Kasvissyönti maailman pelastuksena?

[Heikki Jokipii]

Tässä on vissi perä:

Kasvisruokaa pitää edistää muutenkin kuin lihan korvikkeena

Nykyisin markkinoilla olevat kasviproteiinituotteet on kehitetty niin, että niillä voidaan korvata liha tutuissa arkiruoissa, kuten makaronilaatikossa tai tortilloissa. Tuotteet muistuttavat lihajalosteita ulkomuodoltaan, valmistustavaltaan, suutuntumaltaan ja ravintoarvoiltaan. Tuotteita valmistavat yritykset korostavat ruokamarkkinoilla ja -kulttuurissa korostettuja arvoja, kuten kotimaisuutta.

TÄMÄ strategia voi kuitenkin hidastaa kasvipohjaista murrosta. Kun painotetaan kasviproteiinituotteiden samankaltaisuutta lihan kanssa, vahvistetaan lihan asemaa ruokavaliossa. Kun liha tai sen kaltaiset tuotteet ovat ruokavalion ja reseptien keskiössä, kasvisruoka ei irtaudu lihaan perinteisesti liittyneistä mielikuvista.

Se muistaen, että kasvissyönnin suosijat ja edistäjät ovat ottaneet itselleen melkoisen urakan.

Käännökseni:

"Jokaisessa kadunkulmassa tarjotaan herkullista liharuokaa. 3000 vuotta hindulaisuutta ei ole kyennyt uudelleenkasvattamaan [intialaisia] ihmisiä vegetaristeiksi."

[Heikki Jokipii]

Tästä tulee välittömästi mieleen...

Markkinoille tuodaan nyt kasvisruokia, joiden maku ja koostumus matkivat lihaa – biotekniikan asiantuntijan mukaan kyseessä on vain välivaihe

... tuo edeltä, että kuinka kauan tuo välivaihe kestää? Mutta sillä ei ehkä voi tuota kuitata. Merkitään siis tiedoksi, että kuvattua pyrkimystä nyt on, ilmeisesti usealla taholla.

[Heikki Jokipii]

Näin vakavasti he (tutkijat Lukesta) ottavat tämän vaihtoehdon myös Suomessa:

Kotieläintalouden murros on tulossa pikemmin kuin arvaammekaan – solumaatalous haastaa perinteisen tuotannon

Todennäköisesti jo aivan lähivuosina solumaatalous osoittautuu kilpailukykyiseksi tietyissä, tarkkaan rajatuissa tuoteryhmissä.
[..]
Todennäköisesti jo aivan lähivuosina solumaatalous osoittautuu kilpailukykyiseksi tietyissä, tarkkaan rajatuissa tuoteryhmissä.

Potentiaalisimpia ovat sellaiset tuotteet, joissa solumaatalouden avulla tuotettu ainesosa parantaa tuotteen ravitsemuksellista tai rakenteellista laatua mutta ei kuluttajamielikuvissa nouse ostopäätöksen kannalta ratkaisevaksi tekijäksi.

Solumaatalouden nousu haastaa siis perinteisen kotieläintuotannon monella tavalla ja tasolla. Vaikka kuluttajien mieltymykset muuttuisivat hitaasti ja solumaatalouden tuotteisiin suhtauduttaisiin alkuun ennakkoluuloisesti, kehitystä ei voi kääntää takaisin päin.

Tuo ei tietysti (vielä) ole Luken virallinen kanta.

[Heikki Jokipii]

Järkevää:

Kiinnostus hyönteisalaan viriämässä uudelleen Suomessa – sinunkin koirasi voi pian syödä kärpäsentoukkaproteiinia

Uusin tulokas hyönteiskasvatuksessa on mustasotilaskärpänen, jonka toukkaproteiini saattaa tulevaisuudessa korvata eläinproteiinia lemmikkieläinten ruuissa tai kalajauhoa ja soijaa tuotantoeläinten rehuissa.

Jotain tuollaista mekin täällä ehdotimme. Kun oli nähtävissä, miten vaikeaa oli ihmisille pistää ötököitä suuhunsa.

