Kehitysyhteistyöjärjestöjen sitoutuminen luomuun

[Heikki Jokipii]

Jos näkyi Sosiaalifoorumin linja vieraista, niin näkyi se isäntäväestäkin:

Agroekologia – kestävää ruoantuotantoa teollisen tuotannon tilalle

Tuossa tilaisuudessa siis Luomuliiton Elisa Niemi. Voima-lehden mukana jaetussa foorumin ohjelmassa Markus Kröger selitti, mitä agroekologia on: luomua plus jotakin itsemääräämisoikeutta. Otsikkona oli "Vastavoimaa agribisnekselle": sitä siis vastustetaan, kun ihan itse päätetään viljellä oikein tehottomasti.

Kovin ilmeelliseltä kyllä kuulostaa, että puuplantaasi häiritsisi viljelyä, "ekologistakaan"! Jos jotain selitystä sille löytyikin, niin mitä ihmettä teki kaupunkiviljely saman otsikon alla?

[Heikki Jokipii]

Kepan Maailma kylässä -tapahtuma tällä kertaa yllätti. Asiaohjelmassa ei ole yhtään luomua markkinoivaa osuutta, ainakaan otsikoiden ja selostusten pohjalta.

[Heikki Jokipii]

Peli menee Intiassa kovaksi:

India emerging as epicenter of GMO crop research but foreign financed protests slow adoption

Toisaalta:

Home ministry cancels registration of 9,000 foreign-funded NGOs

Tässä jälkimmäisessä toimenpiteessä ei tietysti ole kyse pelkästään viljelyasioista, esim. GMO:sta.


PS. 29.4.15: Sama uutinen on tänään ilmestynyt suomeksikin:

Intia perui lähes 9 000 kansalaisjärjestön luvat

[Heikki Jokipii]

GMO-vastaisiakin (ja luomua ajavia) järjestöjä on tuolla Intian listalla, kuten edeltä selviää.

Suomalaisesta näkökulmasta tuo menettely tuntuu ehkä jopa jonkinlaiselta vainolta, sananvapauden rajoittamiselta. Mutta tavallaan nuo NGO:t maistavat omaa lääkettään: nehän ovat vuosikausia epäilleet ja syyttäneet, että esim. Monsanto rahoittaa lobbausta toiseen suuntaan. Ja myös julistaneet sitä suureen ääneen, vaikka useimmiten heiveröisin todistein. Nyt Intiassahan vaaditaan olennaisesti juuri rahoituksen avoimuutta, "läpinäkyvyyttä". Tuon rekisteröinnin ainakin voi saada, jos toimittaa yhdistyksen tilit viranomaisille.

[Heikki Jokipii]

Tähän asiaan (vähän "off-topic") ...

Kovin ilmeelliseltä kyllä kuulostaa, että puuplantaasi häiritsisi viljelyä, "ekologistakaan"!

... tuli sitten tässä KU:n artikkelissa selityksiä:

Brasilian maattomat vaativat yhä maareformia

Eli samoista resursseista kilpaillaan, ennenkaikkea maasta. Mutta en oikein jaksa uskoa, että Stora Enso tällä maankäytöllä (Sosiaalifoorumin sivulta) ...

Siellä Veracelin megasellutehdas tarvitsee syöttöalustakseen satojentuhansien hehtaarien eukalyptuspuu-plantaasit.

... olisi kovin ratkaiseva tekijä (pellon hinnan nousuunkaan) Brasiliassa, jossa on arviolta 65 miljoonaa hehtaaria viljelysmaata, ja samoista pelloista kilpailee tuon ja ruoantuotannon lisäksi myös laajamittainen bioetanolituotanto. Mutta Stora Enso oli nyt sitten Suomessa järjestetyssä tilaisuudessa passeli syyllinen. Kangertelevalle maareformiasiallekin:

– On totta, ettei reformin läpivieminen ole suuryritysten kuten Stora Enson vastuulla, mutta pitkälti niiden toiminnan vuoksi se ei ole vieläkään toteutunut, hän jatkaa.

