Ydinvoima versus merituulivoima?

[Heikki Jokipii]

Hesari artikkeli (johon tänään jo viitattiin toisessa yhteydessä) ...

VTT:n toimitusjohtaja laati Suomelle ja maailmalle ”toivon listan”: Jos panostamme näihin viiteen teknologiaan, tulevaisuus on valoisa ja Suomen talous nousee

... toi myös esille miniydinvoimalat. Ja sanoi:

Aurinko- ja tuulienergia eivät siis siirtymässä yksin riitä.

***

Mutta en lopeta jupinaani, miksi keskittää huomio vain voimaloiden kokoon. Kun todellinen ratkaiseva asia on mielestäni muussa. Jos maailman tulevaisuuteen halutaan valoa.  Mutta siinä asiassa HS edelleen noudattaa tätä merkillistä de facto omertaa, vaikenemisen lakia.

[Heikki Jokipii]

Saksa harjoittaa ehkä typerintä energiapolitiikkaa maailmassa:

Dumme Energiepolitik

Ja kirjoittaja on saksalainen.

Aloite, että Saksa (edes) lykkäisi ydinvoimaloidensa alasajoa:

Warum wir die deutschen Kernkraftwerke jetzt noch brauchen

Das Moormann-Wendland-Memorandum für eine neu aufgestellte Energiewende

Memorandum herunterladen

Die Fridays for Future-Bewegung beschwört das Szenario jeden Tag: Deutschland verfehlt seine Klimaziele und steigt viel zu langsam aus der fossilen Energiewirtschaft aus. „Das hat vor allem mit dem verfrühten Atomausstieg zu tun“, sagen die Wissenschaftler Dr. Rainer Moormann und Dr. Anna Veronika Wendland. Sie brechen damit ein Tabu der deutschen Klimadiskussion, die sich seit Jahren um eine simple Tatsache herumdrückt: Kernenergie ist ein hochwirksames Instrument gegen klimaschädliche Emissionen in der Energiewirtschaft. Aus diesem Grunde sollte der Atomausstieg zurückgestellt werden, fordern Moormann und Wendland in einem wissenschaftlichen Memorandum, das hier erstmals veröffentlicht wird.

Itse muistio on siis tuolta ladattavissa.

[Heikki Jokipii]

Sopii tähän jatkoksi, vaikka vähän otsikon ohi meneekin:

Puuttuva palanen
Ilmastonmuutoksen ratkaisemisen vaikeimpia kohtia on ihmiskunnan öljyriippuvuus: nyt vieroitushoidoksi tarjotaan lääkettä nimeltä power-to-X.

Nimittäin sikäli, että pohjimmiltaan ratkaiseva ongelma on myös tässä:

Power-to-X:n idea on, että kovalla tuulella ja kovassa auringonpaisteessa syntyvä ylijäämäsähkö muutetaan hyödylliseen muotoon, esimerkiksi polttoaineiksi.

Eli siinä, että noissa energiamuodoissa käytettävissä olevaa energiaa on usein/aina liian paljon tai liian vähän. Ydinvoimassa samaa ongelmaa ei ole.

Mutta kieltämättä juuri tuollaiseen käyttöön tuuli- ja aurinkovoima ovat soveliaita. Sähköverkon ylläpitämiseen sitten taas vähemmän.

[Heikki Jokipii]

Kävi pelätyllä tavalla:

EU-komissio julkisti jättimäisen ilmastopaketin – Yli tuhat miljardia euroa hiilestä luopumiseen ja ympäristöteknologiaan lähivuosina

Jäsenmaiden suhtautuminen ydinvoimaan vaihtelee. Esimerkiksi Ranska, Unkari ja Suomi puolustavat ydinvoimaa hyvänä ratkaisuna ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.

Saksa, Itävalta ja EU:n parlamentti taas ovat vastustaneet ydinvoiman laskemista uusiutuvaksi energiamuodoksi. Nyt ydinvoima näyttääkin jäävän alakynteen: viime linjausten mukaan ydinvoimaa ei luokiteltaisi vihreäksi sijoituskohteeksi.

Vai voiko tuo vielä muuttua?

Joka tapauksessa tuota linjausta nyt kritisoidaan:

EU Commission criticised for its reporting on nuclear energy’s sustainability

Kylläkin ilmeisesti molemmista suunnista. Saksan Vihreät kansanedustajat eivät haluaisi, että ydinvoima hyväksyttäisiin edes siirtymäkauden ratkaisuksi, kuten kompromissiin oli kirjattu.

Mutta vääntö asiasta jatkuu:

Agreement postponed

A scientific review was part of the hard-won compromise reached by EU leaders in December. At the time, France and the UK, in particular, had spoken out in favour of classifying nuclear energy as environmentally friendly, so that investments can keep flowing.

