Author Topic: Torjunta-aineiden todella aiheuttamat haitat  (Read 245141 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Torjunta-aineiden todella aiheuttamat haitat
« Reply #435 on: 02.05.17 - klo:23:10 »
Tämän YLE:n jutun tarkoituksena ei ole informointi ...

YK-raportti ja tutkimus yhtä mieltä: Torjunta-aineiden vähentäminen jopa kasvattaisi peltojen satoa

... vaan mustamaalaus ja pelottelu. Törkeimpänä esimerkkinä tämä:

Quote
Torjunta-aineilla on erittäin vakavia vaikutuksia luontoon ja ihmisten terveyteen. Pelkästään välittömiin myrkytyksiin kuolee arviolta 200 000 ihmistä vuodessa, ennen muuta kehitysmaissa.

Nyt nuo myrkytykset ovat valtaosaltaan, elleivät kaikki, itsemurhia, joissa keinona on juotu/syöty myrkyllisiä torjunta-aineita! Sen sanomatta jättäminen on kyllä selvää harhaanjohtamista (ja tuo oikeastaan edellyttäisi oikaisuesitystä YLE:lle).

Luku on saatu mahdollisisesti täältä:

Deaths from Pesticide Poisoning: Are we lacking a global response?

Mutta näin se siis menee:

Quote
Suicide is an important cause of premature mortality accounting for an estimated 849,000 deaths every year (WHO, 2002). In many agricultural communities of low- and middle-income countries pesticide self-poisoning accounts for many of these deaths (Gunnell &Eddleston, 2003). In 1985, based on data from Sri Lanka, Jeyaratnam estimated there were approximately 2.9 million cases of acute pesticide poisoning, resulting in around 220,000 deaths each year in the developing world (Jeyaratnam, 1985a). More recently, based on the finding that pesticide ingestion accounted for over 60% of suicides in many rural areas of China and South-East Asia, Gunnell & Eddleston (2003) estimated that there may be as many as 300,000 deaths each year from intentional poisoning (i.e. suicide by ingestion of pesticides) in these regions alone. This makes it likely that pesticide poisoning is the most frequently used method of suicide worldwide.

Yhtä järkevää ja totuudenmukaista olisi siis sanoa, että köysillä tai meri- ja järvivedellä on vakavia vaikutuksia ihmisten terveyteen. Tai korkeilla paikoilla ja rakennuksilla.

Suoranaista luomua ei artikkeli suosittele, vaikka se kyllä kuvatekstissä vilahtaa:

Quote
Luomuviljely on alkanut ottaa pienesti tulta myös Kiinassa, kun varakkaat kuluttavat ovat ryhtyneet kaihtamaan kemiallisia torjunta-aineita ja lannoitteita. Tämä mies viljelee pientä luomutilaa Shanghaissa.

Muutenkin luomuväen kliseet kyllä artikkelissa vilisevät: suuret firmat houkuttelemassa/pakottamassa (turhaan) käyttämiseen, tasan jaettuna ruoka riittäisi kaikillle ...

Tuo artikkeli kyllä tarjoaa linkit lähteisiinsä, mistä kiitos. Lienee todellakin syytä katsoa tarkemmin, mitä asiassa oikein on tieteellisesti osoitettu. Voi hyvin olla, että torjunta-aineiden käyttöä voidaan vähentää satojen kärsimättä, mutta oliko todella löydetty ilmiö, että torjunta-aineita vähentämällä sadot kasvaisivat?

Tuon ranskalaistutkimuksen tiivistelmäkään, abstrakti ei sitä sanonut.
« Last Edit: 02.05.17 - klo:23:54 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Torjunta-aineiden todella aiheuttamat haitat
« Reply #436 on: 03.05.17 - klo:03:52 »
Täällähän jo kommentoitiinkin YLE:n mainitsemaa ranskalaistutkimusta:

Tämän tutkimuksen mukaan torjunta-aineiden käyttöä voidaan vähentää satojen kärsimättä:

Can farmers reduce pesticide use but maintain expected yields? Study of French farms says yes

Mutta huomattavaa tuossa on:

- tutkimuksessa ei ollut mukana luomutiloja ja
- vähenivätkö mahdolliset haitat?
- vai saatiinko vain tekninen tulos, millä tavalla torjunta-aineiden käyttö optimoidaan? Eli taloudellista merkitystä tuolla epäilemättä on, mutta onko muuta?

