Tuottava Maa Turvattu Luonto navi
19.12.18 - klo:00:10 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tuottava maa turvattu luonto ry - tervetuloa!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Jäsenet Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: [1] 2
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Tehoviljelyn kehitys (kasvinsuojeluaineet ym.)  (Luettu 1356 kertaa)
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10753



Profiili Sähköposti
« : 07.07.17 - klo:07:51 »

Aloitan uuden triidin tästä:

'Game changer’ herbicide that could supplement glyphosate developed from anti-malaria chemical

Nyt olisi siis vahvasti tutkimus- ja kehitysputkessa glyfosaatille vaihtoehtoinen aine. Jolla siis voitaisiin hanskata glysosaatille vastustuskykyisten rikkakasvien ongelma.

***

Ajattelin, että tähän triidiin voitaisiin ottaa sellainen kehitys, joka ei suoranaisesti liity kasvinjalostukseen tai geenitekniikkaan.
« Viimeksi muokattu: 07.07.17 - klo:08:15 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10753



Profiili Sähköposti
« Vastaus #1 : 28.07.17 - klo:07:40 »

Tästä oli Uudenmaan alueuutisissakin (YLE) äsken. Kerrottiin, että tätä Mäntsälässä jo tehdään:

Pellon yllä lentävä drone rekisteröi monenlaista tietoa

Lainaus
Pelto on nähtävissä aivan uudesta näkökulmasta miehittämättömän ilma-aluksen eli dronen avulla. Viljelijöille drone tarjoaa uuden tavan havainnoida kasvustoja ja tutkijat pääsevät pureutumaan pellon sadontuottokykyyn.  Ympäristö ja kannattavuus hyötyvät, kun esimerkiksi lannoitusta ja kasvinsuojelutoimia tehdään juuri siellä, missä niiden tarve on.

Tuossa kuvauksessa olikin pari vihjettä, miksi tämä pääasiassa liittyy tehoviljelyyn. Vaikka varmaan tätä jotenkin voi luomussakin hyödyntää.
« Viimeksi muokattu: 28.07.17 - klo:07:48 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10753



Profiili Sähköposti
« Vastaus #2 : 08.08.17 - klo:03:25 »

Tässäpä jännä laite. Tieto tuli minulle ensin tästä uutisesta:

Nurmen käyttömahdollisuuksia luodattiin Alahärmässä – ”Kasvupotentiaali on Suomessa alikäytössä”

Lainaus
Nurmiteeman mukaisesti Yara lanseerasi tapahtumassa N-Sensor -nurmisovelluksen, joka on siirtymässä koelohkoilta nurmentuotantoon.

Laite mittaa kasvuston ottaman typen määrää kasvustosta heijastuvasta valosta.

Levitysmäärät puolestaan lasketaan kasvuston vaihtelun mukaisesti, valittu viljelykasvi ja sen kasvuaste huomioiden.

”Laite on ollut jo vuosia käytössä viljalla ja öljykasveilla, mutta nyt sitä pilotoidaan myös nurmelle”, Yaran Heimala toteaa.

Tässä suoraan Yaran asiaa koskevalle sivulle:

Yara N-Sensor™

Lainaus
Yara N-Sensor on täsmäviljelytyökalu, joka mahdollistaa lannoitemäärän reaaliaikaisen säädön lannoituksen aikana.

Yara N-Sensor on traktorin katolle asennettava mittari, joka mittaa kasvuston biomassaa ja lehtivihreää ja siten päättelee tarvittavan typpilannoituksen määrän. Yara N-Sensor mittaa kasvuston ottaman typen määrän mittaamalla kasvien heijastaman valon.

Tämäkin siinä luvataan:

Lainaus
• Typpipäästöjen riski pienenee, koska sadonkorjuun jälkeen maaperästä luontaisesti vapautuva typpi on käytetty tehokkaammin sadon muodostukseen

PS. MT:n uutisesta, vielä. Mm. tuon laitteen avulla nurmen viljelyn näkymät näyttävät näin hurjilta:

Lainaus
Yaran markkinointipäällikön Lauri Heimalan mukaan nurmen kasvupotentiaali on Suomessa edelleen heikosti hyödynnetty.

”Voi sanoa, että nurmen satopotentiaali on Suomessa täysin alikäytössä. Kasvuvaraa nurmessa on paljon, mutta tavoitteen saavuttaminen edellyttää selkeitä toimenpiteitä. Esimerkiksi typen satovaste on selkeästi luultua suurempi.”

Yaran kaupallisen johtajan Timo Räsäsen mukaan viime vuosina on havahduttu siihen, miten paljon hyödyntämätöntä potentiaalia nurmessa on.

”Uudet koetulokset ja myös käytäntö osoittavat, että keskisatoja voidaan nostaa jopa kaksin- tai kolminkertaiseksi suhteessa nykytasoon.”

