Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet

[Heikki Jokipii]

Puola on nyt päättänyt rakentaa yhtä pitkän aidan, joka meidän itärajallemme vaadittaisiin:

Saksan ensimmäinen sikaruttotapaus sotkisi EU:n lihamarkkinat – Puola tukki itärajojaan villisioilta 1 200 kilometrillä aitaa

Tämä on nyt yhteistä, vaikka ehkä eri mittakaaavasssa, Saksalle ja Suomelle:

Saksa vie vuodessa noin miljardi kiloa sianlihaa Kiinaan. Jos afrikkalainen sikarutto (ASF) leviäisi Saksaan, Kiina sulkisi rajansa saman tien. Saksalaiset sianlihakilot jäisivät sotkemaan EU-markkinoita.

Suomella tuo Kiinan vienti tietysti on vasta alussaan.

Nyt olisi mielenkiintoista tietää, minkälaisia määräyksiä Saksa ja Puola ovat antaneet kesysikojen ulkoilusta.

[Heikki Jokipii]

... niin ottaisivat, nämä hesalaiset, mieluummin kissan tai kanarialinnun, hoivailuhalujensa tyydyttämiseksi. Kananmunia saa Helsingissä kaupasta, hyvin läheltä, hyvin edullisesti (halvimmillaan tuolla kananvuokran hinnalla lähes 20 kiloa!). Talvihoitoon palautettava kana palauttaa  mukanaan kesän aikana hankkimansa tauditkin.

PS. Asiastahan saa melkein itsestään samanlaisen (eläinsuojelullisen) iskulauseen, joka on jo sanottu kissoista: kaupunkilainen, älä ota kesäkanaa!

Tämä uusikaan asiaan innostava Hesarin artikkeli tänään ...

Kesäkanoista on iloa ja hyötyä – näin varmistat, että myös kanasi ovat tyytyväisiä

... ei saa minua muuttamaan tuota kantaani. Itse asiassa siinä oli yksi lisäargumentti asiaa vastaan:

”Muuten kanan pitää antaa elää lajityypillistä elämää. Kana on laumaeläin eli se kaipaa lajitovereiden seuraa. Ei ole hyvää kananpitoa hankkia vain yhtä kanaa”, hän sanoo.

Kuitenkin se yksi kana saatetaan hankkia. Parasta kananpitoa olisi jättää kaikki kanat sinne maalle.

Ja tästä saa laskettua sen taloudellisen hyödyn:

Tilan isäntä Markku Lassila on myynyt tänä kesänä jo noin 300 kanaa 40 euron kappale­hintaan.

Foodiessa äsken kananmunat halvimmillaan olivat vähän yli 2 euroa kilo. Jopa luomumunia sai hintaan 5 euroa kilo. Kun kana saa aikaiseksi vain munan päivässä, on aika nippa nappa, saako se koko kesän aikana "tienattua" hintaansa. Kiloon näytti Foodien kuvissa mahtuvan 10-15 kananmunaa. Kesää kestää noin 100 päivää. Ehkä sen kanan syöminen syksyllä voi vähän tasoittaa tilannetta, mutta tuskin sekään paljon.

[Heikki Jokipii]

Hetkellisesti metsästäjien asemaa voi pitää hyvänäkin:

Vuoden Sikateko-palkinto Metsästäjäliiton Kymen piirille

Sikayrittäjät on kannustanut metsästysseuroja pitämään Suomen villisikakannan kurissa. Metsästysseurat ovat lähettäneet kaadetuista villisioista näytteitä Eviraan.

Heidät näin palkitaan, ja näytteen lähettämisestä Eviraan saa korvauksen. Ja metsästäjälle jää herkullinen villisian liha, joka on sitten tutkitusti puhdasta, sikarutosta vapaata.

Mutta tässä on taas arvio riskin rahallisesta suuruudesta, sikayrittäjille:

Suomen Sikayrittäjien puheenjohtajan Martin Ylikännön mukaan Suomesta viedään sianlihaa maailmalle vuosittain noin 30 miljoonaa kiloa.