Tuo tutkimuksen abstrakti ja itse asiassa jo otsikko siinä, "Reducing pesticide use while preserving crop productivity and profitability on arable farms" (lihav. HJ), viittaa kyllä vahvasti tähän taloudelliseen näkökulmaan. Samaan viittaa tämän lausunto YLE:n uutisessa:

Quote
Tutkija Nicolas Munier-Jolain sanoo, ettei tutkimus kiistä torjunta-aineiden hyötyjä, mutta osoittaa, ettei liikakäytöstä ole tuotannollista apua.

Itse tutkimusraportti on maksumuurin takana, ja vieläpä aika korkean, e!i kallis, mutta eiköhän tässä jotakin keksitä.

Tuli vielä mieleen, että vaikka globaaleja johtopäätöksiä tehdäänkin, näkökulma ja tutkimusasetelma rajoittuu EU:hun kuuluvaan Ranskaan. Siten tarkastelussa ei ole mukana geenitekniikan hyväksikäyttö. Jolla kuitenkin ihan varmasti on relevanssia, myös hyvin ajankohtaista nyt, "armeijamadon" torjumisessa. Jossa asiassa ei näistä YLE:n mainitsemista keinoista ei oleteta olevan ratkaisevaa apua:

Quote
Tutkituilla ranskalaistiloilla, joissa vältetään kemiallisia torjunta-aineita, kasveja suojellaan muun muassa vuoroviljelyllä, kestävillä lajikkeilla ja tarkoilla kylvö- ja lannoitusaikatauluilla.

Sille ötökälle kun nähtävästi kelpaa syötäväksi lähes kaikki. Paitsi muuntogeeniset bt-lajikkeet.
« Last Edit: 03.05.17 - klo:06:36 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Torjunta-aineiden todella aiheuttamat haitat
« Reply #437 on: 03.05.17 - klo:05:47 »
Ja tulihan se täältä selväksi ...

UN report calls for end to industrial agriculture

... että tämä uusi "erityisraportoija" on astunut suoraan edeltäjänsä Olivier de Schutterin (josta kerrotaan täällä siellä täällä) saappaisiin*) (lihav. HJ):

Quote
Elver ended her own report with a series of very firm recommendations to national governments. After all, for the special rapporteur, it is their job to rid agriculture of dangerous**) chemicals, protect pregnant women and children from exposure, fund independent studies on their possible effects, end subsidies and increase the tax burden on pesticides to promote organic farming.

But regulating and banning these substances is no longer enough: the best way to reduce exposure to toxic chemicals in the long term is to “move away from industrial agriculture”, Elver concluded.

Samat (ennakko)asenteeet selviävät netistä hänen haastatteluistaankin (tässä yksi vuodelta 2014) niin, etteivät nuo hänen "uudet" johtopäätöksensä minään yllätyksenä tullleet.

"Agroekologiasta" hän puhuu ja sitä suosittelee, mutta luomuviljelyä tarkoittaa. Senkin tavan lienee oppinut ja omaksunut de Schutterilta.

________

*) kun tuohon sanontatapaan yleensä liitetään (edeltäjän) "suuret saappaat", niin kirjoitetaan tämä ulos: pieniin ja ahtaisiin saappaisiin!
**) ja kemikaalit, torjunta-aineet voivat olla heille vain "dangerous"? Vrt. Steve Savage:

Pesticides: Probably Less Scary Than You Imagine

« Last Edit: 03.05.17 - klo:08:11 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Torjunta-aineiden todella aiheuttamat haitat
« Reply #438 on: 03.05.17 - klo:07:05 »
Noista torjunta-aineiden "välittömästi" aiheuttamista kuolemista lähetin YLE:lle oikaisuesityksen, suurin piirtein niillä sanoilla kuin edellä ensimmäisessä puheenvuorossani tästä asiasta (jätin kyllä pois sanan "törkeä" ;D). Mukaan laitoin myös siinä olevan linkin tieteelliseen tutkimukseen. Sieltä (palautesivulta) tuli automaattinen vastaus:

Quote
Kiitos viestistäsi. Arvostamme palautettasi.

