Tehoviljelyn kehitys (kasvinsuojeluaineet ym.)

[Heikki Jokipii]

Yksi uutislinkkaus tästä jo meillä olikin, mutta laitetaan tähänkin.

Video: Suomi loistaa korkealla osaamisellaan valoviljelyssä – vertikaaliviljelmillä Lapinjärvellä robotti auttaa sadonkorjuussa

Tiede & tekniikka
28.05.2020
Tuulikki Viilo
Robottihissi siirtää korjuukypsät kasvit pakkaamoon. Automatisoitu kasvihuonetuotanto voi tulevaisuudessa osin syrjäyttää mansikkamaalla kykkimisen.

Kaikilla tiloilla kausityövoimaa ei tarvita.

Lapinjärvellä Robben Pikku Puutarhassa työvoimaa tarvitaan tasaisesti vuoden ympäri. ”Pieni” sopii sanana huonosti kuvailemaan paikkaa. Suurissa kasvihuoneissa viljelyssä on jopa 35 eri kasvia.

Myös automatisaatiota hyödynnetään paljon.

Haluatko jatkaa lukemista?

Edelleen ihmetellen kehitystä ja sen nopeutta. Kuin yleisennakkoluuloni ennen oli, että teollisuudessa ja toimistotyössä olisi mahdollisuuksia automatisointiin, muttei niinkään maataloudessa.

[Heikki Jokipii]

Entä avomaalla? Annaleena Ylhäinen 31.05.20:

Twitterfiidini on ollut tänään täynnä tätä John Deeren sähkötraktoria

https://youtu.be/gMaQq_vRaa8

Sähköhän ei tuossa ollut olennaisinta. Vaan hämmästyttävän pitkälle viety automatisointi.

[Heikki Jokipii]

Tällaisessakin voisi uudesta teknologiasta olla apua:

Droo­nit ja teko­äly voi­vat suo­ja­ta pel­lol­la pe­si­vien lin­tu­jen pe­siä

Toiveena on myös saada automaattinen pesien tarkkailu osaksi maanviljelyn koko ajan monipuolistuvaa teknologiaa.

– Droonien käyttö maataloudessa yleistyy koko ajan, koska ne ovat monessa muussakin asiassa hyödyllisiä. Niiden avulla voidaan esimerkiksi löytää pellosta rikkakasveja tai pitää huolta lannoitteiden täsmällisemmästä levityksestä. Tulevaisuudessa toivommekin, että sama lento, joka antaa maanviljelijälle katsauksen pellon tilanteeseen, antaisi myös tietoa missä linnut pesivät, kertoo Lammin biologisen aseman tutkija John Loehr.

[Heikki Jokipii]

Annaleena Ylhäinen, twiitti 10 tuntia sitten:

UV-valolla voi tappaa mikrobeja. Niillä putsataan esim labrojen pinnat yöaikaan. Monille on tuttu LED Tailorin ja Arskametallin WiSDOM-rikkaseula, joka torjuu taudinaiheuttajia sinisellä valolla. Mutta entäs tämä, robotti säteilyttää viiniköynnöksiä UV:llä

https://t.co/3lHhRpLOA6?amp=1

***

Niin, minulla ei ole tietoa, saisiko tuota käyttää luomuviinin valmistuksessa. Ehkä saakin, kun sinä käytetään vain fysiikkaa. Eikä kemiaa.

[Heikki Jokipii]

Jos EU:n viljelijät pakotetaan jatkossa vähentämään torjunta-aineita, tästä saattaisi löytyä vaihtoehto rikkakasvien torjuntaan.

Nufarm and Crop.Zone use electricity to control weeds

Tuon kuvauksen pohjalta voisi kuvitella, että tuo keino hyväksyttäisiin luomussakin. Kun liekinheittimetkin hyväksytään. Varma ei voi olla.

Hinnoista ei tuossa kerrottu. Eikä esim. energiankulutuksesta tms.