"Jos ASF:ää havaitaan Suomessa, vienti vaarantuu oleellisesti. Tällöin kaupalliset tappiot voivat olla jopa 100 miljoonaa euroa", Ylikännö kertoo.

Ja vienti Kiinaan on vasta aivan alussaan, olen ymmärtänyt.

Joten selvästi kannattaa metsästäjiä pitää hyvällä mielellä ja aktiivisina harrastuksessaan.


PS. Luomusianlihaa tuotettiin Suomessa v. 2017 yhteensä 0,84 miljoonaa kiloa. Mikä sen tuotannon kokonaisarvoksi sitten arvioidaankaan. Mutta niin paljon se ei ole, että sen takia kannattaisi tuota vientiä vaarantaa. Niinpä uusia tiukkoja sääntöjä luomusikojen ulkonapidosta ei tulla katsomaan läpi sormien. Mieluummin joustetaan sikojen luomustatuksen määrittelyssä.

[Heikki Jokipii]

Tämänpäiväinen Hesarin artikkeli (maksumuurin takana) päätyy lopulta luomun piilomainokseksi ...

Lehmät ovat sosiaalisia laiduntajia, mutta osa lypsylehmistä ei pääse ulos edes kesällä – Minkälaista maitoa eettisen kuluttajan kannattaa ostaa?

Yhä useampia kiinnostaa maidon alkuperä ja lehmien hyvinvointi, sillä luomun ja vapaan lehmän maidon myynti kasvavat. Maitopurkkeihin on suunnitteilla lehmien hyvinvoinnista kertova merkki.

... vaikka varsinaisia virheellisiä faktoja ei esitäkään. Se johtuu siitä, ettei eroja, mm. hintaerojen syytä kyllin pontevasti analysoida. Luomurehu mainitaan, muttei sen hintavaikutusta. Tai merkityksettömyyttä lehmän hyvinvoinnin kannalta. Sen sijaan luodaan vaikutelmaa, että kaikki lehmälle kiva, mm. pihattonavetat, olisivat juuri ja vain luomulle tyypillisiä.

Vaikka sitten joudutaankin myöntämään, että luomussa on yhä lukuisia parsinavettoja käytössä. 40 kappaletta, eli aika monta.  Ja yli puolet kaikista Suomen lehmistä elää jo pihattoissa, jolloin aivan valtaosa niistä on tavanomaisilla tiloilla.

PS, Tässä MT:n referaatissa on jotain lisää, mutta ei olennaista:

HS: Osa lehmistä ei pääse ulos edes kesällä

[Heikki Jokipii]

HS:n uutisessa esille tulleesta hyvinvointimerkistä olemme esittäneet tämän mielipiteemme:

Jos edelleen tästä vähän jupisisi: kuten minimivaatimuksetkin, myös tuo hyvinvointimerkkikin voisi ehkä parhaiten sopia EU:n tehtäväksi. Eläimillähän kun tunnetusti ei juuri ole kansallisuusaatetta, tai kansallista kulttuuria.

Mutta hyvä on idea itsessään:

- eläinsuojelulaki määrittelisi minimitason
- jos joku haluaa eläimille vielä parempaa kohtelua, suosikoon tuotteita, joissa on tuo merkki
- ja tarvittaessa maksakoon siitä lisää
- mutta ei joutuisi maksamaan hyvinvoinnin kannalta turhasta: luomurehu ei eläinten hyvinvointia lisää (kuten juuri toisaallakin todettiin)
- (ja yhdestä luomumyytistä päästäisiin eroon?)

Olettaen, ettei merkkiin saada salakuljetettua eli kähmittyä mukaan luomuideoita, että siitä tulee siinä suhteessa neutraali. Tietysti luomueläimillekin (tai niiden kasvattajille) tuollainen merkki kuuluu, sikäli ja siltäosin kuin ne (he) sitten sen ansaitsevat.

Tuon hyvinvointimerkin jälkeen kuluttajan ei tarvitsisi täällä tavalla hapuilla ...

Luomun ja vapaan lehmän maidon myynti on kasvussa, mikä kertoo HS:n mukaan kuluttajien kiinnostuksesta lehmien hyvinvointiin.

