Tuottava Maa Turvattu Luonto

Muut => Muut aiheet => Topic started by: Heikki Jokipii on 25.12.19 - klo:08:16

Title: Mikä estää siirtymästä hyötöreaktoreihin?
Post by: Heikki Jokipii on 25.12.19 - klo:08:16
Olen tuolla toisaalla ja monessakin paikassa esittänyt perustelut sille, miksi meidän tulisi ottaa käyttöön hyötöreaktorit.

Kuitenkaan mitään liikettä niiden käyttöön ottoon Suomessa tai EU:ssa ei näy. Miksi ei?

Tähän kerättäköön esitettyjä ja reaalisia syitä sille, miksi niin ei käy. Ja yritetään erottaa toisistaan, mihin luokaan esitetyt vastaperusteet kuuluvat. Epäilemättä asian ympärillä leijuu myös myyttejä.
Title: Vs: Mikä estää siirtymästä hyötöreaktoreihin?
Post by: Heikki Jokipii on 25.12.19 - klo:08:32
Aloitetaan tällä Wikipedian artikkelista löytyvällä kappaleella:

Hyötyreaktori (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Hy%C3%B6t%C3%B6reaktori)

Quote
Kuten kaikesta uraanin tai plutoniumin fissiilejä isotooppeja sisältävistä aineista, myös hyötöreaktorin polttoaineesta on teoriassa mahdollista valmistaa ydinaseita. Käytännössä sellaista ei tiettävästi ole tapahtunut tai edes suunniteltu, koska tunnetaan huomattavasti yksinkertaisempiakin tapoja aloittaa ydinaseen rakentaminen. Monet asiantuntijat pitävät kuitenkin hyötöreaktorien tuottamaa plutoniumia sisältävää käytettyä ydinpolttoainetta riskinä ydinaseiden rajoittamiselle.

Tuo kappale ei tarjoa lähdeviitteitä. Mitkä asiantuntijat, edes yksi esimerkki tällaisesta? Mutta tuo ajatus on hyvin yleinen,  usein ainakin vihjataan tuohon suuntaan.
Title: Vs: Mikä estää siirtymästä hyötöreaktoreihin?
Post by: Heikki Jokipii on 26.12.19 - klo:05:42
Rauli Partasen kirjoituksessa v. 2016 ...

Ydinjätteen tulevaisuus (https://www.fennonen.fi/artikkelisivu/ydinjatteen-tulevaisuus)

... on vielä lisäksi tällainen väite:

Quote
Hyötöreaktorit ovat kuitenkin teknisten ominaisuuksiensa vuoksi nykylainsäädännön mukaan Suomessa lainvastaisia. Ne voivat valmistaa (hyötää) polttoaineensa luonnonuraanista, köyhdytetystä uraanista tai jopa toriumista. Tulevina vuosikymmeninä niiden uskotaan yleistyvän, ja yhtenä argumenttina niiden puolesta on se, että ne kykenevät tuhoamaan nykyisten reaktoreiden pitkäikäistä jätettä.

Hänen visionsa siis on, että tulevaisuudessa Suomessa rikotaan lakia. No, ehkäpä kuitenkin, että lakia muutetaan.

Suoraan hyötöreaktoreista ei ydinvoimalaki (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870990) puhu. Olen ymmärtänyt, että asia jotenkin liittyy kieltoon jälleenkäsitellä (ainakin ulkomailla) ydinjätettä. TEM:n sivulta:

Käytetty ydinpolttoaine sijoitetaan Suomeen (https://tem.fi/kaytetty-ydinpolttoaine)

Quote
Joissakin maissa käytetty ydinpolttoaine jälleenkäsitellään. Jälleenkäsittelyssä käytetystä ydinpolttoaineesta erotetaan käyttökelpoinen uraani ja plutonium jatkokäyttöä varten. Jälleenkäsittely ei poista loppusijoituksen tarvetta vaan prosessista jää aina jäljelle korkea-aktiivista jätettä, joka on viime kädessä loppusijoitettava.

Suomessa ei ole käytetyn ydinpolttoaineen jälleenkäsittelylaitosta eikä sellaisen rakentaminen ole teknis-taloudellisesti kannattavaa. Käytettyä ydinpolttoainetta ei myöskään voi viedä ulkomaille jälleenkäsiteltäväksi, sillä se on Suomen ydinenergialaissa kielletty.

Vaatisiko hyötöreaktori tuota? Vai mistä on kyse?

***

Tämän lisäksi tulee tietysti kysymys siitä, onko itse hyötöreaktorin rakentaminen (vielä nyt) teknis-taloudellisesti kannattavaa.

Niinpä tässä on nyt alustettu asiaa. Ovatko hyötöreaktorit:

- poliittis-sotilaallisesti turvallisia?
- Suomessa laillisia?
- kannattavia?


PS. Tästä laillisuudesta lähetin kysymyksen TEM:in kirjaamoon. Koska hyvin ymmärrän, että virkamiehet siellä käyttävät laillista oikeuttaan ottaa välipäivät lomaa, en odota vastausta kuin vasta uudenvuoden jälkeen.
Title: Vs: Mikä estää siirtymästä hyötöreaktoreihin?
Post by: Heikki Jokipii on 04.01.20 - klo:07:33
Sain TEM:iltä vastauksen. Sen mukaan hyötöreaktorit eivät ole lainvastaisia.

