Ympäristöasiat

[Heikki Jokipii]

Siihen, koska alettiin puhua ilmastonmuutoksesta. Edellä Soininvaaran ja Hassin muistikuvat.

Äsken tuli Lauantain Toivotuissa M. A. Nummisen Luonnonsuojelujenkka vuodelta 1970. Siinä oli käytetty pohjana Pekka Nuortevan tekstejä. Tai käytetty kai itse asiassa lähes sellaisenaan.

Hiilidioksidin tupruttaminen mainittiin kerran yhdessä säkeessä — mutta ei sanaakaan ilmaston lämpenemisestä! Siirryttiin siitä suoraan  varsinaisiin ilmansaasteisiin. Jotka keuhkot tuhoaa! (Jäljennän kohdan tähän, kun löytyy.)

Pysyn kannassani, että ilmastonmuutos "keksittiin" — ainakin Suomessa — vasta 1980-luvulla.

[Heikki Jokipii]

Kun Oras Tynkkynen kirjoittaa uusimassa "Kehitys - Utveckling" -lehdessä otsikolla "Krokotiilin kyyneleet eivät Kongon lapsia auta" ...

(näköislehti, pdf, s. 19)

Siirtymään tarvitaan tuulivoimaloita ja aurinkopaneeleja, akkuja ja sähkönsiirtolinjoja. Ne ja monet muut ilmastoratkaisut kasvattavat kuparin ja alumiinin kaltaisten tuttujen raaka aineiden kysyntää. Lisäksi tarvitaan
useimmille meistä vieraammaksi jääneitä metalleja, kuten molybdeeniä ja palladiumia.

Raaka aineiden tuotantoon liittyy kuitenkin huolia. Koboltista osa tuotetaan Kongon demokraattisessa
tasavallassa mahdollisesti lapsityövoimalla. Harvinaisten maametallien tuotanto on voittopuolisesti autoritaarisen Kiinan hyppysissä. Ruotsissa kaavaillaan kaivoksia saamelaisten maille ilman heidän hyväksyntäänsä. Jos kaivosteollisuus on pilannut vesiä ja maita Suomenkin kaltaisessa maassa, millaista mahtaa olla jälki Papua Uudessa Guineassa.
[..]
Työolot globaalissa etelässä näyttävät kiinnostavan lähinnä silloin, kun mineraaleja tarvitaan tuulivoimaloihin – ei silloin, kun ne päätyvät kännyköihin tai taulutelevisioihin.

... niin kieltämättä hän vähän osuu. Mutta mitä voimaa hän suosittelee itse Afrikalle? Ei ainakaan ydinvoimaa, koska sitä ei ole lainkaan tuossa lyhyessä kirjoituksessa mainittu.

[Heikki Jokipii]

Kyllä se aika kuluu. Taas on tämä aika vuodesta:

Maailman ylikulutuspäivää vietetään taas ennätysaikaisin

Ylikulutuspäivä on siirtynyt viime vuosina jatkuvasti taaksepäin. Vielä 1990-luvun puolivälissä sitä vietettiin lokakuussa, ja 1970-luvun alussa se oli lähellä joulua. Maittainen vaihtelu on suurta: suomalaisten ylikulutuspäivää vietettiin tänä vuonna jo huhtikuun 3. päivänä, luxemburgilaisten jo helmikuussa mutta moldovalaisten vasta joulupäivänä.

Mutta kun sitä jo noin monta vuotta on vietetty, eikö olisi jo aika laskea, kuinka monta maapalloa on jo käytetty? Ja vaikka ihan erikseen: kuinka monta Suomea?

Tällaisena tämä rummutus jatkuu ja jatkuu:

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008672190.html

Ihmiskunnan kulutus ylittää maapallon kantokyvyn. Tasapainon aika ei kuitenkaan ole niin kaukana kuin moni luulisi.

Ja edelleen puhutaan uusiutuvien luonnonvarojen loppumisesta. Ja esimerkit etsitään uusiutumattomista. Kuten vaikka kodinkoneista. Ja niiden energiankulutus on sinänsä pahasta. Ei olemassa synnitöntä energian ym. kulutusta. Vain kaikessa säästäminen kelpaa:

HS Ympäristö|”Jo ensimmäisen kuukauden jälkeen tuli helpotus” – Oululaisperhe lopetti ostamisen vuodeksi ja yllättyi uudenlaisesta onnesta

Maksumuurin takana, joten ei nyt riivitä yksityiskohtaisesti. Se ei ole edes tarpeen. Niin tuttua vanhaa tekstiä, että se on itseasiassa täällä(kin) jo tehty.