Even the technical group of experts that drew up the EU taxonomy proposal had remained ambivalent on the subject, even though there was no doubt that nuclear energy would make a substantial contribution to greenhouse gas reduction, as stated in its final report.

But because of the nuclear waste that is generated, the issue is complex and needs “further technical evaluation”, the report added.

Ultimately, the EU leaders stuck to their agreement to first adopt the taxonomy, have the Commission examine the finer details and publish results in a report by the beginning of next year.

Based on the findings, the Commission will draft delegated acts by the end of 2021 to establish concrete criteria for the taxonomy.

Tyypillistä eurooppalaiselle keskustelulle edelleen on, että vaikka ydinjäte nähdään keskeiseksi ongelmaksi, yhtä vaihtoehtoa sen ratkaisemiseksi ei tuoda esille. Sen ilmeisyydestä huolimatta. Ei mainittu tuossakaan artikkelissa.

[Heikki Jokipii]

Tämä yhteenveto olisi ollut kiva lukea (Länsi-Suomi):

Tiesitkö: OL3 ei olekaan maailman hitain ydinvoimalaprojekti - edellä on seitsemän muuta

Maailmassa on rakenteilla seitsemän voimalaa, joita on pystytetty vielä pidempään ja joita ei ainakaan virallisesti ole päätetty kuopata. Toisaalta 50 laitosta on saatu OL3:n rakennusaikana lähdöstä maaliin asti.

Toisaalta siinä ei varmaankaan ole — vaikka pitäisi olla — laskelmia ja vertailuja siitä, kuinka kauan on kestänyt rakentaa oikeata energiakapasiteettia tuulivoimalla. Vastaava määrä kuin yhdessä ydinvoimalassa on.  Mutta jo nuo 50 laitosta osoittavat, ettei Haavisto (ks. triidin alku) tässä osunut:

Kysymykseen ydinvoimasta kynnyskysymyksenä Haavisto vastasi sanomalla, että hänen polkupyöränsä dynamo on tuottanut enemmän energiaa kuin Suomen 2000-luvun ydinvoimalapäätökset yhteensä.

Vihreät eivät usko ydinvoimaan ilmastonmuutoksen torjunnassa.

– Jos joku luulee, että ydinvoimalla saadaan nopeita ilmastotoimia aikaan, se näyttää aika toiveajattelulta.

[Heikki Jokipii]

Merituulivoiman hinnasta kinataan joka puolella maailmaa:

Critics Rebut Computer Modelling Exercise On Offshore Wind Costs

Sivulta on ladattavissa yksityiskohtainen selvitys.

***

Tässä puheenvuorossa yritetään puolustaa välittävää kantaa:

MIT climate scientist Kerry Emanuel on energy and Shellenberger's 'Apocalypse'

A respected scientist writes that neither nuclear power nor renewables can alone meet 100% of needs.

Siitä täytyy lainata tämä näkemys:

[...] he credits the Shellenberger book for making what he, Emanuel, sees as “two essential points: Environmental extremism harms the cause of climate action”; and opposition to nuclear energy “has probably been more harmful in the long run than climate denial.”

(lihav. HJ)

[Heikki Jokipii]

Keskustelu ja uutisointi ydinvoimasta tuntuu Suomessakin liikkuvan oudossa tervassa. Kun epäluulo teknisestä turvallisuudesta ja argumentit sen pohjalta alkavat haalistua, niin jotain sitä vastaan pitää löytyä. Sellainen näyttää nyt olevan geopolitiikka. Näin kahdessa Hesarinkin uutisessa:

Arabiemiraatit käynnisti ensimmäisenä arabimaana ydinvoiman tuottamisen, mitä pidetään askeleena kohti kestävyyttä – ja mahdollisena turvallisuus­uhkana

Naapurimaa Qatar pitää Arabiemiraattien ydinvoimalaa ”räikeänä uhkana alueen rauhalle ja ympäristölle”. Asiantuntijan mukaan ydinvoiman käyttö alueella on kiistanalaista geopoliittisen tilanteen takia

Venäläisen voimalan varjossa

Se ei ole ainoa huoli.

”Meistä tämä on geopoliittinen hanke, tavoitteena on pitää meitä kontrollissa mahdollisimman pitkään”, Linkevičius lisää.

Baltian maat ovat pyrkineet vähentämään tarvettaan venäläiselle energialle. Liettuassa epäiltiin, että halvalla ydinsähköllä ne yritettiin pitää riippuvaisina Venäjästä. Liettua on siksi säätänyt lain, joka kieltää Astravetsissä tuotetun sähkön käytön.
[...]
YDINENERGIAA ei silti pidä katsoa muista erillään, sanoo Venäjän ympäristöpolitiikan apulaisprofessori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista.