Yaran yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa tekemien laskelmien mukaan paras mahdollinen nurmisato Suomessa voisi olla noin 14 000 kiloa vuositasolla. Nykyisellään nurmisato on vuosittain keskimäärin 5 000 kiloa.

Eikä tuossa jatkossa siis typpeä vain umpimähkään syydetä pellolle, vaan sitä annetaan täsmällisesti.

Nyt en löytänyt luomusatotilastosta "nurmisatoa", eli mikähän niistä sen luvuista olisi oikea vertailtava tuohon 5000 kiloon? Mutta mikä olikin, niin siihen lukuun se luomuviljelyssä tulevaisuudessakin suurinpiirtein jää, kun taas tehoviljelylle luvataan tuota huimasti korkeampaa satotasoa.

Tuon kautta myös eläintuotannon reaalinen "jalanjälki" eli haitta luonnolle myös vähenee, eikö, jos kilo lihaa tai litra maitoa ei vaadi niin paljon viljelyalaa kuin ennen.
« Viimeksi muokattu: 08.08.17 - klo:08:40 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10753



Profiili Sähköposti
« Vastaus #3 : 20.10.17 - klo:06:48 »

Täsmätorjuntaa täsmätorjunta-aineilla, näillä täsmämasiinoilla:

John Deere acquires precision ag technology that could reduce pesticide use by 90 percent

Ja katsokaapa tuota prosenttilukua! Eikä koko kalustoa tarvitse uusia, koska kyse on vempaimista, jotka tuon kuvauksen mukaan liitetään tavallisten traktorien perään. Hinnasta ei ole tietoa.
« Viimeksi muokattu: 20.10.17 - klo:06:57 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10753



Profiili Sähköposti
« Vastaus #4 : 22.11.17 - klo:05:19 »

Tässä ollaan nyt:

Traktori kulkee helpommin ilman kuljettajaa kuin auto – tuleva 5G-verkko vie maatalouden digitalisaation eturiviin

Ja muutaman vuoden sisällä siihen automaattitraktoriin voi lisätä tällaiset vempaimet:

State-of-the-art weed detection tech could be available within few years

Tai sitten nuo John Deeren laitteet, en tiedä niiden eroa, tai kehitysastetta tällä hetkellä. Ja lisäksi tai ensin tietysti tuollainen Yaran laite!
« Viimeksi muokattu: 22.11.17 - klo:05:40 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10753



Profiili Sähköposti
« Vastaus #5 : 08.02.18 - klo:06:41 »

Tällainenkin vempain on keksitty ja kaupan:

Viljamarkkinoiden mullistajaksikin mainostettu GrainSense -laite tuli myyntiin

Lainaus
Kotimaisen viljanlaatumittarin odotetaan antavan rahanarvoista tietoa eläinten ruokinnan suunnitteluun sekä viljasadon korjuun, varastoinnin ja myynnin päätöksentekoon.

Kyllä, varmaankin sitä voi luomuviljelyssäkin käyttää.
« Viimeksi muokattu: 08.02.18 - klo:07:41 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10753



Profiili Sähköposti
« Vastaus #6 : 14.02.18 - klo:03:35 »

Tämä aine ei ole lannoite eikä kasvinsuojeluaine, eikä ihan kasvinjalostustakaan (?):

A genetic trigger adds branches to plants, could boost crop yields

Se on ulkoapäin levitettävä aine, mutta (erääseen geeniin vaikuttamalla) saa kasvin haarautumaan ja kehittämään lisää kukintoja. Ja tuottoa, hedelmiä. Esimerkkinä kerrotaan omenapuusta, mutta myös riisiin viitataan. Tuottavuuden nousua siis lupaillaan.

Keksintö on uusi ja alkuvaiheesssaan: mm. aineen turvallisuus maaperälle ja ihmiselle on vielä selvittämättä.
« Viimeksi muokattu: 14.02.18 - klo:04:01 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10753



Profiili Sähköposti
« Vastaus #7 : 26.02.18 - klo:13:30 »

Tämä on ilmeisesti (?) tarkempi ja myös toiseen tekniikkaan perustuva laite kuin edellä 8.8.17 mainittu Yaran N-sensor, mutta samaan tarkoitukseen:

Optimal Fertilisation Thanks to Sensor and Cloud

Lainaus
In the future, farmers will be able to determine directly in the field if and how much fertiliser their plants need at any given moment.

Larger harvest yields, higher quality, lower costs, and environmental protection: a nitrate bio-sensor developed by researchers at RUB has the potential to achieve all these objectives. The sensor, which can be used by farmers directly in the field, is about to become reality: to this end, Prof Dr Nicolas Plumeré and Dr Tobias Vöpel have been awarded a Proof of Concept Grant by the European Research Council (ERC) for the period of one and a half years.

