Luomun piilomainonta - A Collection

[Heikki Jokipii]

Kun HS haluaa tänään Ruoka & Juoma –palstallaan kertoa, miten (artikkeli maksullinen) …

”Viininkorjuu alkoi – vihdoin”

… niin miksi se keskittyy luomuviineihin? Alaotsikkona on heti

”Sää lykkäsi sadonkorjuun alkua kolmesti luomuviinitilalla Ranskan Beaunessa" ja erillisartikkelina on tarina ” Luomuviinit yleistyvät Ranskassa”.

Kuitenkin jutuista selviää, että luomuviinin osuus Ranskan vuosituotannosta on vain 2 prosennttia. Selviää myös oikeastaan, miksi, ” Vesi, halla ja home sadon riesana”:

Riesana ovat olleet runsaat sateet, halla ja jopa raesade. Burgundissa piinasi myös erityinen homesieni, joka tuhosi köynnöksiä.

Giboulot arvelee pääsevänsä pullottamaan tänä vuonna 40 prosenttia vähemmän viiniä kuin viime vuonna.

Luomuviinejä tuottava tila on muita alttiimpi ongelmille; keskimäärin Burgundissa asiat ovat hieman paremmin.

Jos arvioi, että luomu tuottaa muutoinkin vähemmän, merkitsee tämä sitä, että samaan viinimäärään tarvitaan jopa yli kaksinkertainen viljelypinta-ala.

Emmanuel Giboulot on tuottanut luomuviinejä vuodesta 1985.

"Isäni aloitti luomuviljelyn. Otin mallia. Nykyisin tärkein peruste on, että en halua olla edistämässä ympäristökatastrofeja tai terveyskatastrofeja", Giboulot sanoo.

Mitä ihmeen ympäristökatastrofeja? Luomuviinin terveellisyyteen otimme kantaa jo kuusi vuotta sitten:

   
Antiluomu.org osallistuu Suomen Luonto -lehden "Vuoden turhake"-kilpailuun

Entä maku? Yllättäen asiassa ollaankin HS:n artikkelissa näin rehellisiä.

Valmiissa viinissä luomumenetelmä ei Giboulot'n mielestä maistu.

"Jotkut sanovat, että eri maut erottaa luomuviineissä selkeämmin. Mutta maistelussa on niin monta tekijää, etten oikein tiedä."

[Heikki Jokipii]

Tarja Cronberg on nyt keksinyt luomulle tällaisen piilomainontakikan (lihav. HJ):

Maataloudessa vihreät haluavat eroon ”bulkista” ja tilalle arvotuotteet, esimerkiksi luomun.

Ikäänkuin Suomen luomuviljelystä ei valtaosa olisi samalla tavalla "bulkkia" kuin tavanomainenkin. Vihjataan näin, että luomussa olisi muutakin arvokasta kuin hinta.

Tosiasia on taas se, että Suomessa luomu on enemmän "bulkkia",  juuri luomua jalostetaan hyvin vähän - valtaosa vähänkin pidemmälle jalostetuista luomutuoteista tuodaan (usein Saksasta). Joka tietysti johtuu Suomen pienistä markkinoista jne., mutta näin kuitenkin on.

[Heikki Jokipii]

Taas HS:n Ruoka & Juoma käytti 1½ sivua luomuviinistä kertomiseeen, ensimmäisellä sivulla yleisartikkeli ja viinitesti sekä toisella sivulla kalfornialaisen luomuviinin viljelijän haastattelu. Asian ihmettelemisessä pätee sama kuin edellä lokakuussa - myöskin Kalifornian viineistä vain pari prosenttia on luomua.

Hiukan ehkä asiaa tasapainotti se, ettei mikään maistelluista viineistä saanut täysiä pisteitä ...

***

Eritttän mielenkiintoista näissä kummassakin artikkelissa oli se, että niissä puhuttiin luomusta – joka ei olekaan luomua. Eli sertifikaattia ei ole haettu, mutta silti … mikä sen näppärämpää!

Itse otsikko ja alaotsikko:

Luomua ei aina tunnista luomuksi
Suurin osa Alkon luomuviineistä myydään ilman luomumerkintää

Ja näin (lihav. HJ):

Viininviljely luomumenetelmin – muttei aina luomumerkinnöin – on tavallista etenkin kuivilla seuduilla Keski-Espanjassa, Sisiliassa, Australiassa, Argentiinassa ja osissa Chileä.