”Eri sektorit ovat kytköksissä toisiinsa. Ydinenergiadiplomatia on hiilivetykulttuurin jatke. Venäjä rahoittaa ydinvoimalakauppaa öljy- ja kaasurahalla”, Tynkkynen sanoo.

Rosatomilla on siis samantyyppinen strateginen asema kuin valtiollisilla kaasuyhtiö Gazpromilla ja öljy-yhtiö Rosneftillä.

”Strategisesti Venäjä pyrkii toimimaan kunkin maan kanssa niin, että geoekonominen vaikutus olisi mahdollisimman suuri”, Tynkkynen sanoo.

Jälkimmäiseen tapaukseen sanoisin, että kyllä Venäjälle on tavattoman paljon helpompaa pistää maakaasuhanat kiinni kuin sulkea toisen valtion alueella sijaitseva ydinvoimala. Vaikka se olisi sen rakentanutkin, ja sillä alunperin olisi siitä kaikki taitotieto.

[Heikki Jokipii]

Tästä ei valitettavasti näy enempää:

Lukijalta: Tuulivoimaloista syntyy tuhansia tonneja ongelmajätettä – miksi valtio vaikenee ongelmista?

"Valtiovalta on täysillä mukana tuulibisneksen vauhdittamisessa, eikä sitä näytä surettavan ympäristöongelmat lainkaan."

Diplomi-insinööri Jaakko Ojaniemi kirjoitti Lapin Kansassa 28.7 näin: ”Tuuliwatti Oy:llä on Simossa 37 voimalaa. Yksinomaan näistä voimaloista syntyy kuuden vuoden väliajoin 2 220 tonnia ongelmajätettä, jota ei pysty kierrättämään Suomessa eikä muuallakaan Euroopassa.”

Luultavasti kyse on käytöstä poistetuista voimaloista. Mutta Lapin Kansan artikkelia emme saa näkyviin.

[Heikki Jokipii]

Tätä selvitetään:

Hakeeko Fortum jatkoaikaa Loviisan ydinvoimalalle vai haudataanko laitos kallioperään? Reaktoreiden tulevaisuudesta alkaa mittava selvitys
Fortum ei näe estettä Loviisan voimalaitoksen käytön jatkamiselle, sanoo ydinvoimalan apulaisjohtaja Thomas Buddas.

Opimme tuosta taas sen, että ydinvoimaloiden kohdalla kohtuullinen käyttöikäarvio on n. 60 vuotta. Tuon Loviisan toisen yksikön kohdaa se voisi olla 70 vuotta. Ja tuulivoimaloissa se jää korkeintaan 30 vuoteen. Jonka jälkeen tuulivoimala on jätettä, jota ei voi kierrättää.

[Heikki Jokipii]

Uusiutuvan energian kipukohta on energian varastointi. Tässä pitkässä saksankielisessä artikkelissa kerrotaan, miksi se ei ole vetyteknologian avulla onnistunut – eikä tule onnistumaan:

Wasserstoff bleibt Wunschtraum

[Heikki Jokipii]

Eihän sen näin pitänyt  mennä:

Tuulivoimaa kaavaillaan jo hiljaisillekin alueille ja se ihmetyttää ympäristöasiantuntijaa: “Hiljaisuutta hehkutetaan puheissa, mutta se ei näy maankäytön suunnittelussa”

Mutta menee kuitenkin. Vaikka kaikki piti sijoittaa kauas avomerelle, jossa ne eivät häiritsisi.

Tuli mieleen kun harvoin olen ollut lähellä: pitääkö ydinvoimala joskus jotain ääntä? Häiritsevää, pahanhajuista savua siitä ei ainakaan lähde.

[Heikki Jokipii]

Kalifornia on saanut osakseen tällaisia vaikeuksia. Ja Ronald Baileyllä on vankka näkemys siitä, mistä ne alunperin johtuvat:

California Blackouts: It's Not Just the Heat, It's Also the Anti-Nuclear Power Stupidity

Tässä toinen artikkeli samasta asiasta:

California Doomed to Frequent Blackouts Due To Battery Shortage

Ja siitä, miten ratkaisu on kiinni energian varastoinnista:

California’s grid operator estimates that as much as 12 gigawatts of batteries would eventually be needed to store enough renewable energy to help maintain the balance between supply and demand. That’s a huge jump from the more than 500 megawatts worth of batteries operating in the state at the end of last year. At about $400 a kilowatt-hour and using 4-hour batteries, the entire effort could cost California close to $19 billion, according to Toby Shea, a senior credit officer at Moody’s Investors Service.

Meanwhile, only 4.6 gigawatts of energy storage is expected to be built in 2020—worldwide. The vast majority of that will come from batteries.

Kuinka paljon tuota varastointikapasiteettia on yhteensä Suomessa? Siihen ei heti löytynyt vastausta, mutta otetaan selvää.