Mutta suoraan pellolla voi siis sitäkin käyttää, luvataan. Ja eräs, ihan julkilausuttu tavoite tuossakin on, ettei lannoiteta liikaa. Lannoitetaan riiittävästi, mutta ei liikaa.

Vaikka tuo tai nuo laitteet maksavatkin, olen optimistinen, että ne saavuttavat kehitysmaatkin. Laitetta voinee liisata, se voi olla kylän yhteinen tms.? Jonkinlaisia, vastaavia sensoreita on netin mukaan kehitelty myös fosforille.
« Viimeksi muokattu: 26.02.18 - klo:17:19 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10753



Profiili Sähköposti
« Vastaus #8 : 02.03.18 - klo:07:43 »

Tämä on tulossa Suomeenkin ...

Lainaus
Kasvinsuojeluaineisiin liittyvä tekniikka kehittyy hurjaa vauhtia. Vielä joku vuosi sitten tuntui mahdottomalta ajatus siitä, että kasvinsuojeluaineita voitaisiin levittää kauko-ohjattavilla lennokeilla eli droneilla. Nyt toimintaohjelmassa esitetään muutosehdotusta kasvinsuojeluainelakiin, joka mahdollistaisi dronien käytön lentolevityksessä. Muutosehdotus tukisi ennen kaikkea täsmäviljelyä: dronet voivat kuvata viljelyaluetta, tunnistaa torjuttavat rikkakasvit tai kasvintuhoojien vioituksen ja tehdä tarpeen mukaan täsmäiskun kasvinsuojeluaineella. Tekniikassa on kuitenkin vielä epävarmuustekijöitä, joiden takia dronien käyttö rajattaisiin alkuun koe- ja tutkimustoimintaan.

... kunhan siis turvallisuuskysymykset selvitetään ja lainsäädäntöä täsmennetään.


PS. Kaupunkiviljelylle voi tulla uusi merkitys: pellot olisivat kyllä maalla, mutta maajussi hoitaisi työnsä kaupungista käsin ...  Virnistää

« Viimeksi muokattu: 02.03.18 - klo:08:14 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10753



Profiili Sähköposti
« Vastaus #9 : 08.03.18 - klo:08:10 »

Grafeenin avulla saadaan lannoitteiden levitys tehokkaammaksi ja täsmällisemmäksi, ja luontoystävällisemmäksi:

Graphene promise for more efficient fertilizers

Lainaus
Fertilizers with lower environmental impacts and reduced costs for farmers are being developed by researchers in the world-first use of the new advanced material graphene as a fertilizer carrier.

Sitä kehitystä, jota kerroimme myös tapahtuvan, uutisessamme.
« Viimeksi muokattu: 08.03.18 - klo:15:29 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10753



Profiili Sähköposti
« Vastaus #10 : 22.03.18 - klo:08:24 »

Mielenkiintoista, lupaavaakin kehitystä:

Viewpoint: Unlikely alliance between environmentalists, farmers and big ag companies aims to improve soil health

Vaikka tuossa luvataankin, että mennään "kemiallisen viljelyn tuolle puolen", luomusta ei missään tapauksesa ole kysymys. Joitakin käyttöön otetuista ideoista on mainittu tässä:

Lainaus
Fortunately, new technology and economic incentives are aligning to make no- or low-till farming, use of cover crops, and other soil-conservation practices not only the right thing to do for the environment, but the most profitable way for farmers to produce consistently improving yields. According to The Nature Conservancy’s report, a move toward sustainable soil health practices on US corn acres alone has the potential to generate billions of annual savings for growers.
« Viimeksi muokattu: 26.03.18 - klo:08:38 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10753



Profiili Sähköposti
« Vastaus #11 : 29.03.18 - klo:08:10 »

Tässä kehitystyössä ovat nyt siis suomalaisetkin tutkijat mukana:

Viljelykasvit voidaan tulevaisuudessa rokottaa kasvitauteja vastaan – menetelmää kehittää suomalaisryhmä

Lainaus
Uusi menetelmä mahdollistaa RNA-rokotteiden tehokkaan tuotannon jatkossa ja edesauttaa RNA-pohjaisten kasvinsuojelumenetelmien kehittämistä ja käyttöönottoa.

"Aikataulua rokotteen käyttöönotolle on vaikea ennustaa, koska tähän liittyvä lainsäädäntöä ei vielä ole olemassa", sanoo Poranen.

Eikä niin muodoin ole tietoa siitäkään, tullaanko tätäkään menetelmää sallimaan luomuviljelyssä. Vaikka kasvin geeneihin siinä ei puututakaan ...