Vastauksessa kerrottiin muutakin, ja lähetin lisäkysymyksen. Palaan asiaan myöhemmin.
Title: Vs: Mikä estää siirtymästä hyötöreaktoreihin?
Post by: Heikki Jokipii on 08.01.20 - klo:05:17
Kirjeenvaihtomme:

Quote
Hei Heikki,

kiitos kysymyksestä! Suora vastaus kysymykseesi, onko hyötöreaktoreille laillista estettä Suomessa, on että ei ole estettä. Ydinenergialaki ei niitä suoraan mainitse.

Silti on hyvin epätodennäköistä, että kukaan hyötöreaktoreita Suomeen alkaisi rakentaa. Ne ovat hyvin kalliita ja niiden polttoainekiertoon liittyy monia suuria haasteita. Suomessa on valittu käytetyn ydinpolttoaineen suora loppusijoitus Suomen kallioperään ja tämä ei oikein sovi hyötöreaktorikuvioihin.

Terveisin

Jorma Aurela
Yli-insinööri
Energiaosasto

Lähetin vastauksessani lisäkysymyksen:

Quote
Suuret kiitokset vastauksesta. Mutta uskaltanen lähettää vielä lisäkysymyksen:

jos hyötöreaktorit tiedetään kalliiksi, niin varmaan jostain löytyy - ihan jollakin luvuilla - vertailu, jossa se osoitetaan? Mistä se voisi löytyä?

Koko ajan taustalla on minulla se tosiasia, että Venäjällä on toimiva ja verkossa oleva hyötöreaktori BN-800. Miten siellä on ratkaistu tämä kalleuden ongelma? Täällä Lappeenrannassa vieraillut venäläinen professori vielä kertoi, että hyötöreaktorit ovat se linja, jolla Venäjä suunnittelee jatkossa etenevänsä.

Aurelan vastaus siihen:

Quote
Hei,

luotettavien lukujen löytäminen monista ydinlaitoshankkeista on vaikeaa. Kaupallisista hankkeista löytää hintatietoja OECD:n ydinenergiatoimiston NEAn julkaisuista ”Projected Costs of Generating Electricity”, josta tuorein painos on vuodelta 2015. Mutta ei tuollaisista julkaisuista hyötöreaktorien hintatietoja löydy. Tuorein tapahtuma maailmalla on uuden ranskalaisen hyötöreaktorin Astridin (jäähdytteenä natrium) kaatuminen vuonna 2019, eräiden tietojen mukaan yli 700 M€:n kustannusten jälkeen (katso Wikipedia).

Venäjällä on todella rutiinikäytössä hyötöreaktoreita ja uusiakin on rakenteilta (Rosatomin Belojarsk ja Sverdlovsk). Luotettavia hintatietoja näistä ei ole saatavilla. Venäjän polttoainekierron laajuus ja monipuolisuus kuitenkin mahdollistavat osaltaan tämänkin suunnan reaktoriteknologiaa.

Tässä on Wikipedian tiedot:

https://en.wikipedia.org/wiki/ASTRID_(reactor)

Aurelan ystävällisistä vastauksista huolimatta olemme siis lähtöruudussa. Emme tiedä, mitä hyötöreaktori maksaa.

Ymmärrrän hyvin, ettei aika ole siihen mitenkään (poliittisesti) otollinen, mutta eikö nuo Venäjän hintatiedot saisi selville yksinkertaisesti niin, että joku taho pyytäisi tarjouksen Rosatomilta? 8)


PS. Kimmoke sille, että ryhdyin ottamaan asiasta selvää oli Lasse Lehtisen tämä kolumni ja siellä tämä lause:

Lasse Lehtisen kolumni: Vihreä aatteen musta aukko (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006342695.html)

Quote
Käytetty ydinpolttoaine voi myös olla tulevaisuuden energianlähde, teknologia on jo olemassa vaikka ei vielä taloudellisesti kannattava.
(lihav. HJ)

Sähköpostitse kysyttynä hänkään ei osannut eksaktisti kertoa, mihin lähteeseen hän tuon käsityksensä perusti. Vastaukseksi sain linkin em. Partasen kirjoitukseen. Mutta siellähän ei tietoa kustannuksista ollut. Vaan nyt periaatteessa vääräksi osoittautunut tieto lainvastaisuudesta (edellä 26.12.19).
 
Title: Vs: Mikä estää siirtymästä hyötöreaktoreihin?
Post by: Heikki Jokipii on 09.01.20 - klo:07:50
Saanko vielä hiukan jupista, vaikkei minulla täsmällistä lisäkysymystä olekaan?

Tuo noin 700 miljoonaa kuulostaa kyllä pikkurahoilta, kun on tottunut nouseviin arvioihin Olkiluoto 3:n lopullisesta hinnasta, jossa minusta on vilahtanut jopa 8 miljardin luku! Vaikka siitä hinnasta on nyt liikkeellä vahvoja huhuja, että se tulisi Suomelle paljon halvemmaksi.

Myös fuusiohankkeen (ITER) hinta liikkuu ihan ei kertaluokissa. Fuusio on tietysti se varsinainen "Graalin malja". Mutta se ei, saamieni tietojen mukaan, yhtään auta jo syntyneen ydinjäteongelman ratkaisussa.