[Heikki Jokipii]

Olemme poliittisesti sitoutumattomia, ja siksi voimmekin lainata kaikkien puolueiden osuvia artikkeleita. Tässä Tere Sammallahti on tiivistänyt asiaa lukuvertailuin:

Olkiluoto 3 on vuosisadan tärkein ympäristöteko!

Otetaan sieltä esiin tämä:

3. Kymmenen vuoden myöhästymisen aikana kotimaisella tuulvoimalla on tuotettu 18 300 GWh. OL-3 tuottaa saman verran reilussa vuodessa.

Lainaan vielä tämän arvion ja kommentoin:

4. OL-3 tuottaa vähäpäästöistä energiaa todennäköisesti tämän vuosisadan loppuun asti, vielä kauan sen jälkeen kun tämän postauksen lukijat ovat siirtyneet autuaammille metsästysmaille.

Sinä aikana Suomen tuulivoimalat pitää rakentaa noin kolmeen kertaan.

Olkiluodon voimaloiden yhteyteen rakennettiin tuulivoimala v. 2004. Ja poistettiin käytöstä kannattamattomana v. 2018. On yhä Wikipedian kuvassa. Sille riitti 14 vuotta.

[Heikki Jokipii]

Kerrotaan paitsi se, miten Saksa ei tule ilman ydinvoimaa pärjäämään, myös se, että siellä on jo hiljaa kehitteillä 4. sukupolven voimaloita:

Atomkraft, ja bitte!

Deutschland sollte die Kernkraft wieder in seinen künftigen Energiemix einbeziehen, fordern immer mehr Wissenschaftler, Politiker und Manager. Inzwischen arbeiten etliche Unternehmen schon an Reaktoren der vierten Generation.

Atomausstieg als "Lebenslüge der deutschen Klimapolitik"

Die zweite Geschichte von Wendland spielt heute – aber diesmal ist sie in einer anderen Rolle: Die Anti-AKW-Aktivistin ist mittlerweile glühende Anhängerin der Kernkraft. Als promovierte Technikhistorikerin hebt sie die Vorzüge der umstrittenen Technologie hervor. Und nennt den Atomausstieg eine „Lebenslüge der deutschen Klimapolitik“.

Kun aikanaan kävi näin:

Tämä on minulle uusi tieto. Vaikka se on tuolla netissä varmaankin ollut kaiken aikaa:

https://en.m.wikipedia.org/wiki/SNR-300

Eli Saksalla oli jo oma hyötöreaktori v. 1985. Joka rakennettiin valmiiksi, mutta ei otettu koskaan varsinaisesti käyttöön. Koekäytettiin kyllä, mutta ei liitetty verkkoon. Purettiin ja nyt sen vanhoissa rakennuksissa sijaitsee huvipuisto.

Uudestakin, tuota isommasta hyötörektorista (1500 MW) oli olemassa suunnitelma, jota ei kuitenkaan sitten mitenkään toteutettu. (Jotten sen hinnastakaan ei voi olla tietoa.)

Kaiken kaikkiaan, olen tuosta jollakin tavalla suorastaan järkyttynyt. 

Niin nyt aloitetaan tavallaan alusta:

Kernenergie ohne Atommüll?

Auch Berliner Wissenschaftler haben einen sogenannten „Dual-Fluid-Reaktor“ entwickelt. Sie versprechen sichere Kernenergie ohne extrem langlebige, radioaktive Abfälle. Allerdings gibt es bisher keinen Investor für das Milliardenprojekt.

Das US-Start-up Oklo bastelt derzeit an einem Minireaktor, der mit recycelten Uranbrennstäben aus anderen Kernkraftwerken betrieben werden soll. In zwei Jahren soll ein erster Prototyp mit einer Leistung von 1,5 Megawatt in Bau gehen. Das AKW mit dem Namen Aurora ist so groß wie ein Einfamilienhaus und könnte dann bis zu 1000 Haushalte mit Strom versorgen.

Nimet "Oklo" ja "Aurora" pitää nyt painaa mieleen.

PS. 27.08.20: Tuo prototyyppi on tietysti aika pieni. Mutta toisaalta jos tuollaisia jatkossa osattaisiin tehdä sarjatuotantona, siinä olisi aika passeli ratkaisu kaupunginosan sähköntarpeen tyydyttämiseen. Omakotitalon kokoinen mahtuu helposti minne tahansa, jopa kallioluolaan, syvälle maan alle.

[Heikki Jokipii]

Kyllä kieltämättä Olkiluoto 3:n jatkuvasti venyvä aikataulu hiukan rassaa ydinvoiman kannattajaakin.

Nyt ilmoitettiin, että täyteen tuotantoon päästään helmikuussa 2022.