Tehoviljelyn kehitys (kasvinsuojeluaineet ym.)

[Heikki Jokipii]

Aika vānkã keksintö. Ovat kehittãneet liimamaisen torjunta-aineen (ainakin alustavasti):

‘Sticky’ pesticides could protect crops, cut harmful agricultural runoff

A problem with many pesticides is that rain washes them off plants and into the soil and groundwater. Now, researchers have devised a sticky approach to protecting plants, one that could be applied less frequently than chemical pesticides and might be less toxic. They have designed a molecule with two separate chains of amino acids, called peptides. One peptide embeds itself in the waxy surface of a leaf, holding tight in the rain, and the other juts out like a spear to attack microbial pests.

Aine kiinnittyy kasvin lehden pintaan. Eikä siis valu sateen mukana luontoon.

[Heikki Jokipii]

Glyfosaattikin kehittyy:

http://www.cpm-magazine.co.uk/2019/04/12/dual-salt-glyphosate-dual-approach-gives-superior-weed-kill/

Mutta katsovatko aineen fanaattiset vastustajat tuon kehitykseksi? Tuskinpa. Perinteisesti yksi vastustajien argumenteista sitā vastaan on juuri se, ettā se todella tarkoituksessaan tehoaa. Ja tappaa ne rikkakasvit. Vastustajille se siinā tuhoaa luontoa.

[Heikki Jokipii]

Erilaisia menetelmiä syntyy, siltä tuntuu, koko ajan:

Sokerijuurikkaan rikkakasvien torjuntaan kehitettiin uusi innovaatio: "Hyppy uudelle aikakaudelle"
Uusi menetelmä lupaa vähemmän ruiskutuskertoja ja kemikaaleja.

Vaikka me toisaalla olemme tuoneet esille, että kemikaalien vähentäminen ei ole mikään itseisarvo, niin vähentäähän tuo kustannuksia. Ja tavanomaisesta sokerista tulee entistä halvempaa, ehkä. Luomusokeriin tuo innovaatio ei ulotu.

[Heikki Jokipii]

Droonit tulevat tähänkin:

Droonit tarkentavat ja tehostavat nurmirehun viljelyä

Nurmirehun keskeisiä laatutekijöitä ovat muun muassa sulavuus ja kasvuston typpipitoisuus. Sulavuuteen vaikuttaa esimerkiksi kasvuaste, joten nurmen oikea-aikaisella korjuulla on suuri merkitys sen rehuarvoon. Typpipitoisuudesta ja sadon määrästä voidaan puolestaan tulkita kasvuston ottamaa ravinnemäärää ja lannoitustarvetta seuraavalle sadolle. Mittauksessa nopeus on valttia, sillä nurmen sulavuus voi heikentyä merkittävästi jopa yhden päivän aikana.

[Heikki Jokipii]

Tämä on nerokkaan yksinkertainen keksintö. Niin nerokkaan yksinkertainen, että se herättää jopa hilpeyttä:

A solarium for hens? How to increase the vitamin D content of eggs

Siinä kanoille annetaan UV-valoa. "Alppiaurinkoa", kuten minun lapsuudessani sanottiin. Ja munien D-vitamiinipitoisuus nousee 3-4-kertaiseksi. Tutkitusti toimii, eivätkä kanatkaan siitä häiriinny.

Tulee tietysti heti mieleen, että samaa tietysti tapahtuu kesäisin paljon ulkoilevien luomukanojen munille. Mutta kuinka sitten talvisin, jolloin ihmiset tarvitsisivat D-vitamiinilisää juuri ruoassaan? Nyt luomuväki ei varmaankaan ole vielä miettinyt, hyväksytäänkö ko. niksi luomusääntöjen piiriin.

[Heikki Jokipii]

Tämän keksinnön luokittelu on vaikeaa. Tavallaan se on torjunta-aine, mutta se ei jossain mielessä sitten olekaan, ainakaan "kemiallinen":

Roundworm pheromones could boost crop pest resistance, cut chemical use

Siinähän tuolla aineella kasvit itse herätetään tai viritetään torjumaan tuholaisiaan. Idea on vähän sama kuin muuntogeenisissä bt-kasveissa, mutta geenitekniikkaa ei tuossa nähdäkseni käytetä.

Luokittelusta sitten riippuu, voiko jatkossa (jos tuota tulee markkinoille) ainetta käyttää luomuviljelyssäkin.

[Heikki Jokipii]

Tämä innovaatio tulee tietysti myös luomuviljelijöiden käyttöön:

Se on nyt tässä: Ensimmäinen sähköllä vetävä maataloustraktori näki päivänvalon

Ja olisiko jopa niin, että sillä luomuviljelyssä voitaisiin vähentää jopa enemmän hiilidioksidipäästöjä. Eikö se tutkimusten mukaan ollut niin, että luomuviljelyssä oli tuotettua ruokakiloa kohti tavanomaista enemmän traktorityötunteja?

[Heikki Jokipii]

Tässä kerrotaan (vai vieläkö vähän visioidaan?) vallan hurjasta kehityksestä täsmällisessä torjunta-aineiden käyttöteknologiassa:

AI-powered devices deliver ‘micro-dose’ of herbicide to cut agriculture’s chemical use

Why it matters: Smart spot spraying is being pushed as a “best of all worlds” solution to decrease input use, save farmers money, get better agronomic outcomes and pacify a public worried about pesticides in the field.

McCann’s company, Precision.ai, has developed drones with artificial intelligence to achieve that goal. Twenty drones can fly at a time. Sensors identify over 48,000 plant types as they fly over and deliver a micro-dose of herbicide to weeds, leaving surrounding plants untouched.

Tässä parhaassa mahdollisessa maailmassa siis koneelliset enkelit varjelevat peltoja ja samalla myös ihmisiä.

