipii]

Jännittävä keksintö:

Loputon raaka-ainelähde akuille sadoiksi tuhansiksi vuosiksi? Merissä on 240 000 000 000 tonnia litiumia

Keraaminen kalvo erottelee litiumin talteen, ja tuote on 99,94 % puhdasta. Onko menetelmä kaupallisesti kannattava, on kuitenkin oma asiansa.

Mutta tuo tuo välittömästi mieleen toisen alkuaineen, jota niin ikään on runsaasti merivedessä: uraanin.

Olisiko tuosta keksinnöstä apua sen talteen otossa?

Idea meriveden uraanin kanssa — ja breederien — meni niin, että saisimme ihmiskunnan energiatarpeisiin kylliksi sitä miljooniksi vuosiksi.

[Heikki Jokipii]

Tällainen muistikuva Saksassa, hänellä (lihav. HJ):

***

Ludger Wess uudelleentwiittasi
Anna Vero Wendland
@VeroWendland
Vastauksena käyttäjälle
@textlastig
Ich kann mich dran erinnern, wie mir Atomgegner in den späten 1980ern weismachen wollten, die Klimaerwärmung sei eine „Erfindung der Atomlobby“, gar „Erfindung des Brüter-Lobbyisten Häfele“ für „dumme Schlafschafe“. Erster Anlass meiner langwierigen Entfremdung von der Szene.

***

Tämän olemme nyttemmin saaneet tietää:

Tämä on minulle uusi tieto. Vaikka se on tuolla netissä varmaankin ollut kaiken aikaa:

https://en.m.wikipedia.org/wiki/SNR-300

Eli Saksalla oli jo oma hyötöreaktori v. 1985. Joka rakennettiin valmiiksi, mutta ei otettu koskaan varsinaisesti käyttöön. Koekäytettiin kyllä, mutta ei liitetty verkkoon. Purettiin ja nyt sen vanhoissa rakennuksissa sijaitsee huvipuisto.

Uudestakin, tuota isommasta hyötörektorista (1500 MW) oli olemassa suunnitelma, jota ei kuitenkaan sitten mitenkään toteutettu. (Jotten sen hinnastakaan ei voi olla tietoa.)

Kaiken kaikkiaan, olen tuosta jollakin tavalla suorastaan järkyttynyt. 

[Heikki Jokipii]

Tämä on tehty aiemminkin, mutta, tehtiin taas kerran:

Lasereilla synnytetty fuusio syttyi hetkeksi lupaavasti – arkinen voimala silti yhä vuosikymmenien päässä

Tämä kuivan humoristinen kommentti tuohon artikkeliin mahtui:

VANHAN vitsin mukaan kaupallinen fuusioenergia on aina yli 30 vuoden päässä. Itse vitsikin on yli 30 vuotta vanha.

Idea ydinfuusiosta esitettiin ensi kertaa 1920-luvulla. Laserilla kokeilut alkoivat 1965.

Kuten varmasti täällä on huomattu, olen sitä mieltä, että tutkimuksen ja tuotekehittelyn painopisteen pitäisi nyt joitakin vuosikymmeniä olla breedereissä. Vaikka fuusiotakin sen ohella jossain tutkittaisiin.

[Heikki Jokipii]

Tulevatko breederit tätä kautta?

Alkaako torium olla jo kypsä uraanin rinnalle energian­lähteenä? Kiinalaiset kehittävät nyt voimalaa

TORIUMKÄYTTÖINEN sulasuolareaktori viehättää osittain siksi, että polttoaineen kierrätyksen uskotaan helpottuvan.

Tavallinen ydinvoimala käyttää alle sadasosan uraanin energiasisällöstä. Reaktiotuotteista voidaan erottaa uutta polttoainetta, mutta se on monimutkaista ja kallista.

Sulasuolareaktorissa saadaan aikaan jatkuva kierrätys. Osa nestemäisistä reaktiotuotteista käsitellään saman tien uudeksi polttoaineeksi. Laitos toimii niin sanottuna hyötöreaktorina.