(lihav. HJ)

... vaan hän voisi suosia ostoksissaan täsmällisesti haluamaansa.

[Heikki Jokipii]

Arja Peltomäen - jonka maatilalla HS oli vieraillut - puheenjohtamassa (Pro Luomun) luomumaidon arvoketjutyöryhmän kokouksessa 29.05.18 oli kirjattu tällaiset ongelmat:

• Neuvonnan havaitsema ongelma: Luomuehdoissa ei määritellä
laiduntamista riittävän tarkasti, joten se toteutetaan eri tiloilla eri
tavoin. Laiduntamisen vaatimusta olisi syytä tarkentaa.
• Laiduntamiseen kiinnitetään huomiota myös tavanomaisessa
tuotannossa, minkä takia on pidettävä huoli että luomun ero
tavanomaiseen säilyy!

Tuosta voisi rivien välistä lukea, ettei kuluttaja ihan varma asiasta kuitenkaan voi olla, luomuakaan valitessaan.

Muistettava on tietysti myös, että tuo laidunnus on vain yksi hyvinvoinnin osatekijä.

Eläinten hyvinvointi on todellakin esillä myös tavanomaisessa viljelysssä, kuten seuraavassa kerrotaan.

[Heikki Jokipii]

Tästä uutisesta ...

Juustoportista Euroopan ensimmäinen meijeri, jolla kansainvälinen sertifikaatti eläinten hyvinvoinnista

... tulee tieto, että tällainen sertifikaatti on siis olemassa. Missä määrin se olisi laajemminkin käytettävissä? Eläinsuojelulain minimivaatimusten täydentäjänä? Jos sellaista tarvitaan tai halutaan?

Käsitän tuosta, koska ko. meijeri suosii nk. vapaita lehmiä, ettei kyseiseen sertifikaatin ole sotkettu luomuaatetta. Menetelmässä on selvästi myös pyrkimystä objektiivisuuteen:

WQ-menetelmä mittaa Juustoportin mukaan hyvinvoinnin toteutumista eläimestä. Näin ollen hyvinvointia voidaan mitata toistettavasti, riippumatta eläimen pitopaikasta.

Tietoa minulla ei kyllä ole, miten mittaukset tehdään.

Nyt MT kertoo:

Maitomaa saavutti kansainvälisen eläinten hyvinvoinnin sertifikaatin – Suomi johtaa muuta Eurooppaa 2–0

Itsenäisen Maitomaa -meijerin kaikki 170 tilaa ovat saaneet kansainvälisen eläinten hyvinvointia varmentavan sertifioinnin. Welfare Quality (WQ) -sertifikaatin on Suomessa ja Euroopassa saanut aiemmin vain Juustoportti.

Tuossa WQ-sertifikaatissa näyttäisi olevan ainekset toivomaamme EU:n yhteiseen hyvinvointimerkkiin:

WQ -sertifikaatin ovat kehittäneet eurooppalaiset tutkimusinstituutit ja yliopistot. Siihen sisältyy mittausmenetelmä, jossa otetaan huomioon eläinten kasvatusympäristö, terveys, niille ominainen käyttäytyminen ja ruokinta.

[Heikki Jokipii]

Uskallan sanoa, että esille tullut vaatimus rapujen tainnuttamisesta esim. sähköllä ennen kiehuvaan veteen pudottamista on kyllä liioittelua. Kun ravut siinä kiehuvassa vedessä menettävät henkensä ja tietysti siinä yhteydessä tajuntansa noin sekunnissa.

Sensijaan tämä ei välttämättä ole:

Tältä näyttää, kun lehmät makaavat vesisängyissä – Rinteelän tilalliset veivät lehmien mukavuuden seuraavalle tasolle

Eikä yllättäen ole kovin kalliistakaan. Tuon mukaan vain n. 300 euroa lehmää kohti. Maitolitraa kohti laskien tietysti mitättömästi. Teoreettisesti saattaisi jopa maksaa itsensä? Ainakin sitten, jos tuo eläinten hyvinvointimerkki tulee?