Wikipedia mainitsee hinta-arviona (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/ITER) 10 miljardia, ja se on vasta kokeilua: riittää, että tuotetaan fuusion avulla hetkellisesti kymmenen kertaa enemmän energiaa kuin mitä järjestelmään syötetään yms. Ei tarvitse vielä tuottaa toimivaa, taloudellisesti kilpailukykyistä voimalaa.

Sikäli kuinka englanninkielisen Wikipedian tietoon BN-800-hankkeen hinnasta voi luottaa (https://en.m.wikipedia.org/wiki/BN-800_reactor), se olisi ollut "140,6 billion rubles (roughly 2.165 billion dollars)". Sen tiedon lähteenä mainitaaan "Russian business journal Kommersant". BN-800:n teho on 880 MW. Lukija osannee itse tehdä tarvittavat vertailut.

Tai otetaan täältä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=960.msg13623#msg13623) vielä mukaan yksi vertailutieto: OL3:n (1600 MW) verran energiaa merituulivoimaloilla, hinta noin 10 miljardia.

Aurela kirjoitti aiemmin:

Quote
Suomessa on valittu käytetyn ydinpolttoaineen suora loppusijoitus Suomen kallioperään ja tämä ei oikein sovi hyötöreaktorikuvioihin.


Missä määrin Suomella on kyse jo tehtyjen investointien harhasta? Kun on valittu tuo tie, ja saatu siitä kansainvälistä mainettakin, nyt ei "kannata" haikailla muuta vaihtoehtoa.

Jos puhutaan (ydinvoimaa vastustavien iskulauseen mukaan) 300 000 vuoden ongelmasta, niin vuotta kohden tasoitettuna kustannukset saisivat olla aika suuret. Saamieni tietojen mukaan hyötöreaktorilla sekä vähennettäisin jätteen määrää että pakollista säilytysaikaa ehkä noin sadasosaan?

Mutta jäteongelma ei ole varsinainen ongelma. Sehän voidaan ratkaista Suomen tavalla. Tai vaikka valtameren syvänteisiin upottamalla. Tai vielä muillakin tavoilla.

Mutta jätteessä olevien resurssien tuhlaaminen on.  Vielä jokunen vuosi tai vuosikymmen sitten maalattiin yleisesti uhkakuvia, että kaikki loppuu: öljy, uraani... Tämä varoittelu jäi kyllä minun "takaraivooni". Joilloin tuollaisen valtavan ydinjätteessä olevan energiaresurssin hylkääminen tuntuu suorastaan synniltä. Ruoan pois heittämistä suuremmalta!

Ja ITER:n eli koereaktorin rakentamisvaihe päättyy v. 2025. Hyötyreaktori BN-800 on ollut tuotannossa vuodesta 2016.

***

En tiedä, mitä tässä asiassa oikein pitäisi tehdä, miten edetä. Mutta olen päättänyt ottaa asiasta vieläkin enemmän selvää. Ja omalta osaltani yritän edistää asiaa. Ainakin sen perusteellisempaa tutkimista, vaihtoehtona.

Jotta eläkeläiselämäni ei olisi täysin hyödötön!
Title: Vs: Mikä estää siirtymästä hyötöreaktoreihin?
Post by: Heikki Jokipii on 12.01.20 - klo:05:24
Kun tämä hanke kuitenkin toivottomasti myöhästyy...

Fennovoiman ydinvoimalan piti käynnistyä viime kuussa – taustalla muhii erikoinen kiista: "Ajatuksena mahdotonta", että suomalaiset opettavat venäläisiä

 (https://yle.fi/uutiset/3-11149371)
Quote
Fennovoima-hankkeen maali on nyt kahdeksan vuoden päässä. Vuosia kestäneestä yhteistyöstä huolimatta suomalaisten ja venäläisten yhteinen sävel alkaa löytyä vasta nyt.


... niin mikä estäisi aloittamasta (tavallaan) kokonaan alusta, ja muuttamasta hanke hyötöreaktorihankkeeksi?

Betoniasemien ja perustusten kaivamiseen yms. tehty työ ei mitenkään menisi hukkaan: niillä on tarvetta ja käyttöä hyötöreaktorillekin. Sen sijaan tässä olisi työtä...

Quote
Laaksosen puhahtaa, että Fennovoima oli alun perin liiaksi "juristien ja hallintoihmisten" yhtiö.

– Yleensä insinöörit ovat rakentaneet ydinvoimalat, eivätkä juristit, hän sivaltaa.


... kun juristin ja hallintomiehen ensimmäinen kysymys saattaisi olla:

— Mikä ihme ja kumma sellainen on?

BN-800:n (https://en.m.wikipedia.org/wiki/BN-800_reactor) varsinainen rakennusvaihe kesti 10 vuotta. Kopion tekeminen siitä vaatisi varmaankin paljon vähemmän aikaa. Voisi hyvin ajatella, että 8 vuotta riittäisi?
Title: Vs: Mikä estää siirtymästä hyötöreaktoreihin?
Post by: Heikki Jokipii on 14.01.20 - klo:05:05
Tästä artikkelista saadaan vielä yksi vertailuluku (listaamme 09.01.20):

Ydinjäterahat poikimaan (https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/ydinjatteen-loppusijoitukseen-on-varauduttu-yli-26-miljardin-rahastolla-nyt-sijoitusten-riskinottoa-halutaan-lisata/)

Quote
Valtion ydinjäterahastoon on kerätty 2,6 miljardia euroa. Sijoitusten riskinottoa halutaan lisätä maltillisesti.
(lihav. HJ)

TEM:n Jorma Aurelaa haastateltiin myös tässä, uudemmassa Suomen Kuvalehden 10.1.2020 jutussa (niinkuin mekin teimme edellä):

IKUISUUSKYSYMYS (https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/ydinvoiman-ikava-puoli-ei-enaa-pelota%E2%80%89-%E2%80%89viela-1990-luvulla-suomen-ydinjatteet-vietiin-venajalle-pian-ne-upotetaan-onkaloon/)

Quote
Ydinvoima on Suomessa suositumpaa kuin koskaan. Edes ydinjäte ei huolestuta. Sen voi jo pian haudata Eurajoen alle Onkaloon.