[Heikki Jokipii]

Oli löydetty tällainen Vihreiden julistus yhdestä Saksan osavaltiosta 1990-luvulta:

https://twitter.com/rossreiter/status/1512711948382650369/photo/1

Jossa siis ehdotetaan "ekologista hiilivoimaa" ydinvoiman sijasta.

Ja tuomitaan ydinvoima myös sen vuoksi, ettei se työllistä.

Pysyn kannassani, että ilmastonmuutos "keksittiin" — ainakin Suomessa — vasta 1980-luvulla.

Saksan Nordrhein-Westfalenissa samoilla kieppeillä. Tai ilmeisesti kunnolla vasta tuon jälkeen.

Saasteeton hiilivoima kun on aivan hyvin kuviteltavissa. Jos unohdetaan hiilidioksidi.

[Heikki Jokipii]

Tuodaanpa tämä taas kerran esille:

Blood on the blades: are thousands of dead bald eagles too high a price to pay for “clean” energy

Tosiasia, jonka Suomenkin tuulivoiman innokkaat ajajat haluavat meidän unohtavan. Tuulivoimalla on hintansa myös linnuissa.

Suomessa meille vakuutetaan, että:

https://www.motiva.fi/ratkaisut/uusiutuva_energia/tuulivoima/tuulivoiman_ymparisto-_ja_muut_vaikutukset/tuulivoimalat_ja_linnut

Tuulivoimarakentamisen haitallisia vaikutuksia linnustolle voidaan välttää laadukkaalla suunnittelulla.

Välttää, vai ainoastaan vähentää? Onko Suomesta olemassa vastaavia lukuja realisoituneista tuhoista kuin USA:sta?

Motiva kertoo kyllä, että sen luottavainen näkemys perustuu tutkimukseen:

Kesällä 2019 valmistui useiden vuosien ajanjakson kattaneen suomalaisen linnustoseurantatutkimuksen yhteenveto. Sen mukaan tuulivoimaloiden vaikutukset muuttaviin lintuihin ja lintujen valtakunnallisesti tärkeisiin muuttoreitteihin ovat jääneet vähäisiksi. Seurantatulosten perusteella muuttavat linnut pyrkivät ensisijaisesti kiertämään tuulipuistot.

Toisaalta tiedämme, että tuolloin ja myöhemmin tuulivoimaloiden määrä on kasvanut räjähdysmäisesti.Voi ainakin kysyä, kuinka kuranttina tuo mainittu tutkimus on pysynyt.

[Heikki Jokipii]

Tämä on sitten sitä kompromissienergiaa, josta oli puhetta jo triidin alussa:

Uraauurtavan geolämpölaitoksen poraukset alkoivat Vantaalla, ja pian se tuo kesän lämpöä talveen – minuutin animaatio näyttää, miten laitos toimii

Tavallaan uusiutuvaa, koska fossiilisia polttoaineita ei kulu. Mutta kuitenkin tasaista ja ennustettavaa energiaa.

Jne. Espoostakin oli tuolloin puhe. Ikävä tapaus:

Puhtaan energian jättilaitos kariutui, kun luonto päihitti insinöörit – Fortum vetäytyi St1:n geotermisestä pilotista Espoossa

Luonto nyt vaan on sellainen. 

[Heikki Jokipii]

Ja edelleen puhutaan uusiutuvien luonnonvarojen loppumisesta. Ja esimerkit etsitään uusiutumattomista. Kuten vaikka kodinkoneista. Ja niiden energiankulutus on sinänsä pahasta. Ei olemassa synnitöntä energian ym. kulutusta. Vain kaikessa säästäminen kelpaa:

HS Ympäristö|”Jo ensimmäisen kuukauden jälkeen tuli helpotus” – Oululaisperhe lopetti ostamisen vuodeksi ja yllättyi uudenlaisesta onnesta

Tässä ei ihan sitä ilmaisua käyteta:

ELOKAPINA ALOITTAA YLIKULUTUSKAPINAN 6.5

Tällä Elokapina haluaa kiinnittää huomion Suomen ja suomalaisten harjoittamaan luonnonvarojen ylikulutukseen, joka puolestaan kiihdyttää ilmasto- ja ympäristökriisiä. Ylikulutuskapina -nimisellä mielenosoitusten sarjalla Elokapina vaatii välittömiä toimia ylikulutuksen lopettamiseksi, ja luonnonvarojen käytön alentamiseksi kestävälle tasolle.