Näillä seuduilla viinitarhoilla ei kaivata juuri muuta kuin vettä. Kuivuus pitää loitolla homeet ja tuholaiset. Syy luomusertifikaatin puuttumiselle on usein tämä:

"Luomuun pitäisi sitoutua, vaikka tapahtuisi mitä. Pienelle viinitalolle se voisi merkitä sitä, ettei satoa joskus saisi lainkaan", perusteli uusiseelantilaisen Jackson Estaten viinintekijä Mike Paterson Suomen-vierailullaan.

Paterson tarkoittaa sitä, että normaaleina vuosina Jackson Estate viljelee tarhojaan "kestävästi", mutta jos sattuu vaikka satamaan liikaa, tarhalla voi torjua hometta kemikaalein.

Ja samoin täällä (otsikko ja alaotsikko):

Viljelijä ei huoli pulloon luomumerkkiä
"Se voi karkottaa ostajia", sanoo viinintuottaja Kaliforniasta

Tätä on vaikea tulkita. Kuvataan viljelijä, joka tekstin mukaan kyllä viljelee tiukasti luomusäännösten mukaan, mutta (lihav. HJ):

Silti Coturrin pullojen etiketissä ei lue, että viini on täysin luomua. Eikä hän käytä hallituksen myöntämää luomulogoa, vaikka voisi.

"Se voi karkottaa ostajia", hän perustelee.

Kun viinejä alettiin tuottaa luonnonmukaisin menetelmin vuosia sitten, laatu oli huono. Siksi vielä nykyisinkin moni yhdistää luomuviinin pahaan makuun, Coturri selittää.

"Olen mieluummin kuluttajan silmissä korkealaatuisen viinin tuottaja, jonka viinit on muun hyvän lisäksi valmistettu luonnonmukaisesti."

Onko tarkoitus kertoa, että lihavoitu ongelma olisi nyt kuitenkin ohi?

 ***

Mutta joka tapauksessa taas 1½ sivua, joissa puhuttiin luomuviineistä. Luetaanko ”oikeista” mainoksistakaan yleensä pikku tekstejä?

[Heikki Jokipii]

Viikonvaihteen Ilta-Sanomissa 21.2.2009 oli Juhani Tolvasen artikkeli ”Luomu on myös mielentila”. Siltä osin kuinka se samalla oli kirja-arvostelu eräälle uudelle luomuteokselle, se oli sinänsä ihan hyväksyttävä juttu, eikä piilomainontaa. Mutta kun sitten tekstissä on tällaista …

Suomalaisia on pitkään onnistuttu sumuttamaan väitteellä kotimaisen ruoan ehdottomasta puhtaudesta

(ingressi)

ja

Luomu etenee Suomessa väjäämättömästi kuin maannousu jääkauden jälkeen, vaikka meillä luomutuotteiden menekissä onkin välillä ollut yllättäviä takaiskuja muuhun maailmaan verrattuna. Luomun suosion hitaampaa kasvua selittänee osin se huolella laadittu sumutus, että ”suomalainen ruoka on jo luonnostaan puhtaampaa kuin muunmaalainen luomu”.

… niin se on selvää luomun piilomainontaa.

Minäkin vihaan tuota sitaateissa olevaa lausetta, mutta täsmälleen päinvastaisesta syystä kuin Tolvanen. On täysin törkeää vihjata ruoan sen enempää Suomessa kuin Keski-Euroopassakaan olevan sen vuoksi likaista, että se ei ole luomua! Tämä on  ”sumutusta”!

***

Niin, luomu taitaa todellakin olla mielentila, sen voinee tuosta hyväksyä totena. Mutta se ei ehkä ole kovin kirkasjärkinen mielentila, vaikkei sen hoitamiseen ehkä vielä terveydenhuollon palveluja tarvittaisikaan.

[Heikki Jokipii]

Tämäkin taitavaa piilomainontaa. Kerrotaan ikään kuin vain faktoja, haastatellaan tutkijoita jne.:

Esikoislapsi tekee vanhemmista ekologisia – ainakin hetkeksi

Niin "objektiivista" kerrontaa, että! Piiloviesti siinä on kuitenkin, että jos sinä, tämän lukeva äiti, et osta lapsellesi luomuruokaa - niin myrkytät sen!  Ja jos et pue lapsesi päälle luomupuuvillaa, lapsen herkkä iho on pilalla ja lisäksi maailma tuhoutuu, ennen kuin lapsesi kasvaa aikuiseksi!

