Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa

[Heikki Jokipii]

Tässä tulee esiin tiede:

Uusia työkaluja lannoitemäärien optimointiin luomuviljelyssä

Ja tieteen mukana se, ettei luomu itsessään ollutkaan ratkaisu kaikkeen.

[Heikki Jokipii]

Tilaisuus:

Luomupeltojen kasvukunto ja monimuotoisuus puhutti Knehtilässä

Luomuinstituutti järjesti yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen koordinoimien SoildiverAgro- ja LuoVaMix-hankkeiden kanssa viljelijöille suunnatun tilaisuuden, jossa käytiin yhdessä läpi ja keskusteliin hankkeissa saaduista tuloksista luomupeltojen äärellä Hyvinkään Knehtilässä.

Oli haaveiltu/selvitelty luomun ja suorakylvön ideoiden yhdistämistä:

Onko kynnöstä ennemmin haittaa kuin hyötyä?

SoildiverAgro on eurooppalainen tutkimushanke, jossa on toteutettu erilaisia peltomaan kasvukuntoon vaikuttavia kokeiluja yhteistyössä viljanviljelijöiden kanssa. Luomuviljelijät Tuomas Mattila ja Juuso Joona kertoivat tiloillaan tehdyistä kokeista ja niiden tuloksia tarkasteltiin yhdessä tutkijoiden ja tilaisuuden osallistujien kanssa.

Kilpiän ja Tyynelän tiloilla toteutetuissa tilakokeissa tutkittiin kynnön vaikutuksia peltomaan kasvukuntoon ja maaperäeliöstöön pitkään kevyesti muokatuilla luomuviljapelloilla. Kokeissa verrattiin minimimuokkauksen ja kynnön vaikutusta maan pieneliötoimintaan, satoon ja maan rakenteeseen luomuviljelyssä kolmen vuoden ajan.

Minimimuokkauksessa hyödynnettiin kasvustoon suorakylvöä, lautasmuokkausta, kultivointia sekä jatkuvaa kasvipeitteisyyttä. Kynnössä käytettiin vallitsevia menetelmiä kahdella eri tavalla: Tyynelän tilalla tehtiin syyskyntö ja syysviljan kylvö, Kilpiän tilalla kevätkyntö. Minimimuokkaus ja suorakylvö eivät ole kovin yleisiä menetelmiä luomuviljelyssä Suomessa ja yhtenä tavoitteena oli myös testata, mikä on ajoittain toistuvan kynnön vaikutus muutoin minimimuokatulla pellolla.

Kynnön etuina oli hajotustoiminnan kiihtyminen ja ravinteiden vapautumisen nopeutuminen ja haittoina maan tiivistyminen ja kuivuminen. Kynnöllä ei ollut merkittävää vaikutusta satoon: kokeen alussa saatiin lievä 40-60 kg/ha sadonlisä, joka kuitenkin hupeni kokeen edetessä toistuvien muokkausten myötä. Minimimuokkauksen arvioidaan parantavan satoa ja maan rakennetta pidemmällä aikavälillä.

Huomatkaa kuitenkin, että koko ajan puhutaan kuitenkin oikeastaan kevennetystä muokkauksesta. Ei aidosta suorakylvöstä.

Tämä ongelma (lihav. HJ) luvattiin taas kerran selättää:

Luomutuotannon satotasot ovat usein hieman alhaisempia kuin tavanomaisessa tuotannossa. Satotasoja ja satovarmuutta on kuitenkin mahdollista kasvattaa ja sekaviljelyä on pidetty yhtenä potentiaalisena keinona lisätä satovarmuutta luomussa. Erikoistutkija Sari Himanen kertoi Hiilestä kiinni -ohjelmasta rahoitetun LuoVaMix-hankkeen tavoitteista ja sekaviljelykokeilujen tuloksista.

Ja tietysti taas kerran ohitettiin täysin luomuviljelyn tarve kerätä typpensä pellosta.