Suomi kulutti tänä vuonna osuutensa maapallon luonnonvaroista 31.3. mennessä. Suomella ei ole sitovia tavoitteita luonnonvarojen ylikulutuksen lopettamiseksi, eikä kulutusperäisten päästöjen hillitsemiseksi.

Mutta kyllä niistä "maapalloista" jne. taas oli kyse. Ja teeskentelystä, että jostain muista luonnonvaroista oli muka puhuttaisiin, kuin juuri niistä, jotka tuottavat hiilidioksidipäästöjä.

Luultavasti Elokapina ei kysyttäessä pystyisi vastaamaan, mitkä luonnonvarat me kulutimme. Tai mikä olisi kestävä taso, jos vastauksessa ei saa viitata noihin päästöihin.

[Heikki Jokipii]

Tästä kerrottiinkin jo edellä:

Swiss Daily: Wind Park Destruction Of 1000-Year Old Untouched German Forest Exposes “Absurdity Of Green Energies”

Unsustainability in the name of “sustainability”

Lately we’ve been reporting on what many people are calling one of the greatest environmental felonies in Europe: the deforestation of the 1000-year old Reinhardswald, known as the “fairy tale forest”, in order to make way for largescale industrial wind parks to produce “green” energy. Proponents claim  the wind parks will save our environment and climate. Clearing the forests has already commenced.

Kuten sveitsiläiset, mekin täällä pöyristymään! 

[Heikki Jokipii]

Tosiaan, miksi onkaan näin:

Viewpoint: From energy to agriculture, the mainstream environmentalism movement has become anti-technology

Mutta niin se näyttää olevan. Suomessakin. Suomen ympäristöliike on tietysti imenyt aatteitaan ulkomailta. Myös tuossa mainituista lähteistä.

Hahmotellaan sitä, että toisin voisi olla:

A more fully reconstructed environmentalism would embrace technology, not just the aesthetically acceptable “small-is-beautiful” ones like rooftop solar panels but the more conventionally industrial ones like nuclear power plants and combine tractors. It would seek to accelerate, not dampen, economic growth, as a driver of human wellbeing and ecological decoupling. It would harness the tools of scientific discovery instead of spurning them, as latter-day environmentalists have with alternative proteins and carbon removal.

It would, in short, look a lot like ecomodernism. The authors of “An Ecomodernist Manifesto” published it last decade to outline an affirmative, coherent alternative environmental metaphysics. One impetus for doing so was the shared realization that simply tinkering around the edges of institutional environmentalism was a losing proposition.

Myös meidän pieni yhdistyksemme on yritys vaihtoehdoksi.

[Heikki Jokipii]

Lisää tuosta teknofobiasta:

Part II: Seeds of Reaction — How anti-GMO ‘progressivism’ morphed into a technophobic science rejectionist movement

[Heikki Jokipii]

Kohtuuttomalta tuntuu siellä, että on näin:

Coal: Europe’s Security Blanket, Third World’s Necessity

For the people of developing nations wanting to better their lives, the use of hydrocarbons is not negotiable.

Mielestäni täällä on monesti todettu, että vasta sitten sopii kehittyneiden maiden vaatia kehitysmaita olemaan vain uusiutuvien varassa, kun ovat itse tehneet niin.

***

Toisaalta tässä asiassa tämä vihreä ministeri ei sääli omiaankaan:

German Energy Crisis: Economics Minister Tells Citizens To Shower Less, Colder…”Gas Bills To Triple”!

Eikä itseään, kertoo tekevänsä niinkuin sanoo. Ai jotain puuttuu? Juu, ydinvoiman alasajon peruuttamista hän ei ota esille.

[Heikki Jokipii]

Siihen, koska alettiin puhua ilmastonmuutoksesta. Edellä Soininvaaran ja Hassin muistikuvat.

Äsken tuli Lauantain Toivotuissa M. A. Nummisen Luonnonsuojelujenkka vuodelta 1970. Siinä oli käytetty pohjana Pekka Nuortevan tekstejä. Tai käytetty kai itse asiassa lähes sellaisenaan.