[Heikki Jokipii]

Annaleena Ylhäinen twiittasi eilen:

Teksasissa on kehitetty uudenlainen maahan sekoitettava "kastelugeeli", joka imee yön aikana kosteutta ilmasta ja vapauttaa sitä sitten kasveille päivällä.

Linkaten tähän artikkeliin:

Engineers Create Self-Watering Soil That May Revolutionize Farming

Olen melko varma, että tuo tulee hyvin pian IFOAM:in, kansainvälisen luomuliiton, kiellettävien aineiden ja keinojen listalle.

[Heikki Jokipii]

YLE myös huomannut:

Drooni nappaa myyntikuvat, paljastaa myrskytuhot ja peltojen lannoitustarpeet – kuvauskoptereiden käyttö maa- ja metsätaloudessa lisääntyy vauhdilla

Kun minä olin lapsi, niin kuvittelimme, että tuollaista  olisi olemassa vasta joskus hamassa tulevaisuudessa... joskus 2000-luvulla — hei, me elämmekin jo vuotta 2020!

***

Periaatteessa tuota tekniikkaa ehkä voisi soveltaa luomuviljelyssäkin. Ihan heti en keksi miten.

[Heikki Jokipii]

Saakohan tätä käyttää luomukanalassa:

https://mobile.twitter.com/pievarino/status/1336620756457938945/photo/2

***

Tanskassa on kehitteillä drooni joka tunnistaa ukonputken ja ruiskuttaa sen heti:

https://www.maskinbladet.dk/agro/artikel/70354-prototype-drone-kan-bade-spotte-og-sprojte

***

Nämäkin vinkit on "varastettu" Annaleena Ylhäisen twiittisivulta.

[Heikki Jokipii]

Menee hyvin täsmälliseksi. Ainakin niin luvataan:

Määränsäätöautomatiikka täsmäviljelyssä

Kaikessa se näkyisi:

Määränsäätöautomatiikka (Variable Rate application Technology, VRT) on täsmäviljelyssä käytettävä menetelmä. Sillä tarkoitetaan tuotantopanoksen levittämistä pellolle siten, että levitysmäärä vaihtelee automaattisesti tarpeen mukaan. Levitettävä tuotantopanos on useimmiten siemen, lannoite tai kasvinsuojeluaine. Se voi myös olla esimerkiksi karjanlantaa, kalkkia tai kasteluvettä. Laajasti ajateltuna maanmuokkaustakin voidaan tehdä määränsäätötekniikalla, kun syvyyttä tms. säädetään. Tavoitteena on tuotantopanoksen ja ajan säästö, ympäristökuormituksen vähentäminen sekä sadonlisäys.

Kohta ovat ohi ne ajat, jolloin joillakin oli mahdollisuus kielenkäyttöön, että jotakin "syydetään" pelloille.

Vihje tähän on saatu yhdestä suomalaisesta twiittikokoelmasta, jota seuraan. Ja jota en viitsi nimetä, ettei sieltä tule kohta plagiointisyytteitä. 

[Heikki Jokipii]

Tässä sitten tekniikkaa, joka palvelee erityisesti luomuviljelyä:

***

Annaleena Ylhäinen
@AYlhainen
Tanskalainen luomuviljelijä viljelee sokerijuurikasta luomuna. Rikkakasvit kitkee FarmDroid -peltorobotti.

Robot løftede indtjening i øko-sukkerroer markant

***


Hienoa tekniikkaa. Mutta olemme jo etukäteen kysyneet, mihinkä ihmeen tarkoitukseen.

[Heikki Jokipii]

Viljelytavan kannalta (lähes) neutraalia tekniikkaa:

Tilaisitko peltorobotin hoitamaan kylvöt - Tanskassa se on mahdollista

Suomalainen Maaseutu 00:00
Markku Pulkkinen
Tanskalainen Agrointelli on kehittänyt peltorobotin kylvöihin, harauksiin ja ruiskutuksiin. Robotti on käytössä jo useissa Euroopan maissa.