[Heikki Jokipii]

Maaseudun Tulevaisuuden maksullisesta uutisesta otsikko ja ingressi:

"Lehmämäärä vähenee, mutta maito ei, jos investoinnit toteutuvat
Maatalous
 27.07.2018
Pihattolehmien osuuden odotetaan nousevan 60 prosentista 90:een vuoteen 2025 mennessä."

Joten tuolta osin tilanne on paranemassa varsin nopeasti. On tietysti muistettava, että parsinavettaakin voi hoitaa eläimille "inhimillisesti". Siinäkin voi vaikka hommata lehmille vesisängyt!

[Heikki Jokipii]

Nyt suunnitellaan uutta tiedotuskampanjaa. Ote Luomulihan  arvoketjutyöryhmän kokouspöytäkirjasta 22.5.18:

• Tehdään tuoteryhmittäisiä aineistoja luomusta
• Mikä tekee lihasta luomua.
• Millainen aineiston tulisi olla?
• Ei vastakkainasettelua
• Voi kuitenkin tehdä luomuehtojen vertailuja Suomen lain vaatimiin
tuotantoehtoihin
• Nauta/lammas, sika, broileri: 4 tärkeintä pointtia kustakin
• Luomukotieläintuotannossa kuluttajalle on tärkeää eläinten hyvinvointi,
ulkoilu, häkittömyys, laidunnus, valaistus, mahdollisuus lajityyppiseen
käyttäytymiseen

Aiotaan siis keskittyä juuri eläinten kohteluun, viimeisen pallukan mukaan. Eläinten nauttima ravinto eli rehu (hintavaikutuksineen) aiotaan hoitaa "sordiinolla"?

Mahtaako pyrkimys välttää vastakainasettelua onnistua, jos kaikessa eläinten hoidossa nyt puhutaan viimeisen pallukan asioista? Etteikö vain syntyisi houkutus hiukan mustamaalata tavanomaista?

Lain mimimiehtoihin vertailu varmasti toimii luomun hyväksi, mutta jos em. hyvinvointimerkki tulee, tai em. WQ-sertifikaatti laajempaan käyttöön, se kaikki ei olekaan niin yksinkertaista. Vrt. myös edellä 10.7.18.

Jos tuo kampanja syntyy ja käynnistyy, sittenpähän näemme, kuinka siinä käy.

[Heikki Jokipii]

Ruotsissa on jo pistetty paremmaksi. Erään ryhmän mielestä ei eläinten työvoimaakaan sovi riistää:

Aktivister vill inte se djur jobba

Ei ole tietoa, onko tuo aate Ruotsissa syntynyt, vai sinne tullut. Ei se ainakaan tältä taholta ole peräisin:

Mooseksen laissa kyllä todetaan eläinten oikeuksista, että ...

"Älkää sitoko puivan härän suuta."

... mutta siinä siis edellytetään härän myös osallistuvan ruoan tuotantoprosessiin.

[Heikki Jokipii]

Näin sitä painiskellaan erilaisten eettisten ja ekologisten käsitysten kanssa ...

Suomalaiset arastelevat ekologista hevosenlihaa – suurin osa hevosista päätyy hautaan, ongelmajätteeseen tai tuhkattaviksi

... mutta lopputuloksena siis on,  että n. 700 000 kiloa periaatteessa käyttökelpoista lihaa menee käytännössä hukkaan. Vertailukohtana (hevosenihan luvut eivät ole tarkkoja): suurin piirtein saman verran kuin Suomessa tuotetaan luomusianlihaa.

Samaan aikaan on kuitenkin näin:

Suomeen puolestaan tuodaan noin 1,5 miljoonaa kiloa hevosenlihaa ulkomailta. Suurimmat hevosenlihan tuontimaat vuonna 2017 olivat Belgia, Argentiina, Brasilia, Uruguay ja Ranska. Tuontimaissa hevonen on yleensä kasvatettu vain lihantuotantoon, toisin kuin Suomessa, jossa teurastettavat hevoset ovat olleet käytössä esimerkiksi ravureina.