Katsotaan nyt sitten, kuinka arvostavat. Pyysin myös vastamaan tähän palautteeseen, eli laitoin myös siihen sähköpostiosoitteeni. Ja yhdistyksemme nimen!
« Last Edit: 03.05.17 - klo:07:57 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Torjunta-aineiden todella aiheuttamat haitat
« Reply #439 on: 03.05.17 - klo:16:43 »
Meni tuo äskeinen - taavallaan - perille, nyt ko. uutisessa on lisäys:

Quote
Lisätty 3.5. klo 11.20: Torjunta-aineet ovat kehitysmaissa yleinen tapa tehdä itsemurha. WHO ajaa myrkyllisimpien aineiden kieltämistä myös osana itsemurhien ehkäisyä.

Ja korjaus oli tehty tekstiinkin:

Quote
Torjunta-aineilla on erittäin vakavia vaikutuksia luontoon ja ihmisten terveyteen. Pelkästään välittömiin myrkytyksiin kuolee arviolta 200 000 – 250 000 ihmistä vuodessa.

Valtaosa kuolemista on kehitysmaissa hyönteistentorjunta-aineilla tehtyjä itsemurhia. Maailman terveysjärjestö WHO
arvioi aineiden helpon saatavuuden ja myrkyllisyyden olevan keskeinen syy siihen, että itsemurha-ajatus johtaa äkilliseen päätökseen.

Vaikkei tuon alkuperäisen lauseen eli kappaleen säilyttämiseen ihan tyytyväinen voi ollakaan, jotain muutettiin, mutta tässä näyttää taas olevan sama ilmio kuin viime kerrallakin  Onko tämä jo puukon kääntämistä haavassa, mutta tämä vielä sinne lähti:

Quote
Edelleen tämä kappale uutisesanne ...

"Torjunta-aineilla on erittäin vakavia vaikutuksia luontoon ja ihmisten terveyteen. Pelkästään välittömiin myrkytyksiin kuolee arviolta 200 000 – 250 000 ihmistä vuodessa."

.... on yhä  naurettava, ja erityisesti sen jälkeen, kun uutisessanne totuuden mukaisestisesti kerrotte näiden itsemurhien osuudesta, ja siitä ongelmasta yleisemminkin.

Mutta tämä ei välttämättä ei jää edes tähän, kuten edellä on jo uhattu, jos saamme käsiimme tuon alkuperäisen italialaisen tutkimuksen.
« Last Edit: 03.05.17 - klo:18:28 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Torjunta-aineiden todella aiheuttamat haitat
« Reply #440 on: 04.05.17 - klo:06:26 »
Nyt olen saanut käsiini tuon ranskalaisen tutkimuksen. Se käyttää varsin monimutkaisia indeksejä laskelmissaan ja vertailuissaan, ja vaatii näinollen vielä tarkempaa lukemista. Mutta parin lukemisen tuloksena voin nyt kertoa, että näitä lihavoimiani väitteitä siitä ei löytynyt:

Quote
Ranskassa tehdyn tutkimuksen mukaan jokseenkin kaikki maanviljelijät voisivat vähentää tuntuvasti kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä ilman, että heidän satonsa pienenisivät. Monilla ne suorastaan kasvaisivat.

Quote
Tutkimuksen mukaan 94 prosenttia maatiloista ei menettäisi lainkaan satoaan, vaikka ne vähentäisivät torjunta-aineita. Kahdessa viidenneksessä sato suorastaan kasvaisi.