Ja toden totta, lapsen saaminen tekee uudet vanhemmat hyvin herkiksi tällaiselle piilomainonnallekin - ainakin hetkeksi!

[Heikki Jokipii]

Iltalehti pääkirjoituksessaan 21.3.2009, otsikkona "Kolahdus kotimaisen ruoan maineelle" ja alaotsikkonaan "Paine tehotuotantoon ei saa heikentää elintarvikkeiden terveellisyyttä", tuo esiin nämä äskeiset salmonellatapaukset.

Vaikeasti ymmärrettävä on sen lause:

"Eu-jäsenyyden vauhdittama paine tehostamiseen vaikeuttaa kuitenkin ruoan puhtauden ylläpitämistä, vaikka moderni navetta tai ruokatehdas on hygieenisempi kuin entisajan laitokset. Jopa sadan tuhannen kanan munatehdas eroaa silti kovasti pihalla ruokaansa nokkivista tipuista."

Yrittääkö Iltalehti, kyllä, ilmeisesti yrittää tässä sanoa, että tällainen "mummon" luomutila olisi tautien kannalta turvallisempi? Pahemmin väärässä tuskin voi olla. Mutta tavoiteltua mielikuvaa tästä on taas näin lukijoille vahvistettu.

[Heikki Jokipii]

Samaa nuorten äitien herkkiin tunteisiin vetoamista, mihin edellä on viitattu, on HS:n Elämä & Terveys -palstalla (!) 23.3.2009 ollut pikkuartikkeli:

Purkkiruoka on vain harvoin luomua

Harvat vauvat syövät luomua.

Vain kaksi prosenttia Suomessa myydyistä purkkiruuista on luonnonmukaisesti tuotettua. Luomuruokien valikoima on vähäisempi kuin muissa pohjoismaissa.

Tanskassa luomun osuus purkkiruokien myynnistä on sata prosenttia. Ruotsissa luomua on joka viides lastenruokapurkki ja Norjassakin useampi kuin joka kymmenes.

Lastenruokien valmistajan Semperin mukaan luomun suosio kasvaa Suomessakin, mutta hitaammin kuin muissa pohjoismaissa.

Kaikissa elintarvikkeissa luomun osuus on Suomessa selvästi pienempi kuin muualla pohjoismaissa.

Kysymyksemme on edelleen auki, vastaamatta.

[Heikki Jokipii]

Suunnattomasti on nyt luomuväki kohunnut maailmalla ja yrittänyt ottaa irti siitä, että USAn presidentin puoliso Michelle on nyt päättänyt laittaa Valkoisen talon puistoon puutarhan ja suosia siellä luomua. Mukaan asiaan Suomessa tuli Ruokatieto …

Valkoisen talon keittiöpuutarha istutettu

ja sitä lainaten myös Vihreä Lanka:

Obamat viljelevät vihanneksia Valkoisen talon pihamaalla

Luomuviljeltyä kasvimaata ravitaan Valkoisen talon kompostista. Tuholaisia karkotetaan hyötyhyönteisten kuten leppäkerttujen ja rukoilijasirkkojen avulla.

***

Tämä on tietysti luomuväelle nyt mediavoitto, jonka taakse jää se, että itse presidentti kyllä valitsi maatalousministerikseen ihan toisen linjan kannattajan.

Saapi sitten nähdä, seurataanko tämän kasvimaan oikeata tuottoa sitten jälkikäteen, ja verrataanko asiaa johonkin toiseen kasvimaahan.

[Heikki Jokipii]

Tänään oli HS:n Ruokatorstaissa Hanna Jensenin juttu:

Luomupioneeri ihastui Suomi-ruokaan

Keittiömestari Nora Pouillonin mielestä puhtaan lähiruuan ei kuulu olla halpaa

johon ei voi linkata (maksullinen). Juttu on kaikkineen niin "herkullinen" esimerkki luomukirjoittelusta ja -aatteesta, että siitä on syytä tehdä ihan oma analyysinsä, oman otsikkonsa alla. [Tulossa] 18.4.2009: Nyt se on valmis, tai ainakin avauspuheenvuoro asiassa.

[Heikki Jokipii]

KEPAn "Maailma kylässä" -festivaaleilla oli tällainenkin paneelikeskustelu:

Maailma kylässä: Kasvissyönti vähentää päästöjä

Monta asiaa olisi ajattelutapaan muutoinkin sanomista, mutta nyt tässä kysyn vain, miksi tässäkin taas tämä luomun piilomainonta:

Vaikeuksia tosin on: esimerkiksi kevättalvella vihannesten ja juuresten valikoima on heikko, kaikki on tuontitavaraa ja luomun hinta on huipussaan, lähiruokaa suosiva Simonen harmitteli.