Tämän asiantuntijan mielipiteille ...

Tilannetta pitkään seurannut dosentti Markus Kröger on kuitenkin sitä mieltä, että [...]

... emme sattuneesta syystä paljon painoa pane.

***

Tyypillistä luomupuhetta KU:n artikkelissa:

[...] sekä köyhdyttäneet yksipuolisella viljelyllä alueen maaperää.

Kaiken järjen mukaan Stora Enson eli Veracelin intressissä on pitää puupeltojensa maaperä huippukunnossa! Se on silkkaa rahaa ... 

Stora Enson toiminta tuhoaa myös alueen luontoa. Eukalyptuksen viljelyssä kasvituholaisten torjuntaan käytetyt myrkyt leviävät laajalti alueen vesistöihin ja sitä kautta koko ekosysteemiin. Vastikään sallittu geenimanipuloitu eukalyptus vaatii kasvaakseen vielä enemmän vettä ja myrkkyjä kuin tavallinen kasvi.

Nämä väitteet on syytä käsitellä erikseen, kunhan löydetään asiaan kelvolliset (tutkimus)lähteet. (Vaikka täällä, kun siellä tämä eukalyptus-keskustelu on jo aloitettu.)

[Heikki Jokipii]

Kepan Maailma kylässä -tapahtuma tällä kertaa yllätti. Asiaohjelmassa ei ole yhtään luomua markkinoivaa osuutta, ainakaan otsikoiden ja selostusten pohjalta.

Tällainen sentään oli. Biodynaaminen yhdistys mainosti sivuillaan:

Maailma kylässä -festivaali tapahtumaan viettämään kanssamme iloista ja rentoa viikonloppua satojen muiden näytteilleasettajien ja tuhansien festivaalivieraiden kanssa. Biodynaaminen yhdistys on esillä Mahdollisuuksien tori -teltassa, joten pienen kesäsateenkin sattuessa on mukava tehdä ostoksia ja tulla tutustumaan uutuuksiin.

Koska ko. yhdistys on Kepan jäsen, niin tottakai sillä on oikeus tähän! Mutta ... miksi se on Kepan jäsen? Miksi se on otettu mukaan?

Kun on aika selvää, että Suomen noin 15 biodynaamisen tilan mahdollisista kokemuksistakaan ei ole mitään hyödyllistä jaettavaa kehitysmaille, tietonakaan. Pikemminkin tai oikeastaan aivan päinvastoin: jos jossain määrin rationaalinen luomuviljely voisi vielä kehitysmaissa olla vähän hyödyksi (verrattuna alkeelliseen kaskiviljelyyn) niin biodynaaminen viljelyideologia ei varmasti voi! Lehmänsarvien piilottelu ja kuukalenterin tiirailu vie vain aikaa muutenkin turhan työllistetyltä kehitysmaan viljelijältä. (lisäys, selvennys 13:45)

[Heikki Jokipii]

Myös Mark Lynas on tässä artikkelissaan ...

Africa must modernise its farms in order to fight hunger and poverty

... kiinnittänyt huomiota rikkaista maista johdettujen "kansalaisjärjestöjen" ikävään rooliin asiassa:

Part of the problem has been political resistance to adopting new and improved technologies, particularly in seed breeding. Some of this unwillingness has been home-grown, but much has been imported to Africa by rich-country NGOs with a colonialist ideological agenda that see poverty as dignified and want to keep farmers permanently trapped in subsistence lifestyles.

Artikkelissa kerrotaan tästä rumia esimerkkejä.

Tuolla Intian (ja Venäjän, ja nyttemmin myös Kirgisian) tilanteella ja ratkaisulla on siis selityksensä, vaikka sitä onkin itsessään vaikea demokraatin hyväksyä.