Ja nimenomaan hyötöreaktoriratkaisusta. Paperilehdessä hän kertoi:

a) Venäjällä on "omat taloudelliset lainalaisuutensa". Muualla se on liian kallista.
b) Teknisesti ne ovat mahdollisia. Mutta "taloudellisista ja poliittisista syistä ne alkavat olla scifiä".

Molemmat kohdat (a ja b) jättävät tai tuottavat lisäkysymyksiä, vaatisivat ainakin selvennystä.
Title: Vs: Mikä estää siirtymästä hyötöreaktoreihin?
Post by: Heikki Jokipii on 15.01.20 - klo:05:54
Tässä ei taas optimismia puutu — kun kyse on fuusiovoimalasta:

Tamperelaisessa teollisuushallissa on kehitetty tekniikkaa, joka voi vielä pelastaa maailman öljykriisiltä ja ydinjätteiltä (https://yle.fi/uutiset/3-11146330)

Quote
Fuusiovoima on turvallisena pidetty vaihtoehto perinteiselle ydinvoimalle. Sitä on tutkittu vuosikymmeniä ja vihdoin jotain konkreettista on näkyvissä.

Ja hyvin optimistinen on hinta-arviokin:

Quote
Yksi fuusioreaktori voisi tutkijan mukaan tuottaa yhtä paljon energiaa kuin esimerkiksi yksi Suomen ydinvoimaloista. Myös rakentamiskustannukset olisivat Määtän mukaan yhtä isot.

Vähän varovaisuutta:

Quote
Vieläkin tähtäin on kaukana. EU-komission tavoitteena on ollut saada fuusioenergia sähköverkkoihin jo 2050-luvulla. Sen tiellä on vielä monta estettä.

Tästä vanhasta jutusta voimme lukea, miten ennen uskottiin:

Ydinvoiman epäilijästä leivottiin muutamassa viikossa ”insinöörin korvike” – Akateemikko Erkki Laurila rakensi teknologia-Suomea ja sen ensimmäistä tietokonetta Eskoa (https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/ydinvoiman-epailijasta-leivottiin-muutamassa-viikossa-insinoorin-korvike-akateemikko-erkki-laurila-rakensi-teknologia-suomea-ja-sen-ensimmaista-tietokonetta-eskoa/6a1e61d8-9f8d-41d4-b4e4-47cfea61b402)

Quote
Laurila ei myöskään uskonut hyötöreaktorien tai fuusiovoimaloiden nopeaan läpimurtoon. Rohkeimmat ennustajat uskoivat niiden tulevan käyttöön jo 1960-luvulla.

Tuo epäusko oli todellakin perusteltua fuusiovoimaloiden osalta mutta tästä ...

Hyötöreaktori (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Hy%C3%B6t%C3%B6reaktori)

... saamme tietää, että hyötöreaktorien kohdalla se ei ollut. Ote historiasta:

Quote
Ensimmäinen ketjureaktio nopeassa reaktorissa saatiin käynnistymään 1946 Yhdysvalloissa (Clementine-reaktori). Useat muutkin maat olivat jo aloittaneet tutkimustyön tällä saralla, mutta Yhdysvalloissa saavutettiin myös seuraava merkittävä virstanpylväs, kun 1951 EBR 1 -reaktorista tuli ensimmäinen sähköä tuottanut reaktori maailmassa

Muualta Wikipediasta nämä tiedot (niissä pieni korjaus edelliseen ensimmäisestä sijasta tuossa kisassa):

Quote
At 1:50 p.m. on December 20, 1951, it became one of the world's first electricity-generating nuclear power plants when it produced sufficient electricity to illuminate four 200-watt light bulbs.[4][5] Electricity had earlier been generated by a nuclear reactor on September 3, 1948 at the X-10 Graphite Reactor in Oak Ridge, Tennessee.[6] EBR-I subsequently generated sufficient electricity to power its building, and continued to be used for experimental purposes until it was decommissioned in 1964.
(lihav. HJ)

Mutta jos asia jo jotenkin saatiin käynnistymään 1946 tai 1951 tai vähän sen jälkeen, ei noita ennustajia oikeastaan niin rohkeina voi pitää. Maailman toinen energiaa tuottava ydinvoimala oli siis hyötöreaktori. Se kehitys olisi voinut jatkua. Ainakin sitä olisi ollut turvallista ja rationaalista ennustaa.

ITER pystyy nyt v. 2020 tähän:

Quote
Ensinnäkin tutkijoiden on ollut vaikea saada fuusioreaktio kestämään niin kauan, että energiaa syntyisi. Tällä hetkellä reaktio kestää Määtän mukaan pisimmillään yli minuutin.

Siinä tuotettu sähkömäärä tuskin riitti edes tutkimuslaitoksen toimistorakennuksen sähköistämiseen (?).