Tuleeko perinne näin kaukaa vai ei ...

Hevosenlihan käyttämättömyys on vanha kristillinen perinne, jossa hevosen käyttäminen ruokana katsottiin luonnonuskontoihin kuuluvaksi, ja vuonna 732 paavi Gregorius III kielsi kristityiltä hevosen syönnin.

... mutta aika pitkälle se tuntuu olevan voimassa, ainakin oman  Pollen osalta (huom. tuo linkki soi!)

Toinen vertailukohta voisi olla riista. Muiden hirvieläinten kuin hirven ja muiden riistaeläin lihaa tuotetaan kumpaakin vuodessa  noin miljoona kiloa. Ja pohjoisen tuottajat ovat katkeria, kun Petteri Punakuonon liha ei mene Amerikassa tai sieltä tulleille turisteille kaupaksi!

[Heikki Jokipii]

Tavallaan hiukan paineita helpottava twiittitieto:

***

Eläinten terveys ETT
@AnimalHealthET·10t

Afrikkalainen sikarutto vahvistettu tänään myös Kiinassa

***

Koska tuo ei varmasti ollut suomalaisten syytä. Paineita helpottaa, ei poista.  Asian kanssa on edelleen oltava hyvin tarkkana. Eikä Beijing myöskään ole mikään raastuvanoikeus: voivat silti kieltää (epäoikeudenmukaisesti?) sianlihan tuonnin meidän sikaruttotapauksemme vuoksi, vaikka heillä olisikin sitä omasta takaa.

[Heikki Jokipii]

Kyllä tästä ihan hyvä tulee:

Hallituksen esitys eläinten hyvinvointilaiksi valmis: Parsinavetoita ja porsitushäkkejä ei kielletä

Tottakai esitys sisältää monia kompromisseja ja siirtymäaikoja. Mutta liiankin helppoa eläinsuojeluväen on taas ilmoittaa, että se on pettynyt esitykseen, kuten Hesarissa tapahtui.

Voi tietysti linnoittautua maksimalistisen vaatimuslistan taakse, ja loputtomiin vaatia sitä toteutettavaksi. Mutta sitä ei tule tapahtumaan, siinä on asian realismi.

Sen sijaan tuo esitys voi voi mennä. Ja tie siitäkin eteenpäin voi hyvin olla em. hyvinvointimerkki.

[Heikki Jokipii]

Tässä ei ole kyse eläinten kohtelusta, mutta tällainenkin leviämistie sikarutolla teoreettisesti on:

VÄLTÄ REHUJEN MAAHANTUONTIA AFRIKKALAISEN SIKARUTON ESIINTYMISALUEILTA

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira kehottaa pidättäytymään kuumentamattomien rehujen ja kuivikkeiden maahantuonnista niistä maista, joissa esiintyy afrikkalaista sikaruttoa (ASF). Herkästi leviävä, sikoja tappava ASF-virus voi kulkeutua maasta toiseen myös kuumentamattomien rehujen mukana. Suomeen levitessään afrikkalainen sikarutto aiheuttaisi mittavat tappiot sikataloudelle ja -tiloille kansainvälisen kaupan pysähtymisen, eläinten hävittämisen ja tilojen saneerauksen vuoksi.

Siinä toistetaan madonluvut myös sikaruton seurauksista täällä.

Saattaa tulla eri suuntaisia paineita nyt, jos rehusta kuivuuden takia rehusta tulee pulaa:

Edellä mainituista syistä Evira suosittelee, että kuumentamattomia rehuja, kuten säilörehua, heinää tai viljaa, ei tuoda Baltian maista, Puolasta tai muilta tautialueilta Suomeen.

Mutta onhan tuossa tietysti tuo mainittu optio eli kuumennus.

Muuten, olisiko säteilytyksestä nyt apua? Tiedetään, se on EU:ssa kiellettyä, mutta jos siitä apua olisi, määräyksiä voisi nyt muuttaa. Ensin vaikka juuri tuon sianruoan osalta. Siat eivät sitä suuresti paheksuisi.