Luomu on kallista, totesivat kaikki keskustelun osallistujat. "On absurdia, että eettisestä ja ympäristöystävällisestä ruuasta joutuu maksamaan enemmän", kommentoi Stranius. "Itse katson kuitenkin eettisyyttä ennen kuin hintaa", hän jatkoi.

Kokonaistilanteen analyysi osoittaisi kyllä, että väite luomutuotannon kautta vähennetyistä hiilidioksidipäästöistä on vailla vankkaa pohjaa - "to say the least" -  mutta syventymättä asiaan nämä vihreät tuijottavat silmänsä kipeiksi vain keinolannoitteiden tuottamisen päästöjä, ja tuovat tällä tavalla ikään kuin itsestään selvyytenä esille, että luomua täytyisi ostaa, että se olisi näin "eettistä".

Ainakin Leo Stranius on tietoinen kritiikistämme, mutta ei siis ole ottanut asiaa kuuleviin korviinsa (tai paremmin ehkä "näkeviin silmiinsä", mutta tietoinen on).

PS: Sanotaan nyt se kuitenkin jo tässä - mutta aloitetaan asiasta tarvittaessa toinen keskustelu - miksi vegaanilinja olisi askel huonompaan suuntaan, edellyttäisi jopa viljelyalan laajentamista, ainakin hyvin monin paikoin. Noin 2/3 maailman maatalousalasta on laidunta, jonka käyttäminen varsinaiseen viljanviljelyyn ei taloudellisesti eikä ekologisesti ole suositeltavaa (ja käytännössä, pääosin, jopa mahdotonta).  Kuitenkin siitä näin, laidunnettuja eläimiä ja eläintuotteita syömällä, saadaan ihmisille ravintoa, ja hyvää ravintoa, proteiineja, ja ihan "kestävästi".

Tuo paneelikeskusteluväki katsoo vain EU:n ja USA:n tilannetta, jossa varsinaista viljelysmaata käytetään rehun tuottamiseen. 

Puhumattakaan siitä, miten, vaikka tästä linkistä löytyvien tietojen mukaan - äärimmäisen vähän vegaaneja maailmasta löytyy - ellei ole pakko.

[Heikki Jokipii]

Mietin tuota kasvinsyöntiä edelleen, nyt vaikka ihan Suomessa. Kun TIKEn luomutilastojen mukaan luomuviljaa *) on 2,2% Suomen viljantuotannosta, ja toisaalta tiedämme, että luomussa oleva pinta-ala Suomessa on 6,6%, siitähän tulisi yksinkertaisena jakolaskuna, että (nykydieetillä ja 100% luomulla) Suomessa joko

a) vain 1/3 ruoan tarpeesta tulisi tyydytettyä

tai

b) pitäisi triplata viljelysala: jotain n. 5 miljoonaa hehtaaria lisää **)

Kolmas vaihtoehto on, ja se on se

c) kasvissyönti, joka epäilemättä vaatii vähemmän peltoa

Minusta tämä on "piilossa"  Straniuksen ym. edellä mainittujen keskustelijoiden aatosten takana, julki lausumattomasti. 

PS. Olen nähnyt laskelman (johon en nyt valitettavasti pysty linkkaamaan, kun en muista linkkiä, mutta muun muistan kyllä), jonka mukaan USA:n tuottavuus on niin paljon Saharan eteläpuoleista Afrikkaa parempi, että keskimääräinen USA:n kansalainen tarvitsee itseään varten vähemmän peltopinta-alaa kuin afrikkalainen - tämä siitä huolimatta, että usalainen syö tolkuttomasti lihaa!

_______________

*) rehuvilja on laskelmassa mukana

**) tämä on nyt arvio vain näiden kerrottujen prosenttien pohjalta, korjatkaa, jos jotain unohtui. Tuontia ei ole huomioitu.

[Heikki Jokipii]

Iltalehti 30.5.2009, artikkeli ”Kokkaus on kemiaa”. Siinä Luomo-nimisen *) ravintolan keittiömestari Jouni Toivanen esittelee ihan mielenkiintoisen munaruoan,  johon kuuluu pekonia, sieniä ym. - mutta otsakkeena on ”Luomumuna”. Reseptissäkin kehotetaan käyttämään luomumunaa, mutta uskallanpa väittää että luomulla ei asiassa ole merkitystä.