Nyt ainakin Venäjän BN-800 puskee verkkoon hyötösähköä ilmeisesti koko ajan tätä kirjoitettaessa. Eli tämän päivän osalta 24 tuntia, eli 1440 minuuttia, noin 880 MW:n teholla.

***

Miten ihmeeessä on Venäjä kyennyt kehittämään "omat taloudelliset lainalaisuutensa" (Aurela)? Mitä ihmettä ne ovat?

Lainataan tämä vielä Wikipediasta:

Quote
Hyötöreaktoritekniikan polttoainetaloudellisten etujen vuoksi useimmissa suurissa teollisuusmaissa pidettiin selvänä, että ydinvoiman tuotannossa siirrytään ajan oloon hyötöreaktoreiden käyttöön, mutta nyttemmin monissa maissa, kuten Ranskassa, Saksassa ja Britanniassa, ollaan hyötöreaktoreiden voimalaitoskäytöstä luovuttu tai luopumassa poliittisella päätöksellä.
(lihav. HJ)

Eli ollaan tässä Aurelan toisessa perustelussa SK:ssa:

Quote
[Mutta] "taloudellisista ja poliittisista syistä ne alkavat olla scifiä".
(lihav. HJ)

"Poliittisella päätöksellä" ja "poliittisista syistä". Niidenkin osalta olen nyt täysin ymmällä, kuten tuon taloudenkin osalta.
Title: Vs: Mikä estää siirtymästä hyötöreaktoreihin?
Post by: Heikki Jokipii on 28.07.20 - klo:06:01
Tähän on siis EU:ssa hyötöreaktorien sijasta satsattu lähes kaikki:

Viimeinen etappi fuusiovoimala ITERin rakentamisessa alkaa – Alkaako energiatuotannon Graalin malja vihdoin siintää? (https://yle.fi/uutiset/3-11466676)

Tällainenkin hankaluus on, tätä en tiennyt:

Quote
Toinen hankaluus liittyy vetyyn. ITERissä tullaan käyttämään vedyn raskaita isotooppeja deuteriumia ja tritiumia. Deuteriumia saadaan kätevästi vaikkapa vedestä, mutta tritiumia täytyy tuottaa esimerkiksi fissioydinreaktoreilla. Maailmassa on tällä haavaa vain noin 25 kilogrammaa tritiumia, ja ITER tulee toimiessaan käyttämään sitä noin kilon vuodessa.

***

Pariltakin taholta lisää olen sähköpostitse kysynyt, miksei se kannata hyötöreaktoreita. Vielä ei ole tullut vastauksia.
Title: Vs: Mikä estää siirtymästä hyötöreaktoreihin?
Post by: Heikki Jokipii on 02.08.20 - klo:07:25
Tässä pitkässä saksankielisessä artikkelissa kuvataan vaihtoehtoa hyötöreaktorille:

Der Dual-Fluid-Reaktor und die Möglichkeiten der Kernenergie (https://www.novo-argumente.com/artikel/der_dual_fluid_reaktor_und_die_moeglichkeiten_der_kernenergie)

Mutta siinäkin vaihtoehdossa olennaista on, että käytetty polttoaine, ydinjäte pystytään käyttämään. Jos ja kun useitakin mahdollisuuksia on, mihinkään vaihtoehtoon ei kannata hirttäytyä. — Olisi tietysti käytettävissä ilmaisu "IV sukupolven reaktoritekniikka", mutta se on hivenen hankala.
Title: Vs: Mikä estää siirtymästä hyötöreaktoreihin?
Post by: Heikki Jokipii on 28.08.20 - klo:04:53
USA:ssa ei tämä kehitystyö ole tyystin loppunut:

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Aurora_nuclear_reactor

Ja ellei tuossa tarkkaan ottaen ole kyse hyötöreaktorista, se on saman tekevää. Käytettyä ydinpolttoainetta se kuitenkin tulee käyttämään:

Quote
It will use "recycled" high-assay, low-enriched uranium (HALEU) fuel originally fabricated for the Experimental Breeder Reactor II (EBR-II),[2][3][4] and if fully operational, would become "the first fuel-recycling commercial reactor in the United States".


***

Hupaisasti tuon firman nimi on annettu tämän luonnollisen reaktorin mukaan:

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Oklo

Reaktorin nimessäkin on tietysti symboliikkaa: auringonnousu, aamurusko.

PS. Kauniiseen paikkaan ja rohkealla arkkitehtuurilla tuo koereaktori rakennetaan. Se on kuin miljonäärin erämaahuvila.
Title: Vs: Mikä estää siirtymästä hyötöreaktoreihin?
Post by: Heikki Jokipii on 30.08.20 - klo:04:50
Nyt luulen, että alan lähestyä sitä kuumaa puuroa, jota tässä kierretään, tai ainakin hahmottaa missä se puuro on.

Olen käynyt kirjeenvaihtoa asiasta VTT:n reaktoriturvallisuuden professorin Jaakko Leppäsen kanssa, ja hän ystävällisesti vastasi minulle mm. näin:

Quote
"Hyötöreaktoreihin perustuvassa polttoainekierrossa ei ole kyse ainoastaan reaktoreista (joita siis on ollut käytössä jo 1950-luvulta lähtien). Teknologian laajamittainen käyttöönotto edellyttäisi lisäksi teknisesti monimutkaista ja poliittisesti hankaa jälleenkäsittelyinfraa, jota ei luoda nopeasti tyhjästä."