Quote
Suurin vaikutus olisi hyönteistentorjunta-aineiden vähentämisellä: yhdelläkään tilalla sato ei pienenisi ja 86 prosentilla se päinvastoin kasvaisi, tutkimus kertoo.

Nyt täytynee kysyä toimittajalta, mistä hän on ne löytänyt. Eli tarkka lähdeviite.
« Last Edit: 04.05.17 - klo:06:39 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Torjunta-aineiden todella aiheuttamat haitat
« Reply #441 on: 09.05.17 - klo:06:41 »
Kun kysyin, enkä moneen päivään saanut vastausta, niin lähetin sitten tämän:

Quote
Ellei sitä väitettä kasvaneista sadoista tuosta ranskalaisesta tutkimuksesta löydy, eikö YLE:n uutiseen silloin pitäisi tehdä oikaisu myös tuolta osin?

Eli tämä on nyt uusi oikaisuesitys (tai -pyyntö, -vaatimus).

Tuohan on sillä tavalla ehdollinen vaatimus/esitys, että asiassa riittää, jos ko. kohta tutkimuksesta löytyy. Jo pelkkä lause siitä riittää. Mutta ei se, että torjunta-aineiden vähentäminen olisi parantanut tilojen taloudellista kannattavuutta.

Kannattaako hyvässä asiassakaan väittää liikaa? Lääketieteen asiantuntijat vastustavat esim. turhaa lääkkeiden käyttöä, tyypillisenä esimerkkinä antibioottien määrääminen virustauti influenssaan. Mutta he eivät väitä, että siihen määrätyt antibiootit pahentaisivat tautia!

« Last Edit: 09.05.17 - klo:06:53 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Torjunta-aineiden todella aiheuttamat haitat
« Reply #442 on: 09.05.17 - klo:13:54 »

Minulle vastattiin, ja kerrottiin, että em. asia on työn alla, mm. siten, että mainitun tieteelisen artikkelin kirjoittajilta on pyydetty suoraan lisätietoa.

Myös sanottiin, että tuo (ehdollinen) oikaisuesitys (tai -vaatimus) on otettu vastaan. Niinpä tyydymme nyt odottamaan asian etenemistä.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Torjunta-aineiden todella aiheuttamat haitat
« Reply #443 on: 10.05.17 - klo:06:11 »
Tässäkin artikkelissa otetaan tuo em. "erityisraportoijien" YK-raportti (ks. edellä 3.5.2017) kriitikittä ja tosissaan, mutta alla lihavoimassani kohdassa myönnetään, ettei hätä välttämättä ole "tämännäköinen" eli esitetään sama kysymys kuin me täällä:

Glyfosaatin käyttö viisinkertaistui – "kaiken muun voi korvata, mutta puhdasta vettä ei"

Quote
Käyttömäärät ovat silti kasvaneet 20 vuodessa. Syy on yksipuolisessa viljelyssä, linjaa tutkimusprofessori Kari Tiilikkala Luonnonvarakeskuksesta. "Samaa kasvilajiketta viljellään isoilla aloilla vuodesta toiseen."

Hän on seurannut alan kehitystä 40 vuotta ja pitää YK:n raportin havaintoja huolestuttavina. Vaan mietitäänpä hetki: jos torjunta-aineita käsitellään ja annostellaan ohjeiden mukaan, haittaako kasvanut käyttö?

Ei välttämättä. Riskinä on kuitenkin Tiilikkalan mukaan esimerkiksi se, että jäämät uhkaavat Suomen tärkeintä luonnonvaraa. "Kaiken muun voi korvata, mutta puhdasta vettä ei. Meillä on monia avovesiä, joissa on pieniä määriä useita eri torjunta-aineita. Yksittäisen aineen pitoisuus ei toistaiseksi ylitä riskirajaa, mutta eri aineiden cocktailien turvallisuutta ei ole kukaan tutkinut."

