Miksi GM on hyvä asia?

[Heikki Jokipii]

Tämän katsottiin eli tavallaan myönnettiin pitävän paikkansa, GMO:ta puolustavissakin piireisssä, vielä jokin aika sitten:

Can genetic engineering improve crop yields?

At a Glance

There is considerable debate over whether GMO crops produce higher yields than their non-GMO counterparts. The short answer: Yes, but not because crops are engineered to yield more but for other reasons.

Mutta pitääkö se yhä paikkansa? Lyhyt vastaus: ei pidä.

Ainakin tulevaisuudessa näyttäisi olevan hyvin epätodennäköistä, etteikö olisi toisin. Tässä voi viitata edellä (02.11.19 ja 07.11.19) oleviin puheenvuoroihin ja niiden linkkeihin. Mutta myös tähän:

Redesigning photosynthesis in key crops could help sustain global food production, study shows

Sen mukaan ihmiskunta olisi nyt "huulella", että se kykenisi geenitekniikan avulla vaikuttamaan keskeiseen prosessiin, fotosynteesiin. Ja kykenisi sitä parantamaan, tehostamaan.

Scientists have solved the structure of one of the key components of photosynthesis, a discovery that could lead to photosynthesis being ‘redesigned’ to achieve higher yields and meet urgent food security needs.

[Heikki Jokipii]

Edellä 02.11.19 mainitun durran osalta oli arvioitu kokonaishyöty:

CRISPR-edited sorghum could provide needed protein to 500 million people in Sub-Saharan Africa

[Heikki Jokipii]

Kasvinjalostus ei ole helppoa:

Kauppapuutarha löytää uuden huippulajikkeen ehkä muutaman kerran vuosisadassa �" 80-vuotias Pousin puutarha uskoo rapeiden salaattien menestykseen
Puutarha erikoistui nykyisekaltaiseen jääsalaattiin lähes 25 vuotta sitten. Nyt jännitetään seuraavan uutuuden menestystä.

Miksi siis vältellä uusia välineitä, joita siihen on tarjolla?

[Heikki Jokipii]

Tässä lienee kyse lienee kyse ennenkaikkea siitä, ettei satoa tuhoudu:

Kenya demonstration plots show GMO maize resists insects, increases yields

Mutta ero on joka tapauksessa dramaattinen:

TELA maize also provides drought tolerance. However, these demonstrations showcased the effects of the Bt trait.

‘‘The results are appealing,” James Karanja, the Kenya TELA maize project investigator, told the Alliance for Science. “In Kiboko, for instance, we have seen Bt maize yielding 10 tons per hectare, as compared to non-Bt yielding between 3 and 4 tons [per hectare].’’

[Heikki Jokipii]

Jaaha. Geenitekniikalla on kehitetty bakteeri, joka syö hiilidioksidia:

E. coli bacteria engineered to eat carbon dioxide

Jota voitaisiin käyttää mm. biopolttoaineiden tuottamiseen. Tai jopa ruoan tuottamiseen.

(Naturessa, Annaleena Ylhäinen oli huomannut.)

Samaisella bakteerilla on muutoin hyvin huono maine.

Tuosta uutisesta olisi meillä täällä voitu kertoa toisessa triidissäkin.

[Heikki Jokipii]

Tätä minun täytyy vähän ihmetellä:

Blight-resistant GMO potatoes show promise in field trials

Sillä minusta läpimurroista rutonkestävässä perunassa on puhuttu jo vuosikausia. Täytyy nyt ottaa tarkemmin asiasta selvää.

[Heikki Jokipii]

Tässä kerrotaan, että tutkijoilla kautta maailman on käynnissä kova kilpailu tässä yrityksessä. Ja että kiinalaiset tutkijat ovat kisassa mukana:

CRISPR-edited pigs could blunt swine flu epidemic threatening China’s food supply

Eli sikarutolle vastustuskykyisen lajikkeen tai rodun kehittämisestä on kyse.

Tuossa mainitaan vain, ettei rokotetta sikaruttoon ole. Mutta tietysti senkin kehittämisessä on menossa "verinen" tieteellinen kilpailu. Tietysti täysin väkivallaton niinkuin tiedeihmisten kesken on tapana.

[Heikki Jokipii]

Jos tämä on totta ....

Vincenzo Verrastro (IABM, Bari, Italia) kertoi Välimeren maissa oliivipuita tuhoavan Xyllella fastidiosa �"bakteeritaudin leviämisestä ja XF-ACTORS �"hankkeesta, jossa selvitetään taudin leviämistä, torjuntakeinoja luomutuotannossa sekä kommunikaatiotapoja, joilla esiintymisalueiden väestö saadaan tietoisiksi ongelman laajuudesta sekä leviämisen ehkäisyn tärkeydestä. Tautiin ja sitä levittävään kaskaslajiin tehoavia kemiallisia torjuntakeinoja ei ole olemassa, joten uhka elinkeinolle on yhteinen sekä tavanomaisessa että luomutuotannossa, mutta luomutuotannossa olevilla tietyillä lajikkeilla on luontaista resistenssiä. Sen sijaan haasteeksi on tullut saada asukkaat ymmärtämään tilanteen vakavuus.

(lihav. HJ)

... niin nuo tuohon luontaiseen vastustuskykykyyn vaikuttavat geenit voidaan varmaankin paikallistaa. Ja ominaisuus geenitekniikalla levittää kaikkiin nyt vaarassa oliivilajikkeisiin?