Hiilidioksidin tupruttaminen mainittiin kerran yhdessä säkeessä — mutta ei sanaakaan ilmaston lämpenemisestä! Siirryttiin siitä suoraan  varsinaisiin ilmansaasteisiin. Jotka keuhkot tuhoaa! (Jäljennän kohdan tähän, kun löytyy.)

Pysyn kannassani, että ilmastonmuutos "keksittiin" — ainakin Suomessa — vasta 1980-luvulla.

Mutta kummasti se on tullut jälkeenpäin ihmisten muistikuviin tuollaisena. Muidenkin kuin tuossa mainittujen.

Äsken radiossa kuulija oli lähettänyt viestin, että 1970-luvulla oli energiakriisi ja jo silloin puhuttiin ilmastonmuutoksesta. Eikä puhuttu!!!

[Heikki Jokipii]

Taas WFF:lle ja Nikulalle annettiin mediassa mahdollisuus puhua läpi päähänsä:

Tänään vietetään maailman ylikulutuspäivää – suomalaisten kulutustasolla tarvitsisimme yli 3,5 maapalloa

Ja vielä sotkeakin näin:

–  Suomessa ylikulutus aiheuttaa muun muassa metsäluonnon köyhtymistä, kalakantojen uhanalaistumista ja arvokkaiden luontotyyppien vähenemistä. Esimerkiksi tulvariskit ovat kasvaneet ja vedenlaatu heikentynyt, kun metsiä ja soita on ojitettu, ja niiden kyky pidättää vettä on heikentynyt, Nikula kertoo.

Kun tuo mainittu ylikulutus on pääosin tai täysin hillidioksidin päästämistä ilman, se ei aiheuta noita asioita. Päinvastoin, lisääntyvä CO2 parantaa metsän kasvua!

Mutta näin se on tehnyt ennenkin: kaikki paha, mitä WFF vastustaa, pitää saada saman otsikon (banderollin?) alle!

***

Kertaamatta edellä sanottuaa: YLE uutisissaan puhui "päivän tekstin mukaan" uusiutuvien luonnonvarojen loppumisesta tänään. Ikään kuin uusiutuvia voisi ylikuluttaa?

[Heikki Jokipii]

Hesari komppasi tänään täysillä:

Pitäisi uskaltaa sanoa ääneen: tästä ei selvitä ilman kulutuksen vähentämistä

TÄNÄÄN torstaina vietetään maailman ylikulutuspäivää. Se tarkoittaa, että maapallon uusiutuvat luonnonvarat on tältä vuodelta käytetty. Maan asukkien nykyinen elämäntyyli vaatisi yli 1,5 maapalloa.

(lihav. HJ)

Niin tottuneita tuohon ollaan, ettei Pelli mitenkään huomannut tai yrittänyt selitellä, että kaikki hänen esimerkkinsä  olivat uusiutumattomien luonnonvarojen kulutuksesta. Myös ehdotetussa kulutuksen vähentämisessä.

Sitä ei oikeastaan uskalleta sanoa ääneen, että looginen lopputulos olisi täydellinen säännöstelytalous. Sinulla on oikeus vain tiettyyn määrään kaikkia luonnonvaroja. Varsinkaan sitten sitä, minkälaisia ne määrät olisivat! Kaikki kulutus on yli kulutusta?

[Heikki Jokipii]

Hesari lehtenä unohtaa tuon edellisen hetkessä.

Kirjoittaa toisaalla huolestuneena häämöttävästä lamasta. Vaikka juuri se leikkaisi tehokkaasti kulutusta.

Vaikkapa tässä pääkirjoituksessaan pari päivää aiemmin:

Päivä lyhenee, taantuma lähenee, kaikki kallistuu. . .

Yksi merkittävimmistä talouskehitykseen vaikuttavista tekijöistä on IMF:n mukaan se, lopettaako Venäjä maakaasun myynnin Eurooppaan. Kaasuhanojen sulkeutuminen voisi viedä kasvusta kertaheitolla 1,3 prosenttiyksikköä. IMF jossittelee tällä aivan turhaan – Venäjä lopettaa hyvin todennäköisesti kaasukaupan. Eli tämäkin riski siis toteutuu.

(lihav. HJ)