Kuitenkin siis jätetään voimaan se, että haittoja on syytä aina, oletusarvoisesti ainakin epäillä. Cocktail-efektillä pelottelu tietysti "toimii" aina, koska kaikkien mahdollisten aineiden cocktaileja ei kukaan ole koskaan tutkinut, ikinä tulevaisuudessakaan. Ja Tiilikkalakin uskoo tähän:

Quote
Torjunta-aineiden käyttömäärissä pudotuksen varaa on, Tiilikkala uskoo. "Väittämäni on, että jos viljelyjärjestelmät rakennetaan globaalisti kestävälle tasolle, nykyiset satotasot saavutettaisiin 1/4-osalla nykyisestä torjunta-ainemäärästä."

Tälläkin ratkaisulla (kuuluko tämä siihen "globaalisti kestävään tasoon"?) olisi omat seurauksensa, joista kaikki eivät varmaankaan kaikkien mielestä olisi pelkästään positiivisia:

Quote
Yksi syy nousee Tiilikkalan mukaan ylitse muiden, kun mietitään syitä glyfosaatin käytön runsastumiselle Etelä-Suomessa: nurmen poistuminen viljelykierrosta.

"Ratkaisu olisi karjan palauttaminen Etelä-Suomeen", Tiilikkala summaa. Karjaa pois Etelä-Suomesta ovat ajaneet muun muassa C-tukialueen paremmat tuet. Maataloustuotannon sanotaankin jakautuvan karkeasti vilja-Suomeen ja karja-Suomeen.

Huomattavaa on, kuinka tätä yhtä poikkeavaa tutkimustulosta, "outlieria", yhä roikutetaan asiasta kertovissa uutisissa:

Quote
EU:n kemikaalivirasto Echa julkaisi maaliskuussa tutkimustulokset, joiden mukaan glyfosaatti ei ole karsinogeeninen eli syöpää aiheuttava.

Kansainvälinen syöpäjärjestö IARC taas päätyi vuonna 2015 päinvastaiseen lopputulokseen.

Edes tuomatta tuossa esiin ko. IARC-tutkimuksen "risk vs. hazard" -problematiikkaa, ks. edellä 10.11.16 eli Jouko Tuomisen artikkelia Skepsis-lehdessä. Jossa Tuomisto oikeastaan kiistää tuon "päinvastaisen lopputuloksen".
« Last Edit: 10.05.17 - klo:07:39 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Torjunta-aineiden todella aiheuttamat haitat
« Reply #444 on: 10.05.17 - klo:07:50 »
Tässäkin - vaikka en tietysti pysty asiaa täysin varmasti arvioimaan, niin kuin eivät muuten artikkelin mukaan tutkijatkaan - on sellainen "maku", että kun syyllinen tiedetään, niin rikos kyllä löydetään:

Professori: Peittausaineet voivat vaarantaa rypsin pölytyksen ja laskea satoja

Jos tässä neonikotinoidit saivatkin vapauttavan tuomion, niin niissä täytyy olla jotain muuta vikaa (lihav. HJ):

Quote
Suomalaisen vuoden 2015 lopussa päättyneen Neomehi-tutkimuksen mukaan neonikotinoidit eivät ole vaikuttaneet tarhamehiläisiin, kun aineita on käytetty säädösten mukaan.

"Mehiläisten erikoisominaisuuksien takia tuloksia ei voi laajentaa koskemaan luonnonpölyttäjiä, joitten varassa viljelykasvien pölytys lähes yksinomaan on", Hokkanen sanoo.


Tätä päättelytapaa (lihav. HJ) ...

Quote
Hyönteispölytyksestä hyötyvien viljelykasvien sadot ovat osassa maata laskeneet kuluneiden 10–20 vuoden aikana. Osassa maata sadot ovat pysyneet ennallaan tai kasvaneet.

Neonikotinoiden käytön runsauden lisäksi alueellisia eroja voisi selittää pellon osuus maakunnan maa-alasta tai tarhamehiläisten määrä.

Tutkimuksissa ei kuitenkaan löytynyt muuta selkeää selittäjää alueiden erilaisille satokehityksille, Hokkanen selventää tutkimusaineistoa, jota hän esitteli 19.4. Liedossa järjestetyssä työpajassa.