Ja vielä tällaista:

Luomutoukka kelpaisi luomukanan rehuksi

EU:ssa ei voi vielä sertifioida luomuhyönteisiä, mutta luomusertifioinnin mahdollistava sääntely on valmisteilla.

– Luomuhyönteisen tuotanto tilamittakaavassa voisi tuoda ihan uusia mahdollisuuksia luomusiipikarjan ja luomumunan tuotantoon, arvioi Heiska.

Heiskan mukaan eri tutkimusryhmien tekemissä tutkimuksissa on saatu lupaavia tuloksia hyönteisten positiivisesta vaikutuksesta siipikarjan hyvinvointiin ja immuunipuolustukseen. Hyödyt on saatu näkyviin jo varsin pienillä määrillä hyönteistä.

Ja mikä ettei noin, jos ko. toimintaa jatketaan. Pelastaisiko tuo luomubroilerin?

Ja vieläpä tällaista:

Toukanlantaa lannoitteeksi

Esimerkiksi mustasotilaskärpästen tuotannossa syntyy myös paljon hyönteisen kasvuvaiheessa tuottamia kuorikoteloita ja lantaa, joita kutsutaan frassiksi.

Heiskan mukaan tätä hyönteistuotannon omaa sivuvirtaa voisi puolestaan hyödyntää lannoitteena tiloilla.

Ei ole huomatettavaa tuohonkaan.

[Heikki Jokipii]

Tässä argumentoinnissa on samaa..

In defense of meat: A sustainability and climate argument

... kuin triidin alussa Dennis Averylla.

[Heikki Jokipii]

Oliko tuo arvio ennenaikainen? Ainakin USA:ssa tämä toimeliaisuus on jo näin laajaa:

Hundreds of companies now making plant-based proteins, from beef to chicken to seafood. Here is what’s on the platter

Kuvituksessa käytetyt tuotekuvat saavat kyllä tältä valaa tekemättömältä (!) lihansyöjältä veden kielelle. Näin se minunkin kohdallani on (lihav. HJ)

For the new wave of alternative protein brands to be successful, they must taste great, have increased health benefits, meet consumer transparency requirements, and be affordable.

Ja kyllä se oikeastaan merkitsee sitä tuttua hyvää lihan makua.

[Heikki Jokipii]

— klips —

... että pahan puhuminen brasilialaisesta lihasta vain kiihtyy. Ennen ja jälkeen tuon sopimuksen (mahdollisen) hyväksymisen.

Siinä sitten MTK:n ym. täytyy tasapainoilla sen kanssa, että käyttää argumentteja, jotka kuitenkin jättävät suomalaisen lihan viattomaksi, hyvään valoon.

Pitääkö paikkansa?

China develops new beef cattle 'Huaxi' with globally leading production capacity

"Huaxi" was bred to adapt to different climate environment in China and produces 53.95 percent [more] meat content per head of cattle, whose maximum weight can reach 900 kilograms for a male and over 550 kilograms for a female. The high production capacity of "Huaxi" will accelerate the sector's development and increase farmers' income, according to the report.

(selvennys HJ)

Mutta jos pitää, niin vastuullinen pihvinsyöjä: unohda kotimainen liha, ja vaadi kauppiaaltasi kiinalainen, todella pienen hiilijalanjäljen raaka-aine käyttöösi!

[Heikki Jokipii]

Pari outoutta tässä:

Alankomaalaiskaupunki kieltää ensimmäisenä maailmassa lihatuotteiden mainostamisen julkisissa tiloissa

Vielä ei ole myöskään varmaa, kielletäänkö myös luomulihan mainostaminen, kertoo AFP.

Toiseksi, kielletäänkö myös juustojen mainostaminen?

Alankomaalainen keittiö

Yksi Alankomaiden tärkeimmistä peruselintarvikkeista on hollantilainen juusto.

Ja kasvisjuustoista siinä ei ole puhe. — Matkailusivuilla suositellaan, että Haarlemista kannattaa ostaa kotiinviemisiksi juustoja.

[Heikki Jokipii]

Lihan tuonnissa kasvua ‒ yritykset nihkeitä kertomaan raaka-aineen kotimaisuusastetta
Lihaa tuodaan Suomeen etenkin EU:n alueelta.