Ihan ei ollutkaan, kun ruiskutuksetkin tuossa mainittiin. Mutta muutoin varmaan käyttökelpoinen luomussakin.

[Heikki Jokipii]

Kieltämättä myös tällaisissa matalan teknologian keksinnöissä, innovaatioissa on jotain viehättävää ja innostavaa:

Äyskäri, mehupurkki ja kaupan roskaotin – näistä aineksista taivalkoskelainen Kalevi Remes kehitti kiitellyn marjanpoimurin

Kunhan — ja tässä tärkeä varaus — tuollaisia ja vastaavia ei tarjota kehitysmaille ainoina vaihtoehtoina. En innostu sinne kehitetystä halvasta ja tehokkaasta superkuokasta.

[Heikki Jokipii]

Mekaanis-digitaalinen maaorja:

John Deere Reveals Fully Autonomous 8R Tractor During CES 2022

Isäntä antaa traktorilleen ohjeet. Se ryhtyy ahkeroimaan pellolla. Isäntä voi lähteä pois. Raportti töiden sujumisesta tulee puhelimeen. Noita voinee olla useampiakin. Orjamarkkinat alkavat pian:

The autonomous tractor will be available to farmers later this year.

[Heikki Jokipii]

Uudenlainen tapa kehittää torjunta-aineita:

Insecticides based on RNA technology could poised to be a low impact way to control plant pests

The proof-of-principle study aimed to answer whether an RNA-insecticide spray would be stable enough to use in agriculture. The researchers matched double-stranded (ds) RNA to an actin gene in Colorado Potato Beetle, a leading potato pest that inflicts $100 million per year in costs to North American farmers and also damages tomato and other plants. Actin genes produce actin proteins that are essential for many cellular functions and prevalent in eukaryotic cells, and were used in this study to test how stable the ds RNA would be in the field.

Once applied on leaves, the ds actin-RNA insecticide was highly effective on potato beetles that ate the leaves.

Eli tehoaisi erityisesti koloradokuoriaiseen. Koska se silloin tällöin uhkaa myös Suomessa, ko. aineelle — sitten kun sitä on saatavissa — olisi täälläkin käyttöä.

Koska kehittämisessä on ollut mukana geenitekniikkaa, ainetta tuskin hyväksytään luomussa käytettäväksi.

[Heikki Jokipii]

Menee hyvin täsmälliseksi. Ainakin niin luvataan:

Määränsäätöautomatiikka täsmäviljelyssä

— klips —

Kohta ovat ohi ne ajat, jolloin joillakin oli mahdollisuus kielenkäyttöön, että jotakin "syydetään" pelloille.

Mutta ei se täsmällisyys sitten välttämättä tuotantopanosten minimoimista ole. Otetaan tästä Naturen artikkelista vain tämä yhteenvetotulos:

Establishing long-term nitrogen response of global cereals to assess sustainable fertilizer rates

The resulting LT sustainable nitrogen inputs range from 150 to 200 kgN ha−1 and this interval narrows with increasing yield potential and decreasing gross domestic product. The adoption of LT response curves and external costs in cereals may have important implications for policies and application ceilings for nitrogen use in regional and global agriculture and ultimately the global distribution of cereal production.

Eli noinkin suuret typpilannoitemäärät hehtaaria kohti ovat optimaalisia ja kestäviä.

Kun EU:n pellolta pöytään -strategian yhtenä tavoitteena mainitaan puolittaa lannoitteiden käyttö, se ei tuon mukaan välttämättä ole hyödyllistä. — Netistä tällainen tieto:

On a European average, the nitrogen fertiliser consumption per hectare of fertilised UAA (utilised agricultural area) amounts to 77.2 kg per ha in 2018.

Täytyy vielä tarkistaa ja varmistaa.