... olen jo edellä hiukan pilkannut vertauksella siitä, miten aikanaan mikään muun ei uskottu selittävän pitäjän karjaa kohdanneita onnettomuuksia kuin Kaisa Matintyttären muuton paikkakunnalle. Vuonna 2014, silloin kun "kaikki" olivat varmoja, että neonikotinoidit ovat uhka juuri mehiläisille.

Tuo idea, että neonikotinoidit haittaavat luonnonpöyttäjiä, on kyllä jo kansainvälisessäkin keskustelussa:

Neonicotinoids May Harm Wild Bees

On teorialle jo esitetty epäilyksiä ja vastaväitteitäkin:

Are neonicotinoid insecticide seed treatments endangering wild bees?
« Last Edit: 10.05.17 - klo:08:26 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Torjunta-aineiden todella aiheuttamat haitat
« Reply #445 on: 13.05.17 - klo:05:42 »
Minulle vastattiin, ja kerrottiin, että em. asia on työn alla, mm. siten, että mainitun tieteelisen artikkelin kirjoittajilta on pyydetty suoraan lisätietoa.

Myös sanottiin, että tuo (ehdollinen) oikaisuesitys (tai -vaatimus) on otettu vastaan. Niinpä tyydymme nyt odottamaan asian etenemistä.

Esityksemme tuli bumerangina takaisin, hylättynä. Vastauksessa viitattiin tutkimuksen taulukoihin. Ja todellakin, tällä kertaa olimme epäluulossamme väärässä: kyllä tuo väite sieltä taukosta on löydettävissä, sittenkin, vaikka asia vähän kummalliselta vaikuttaakin.

Tuottavuus oli laskettu sadon energiamäärässä, mikä on kyllä ihan järkeenkäypä mittari, jolla saadaan eri kasvilajit yhteismitallisiksi. Siitä johtuen tutkimuksessa ei käytetty sanaa "yield", joka hiukan hämäsi. Torjunta-aineiden käytön mittariksi oli laskettu TFI,  treatment frequency index, eli suurinpiirtein käyttökertojen useus. Ja todellakin, näillä oli laskettu, että hyönteismyrkkyjen runsaan käytön vaikutus näytti olevan negatiivinen (Table 1), 86%:ssa tapauksista. Outo juttu, myönnetään.

Mutta tämä TFI oli kyllä sitten juuri hyönteismyrkkyjen kohdalla keskimäärin alhainen: 0,5 eli jos tulkitsen oikein, puolet suositellusta määrästä tai käyttökerroista..  Sen sijaan rikkakasvien torjunta-aineiden kohdalla TFI oli 1,5 eli käytettiinkö juuri niitä vähän liikaa?

Kuitenkin juuri rikkakasvien torjunta-aineiden käytön vaikutus oli 28,8%:ssa tapauksista tuottavuuden kannalta positiivinen,  64,8%:ssa neutraali ja vain 6,4%:ssa negatiivinen.

Sienimyrkkyjen vaikutus arvioitiin myös negatiiviseksi, mutta ei niin jyrkästi kuin hyönteismyrkkyjen.

Mitä tästä pitäisi ajatella? No, ainakin, että yleistävä puhe torjunta-aineiden vaikutuksista pitäisi unohtaa, jos erilaisten aineiden vaikutukset eroavat noin toisistaan.

Sekin yllätti, että kuitenkin, edellisestä huolimatta, kaikkien torjunta-ainetyyppien käyttö vaikutti (useammin) myönteisesti  (kuin haitallisesti) taloudelliseen tulokseen (profitability). Ja ihmetytti: miten se noin voi olla? Sinä suhteessa vaikutus oli kyllä valtaosassa tapauksia neutraali.

Vieläkin täytyy muistaa, että luomutiloja ei tutkimuksessa ollut mukana, eli torjunta-aineiden käytön useus ei millään tilalla ollut nolla. Eikä tutkimuskaan niistä luopumista ehdottanut, vaan sen oma johtopäätös oli tämä:

Quote
We estimated that total pesticide use could be reduced by 42% without any negative effects on both productivity and profitability in 59% of farms from our national network. This corresponded to an average reduction of 37, 47 and 60% of herbicide, fungicide and insecticide use, respectively. The potential for reducing pesticide use appeared higher in farms with currently high pesticide use than in farms with low pesticide use.