Suomalaisten mielestä varmaankin myös luonnolle haitallista toimintaa?

***

Odottelen tässä, että jokin firma alkaa mainostaa tähän tapaan:

"X:n tuotteissa et tiedä tilaa tai lehmän nimeä. Kunnioitamme henkilösuojaa. Myös lehmien osalta." 

Vaan taitaa olla turha odotus. Toivottomasti asiassa ovat sotkussa eläinsuojelulliset, luonnonsuojelulliset (ts. ilmastolliset) ja protektionistiset näkökohdat.

Eläinsuojelun kautta myös luomu pyrkii aika ajoin apajille, imuun. Siihen on edellä esitelty vastaväitteitä, iskevimpänä niistä ehkä tämä.

[Heikki Jokipii]

Ei eläinväki ole luovuttanut. Tässä kehitellään näin kestävämpää lihaa:

Analysis: ‘We can sequence an animal’s entire genome’ — How advanced biotechnology could dramatically improve meat production

Erilaiset ratkaisut hiilijalanjäljen vähentämiseksi taitavat jatkossa kilpailla "verisesti" keskenään? Edellä on esitelty kisaan osallistujat. Tässä yksi jälki-ilmoittautunut.

[Heikki Jokipii]

Tässä laitetaan lihanhimo ja lihanhimo vastakkain:

Ban all meat-eating men from having sex because their love of pork is killing the planet, animal rights group demands

[Heikki Jokipii]

Näiden tuotteiden hintaa ei vielä ole saatu alas:

Vegane Produkte und Inflation
Der Absturz von Oatly und Beyond Meat - Vegane Ersatzprodukte am Ende?

Ja niitä uhkaa siis tässä tilanteessa sama kohtalo kuin luomua.

[Heikki Jokipii]

Halu nähdä näin on pakkomielle:

Suomalaisten punaisen lihan kulutus laskee entisestään – jopa perinteinen makkaratehdas rakensi itselleen tukijalan hedelmävälipaloista

Suomalaiset kuluttivat eniten lihaa vuonna 2018, mutta sen jälkeen määrä on ollut laskussa. Saman suunnan arvioidaan jatkuvan myös tänä vuonna.

Se on taas mediassa päällä. Kilon kahden heilahteluista halutaan tuolle löytää todiste:

https://www.lihatiedotus.fi/tilastotietoa/lihankulutus-suomessa.html

[Heikki Jokipii]

Kestävän lihankulutuksen puolustus:

The Case for Sustainable Meat

Otetaan siitä ylös tänne kaksi asiaa. Luvussa "I. Lies, Damn Lies, and Statistics" käydään ensiksi läpi naudanlihan tuotannon vedenkulutus. Voimme oikeastaan olla ylpeitä kun täällä aavistimme tai järkeilimme asian oikean laidan jo v. 2009, kun totesimme, miten asiasta esitetyt luvut, erityisesti se 100 000 litraa kiloa kohti, on vedetty hatusta.

Toiseksi tuodaan esille, miten juuri naudanlihan vastustamisessa käytetään iskulausetta, kuinka monta viljakiloa naudanlihan tuottamiseen tarvitaan. Kuitenkin naudat syövät käytännössä viljaa vain poikkeustapauksissa. Ja nurmi onkin sitten paljon ympäristöystävällisempi vaihtoehto. Jopa keino hiilen sidontaan!

Enää ei käytetä 100 000 litran arviota, mutta tällä luvulla yhä jatketaan:

Vesipulasta tulee Euroopassa pysyvä vitsaus – Parhaiten globaalia vesipulaa voi helpottaa omilla kulutusvalinnoilla

Yhden ainoan avokadon kasvatus vaatii 300 litraa vettä, naudanlihakilon tuotantoon tarvitaan lähes 15 000 litraa.