Vai olisiko? Taidanpa kysyä.
_______________

*) kyseinen nimi lähtee varmaankin italian kielestä, ”l´uomo” eli mies/ihminen, mutta se on varmaankin tarkoituksellisesti valittu, antamaan vaikutelmaa, että luomusta(kin) on kyse (jos joku ihmettelee laskua?). 

****

Ja kun tuli tämä mahdollisuus mieleen, niin se tuli sitten toteutettuakin. Kysyin asiasta, sähköllä:

Keittiömestari Jouni Toivanen
Ravintola Luomo
nfo@luomo.fi
 
Iltalehdessa 30.5.2009 oli Teidän ihan mielenkiintoinen munaruokareseptinne.
 
Nyt olisimme halunneet kuitenkin kysyä, miksi kyseinen ohje oli otsikoitu: ”Luomumuna”. Ohjeessakin kehotetaan käyttämään luomumunaa.

Mitä varten täytyisi käyttää luomumunaa, miten ko. resepti sitä edellyttää? 
 
Kunnioittavasti, uteliaana
 
Heikki Jokipii
 
Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa – Turvattu Luonto ry
http://www.tuottavamaa.org/

PS. 31.5.2009: Vastauksena oli, että luomumunaa, koska se maistuu paremmalta ja kanat voivat paremmin. Lisätivaukseeni, että onnistuuko ko. resepti myös tavanomaisilla munilla, ei vastausta tullut.
 
PS2. 2.6.2009: Postijärjestelmä petti, jo 31.5.  lähetetty viesti tuli vasta pari päivää myöhemmin:

Kyllä resepti onnistuu yhtä hyvin tavallisella munalla.
 
Ystävällisin terveisin Jounin puolesta,
 
Mika Mattila

No, se tästä.

[Heikki Jokipii]

Mitä ihmettä tämä artikkeli ...

Puhe & kupla: Kun kulttuuri luomun osti

... oikein tekee KEPAn kehitysyhteistyökysymyksiin keskittyvässä Kumppani-lehdessä 7-8/2009?

Tai tämäkään:

Luonnonmukaisesti eläinkokeilla?

[Heikki Jokipii]

Ilta-Sanomat 17.7.2009,  pikkuartikkelisarjassa ”Päivän ekoteko” (lihav. HJ):

”Osta lähiseudun panimotuotteita viikonlopuksi. Luomuolut on vihrein vaihtoehto, mutta koska sitä ei ole helpointa löytää, valitse toiseksi paras vaihtoehto ja osta läheltä. […]

Jos Suomessa ohran keskisato luomussa on alle 2000 kiloa ja tavanomaisen tuplasti tämän verran hehtaarilta? Eli luomuolutta ryystäessään käyttää nautintoonsa kaksinkertaisen pinta-alan? Miten ihmeessä se "ekologinen jalanjälki" oikein lasketaan?

[Heikki Jokipii]

Vähän samantapainen kuin (12.02.09) luomuviinin kohdalla, oli Aamulehden tämän 6.8.2009 päiväinen luomusivu: koko sivu, jossa oli

-   ruokaohjeita, jotka kuulemma ovat juuri luomuruoan ohjeita
-   luomuleivän ja luomuspeltin ylistys, ja sitten
-   tämä pikkuartikkeli, jossa (kehun lisäksi) esitettiinkin myös kriittisiä näkemyksiä:

Luomu ei petkuta vilunkiaromeilla

Lainaan, lihavoiden itse:

Moni on valmis maksamaan luomusta, koska ajattelee luomuviljelyn tekevän hyvää luonnolle - väite, jonka tuore ruotsalaistutkimus osaltaan kumoaa.

[…]

Luomua perustellaan myös terveellisyydellä. Luomusta koostuvasta ruokavaliosta ei ole tehty kliinisiä [?! HJ] tutkimuksia, joten luomuruoan paremmuudesta tavalliseen verrattuna ei ole varmaa tietoa.

[….]

Parhaimmillaan luomu on tuoretta ja raikasta, suoraan pellolta tai kasvitarhasta. Luomu voi olla myös marketin nurkkahyllyssä liian pitkään maanneita ja nahistuneita tuotteita. Luomunkin pitää raikkaana vain tarpeeksi nopea kierto.

Kuten isotätini – ammatiltaan näyttelijätär – tapasi sanoa: ei ole väliä, mitä puhutaan, kunhan puhutaan ….