Jossa muuten siinäkin näkyy, että erityisesti hyönteismyrkkyjen käyttöä voisi reippaasti vähentää. Ja siis vähennyspotentiaalia on niillä tiloilla, joilla torjunta-aineita käytetään nyt paljon, mutta vähemmän niillä tiloilla, joilla käytetään nyt vähän. Mikä tuntuu itsestään selvältä, mutta jossa ajatuksessa tulee juuri esille se, että kokonaan niistä ei voi tai pidä luopua. Ei siis hyönteismyrkyistäkään.
« Last Edit: 13.05.17 - klo:08:04 by Heikki Jokipii »

Jarrumies

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 742
    • View Profile
Vs: Torjunta-aineiden todella aiheuttamat haitat
« Reply #446 on: 14.05.17 - klo:22:36 »
Tutkimuksessa ei pystytty käyttämään kokeellista asetelmaa, jossa olisi voitu tutkia miten kasvinsuojeluaiden käyton lisääminen tai vähentäminen vaikuttaa saman tilan satoon tai taloudelliseen kannattavuuteen muiden tekijöiden pysyessä samoina.

Tutkimuksessa voitiin vertailla vain erilaisessa tilanteessa olevia tiloja keskenään.

Siksi tutkimuksessa jouduttiin kontrolloimaan 22 muun tekijän (tilojen erilaiset " biophysical and socio-economic contexts") Lasso regressioanalyysin avulla:

Lainaus tuosta tutkimuksesta "Reducing pesticide use while preserving crop
productivity and profitability on arable farms"
:
Quote
Twenty-two variables were used to describe the biophysical and
socio-economic contexts for each farm (Supplementary Table 1).
These variables were included in regression models relating
productivity and profitability to TFI, as they could affect
productivity and profitability either directly or on interactions
with TFI (Methods). Regression models were fitted to data using
the Lasso25,26 (least absolute shrinkage and selection operator)
method to select a subset of the variables rather than using all of
them and to improve prediction accuracy. The fitted models were
then used to compute the marginal TFI effects on productivity
and on profitability, which corresponded to the changes in productivity
or profitability resulting from a one-unit increase in TFI.
Estimated interaction effects were used to adjust TFI effects to biophysical
and socio-economic contexts. Confidence intervals were
computed by bootstrapping to assess uncertainty in the estimated
values of marginal TFI effects (Methods).

Eli siis näiden 22 tekijän vaikutukset ja niiden yhteisvaikutukset  TFI:n kanssa (interaktiot) eliminoitiin Lasso regression avulla. Näin yritettiin saada esille vain TFI:n puhdas oma vaikutus (marginal TFI effect).

Tämä muiden tekijöidän vaikutuksen poistaminen on vaikeaa ja voi epäonnistua. Ja lisäksi voi olla vielä muita tekijöitä noiden nyt mukana olleiden 22 lisäksi, joiden vaikutusta ei nyt voitu hiuomioida.

Tämä saattaa selittää näitä hyvin erikoisia ja ristiriitaisia tuloksia.

Toistaiseksi artikkeliin on tullut vain niukasti kommentteja.
Tässä yksi:
http://www.fcrn.org.uk/research-library/reducing-pesticide-use-while-preserving-crop-utility-and-profitability-arable-farms
"Submitted by Simon Ward on Thu, 03/16/2017 - 15:36
While on the basis of a massive library of replicated trials I think the findings are extremely unlikely, this does not mean that the paper can be entirely dismissed."
« Last Edit: 14.05.17 - klo:22:43 by Jarrumies »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Torjunta-aineiden todella aiheuttamat haitat
« Reply #447 on: 15.05.17 - klo:06:23 »
Tutkimuksessa sitten aivan eksplisiittisesti myönnetään/todetaan, ettei ympäristövaikutuksia tutkittu (lihav. HJ):

Quote
The authors conclude that pesticide reductions with neutral or positive effects on productivity/profitability are theoretically possible, but note that their analysis does not examine the environmental effects of total pesticide reduction or reduction in specific pesticides., and that risk aversion of farmers and policy makers may hamper efforts to reduce pesticide use. They recommend that further and deeper study focusses on how reducing pesticide use may affect the agricultural landscape and markets.