[Heikki Jokipii]

Tässä artikkelissaan Suomen luonnonsuojeluliiton kehitysyhteistyökoordinaattori ja Siemenpuu-säätiön varapuheenjohtaja sanoo, että

Väitän, että kehitysyhteistyöhön kaikkein (rakentavalla tavalla) kriittisimmin suhtautuvat kehitysyhteistyön toteuttajat itse.

Mutta ei se kriittisyys tähän asti yllä, tässä kuvauksesta yhdestä Siemenpuun hankkeesta (lihav. HJ):

Maatalouskysymyksissä Siemenpuu tukee tamilnadulaisten viljelijäyhteisöjen, kansalaisjärjestöjen ja niiden verkostojen työtä ekologisesti ja toimeentulollisesti kestävän maatalouden puolesta. Hankkeiden keskiössä on perinteisten kuivuutta kestävien lajikkeiden edistäminen, luomu- ja peltometsäviljelytekniikoiden kehittäminen, vesivarojen suojelu, bioenergian (mm. puuhiili) tehokkuuden parantaminen sekä ekokylätoiminta.

Eli koko lailla sellaista toimintaa, josta Mark Lynas edellä puhuu. Ja jota hän paheksuu.

[Heikki Jokipii]

Koska ko. yhdistys on Kepan jäsen, niin tottakai sillä on oikeus tähän! Mutta ... miksi se on Kepan jäsen? Miksi se on otettu mukaan?

Kun Kepa lähetti kesän alussa kirjeen kansanedustajille kehitysapumäärärahojen leikkauksista, ja allekirjoitti sen kaikkien jäsenyhdistystensä nimillä, jotensakin hassulta tuntui, että joukossa oli myös "Biodynaaminen yhdistys - Biodynamiska föreningen ry".

Luultavasti ko. yhdistyksellä ei ole mitään kehitysyhteistyöhön liittyvää toimintaa. Mutta vielä pahempi, jos sillä on!

[Heikki Jokipii]

Vaikka me olemme olleet tyytymättömiä kehitysyhteisyöjärjestöjen luomulinjaan ja -projekteihin (ks. vaikka edellä), niin toki kaikki niiden toiminta ei ole tämän asian pilaamaa. Niinpä voimme kuitenkin yhtyä tähän Kepan valitteluun:

Kehitysjärjestöt: Leikkauksilla tuhoisat vaikutukset koko toimialalle

Jotain on tehtävissä, ja oikeallakin tavalla. Ja siihen tarvitaan rahaa, lopulta aika pieni määrä:

Mitä maksaisi maailman nälän poistaminen?

Ja jotain on tehtävä:

Köyhyys lisää luonnon tuhoamista

Eikä tunnu oikein hyvältä, kun Suomi nyt omista, sisäpoliittisista lähtökohdistaan leikkaa kehitysapumäärärahoja. Vrt. vaikka Britannia, joka kaikista vaikeuksista huolimatta antoi apua Malawille v. 2011: "Me emme voi antaa Malawin kansan kärsiä."

[Heikki Jokipii]

Uskoakseni ja toivoakseni näin on:

Kepa Reinikan raportista: Kansalaisjärjestöjen työn tuloksellisuus näkyy

Mutta siitä huolimatta edelleen pitäisi laittaa erityissyyniin nämä hankkeet, oli ne sitten toteutettu kansalaisjärjestöjen kautta tai muuten:

Missä viipyy raportointi epäonnistuneista luomuviljelyhankkeista kehitysmaissa?

Tämä selitys ei niissä ainakaan oikein päde ...

Järjestöjen työ on usein luonteeltaan sellaista, ettei nopeita tuloksia ole heti nähtävissä.

... jos yritetään niiden kohdalla väittää, että tulokset näkyvät sitten ajan myötä (vuosien, vuosikymmenten?). Koska tuloksia on saavutettavissa - toisin keinoin - hyvinkin nopeasti.