Mutta sekin ohittaen on tuo lihavoimani ilmaisu täysin harhaanjohtava. Vahvempaakin luonnehdintaa siitä voisi käyttää.

[Heikki Jokipii]

Akateemista aktiivisuutta:

Luomuinstituutti kannustaa kehittämään leipäreseptejä luomuraaka-aineista Maaleipä-haasteeseen!

Luomuninstituutti kannustaa kaikkia ruoanlaitosta ja ympäristönsuojelusta kiinnostuneita osallistumaan IHME Helsingin Maaleipä-haasteeseen. Haaste kutsuu kehittämään leipäreseptejä, jotka edistävät niin maan, ilmaston kuin ihmisten hyvinvointia. Maaleipä-haaste pyrkii lisäämään tietoisuutta esimerkiksi yksipuolisen viljelyn vaikutuksista maaperään ja Itämereen sekä miten yksipuolinen ja ravinneköyhjä ravinto vaikuttaa epäedullisesti terveyteen.

Leivo leipäsi luomuraaka-aineista

Maaleipä-haasteessa kannustetaan käyttämään leipäaineksia, jotka eivät ainoastaan ravitse ihmistä, vaan myös hoitavat maaperää ja tukevat muita kasvi- ja eläinlajeja. Luomutuotetut raaka-aineet täyttävät nämä kriteerit erinomaisesti ja tarjoavat haasteeseen lentävän lähdön, 

Luomuraaka-aineet ovat jo lähtökohtaisesti puhtaita kasvinsuojeluainejäämistä ja tuotettu tavalla, joka ei köyhdytä maaperää. Puhtaat luomuraaka-aineet antavat sitä kautta myös kestävän perustan terveellisen leivän valmistamiselle. Luomutuotteiden tuotantotapa edistää lisäksi luonnon monimuotoisuutta ja  maan kasvukuntoa. 

Kuinka luontevasti lipsahtavatkin tekstiin sanat "yksipuolinen ja ravinneköyhä" kun viitataan johonkin muuhun kuin luomuun!!!

Sinänsä, siinä olisi oikein tutkimusaihe, miksi ruokakaupassa sitten voi olla tähän tapaan.

[Heikki Jokipii]

Helsingin yliopistokin haluaa sanoa sanansa tästä:

Asiantuntijoiden näkemyksiä luonnonmukaisen peltopinta-alan kasvutavoitteesta Suomessa

Hypätään suoraan tähän tulokseen:

Tutkimustulokset osoittivat 25 % peltopinta-alan tavoitteen saavuttamisen tiellä olevan useita esteitä. Luonnonmukainen maatalous on viljelijöille kiinnostava ja ajankohtainen tuotantotapa, mutta maatalouspolitiikan kuluvan ohjelmakauden muuttuneet tukiehdot sekä tarkastusmaksut vaikuttivat tilojen halukkuuteen jatkaa luonnonmukaisessa tuotannossa. Myös markkinoiden kasvun hidastuminen sekä viennin pieni volyymi olivat asiantuntijoiden mukaan suuria tekijöitä alan kehittymisen hidasteena. Luomuketjun toimijoiden välinen yhteistyö vaatisivat kehittämistä. Asiantuntijoiden mielestä viljelijät ovat joustavia kokeilemaan uusia mahdollisuuksia, mutta markkina sekä kuluttajien valinnat ohjaavat päätöksentekoa ja suuria linjoja tilatasolla.

[Heikki Jokipii]

Hänen mukaansa saisimme kaiken tämän hyvän:

Luomutuotanto tukee ennallistamisasetuksen tavoitteiden saavuttamista

Luomutuotannolla voidaan vastata suoraan moniin meille asetettuihin tavoitteisiin. On olemassa tieteellistä näyttöä siitä, että luomutuotanto tukee maatalousympäristön eliöstön monimuotoisuutta, pölyttäjien ja lintujen menestymistä sekä edistää hiilen kertymistä peltomaahan. Samalla parannetaan ruoantuotantomme häiriönsietokykyä ja sopeutumista ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin.