(Tuo lainaus on tästä selostuksesta: TP Organics julkaisi strategisen tutkimus- ja innovaatiostrategiansa)

Jos ne geenit löydettäisiin, ja jalostus hyvin onnistuisi, meillä olisi ehkä jatkossa oliivipuukanta, jota tauti ei uhkaisi. Paitsi luomutuotannossa, poislukien nuo tietyt lajikkeet, jollakin alueella. Voi tietysti olla, että ominaisuus on levitettävissä tavanomaisella jalostuksella, jolloin se olisi luomussakin. Urakka olisi jokatapauksessa valtava ja hidas, koska oliivipuu kasvaa kauan. Jos se on ainoa torjuntakeino, on se jotenkin surulllista, kun ajattelee noita jopa tuhansia vuosia vanhoja oliivipuita. Mutta eipä kai nytkään ko. bakteeria vastaan ole juuri muita keinoja kuin isäntäkasvin hävittäminen ja alueen eristäminen?

[Heikki Jokipii]

Tässä ei ole vielä kyse toteutuneesta asiasta:

‘Fine-tuned’ wheat varieties could boost Europe’s grain yields up to 90%, study suggests

Vaan teoreettisista mahdollisuuksista. Mutta noin suuriksi ne siis tutkimuksessa arvioitiin.

[Heikki Jokipii]

Oikeastaan melkoinen uutinen tänäkin päivänä:

Most food flavorings could be made with GMO microbes, sparing large amounts of farmland

Useimmat mausteet voitaisiin siis tuottaa GMO-mikrobeilla. Ja suuria maa-alueita säästyisi.

Mausteistahan aikanaan satoja vuosia sitten maailmankauppa syntyi. Vieläkin on kielessämme pahantahtoinen ilmaisu: painu sinne missä pippuri kasvaa.

Tuo tieto tuosta mahdollisuudesta on hyvä pitää mielessä, kun on puhe luomumausteista.

[Heikki Jokipii]

Tämä on kiinnostava kehitelmä:

Researchers Use CRISPR to Create Compact Tomato Plants

Ei muuta kirsikkatomaatin ominaisuuksia, mutta tekee sen yksinkertaisemmaksi viljellä. Kuva tuossa selittänee asian helpoimmin.

Annaleena Ylhäinen twiitissään kertoi halustaan tuota kokeilla. Mutta totesi samantien, ettei se ole mahdollista ennenkuin EU antaa siihen luvan. Näin on, vaikka kyse on geenieditoinnilla aikaansaadusta lajikkeesta. Näin on �" vielä.

[Heikki Jokipii]

Hesarissa tänään laajahko juttu:

Ruokaa riittää kasvavalle ihmiskunnalle, jos kasvit käyttävät valoa nykyistä tehokkaammin, ja se voi onnistua geenejä siirtämällä

Yhdysvaltalaiset tutkijat saivat tupakan kasvamaan paljon tehokkaammin. Nyt samaa yhteyttämisen tehostamista pitää kokeilla ruokakasveilla.

Maksumuurin takana netissä, mutta jos haluaa lukea asiasta suomeksi, voi etsiä käsiinsä päivän Hesarin.  Täällä on tuosta jo ollut puhetta,. monilla kielillä.

[Heikki Jokipii]

Vehnää vaivaa maailmassa 3 ruostetautia. Yhtä vastaan niistä kyetään nyt kehittämään torjuntakeino geenitekniikan avulla:

Scientists solve 30-year wheat rust genetics puzzle

Tuo tauti ei ollut se, josta Norman Borlaug erityisesti viimeisinä vuosinaan varoitteli, eli Ug99. Mutta eiköhän senkin vuoro vielä tule. Se on varsin todennäköistä jo siltäkin pohjalta, että vehnän koko perimä on nyttemmin selvitetty. Sekin oli vuosikymmenten urakka, mutta katsottiin valmistuneeksi elokuussa  2018  eli viime kuussa, parisen viikkoa sitten.

Selvää toivoa tässäkin projektissa nyt on:

Famine in Africa and the Middle East? Devastating stem rust fungus threatens global staple crop, but genomic solution may finally be on the horizon

Eli pelätty Ug99 selätettäneen myös.

[Heikki Jokipii]

Tässä asiassa onkin sitten kaksi kilpailevaa ratkaisua, tuo UK:n ja tämä USA:n:

Exploring GMO canola as a cheap source of omega-3 fatty acid for farmed salmon

Siinäkin on visio:

This could revolutionize the salmon farming industry.  Producers feed salmon with oil from wild-caught fish to give them health-bearing omega-3 properties, and supply from this is dwindling with the decline in global ocean catches.
[...]
Creating a new supply source of this vital ingredient could make farmed salmon as available (and maybe as cheap) as chicken breasts or pork chops.

Onko se siis rapsi vai ruistankio? Tuolla UK:n ratkaisulla on kyllä kilpailussa pahasti "handikappia" EU:n takia (eikä siinä välttämättä edes Brexit auta).

Nyt tässä asiassa on tapahtunut seuraava käänne:

Oil from CRISPR-edited Camelina plants could be fast-tracked for commercialization following USDA approval

Eli nyt onkin USA:ssa laitettu pystyyn koeviljelmät tuon geenieditoitun ruistankion viljelemiseksi.

Ja myös hyväksymisen kaupalliseen viljelyyn arvioidaan tuossa tapahtuvan siellä sutjakammin.

[Heikki Jokipii]

Yllättävä keino suojata mehiläisiä:

Genetically engineered bacteria could inoculate honeybees against deadly varroa mites, deformed wing virus

Kuten jo otsikosta voi lukea, geenitekniikka siinäkin apuna.