Lainaus
Kaksijuosteiset RNA-molekyylit eivät siis vaikuta suojeltavan kasvin geenien ilmenemiseen, vaan kohdistuvat ainoastaan kasvitautiin tai -tuholaiseen. RNA on myös luonnossa yleisesti esiintyvä molekyyli, joka hajoaa nopeasti eikä kerry luontoon.

... niin jonkinlaista geenitekniikkaa se on. Vrt. luomuväen jyrkkä kielteisyys geenieditointia kohtaan. Ja onnistuuko luomuväki kähmimään tuonkin menetelmän kielletyksi tai ylisäädellyksi yleisesti koko EU:ssa?
« Viimeksi muokattu: 29.03.18 - klo:09:28 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10753



Profiili Sähköposti
« Vastaus #12 : 02.04.18 - klo:07:22 »

Tässä esitellään maatalouden uusia robotteja ...

14 spännande fältrobotar och projekt

Lainaus
Det pågår forskning och utveckling runt om i världen på fältrobotar. Men helt självkörande är det få som är – än så länge.

... peräti 14 erilaista.

Ja kyllä, osa niistä sopii luomuviljelynkin käyttöön, erityisesti rikkakasvien puhdistajat, joita tuossa esiteltiin muutamia.
« Viimeksi muokattu: 02.04.18 - klo:09:50 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10753



Profiili Sähköposti
« Vastaus #13 : 30.04.18 - klo:06:34 »

Lannoittamisessakin voidaan mennä eteenpäin, löytää uutta ja tehdä keksintöjä:

Customised nitrogen fertilisation saves money and the environment, Yara says

Siihen nähden, että ravinnepäästöistä rutiininomaisesti syytetään keinolannoitteita, tämä on jännä tieto:

Lainaus
Agriculture generates around 94% of all ammonia emissions in the EU, the vast majority of which comes from livestock excreta. The livestock share is at around 80%, while mineral fertiliser application accounts for approximately 20%.
*)

Tämä tieto, että näinkin yksinkertainen temppu voi typpipäästöjä vähentää, on minulle uusi:

Lainaus
In an interview with EURACTIV earlier this week, European fertiliser industry boss Jacob Hansen pointed out that the fertiliser product farmers use does matter.

“If you use nitrate fertilisers, ammonium nitrate or calcium ammonium nitrate, one has few emissions of ammonia. One way to improve ammonia emissions from fertilisers is to use nitrate fertilisers instead of urea. That would immediately reduce emissions by up to 60%,” Fertilisers Europe chief emphasised.
(lihav. HJ)

(60% pois 20%:ista, jää noin 7%! Siis keinolannoitteiden osuutena ravinnepäästöissä. Ks. kuitenkin alaviite.)

Loppuosassaan artikkeli kertoo täsmälannoituksesta Yaran "N-sensorin" (ks. edellä 8.8.17) avustuksella. Kokeilu ja tutkimus asiasta oli tapahtunut Ranskan Bretagnessa. Sattuma tai ei, olemme jo käsitelleet alueen rehevöitymisongelmaa aiemmin.


____________

*) tietysti muistaen, että on mietittävä, mistä ne ravinteet alunperin tulevat. Mutta kyse on myös siitä, mitä kautta ne todennäköisimmin pääsevät karkuun.
« Viimeksi muokattu: 30.04.18 - klo:20:40 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10753



Profiili Sähköposti
« Vastaus #14 : 25.05.18 - klo:07:28 »

Heilauttavatko nämä rikkakasvien täysautomaattiset täsmätorjuntamasiinat jopa torjunta-aineiden maailmanmarkkinoita:

Will weed-zapping AI robots disrupt market for herbicides and GMO seeds?

Ja myös torjunta-aineita kestävien GMO-lajikkeiden markkinoita? Ne eivät nyt enää olisikaan yhtä tarpeellisia tai hyödyllisiä kuin ennen?

***

Tuossa arvioidaan, että käytetyt kasvinsuojeluaineiden määrät putoaisivat murto-osaan, olisivat jopa vain 1/20 -osa nykyisistä. Mutta niitä tuossa kuitenkin käytetään.

Mutta osaan kyllä kuvitella tuosta luomuversionkin. Kun rikkakasvi on tunnistettu, robotti mekaanisesti poistaisi sen. (Jolloin tietysti tiukasta suorakylvöstä luovuttaisiin ja esim. siemenet jäisivät maaperään jne. mutta se on sitten toinen juttu.)

***

Innostunut twiitti samoista vempaimista:

Lainaus
Annaleena Ylhäinen @AYlhainen · 21t

Jotkut odottavat robottiautoja, mutta minä odotan näitä aurinkopaneeleilla vuorattuja peltorobotteja, jotka torjuvat rikkakasveja
« Viimeksi muokattu: 25.05.18 - klo:08:25 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Sivuja: [1] 2
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.4 | SMF © 2006-2007, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!