Minun lisäkykysymykseni (joka sisältää myös toisen lainauksen häneltä):

Tarkoittaako tuo sitä, että jossain vaiheessa tuo käytetty polttoaine on potentiaalista ydinasekamaa? Vai ainoastaan sitä, että tarvittava teknologia olisi hankittava Venäjältä? Onko tässäkin kyse pääasiassa Suomen ulkopolitiikasta:

Quote
"Suomen kaltaisen pienen ydinvoimamaan osalta jälleenkäsittely tarkoittaisi todennäköisesti palvelujen ostamista ulkomailta, mikä puolestaan edellyttäisi ydinaineiden liikkumista valtiorajoen yli. Suomen nykyinen ydinenergialaki ei tällaiseen taivu, eikä poliittinen tilanne maailmalla näytä muutenkaan sellaiselta, että tällainen ratkaisu olisi toteutettavissa ihan lähitulevaisuudessa. Venäjän ja Kiinan kaltaiset suuret toimijat ovat sitten asia erikseen."


Saamani vastaus tuohon:

Quote
No käytetyssä polttoaineessa olevan plutoniumin isotooppikoostumus on jo niin kaukana ydinaselaadusta, että siihen liittyvää riskiä pidetään pienenä. Enemmän tuossa on kyse itse jälleenkäsittelyteknologiaan liittyvästä riskistä. Eli samaa teknologiaa jolla polttoainetta kierrätetään takaisin reaktoriin voidaan käyttää ydinaselaatuisen plutoniumin valmistusprosessissa.


Nyt sitten minun tulkintani tuosta:

Suomella on vaihtoehtoina tuossa vain kaksi ikävää. Joko lähetetään Venäjälle aineita, joista Venäjä saa tehtyä ydinpommeja. Tai sitten hommataan laitteisto itsellemme. Joka myös maksaa hyvin paljon, mutta seuraava on ratkaisevampi asia. Silloin Suomella olisi mahdollisuus tehdä ydinaseita. Venäjälle ja Kiinalle ei aiheudu lisähankaluuksia, koska ne ovat jo ydinasevaltioita.  Eikä tietysti USA:llekaan (vrt. edellinen puheenvuoro).

PS. Lainasin tuossa tavallaan julkisuudessa yksityiskirjettä, mutta uskon sen tässä tapauksessa olevan luvallista, ja ettei Leppänen tuosta pane pahaksensa.
Title: Vs: Mikä estää siirtymästä hyötöreaktoreihin?
Post by: Heikki Jokipii on 30.08.20 - klo:08:39
Edellisestä täysin riippumaton syy voisi olla se, että katsotaan, ettei ydinpolttoaineesta tule ainakaan kovin pian pulaa. Koska ydinvoiman osuus pysyy aika vaatimattomana:

The World’s Projected Energy Mix, 2018-2040 (https://www.visualcapitalist.com/the-worlds-projected-energy-mix-2018-2040/)

Tuossa siis 5% vuonna 2040. Tuo linkki oli satunnaisesti valittu, mutta ei se aivan tuulesta temmattu ole: siellä kerrotaan, että tuo perustuu tässä ennustamisessa arvostetun IEA:n arvioihin.

Niinpä ydinjätteeseen ei ole nähtävissä olevassa tulevaisuudessa pakko turvautua.

***

Tekniikka ja Talous -lehdessä se oli 15.10.2008 kerrottu näin:

Quote
Jos kaikki mahdollinen uraani otetaan käyttöön, ydinpolttoaine riittää nykyisen suuruiseen sähköntuotantoon jopa 160 000 vuodeksi. Varmasti tunnetut uraanivarat riittävät nykytekniikalla nykyisille ydinvoimaloille 85 vuodeksi.


Mutta jos leikitään leikkiä, jossa ydinvoiman osuus on kymmenkertainen eli 50%, täytyy nuo yllä olevat luvut jakaa kymmenellä. Eli kaikkiaan 16 000 vuotta, varmasti tunnetuilla varoilla 8,5 vuotta. Siinä leikissä breeder on valttia tai jokeri!

Venäjän BN800:n tyyppisille laitoksille*) tunnetut uraanivarat riittävät nykytekniikalla 4250 vuodeksi. Tai toisessa skenaariossa 425 vuodeksi.

Kaikki mahdollinen uraani 8 miljoonaksi vuodeksi. Tai 800 000 vuodeksi.

_____

*) eli kaikki nykyiset ja tulevat ydinvoimalat on muutettu sellaisiksi
Title: Vs: Mikä estää siirtymästä hyötöreaktoreihin?
Post by: Heikki Jokipii on 30.08.20 - klo:12:33
Lähetin myös Ekomodernisteille saman kysymyksen, siinä muodossa, että mikseivät he puhu asiasta, ja sieltä sain tämän vastauksen:

Quote
Olemme kyllä puhuneet hyötöreaktoreista lähes aina kun ydinjätteestä on keskusteltu. Sitä ei kuitenkaan ole otettu erilliseksi kärjeksi, koska tärkeää on edistää aivan kaikkea ydinvoimaa, myös sitä jo olemassaolevaa. Olemme jättämässä esimerkiksi puoltavan lausunnon Loviisan YVA-selvityksestä sillä toivomme kovasti että laitoksille haetaan jatkolupaa. Pienreaktorien saaminen Suomeen ylipäätään on toinen tärkeä tavoite, ja vähemmän tärkeää on se ovatko ne juuri hyötöreaktoreita. Mutta aiheesta kyllä puhumme ja pidämme sitäkin esillä.