(lihav. HJ)

Tämä tuodaan kuitenkin esille:

Kiinalaiset kehittävät yhtä aikaa monia ydinenergiateknologioita, aurinko- ja tuulienergian rinnalla. Riskit pienenevät. Kiinalainen tapa toimia eroaa yhdysvaltalaisesta tai eurooppalaisesta myös siinä, että se on pitkäjänteistä.

”Fuusion tapaan myös hyötöreaktorit tarjoavat ratkaisuja oikeastaan sellaisiin energiaongelmiin, jotka häämöttävät vasta useamman sukupolven päässä”, Leppänen sanoo.

Niinpä. Mutta toisena erona näyttää nyt olevan, että yhdysvaltalaiset ja eurooppalaiset sijoittavat nyt panoksensa täysin fuusioon.

Mutta näin voimme huomata, että Hesari nyt uskalsi rikkoa omertaa, vaikenemisen lakia, ja kerrankin reippaasti kertoi hyötöreaktoreista.

[Heikki Jokipii]

Oikein pitkän tähtäimen sijoittajan kannattaa miettiä tätä toiseltakin kannalta:

Hissukseen 30 vuotta toiminut ydinjätehuoltorahasto tulee osakemarkkinoille – jättimäisen miljardirahaston sijoitushorisontti on vuodessa 2120

Kannattaa selvittää, kenen omaisuudeksi tuo jäte tulee.

Jos hyötöreaktorit kuitenkin — nykyisestä nihkeästä suhtautumisesta huolimatta — joskus myöhemmin tulevat Suomeen, olisi kiva olla osaomistajana suunnattomalle polttoainevarastolle. Jos tuo "modernisointi" ym. tarkoittaa, että yksityinenkin jatkossa pääsisi rahoineen tuohon mukaan (?). 

[Heikki Jokipii]

Kuinka ollakaan, että hänelle ei tule mieleen edes ohimennen viitata erääseen toiseen ratkaisuun:

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamiselle on olemassa ratkaisu
Ydinvoima-alan osaamisessa Suomi on suunnannäyttäjä.

Selitystä tuohon mieleentulemattomuuteen, muistamattomuuteen etsisin allekirjoituksesta:

Pasi Tuohimaa
viestintäpäällikkö, Posiva

Niin, ja jo tehtyjen investointien harhasta. Mutta jos täällä kuitenkin muistamme sen toisenkin vaihtoehdon, niin tuokaamme esiin mitä se merkitsisi näille arvioille:

Yhtä hyvin voimme sanoa, että kaikki Suomessa syntynyt käytetty polttoaine mahtuisi 60 neliön kaksioon, tai että kaikki maailman käytetty ydinpolttoaine mahtuisi yhteen laivaan – eikä edes kovin suureen sellaiseen.

Breederin kautta kulkenut polttoainejäte vähenee n. sadasosaan. Suomessa se siis mahtuisi tuon kaksion yhteen vaatekomeroon. Tuosta laivasta ei saa yhtä iskevää iskulausetta, mutta...

[Heikki Jokipii]

Hesarin kuukausiliitteessä tänään:

Nyt Olkiluodon ydinvoimala on viimein valmis

Aika ydinvoimalle ystävällismielinen kirjoitus. Mutta tämä juttu pysyy. Lopussa puhuttiin jätteistä ja Onkalosta. Ja:

Siellä sauvojen säteily hiljalleen vähenee.

On vaikea tietää, miten maailma muuttuu 20 vuodessa.

Tai 300 000 vuodessa.

Eli breedereitä ei ole HS:n toimituksessa vieläkään keksitty. Tai jos siellä osataankin jo kuvitella sellaista tapahtuvan Kiinassa (edellä 15.09.21) niin Suomeen asti ei kuvittelukyky yllä. Ei edes 20 vuoden tai 300 000 vuoden aikajänteellä. 

[Heikki Jokipii]

Täysin en ymmärtänyt Fingerporia tänään:

https://www.hs.fi/fingerpori/car-2000008432915.html

Mutta jos kuvassa haluttiin esittää Olkiluodon loppusijoitusta, niin asiahan esitettiin täysin väärin. Se materiaali ei ole vielä täysin kierratettyä!