Millä tavalla tuo vesimäärä siinä kuluu? Koko kirjoitus henkii sitä, että joidenkin mielestä tämä kyttääminen on Suomessakin hauskaa ja jotenkin mielekästä

Plus tämä:

Averyn pointithan olivat, tiivistäen suomennettuna, seuraavat:

1.   Karja syö eniten ruohoa – joka ei ole meille käyttökelpoista – ja muuntaa sen meille kelpoiseen muotoon. Suuria laidunalueita ei käytännössä saa viljantuotantoon.

2.   Jos näitä laidunalueita ei hyödynnettäisi näin, salama ne lopulta sytyttäisi, ja kas, lisää hiilidioksidia ilmaan

[Heikki Jokipii]

Kyllä varmaankin ja periaatteessa tämä voisi onnistua:

Suomalaistutkijoilta hyvä uutinen: Maatalouden sivutuotteiden avulla voitaisiin ruokkia miljardi ihmistä enemmän

Ruuantuotannon sivutuotteilla kuten kasvien lehdillä, luilla ja perkuujätteillä voitaisiin ruokkia tuotantoeläimiä. Silloin vapautuisi peltopinta-alaa ruuantuotantoon.

Jos painopiste on tuossa. Kuitenkin esiin tulee myös tämä "moralisointi":

Samassa tutkimuksessa todettiin, että tuotantoeläimille syötetään valtava määrä ruokaa, joka hyvin kelpaisi myös ihmisille. Maataloudessa puolestaan jätetään nyt hyödyntämättä sellaista ainesta, jolla voitaisiin korvata eläinten rehua.

Tällä hetkellä noin kolmannes kaikesta kasvatetusta viljasta syötetään tuotantoeläimille. Tähän käytetään jopa 40 prosenttia maailman viljelyalasta. Myös kaikesta pyydetystä kalasta lähes neljäsosa käytetään joko toisten kalojen*) tai tuotantoeläinten ravinnoksi.

Professori Matti Kummun johtama tutkijaryhmä totesi, että 10–26 prosenttia viljakasvien tuotannosta ja yli 10 prosenttia kalansaaliista voitaisiin käyttää eläinten rehun sijasta ihmisravinnoksi. Tällä tavoin saataisiin ruokaa noin miljardille ihmiselle.

Kaikesta eläimille syötettävästä, ihmisillekin kelpaavasta ravinnosta suurin osa on maissia. Siitä lähes puolet syötetään sioille ja lopuista vajaa kolmannes siipikarjan ravinnoksi. Myös vehnää, riisiä ja ohraa käytetään paljon, etenkin sianruokana.

Yhtä eläintä ei tuossa mainita, mutta sen vuoro tulee:

Nauta tuhlaa kaloreita

Viljan syöttäminen tuotantoeläimille ei ole kovinkaan tehokas tapa tuottaa ravintoa ihmisille, toteaa professori Matti Kummu.

– Kun esimerkiksi nauta syö rehua sadan kilokalorin arvosta, se tuottaa lihaa vain viiden kilokalorin verran. Kanoilla suhde on hieman parempi, siitä saadaan noin 20 kilokaloria.

Naudasta jää tuossa mainitsematta, ettei se tarvitse maissia. Ja lopulta syö sitä hyvin vähän. Taas Averyn juuri edellä viitattuihin pointteihin viitaten.

Tämä on kuitenkin virkistävä poikkeus yleisen kasvisyöntirummutuksemme keskellä:

Kummun tutkijaryhmä on toisessa tutkimuksessaan huomannut, että jos halutaan hyödyntää maatalouden sivuvirtoja, täysin vegaaniseen ruokavalioon ei kannata siirtyä. Silloin moni sivuvirta jäisi hyödyntämättä ja näillä tuotetun eläinproteiinin korvaaminen kasviperäisillä tuotteilla vaatisi lisää muun muassa vesivarojen ja lannoitteiden käyttöä.

– Jos taas sivuvirtoja hyödynnetään, voidaan tuottaa suhteellisen kestävästi jonkun verran liha- ja maitotuotteita, Matti Kummu muistuttaa.

_______

*) tuosta on muuten ollut puhetta täällä. Tosin siinäkin keskustelussa on tullut esille, että geenimuunnellun ruistankion hyvät rasvahapot olisivat myös suoraan ihmisen nautittavissa, ilman kalan välivaihetta.