Terveisin,
Tea Törmänen

Title: Vs: Mikä estää siirtymästä hyötöreaktoreihin?
Post by: Heikki Jokipii on 09.09.20 - klo:05:03
Lisäkysymykseni jälkeen Tea Törmänen (Ekomodernisteista) vielä lisäsi:

Quote
Olemme pitäneet jätteen tulevaa energiankäyttömahdollisuutta esillä ja myös sitä, että uraanin riittävyys ei ole minkäänlainen ongelma koska sitä saadaan myös mm. merivedestä. Käytännössä ydinvoimakin voidaan siis laskea uusiutuvaksi energiamuodoksi.

Minun mielipiteeni: luultavasti meriveden uraanin hyödyntäminen tulee mahdolliseksi vasta kun siitä saadaan se noin 50-kertainen energiamäärä.
Title: Vs: Mikä estää siirtymästä hyötöreaktoreihin?
Post by: Heikki Jokipii on 01.10.20 - klo:11:58
Löytyihän tamäkin Ekomodernistien sivuilta, vaikka vähän huomaamattomasta paikasta:

Terrafamen uraani käyttöön, ei jätekasaan (https://ekomodernismi.fi/sem-terrafamen-uraani-kayttoon-ei-jatekasaan/)

Quote
Tulevaisuudessa Suomeen saatetaan rakentaa niin kutsuttuja hyötöreaktoreita. 50 tonnista uraania ne pystyisivät tuottamaan kaiken maassamme vuoden aikana käytettävän sähkön ja lämmön sekä liikenteen polttoaineet. Sotkamon kaivoksen sivuvirtana tuotettu uraani ylittäisi Suomen energiantarpeen moninkertaisesti.

Suomen Ekomodernistit ry, 7.2.2020

Tuo sana se pakkaa aina esiintymään hyötöreaktorien yhteydessä: "tulevaisuudessa". Suomessa. Venäjällä se on nykyisyyttä.

Terrafame itse ilmoittaa sivuillaan:

Quote
Terrafame on hakenut elokuussa 2017 jättämässään uudessa ympäristölupahakemuksessa lupaa tuottaa enintään 250 tonnia uraania. Yhtiön liiketoimintasuunnitelman ja pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta uraani ei ole ratkaiseva tekijä.


Eli niin se on kuin Ekomodernistit sanoo.
Title: Vs: Mikä estää siirtymästä hyötöreaktoreihin?
Post by: Heikki Jokipii on 02.10.20 - klo:05:34
Mutta edelleen väitän, että tämä TM:n kirjoitus on suomalaiselle uutisoinnille tyypillinen:

Tutkijat uskovat keksineensä, miten fuusiovoimasta tulee vihdoin totta – ”Jos pystymme ylittämään rakentamisen haasteet, tämä laite tulee toimimaan ennustamallamme tavalla” (https://tekniikanmaailma.fi/tutkijat-uskovat-keksineensa-miten-fuusiovoimasta-tulee-vihdoin-totta-jos-pystymme-ylittamaan-rakentamisen-haasteet-tama-laite-tulee-toimimaan-ennustamallamme-tavalla/)

Kun fuusioreaktorista on kyse, annetaan anteeksi suuret epävarmuudet, toivejattelu ja ilmeisen epärealistiset aikataulut.

Mutta kun breedereistä on kyse, on olevinaan viisautta korostaen tuoda esiin epävarmuuksia. Ja aina sijoittaa niiden käyttöönotto jonnekin kauas tulevaisuuteen. Vaikka tuolla Venäjällä jo pörrää sellainen.
Title: Vs: Mikä estää siirtymästä hyötöreaktoreihin?
Post by: Heikki Jokipii on 28.10.20 - klo:05:42
Tässä ei taas optimismia puutu — kun kyse on fuusiovoimalasta:

Tamperelaisessa teollisuushallissa on kehitetty tekniikkaa, joka voi vielä pelastaa maailman öljykriisiltä ja ydinjätteiltä (https://yle.fi/uutiset/3-11146330)

Quote
Fuusiovoima on turvallisena pidetty vaihtoehto perinteiselle ydinvoimalle. Sitä on tutkittu vuosikymmeniä ja vihdoin jotain konkreettista on näkyvissä.

Eikä puutu tästäkään, tänään Hesarissa:

Fuusioenergiasta on syntymässä kisa – Seuraavat 15 vuotta kertovat, onko fuusio­voimasta tulevaisuuden energian­lähteeksi, arvioi tutkija (https://www.hs.fi/tiede/art-2000006701247.html)

Mutta "omerta" hyötöreaktorien ympärillä yhä jatkuu, HS:n tiedepalstallakin. Josta täällä on puhuttu monessakin yhteydessä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=960.msg17950#msg17950)

Vaikka, toistaen:

Myös fuusiohankkeen (ITER) hinta liikkuu ihan ei kertaluokissa. Fuusio on tietysti se varsinainen "Graalin malja". Mutta se ei, saamieni tietojen mukaan, yhtään auta jo syntyneen ydinjäteongelman ratkaisussa.