Suomen kansallisessa luomuohjelmassa vuoteen 2030 on asetettu kunnianhimoisia tavoitteita luomutuotannon kasvulle. Kansallisen luomuohjelman toimeenpanolla voidaankin samanaikaisesti vastata ennallistamisasetuksen vaatimuksiin, kasvattaa luomumarkkinaa, edistää ruokavientiämme ja lisätä ruoantuotantomme omavaraisuutta ja kestävyyttä. Luomuosaaminen edistää myös laajemmin luonnon monimuotoisuutta tukevien ruoantuotantomenetelmien käyttöä Suomessa. Ennallistamisasetuksen toimeenpanossa tulisikin huomioida luomutuotannon tarjoama synergiahyöty.

Kaipa hänen pitäisi tietää:

Sari Iivonen
johtaja
Luomuinstituutti, Luonnonvarakeskus

[Heikki Jokipii]

Akateeminen luomututkimus katsoo murtavansa myyttejä:

Voivatko ja haluavatko vain varakkaat ostaa luomuruokaa?

Mutta metodisesti on yhä rajoituttu tähän (lihav. HJ):

Pro Luomun vuoden 2023 kuluttajabarometristä käy ilmi, että luomu kiinnostaa erityisesti pienituloisia, vaikka samaan aikaan on totta, että hintojen nousu vaikuttaa eniten juuri heidän kulutusmahdollisuuksiinsa, jolloin aina ei välttämättä ole mahdollista toteuttaa arvojen mukaista ostokäyttäytymistä. Luomun hinta ei ollut ensimmäinen mieleen tuleva asia, kun kuluttajilta kysyttiin barometriä varten mielikuvia luomusta avoimella kysymyksellä: tärkeimpinä nousivat esille erilaiset puhtauteen ja viljelyyn liittyvät asiat â€" kalliin hinnan nosti esiin vain kuusi prosenttia.

Kun täällä on tolkuttamalla tolkutettu, että haastatteluissa esille tulleiden ostoaikeiden sijasta on keinoja tutkia, mitä ihmiset todella ostavat.

Myös tuossa lehdistötiedotteessa:

Lisätietoja
Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen
Luonnonvarakeskus

PS. Tuossa oli myös tällainen lause:

Suomessa ei kuitenkaan ainakaan toistaiseksi ole vielä selvitetty kattavasti tavanomaisesti tuotetun ja luomuruoan hintaeroja.

Niin, miksei ole? Mahdollisesti koko Suomen kattavin selvitys muuten sitten löytyy täältä, tuosta triidistämme.

[Heikki Jokipii]

Mielikuvien taistelua:

Luomumyytit tarkastelussa: Voivatko vain varakkaat ostaa luomua?

Luomuruoka on usein kalliimpaa kuin tavanomaisesti tuotettu ruoka. Tämä saattaa luoda mielikuvan siitä, että sitä ostaisivat vain hyvätuloiset.

Joka olisi äärimmäisen helposti ratkaistavissa. Vrt. edellä. Tai myös täällä. Noin myös MT lähti Luomuinstituutin "vedätykseen" mukaan.