[Heikki Jokipii]

Kehitteillä on menetelmiä (järjestelmiä) joiden avulla torjunta-aineiden käyttö olisi viljelijöille turvallisempaa:

Agricultural industry leaders join forces to introduce closed transfer system technology for European farmers

Hyötyjä luvataan ympäristöllekin. Puhutaan siis suljetuista järjestelmistä.

(Vihje tähän: Annaleena Ylhäisen twiitti)

[Heikki Jokipii]

On kyetty syntetisoimaan eräs "luonnollinen" torjunta-aine:

https://geneticliteracyproject.org/2019/10/18/synthesized-natural-insecticide-perseanol-could-cut-use-of-harsher-pesticides/

https://phys.org/news/2019-10-chemists-perseanol.html

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Persea

Joka olisi nyt käytettyjä turvallisempi.  Sen saatavuutta rajoitti aiemmin se, ettei tuosta puusta saatu enempää.

Mutta koska se on synteettinen, se tulee vain tehoviljelyn käyttöön. Luomulle se ei ole luonnollinen. Voi verrata siihen, miten pyretriini on luomussa sallittu, vastaavat pyretroidit eivät.

[Heikki Jokipii]

Täsmätorjunta ja täsmälannoitus astuu askeleen eteenpäin:

Nanosensor detects trace amounts of chemicals, helping farmers cut pesticide, fertilizer use

Tarkkaa on. Ja halpaakin, vakuutetaan artikkelissa.

***

Aavistelen, että tuo yllä oleva edellyttää kosketusta maanpintaan. Se ei ole ehkä yhdistettävissä tähän:

Superdrönaren sprider både växtskyddsmedel och gödning

Kuinka sen kanssa onkaan, tuossa ilmoitetuista hehtaarimääristä voi arvioida, että koko Suomen maatalouden voisi noilta osin hoitaa alle 5000 tuollaisella droonilla.

***

Jos kuitenkin konservatiivisemmat viljelijät haluavat mieluummin suosia traktoria, on heille kohta tarjolla tällainen:

Sachen testar autonoma traktorer och 5G

[Heikki Jokipii]

Kahdenlaisia vempaimia, jotka sopivat myös ja erityisesti luomuviljelyyn:

Hollantilainen robotti tekee myrkyt turhiksi, kitkee rikkaruohot ja parantaa satojen antia - katso video

Harrington Seed Destructor kills nearly 100% of U.S. agronomic weed seeds in lab study

Koska niillä viime kädessä vähennettäisiin torjunta-aineiden käyttöä aina siihen asti, että pärjättäisiin kokonaan ilman. Nuo kaksi tapaa eroavat siinä, missä vaiheessa rikkakasvit erotellaan pois tuotanto kasvien joukosta.

[Heikki Jokipii]

"Kaupunkiviljelyyn" aina lisää uusia mahdollisuuksia:

Koneviesti: Svante Engström seuraa karjansa elämää etänä 18 kilometrin päästä – Piparbyn tilan videovalvontajärjestelmä valvoo pihattoa jatkuvasti

Piparbyn tilalla kasvavaa lihakarjaa valvotaan kamerajärjestelmällä, joka välittää isäntäväelle 18 kilometrin päähän teräväpiirtoista videokuvaa.

Pihaton tapahtumat ovat katseltavissa reaaliaikaisina tai tallenteina.

Turunmaan saaristoon kuuluvassa Pikku-Nauvon saaressa sijaitsevalla Piparbyn tilalla kasvatetaan lihakarjaa, joka koostuu hereford-, angus- ja charolais-rotujen yksilöistä ja niiden sekoituksista. Eläimet laiduntavat ulkona kesäkuusta syys–lokakuulle, ja talveksi ne siirretään sisälle pihattonavettaan.

Haluatko jatkaa lukemista?

Tuokin systeemi sikäli neutraali, että kyllä luomuviljelijäkin sen voi käyttöönsä ottaa.

[Heikki Jokipii]

Elisa pisti heti paremmaksi:

Helsingissä istuva kuljettaja ohjaa traktoria 170 kilometrin päässä Raisiossa – katso videolta miten käy

Verkkoyhtiö Elisa esitteli maanantaina tulevaa 5G-verkkoa ja käytti esimerkkinä traktorin etäohjausta. Pasilassa istunut Pekka Päivikkö ohjasi tottuneesti Raisiossa sijaitsevaa traktoria. Traktorin katolla olevan kameran kuvat välittyivät reaaliajassa Päivikön eteen.

[Heikki Jokipii]

Tämä vempain tai systeemi on mennyt vielä askeleen eteenpäin:

Uusi satelliittipalvelu tuo Yara N-Sensorin algoritmin jokaisen viljelijän ulottuville

Nyt Yara tuo markkinoille seuraavan sukupolven Atfarm-satelliittipalvelun, jonka äly perustuu yli 20 vuoden aikana kerättyyn tutkittuun tietoon viljelykasvien typenotosta. Uuteen ratkaisuun on yhdistetty Yara N-Sensorin ainutlaatuinen algoritmi, jonka avulla kasvillisuusindeksiin pohjautuva satelliittitieto saadaan muutettua tarkaksi levityskartaksi ilman arvailuja tai pellolla tehtäviä erillisiä mittauksia.

***

Tällainen seminaari on pidetty, twiitti:

Annaleena Ylhäinen
@AYlhainen
Salossa torstaina järjestetyn TäsmäViljely-Foorumin idea on peräisin brittiläisestä CropTec Show'sta. Vuosi sitten KM:ssä oli juttu kyseisestä näyttelystä.

https://t.co/u5K0iARfmW?amp=1
Täsmäviljely