Lisätutkimuksia siis ehdotetaan. Ne taitavat olla tarpeen myös tutkimuksen perushavaintojen osalta, jos niistä voi todeta, kuten Simon Ward (yllä), että ne ovat "äärimmäisen epätodennäköisiä" tutkimuskirjallisuuteen nähden. Eli vertailututkimukseen olisi nyt tarvetta.  Ennen sitä asiat ovat noin vasta "tuoreen tutkimuksen mukaan", mikä tunnetustI voi olla pettävä pohja.
« Last Edit: 15.05.17 - klo:06:54 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Torjunta-aineiden todella aiheuttamat haitat
« Reply #448 on: 17.05.17 - klo:03:14 »
Jos palataan Matt Ridleyn edellä 21.04.17 olevaan löytöön neonikotinoideja koskevasta (puolisalatusta!) tutkimuksesta, niin tämän kirjoituksen teesi on jo otsikossa:

European Commission: Scientists find neonicotinoids don’t harm bees, restrictions hurt farmers—but support permanent ban

Eli EU:n komissio tietää, että tiedemiesten mukaan neonikotinoidit eivät ole mehiläisille vahingollisia, sen väliaikainen (osittainen) kielto on haitannut viljelijöitä, mutta sittenkin se tukee niiden pysyvää kieltämistä.

Rajoitukset ovat johtaneet neonikotinoidien korvaamiseen muilla torjunta-aineilla, mikä on ollut paitsi kalliimpaa, myös lisännyt yhteensä haittoja tai rasitusta luonnolle. Eli neonikotinoidit ovat myös päässeet demonisoituun asemaan poliittisessa keskustelussa, vähän samalla tavalla kuin glyfosaattikin. Vrt. myös edellä 10.05.17.

Alunperinkin tämä fakta on sujuvasti ohitettu:

Quote
Those official statistics–all readily available on public websites–showed that far from collapsing, honeybee populations were rising, and have been ever since neonics came on the market in the mid-1990’s.

This might have caused embarrassment, if Eurocrats were capable of experiencing such a basic human emotion. Instead they simply deleted all the EC documents warning of the bee-pocalypse from the web, hoping no one would notice.

Eli virallisten tilastojen mukaan koko ongelmaa ei EU:n alueella edes ollut havaittavissa. Mutta mitäpä siitä, rumba laitettiin käyntiin.
« Last Edit: 17.05.17 - klo:04:45 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Torjunta-aineiden todella aiheuttamat haitat
« Reply #449 on: 19.05.17 - klo:07:31 »
Yllättävä, ja kaiken julkisuudessa käydyn keskustelun jälkeen paradoksaalinenkin tutkimustulos Ruotsista. Torjunta-aineiden välttäminen voi jopa haitata (hyönteis)pölytystä:

Giftfri odling kan försämra pollineringen av grödor

Perustuu tähän:

Quote
Pollinatörer undviker nämligen blommor med skadeinsekter som gynnas i frånvaro av bekämpningsmedel, vilket leder till försämrad skörd.

Jos torjunta-aineita (haluaa) välttää, asiasta täytyy sitten kuitenkin jotenkin huolehtia, isoin satsauksin:

Quote
Om användningen av kemisk bekämpning begränsas behövs därför stora satsningar på andra bekämpningsåtgärder, såsom biologisk bekämpning och resistensförädling.

Vinkin tähän lähetti Jarrumies sähköpostitse. Eli "miehemme Tukholmassa".  ;D
« Last Edit: 19.05.17 - klo:08:56 by Heikki Jokipii »