[Heikki Jokipii]

Hyvin muistetaan tiedottaa (Luomuinstituutti):

Syksyn ensimmäinen Luomu-uutiskirje ilmestynyt â€" tilaa ja vinkkaa kaverillekin

Syksyn ensimmäisen uutiskirjeen aiheina:

◾ Vahvasti omavarainen luomu â€" Seinäjoen valtakunnalliset Luomupäivät 5.â€"6.11.2024
◾ Luomupeltojen torjunta-ainejäämät pieniä
◾ Onko Suomen mahdollista saavuttaa luomun 25 % kasvutavoite vuoteen 2030 mennessä?
◾ Luomututkimuksen webinaarisarja alkaa 12.9.2024
◾ Luomualan opettajat Euroopasta kokoontuivat Helsingissä
◾ Kansainvälistä keskustelua maaperän kunnosta ja lypsykarjan laidunnuksesta

Uusin Luomu-uutiskirje

Siellä oli siis tämäkin:

◾ Onko Suomen mahdollista saavuttaa luomun 25 % kasvutavoite vuoteen 2030 mennessä?

Olisiko aika jo kypsä ehdotukselle, että sekä luomun kysynnän hiipumisen ja tieteen saavutusten takia olisi ehkä syytä ja mahdollista luopua tuosta tavoitteesta? Sekä Suomessa että EU:ssa.

Ehkä jo vuoteen 2030 mennessä?

[Heikki Jokipii]

Akateeminen luomuala kyllä tukee tätä tavoitetta, vaikka näin:

Ammattikeittiöille tutkittua tietoa luomun ympäristökestävyydestä

Luomutuotannolle on asetettu kunnianhimoiset kasvutavoitteet Luomu 2.0 â€" Suomen kansallisessa luomuohjelmassa vuoteen 2030. Kasvutavoitteita on asetettu mm. tuotannolle, kotimaiselle kulutukselle, viennille ja osaamisen kehittämiselle. Kulutuksen kasvun veturiksi on asetettu tavoite, että 25 % julkisen sektorin ruokapalveluiden käyttämistä raaka-aineista tulisi olla luomutuotettuja vuoteen 2030 mennessä.

Ehkäpä tuon julkaisu on ajoitettukin juuri mukavasti ennen tätä juhlapäivää?

[Heikki Jokipii]

Ohjelman julkistus:

Luomuinstituutin syksyn 2024 webinaarisarjassa kuullaan ajankohtaista tietoa luomututkimuksesta

Seurataan syksyn mittaan, mitä niissä kerrotaan.

[Heikki Jokipii]

Kun asia on ns. institutionalisoitu, niin valitettavan hyvin sille tulee jatkuvuutta:

Luomuinstituutin johtajana jatkaa maatalous- ja metsätieteiden tohtori Sari Iivonen

Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Sari Iivonen jatkaa Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteisen tutkimus- ja asiantuntijaverkoston johtajana. Uusi nelivuotiskausi alkaa vuoden 2025 alusta. Sari Iivonen on johtanut Luomuinstituuttia vuodesta 2017.

Samasta happamasti:

Mutta näin olimme aika oikeassa aavistuksissamme: tässä on Tarja Cronbergin melko pysyvä saavutus, instituutin avulla löytyy aina poliittisia lobbareita asialle.

***

Niin, eikö nyt olisi aika Luken yhteyteen perustaa tiedemiesten geenitekninen verkosto? Jota ei kukaan ihmettelisi, jos se usein ja joka paikassa suosittelisi geenitekniikkaa? Geenitekniikan lautakunta ei ole sama asia, jos sen yhtenä tehtävänä on toppuutella käyttöönottoja.

[Heikki Jokipii]

Tätäkin kautta on muodostettu jatkuvuutta, pysyvä lobbausporukka asialle:

Luomukoulutuksen nykytila on selvitetty  â€" koko ruokaketjuun tarvitaan lisää osaajia

Luomutuotannon ja -kulutuksen kasvulle on asetettu kansalliset tavoitteet, jotka pohjautuvat EU:n luomutavoitteisiin. Luomuopetuksen nykytila ja koulutuksen kehittämistarpeet (LUKOKE) -hankkeessa selvitettiin vuosien 2023â€"2024 aikana luomuopetuksen ja -osaamisen nykytilannetta toisen asteen ammatillisessa opetuksessa, ammattikorkeakoulutuksessa ja yliopistoissa sekä Suomessa että ulkomailla.  Lisäksi luomuosaamista selvitettiin elintarvikeyrityksissä ja ammattikeittiöissä. 