Wikipedia mainitsee hinta-arviona (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/ITER) 10 miljardia, ja se on vasta kokeilua: riittää, että tuotetaan fuusion avulla hetkellisesti kymmenen kertaa enemmän energiaa kuin mitä järjestelmään syötetään yms. Ei tarvitse vielä tuottaa toimivaa, taloudellisesti kilpailukykyistä voimalaa.

— klips —

Ja ITER:n eli koereaktorin rakentamisvaihe päättyy v. 2025. Hyötyreaktori BN-800 on ollut tuotannossa vuodesta 2016.

Title: Vs: Mikä estää siirtymästä hyötöreaktoreihin?
Post by: Heikki Jokipii on 26.11.20 - klo:05:07
Muidenkin ehdotetaan sulkevan silmänsä vaihtoehdoilta:

Kansainvälisen atomienergiajärjestön pääjohtaja hehkuttaa suomalaisen Posivan merkitystä ydinvoiman tulevaisuudelle – ”Onkalo on ainutlaatuinen” (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000007642174.html)

Quote
KANSAINVÄLISEN atomienergiajärjestön IAEA:n pääjohtaja Rafael Grossi hehkuttaa estoitta suomalaisen ydinjäteyhtiö Posivan kansainvälistä merkitystä koko ydinvoiman tulevaisuudelle. Grossi vieraili keskiviikkona ja torstaina Suomessa ja tutustui muun muassa Posivan rakentamaan ydinjätteen suunniteltuun loppusijoitusluolastoon Eurajoen Olkiluodossa.

Grossin mielestä Onkalo on ”game changer”, suunnanmuuttaja.


Suunnanmuuttaja? Ei, ei, ei. Sanomana tuossa on se, että jatkettakoon ihan niinkuin ennenkin. Ja jätteen uusiokäyttöä älköön yhtään mietittäkö.
Title: Vs: Mikä estää siirtymästä hyötöreaktoreihin?
Post by: Heikki Jokipii on 07.03.21 - klo:06:20
Sunnuntain Hesarin juttu oli hyvin tyypillinen:

Ohut käsitys ajasta (https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000007840383.html)

Quote
Amerikkalainen antropologi Vincent Ialenti seurasi kolmen vuoden ajan Suomessa sitä, miten Olkiluodon ydinjätteen loppusijoittamista suunniteltiin. Sen perusteella hän teki päätelmiä ihmisestä.

Ajatuksellista herkuttelua loppusijoituksen valtavan pitkillä aikajänteillä. Siltä lausumattomasta lähtökohdasta, että jätteen sijoittaminen suunnitellulla tavalla on ainoa vaihtoehto. Breedereistä ei artikkeli hiiskahtanutkaan. Niitä ei ollut sille olemassa. Ei edes valtavan pitkällä aikajänteellä.

Minäpä teen tuosta päätelmiä — amerikkalaisista. Heidän on mahdotonta uskoa, että missään muualla kuin USA:ssa keksittäisiin jotain käyttökelpoista. Tai että heidän isänmaansa voisi joskus tehdä virheen. Sekään ei siis voinut olla virhe kun hyötöreaktorien kehitysprojektit keskeytettiin.
Title: Vs: Mikä estää siirtymästä hyötöreaktoreihin?
Post by: Heikki Jokipii on 08.05.21 - klo:04:44
Ydinjätteiden loppusijoitustunneleiden louhinta alkoi Olkiluodossa (https://www.hs.fi/talous/art-2000007963406.html)

Quote
Loppusijoituksesta vastaava Posiva louhii seuraavan puolentoista vuoden aikana viisi ensimmäistä tunnelia 500 miljoonaan euron projektissa.
[..]
Käytetyn ydinpolttoaineen sijoittaminen loppusijoitusreikiin alkaa, kun valtioneuvosto on myöntänyt loppusijoituslaitokselle käyttöluvan.

Posivan ohjelmapäällikkö Kimmo Kemppainen sanoo tiedotteessa, että loppusijoitustoiminta alkaa tämän hetken arvion mukaan 2020-luvun puolivälissä.


Tämä (https://raamattu.fi/raamattu/KR38/MAT.25/Matteus-25) alkaa:

Quote
18 Mutta yhden leiviskän saanut meni pois ja kaivoi kuopan maahan ja kätki siihen herransa rahan.

Posivan leiviskän kätkemisessä on onneksi se takaportti, suunnitelma B, että vielä myöhemminkin tuon kätketyn aarteen voi nostaa kolostaan tuottamaan. Luultavasti.
Title: Vs: Mikä estää siirtymästä hyötöreaktoreihin?
Post by: Heikki Jokipii on 30.06.21 - klo:12:15
Jännittävä keksintö:

Loputon raaka-ainelähde akuille sadoiksi tuhansiksi vuosiksi? Merissä on 240 000 000 000 tonnia litiumia (https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/26ed7c11-8836-4558-bd7f-23dda8e0cc91)

Quote
Keraaminen kalvo erottelee litiumin talteen, ja tuote on 99,94 % puhdasta. Onko menetelmä kaupallisesti kannattava, on kuitenkin oma asiansa.

Mutta tuo tuo välittömästi mieleen toisen alkuaineen, jota niin ikään on runsaasti merivedessä: uraanin.

Olisiko tuosta keksinnöstä apua sen talteen otossa?

Idea meriveden uraanin kanssa — ja breederien — meni niin, että saisimme ihmiskunnan energiatarpeisiin kylliksi sitä miljooniksi vuosiksi.