[Heikki Jokipii]

Eräs tapaus. Ugandan banaaneja - jotka ovat siellä perusruokaa, eivät ylellisyystuote - uhkaa (ja on jo hävittänyt) eräs tauti. Muuntogeeninen lajike olisi vastustuskykyinen tälle taudille. Mutta:

As disease threatens Uganda’s banana crop, ActionAid and anti-GMO groups fan fears

Kun tämä ActionAid pantiin tilille GMO-vastaisesta kampanjastaan, sen UK:n pääkonttori jo katui, ja ilmoitti, että pelottelukampanja lopetetaan välittömästi. Mutta eipä lopetettu, sitä jatketaan yhä Ugandassa, salaa.

Eikä tätä muuntogeenista lajiketta nyt saada siellä käyttöön, mm. tästä kampanjasta johtiuen.

(Vaikkapa tästä löytää sitten tiedon siitä, mitä ActionAid kehitysmaille suosittelee)

[Heikki Jokipii]

Vaikka me olemme olleet tyytymättömiä kehitysyhteisyöjärjestöjen luomulinjaan ja -projekteihin (ks. vaikka edellä), niin toki kaikki niiden toiminta ei ole tämän asian pilaamaa. Niinpä voimme kuitenkin yhtyä tähän Kepan valitteluun:

Kehitysjärjestöt: Leikkauksilla tuhoisat vaikutukset koko toimialalle

Niinpä minä menin ja allekirjoitin tämän vetoomuksen:

http://pelastetaankehitysyhteistyo.fi/

[Heikki Jokipii]

Kyllä siellä Intiassa nyt näytetään olevan tosissaan. Paikallinen sisäministeriö (Home ministry) panee ainakin Greenpeacen ulkomaisen rahoituksen "jäihin", odottamaan sen päätöstä. Jokainen tällainen ulkomainen lahjoitus kansalaisjärjestöille tullaan jatkossa tutkimaan erikseen.

Näin siinä sitten kävi:

Intia potkii ympäristöjärjestö Greenpeacen ulos maasta

Kuten sanottu, emme yksiselitteisesti voi tuomitakaan tuota ratkaisua.

PS. Tuo uutinen on aika lailla Greenpeacen tulkintojen mukainen. Se kuulemma vastustaa "saastuttavaa teollisuutta". Joihin kuitenkin kuuluu mm. muuntogeeninen viljely ja ydinvoima. Tulee kuitenkn selväksi, että yhdistys ei ole tehnyt hallituksen vaatimia selvityksiä rahoituksestaan. Tiettävästi tämä sääntö koskee kaikkia järjestöjä maassa, eli kyseessä ei olisi erityisesti Greenpeacen vainoaminen.

[Heikki Jokipii]

Voisi ehkä toivoa, että tämä asia muuttaisi järjestöjen käsityksiä myös maanviljelykysymyksissä, ja tuottavuuden merkitys niiden silmissä ja agendassa nousisi:

Guardian: Suuret kehitysjärjestöt muuttavat kehitysmaihin (Kepa)

Mutta tähän mennessä näin ei kyllä ole tapahtunut: mm. artikkelissa mainittu ActionAid on tiukasti luomulinjalla, vielä nyt n. 10 vuoden jälkeen tuosta muutoksestaan.

Tietysti kyse on helposti siitä, että vaikka näiden järjestöjen tarkoitus tässä on olla "lähempänä ruohonjuuria", ihan sinne ruohonjuureen asti, sen yhden hehtaarin köyhään viljelijään asti ei päästä. Tai vaikka päästäsiinkin, niin sillä köyhällä viljelijälläkään ei välttämättä ole kuvaa siitä, milla tavalla hän köyhyytensä kierteen parhaiten murtaisi. Jos tällaiset järjestötkin varoittelevat vaikkapa velkaantumisesta, johon modernien memetelmien käyttöönotto johtaa. Ja jos koko hänen oma traditionsa korostaa riippumattomuutta, omavaraisuutta, itsenäisyyttä - ja traditioissa pitäytymistä!