Jotta kansallisen Luomu 2.0 -ohjelman tavoitteet saavutetaan, tarvitaan lisää luomuosaajia koko ruokaketjuun: alkutuotantoon, jatkojalostukseen ja ruoanvalmistukseen. Luomun tulee näkyä entistä vahvemmin opetussuunnitelmissa ja opettajien luomuosaamista tulee vahvistaa.  Koulutuksen tulee taata, että kaikilla ruokaketjun ammattilaisilla on vähintään perustiedot luomusta. Tällä hetkellä näin ei ole.

Koska tuolla tavalla kun tehtävät asetetaan, ne eivät ole millään tavalla riippuvaisia esim. luomun kysynnästä Suomessa.

[Heikki Jokipii]

Hänen visionsa:

Suomalainen luomun tulevaisuus â€" muutakin kuin ruokaa?

Luomuinstituutilla on alkanut uusi neljän vuoden toimintakausi. Asiantunteva ja laajasti verkottunut luomuosaaja Sari Iivonen jatkaa Luomuinstituutin johtajana ja hänen työparinaan on tutkimuskoordinaattorina tämän vuoden alussa aloittanut Marjo Hokka. Myös Luomuinstituutin ohjausryhmä on uudistunut ja puheenjohtajan tehtävä siirtynyt minulta professori Pekka Uimarille.

Meidän visiommehan on vallan toinen.

Sieltä tämä:

Luomun erilaisille edistämisorganisaatiolle en nyt heti keksi, mitä niille pitäisi tehdä. Koska Suomi on vapaa maa, niin varteenotettava mahdollisuus on, ettei yhtään mitään.

[Heikki Jokipii]

HAMK lähtee nyt tällaisella:

LuomuOPE treffit II: Systeeminen muutos ja planetaariset rajat â€" pedagogiset ratkaisut

Ihmisten toiminnalla on vaikutuksia koko ekosysteemiin. Löytyykö systeemiajattelusta ratkaisuja tämän päivän viheliäisiin ongelmiin? Maapallon rajat ovat koetuksella. Löytyykö luomusta eväitä globaalien ongelmien ratkaisuun? Miksi luomu?

Tähän triidiin, vaikkei HAMK tarkkaan ottaen niin akateeminen olekaan.

[Heikki Jokipii]

Tällaiseenkin Luomuinstituutti on nyt laajentanut tehtäväaluettaan:

Luomu kokemusta luomassa hyvinvointimatkailussa

Kestävän kehityksen tavoitteet ja useat vastuullisuussertifikaatit edellyttävät matkailuyrityksiltä muun muassa ympäristöystävällisten tuotteiden käyttöä. Luomutuotteet, niin ruoka kuin kosmetiikka- ja hygieniatuotteet, ovat yksi keino edistää kestävyyttä. Kuluttajat yhdistävät luomutuotteisiin tai niiden käyttämiseen sellaisia ominaisuuksia kuten terveellisyys, hyvä tai huono maku, onnellisuus ja jännitys. Lisäksi luomu voi toimia itseilmaisun välineenä, kuten statuksen osoittamisessa.

Matkailukuluttaminen on elämysten kuluttamista, jossa tavoitteena on arkipäivästä irtautuminen, mielihyvän kokeminen ja joissain tapauksissa uuden oppiminen. Matkailijan näkökulmasta kestävyystoimenpiteiden tai -ominaisuuksien sisällyttäminen matkailutuotteisiin voidaan kuitenkin kokea haittaavan nautinnollista matkailukokemusta. Siksi onkin tärkeää ymmärtää miten luomutuotteet voivat olla osallisena luomassa positiivista matkailijakokemusta.

Lupauksensa tai uuden iskulauseensa mukaisesti.